Laumanjohtajuudesta

Mies on vasta nyt alkanut saada koiria tottelemaan, kun opetin hänelle jämäkkyyttä.
Samoin lasten kanssa. Kun lapset kasvavat ja oppivat hiukan auktoriteettia niin koirat alkaa totella muutoinkin kuin pullan tai makkaran kanssa heitä.

palveluskoirat kirjoitti:

Mies on vasta nyt alkanut saada koiria tottelemaan, kun opetin hänelle jämäkkyyttä.
Samoin lasten kanssa. Kun lapset kasvavat ja oppivat hiukan auktoriteettia niin koirat alkaa totella muutoinkin kuin pullan tai makkaran kanssa heitä.

Lue lisää

Omat kokemukset juuri murkkuikään tulleen koiran kanssa niin kyllä kaikki tähän mennessä on mennyt niin että miestäni koira testaa ja ärsyttää kun minulle sitä ei ole tehnyt ollenkaan. Tottelee selkeesti paremmin minua. Uskon kuitenkin että mies ehkä on luontevammin se johtaja tyyppi koiran silmissä juuri molossin kirjoituksen perusteella että mies ei huomio koiraa välttämättä samalla lailla kun nainen.
Mutta loppupeleissä se kyllä luultavasti liittyy siihen miten sitä käyttäytyy ja kouluttaa koiran että ketä se sitten näkee selkeenä johtajana.
Tällä hetkellä oma koira kyllä tuntuu näkevän minut johtajana ja miehestäni se selkeesti on selvittelemässä mikä hänen paikka on laumassa.

nyt jotain väärin... Susilaumassa alfa narttu on AINA pomo.. Urokset alistuu aina nartulle

..... kirjoitti:

nyt jotain väärin... Susilaumassa alfa narttu on AINA pomo.. Urokset alistuu aina nartulle

ei ole ymmärtänyt väärin. Susilaumaa johtaa alfapari, joista uros on se vahvempi. Uros kyllä on nartulle mielin kielin, kuten uroskoiratkin nartuille. Juoksuaikana erityisesti. Minulla on joskus ollut uroskoiria ja narttu samaan aikaan, joten olen kyllä saanut ihan kotona niiden keskinäistä käytöstä tarkkailla. Tuohon aikaan ei ollut ihmismiestä laumanjohtajana, joten ei ollut koiralauman kanssa epäselvää siitäkään, kuka meillä on pomo. Ja koirathan ovat sellaisia, että jos niitä on useampi, ne muodostavat oman laumansa ja arvojärjestyksensä siinä ihmis-koiraperheen sisällä. Se on sitten eri asia huomaako koirien omistaja sitä.

Sakemaanikko kirjoitti:

ei ole ymmärtänyt väärin. Susilaumaa johtaa alfapari, joista uros on se vahvempi. Uros kyllä on nartulle mielin kielin, kuten uroskoiratkin nartuille. Juoksuaikana erityisesti. Minulla on joskus ollut uroskoiria ja narttu samaan aikaan, joten olen kyllä saanut ihan kotona niiden keskinäistä käytöstä tarkkailla. Tuohon aikaan ei ollut ihmismiestä laumanjohtajana, joten ei ollut koiralauman kanssa epäselvää siitäkään, kuka meillä on pomo. Ja koirathan ovat sellaisia, että jos niitä on useampi, ne muodostavat oman laumansa ja arvojärjestyksensä siinä ihmis-koiraperheen sisällä. Se on sitten eri asia huomaako koirien omistaja sitä.

Lue lisää

olemme oikeassa. Katsoin Tunturisuden sivuilta ja siellä sanottiin, että laumanjohtaja on joko alfa-uros tai -naaras.

Olen nainen ja hankin kaksi nuorta koiraa vähän huonoista oloista. Pian koirien tulon jälkeen tuli muutto, joka tietty hermostutti ja oli kovasti puuhaa sen kanssa. Koiraparat joutuivat sellaisessa tilanteessa opettelemaan mun kanssa elämistä ja varmaan pitivät mua tosi epäluotettavana ja tasapainottomana, kun hermoilin kaikesta. Sitten veljeni tuli auttamaan muutossa, poraamaan ym. ja hän on oikea viilipytty, tosi rauhallinen kaveri. Koirat asettuivat hänen eteensä heti ja pysyivät hänen lähellään koko ajan ja olisivat ihan taakseen katsomatta lähteneet hänen mukaansa.
Sittemmin kattelin dvd:lta Koirakuiskaaja C.Millanin opetuksia ja siellä tuli esille toi "rauhallinen energia", joka saa koiran pitämään ihmistä johtajanaan. Ilmankos oli meillä johtajan paikka hakusessa, kun olin hermoillut kaikesta. Nykyään jo sujuu, sillä otin Millanin opit opikseni eivätkä koiratkaan enää lähde veljeni mukaan vaan viihtyvät kanssani ja luottavat minuun.

Luultavasti miehet ovat useimmin vähemmän hermoilevia ja naiset taas yleensä murehtivat aina jotain, niin siitä vois ehkä johtua, et koirat helpommin ottavat miehen johtajakseen..? Mutta kaikkihan on yksilöllistä.

jutska.
exälläni oli muutes tosi matala ääni! siihen itsekin alussa ihastuin ;) !

No viimekädessä,jos nyt ajatellaan sitä koiramaista puolta,eli kun kovasti puhutaan siitä,että koiran käyttäytyminen perustuu suteen...
Niin mielestäni äänellä on vain se merkitys,että jos äänensävy menee hyvin kiihkeäksi,kimeäksi,niin koira aistii poikkeavuudet ihmisen käytöksessä.Kuten toisissa koirissakin.Mutta sen pitää olla poikkeuksellista,ei kokoaikaista niinkään.Ja normisti äänensävyllä on merkitystä silloin,jos siis on kyseessä poikkeavaisuus ja siihen myös sisältyy erilaiset eleet ja tilanteet.Jos esim.ihminen käyttäytyisi aina niin,niin koira tottuisi käytökseen.

Jos kokoa ajattelee,niin koiran on täytynyt jossain elämänsä tilanteessa yhdistää suuri koko=uhka,uhkaavampi.
Automaattisestihan se tuskin vaikuttaa.Ainakaan normaalinuppiselle koiralle.
Esim.koiralaumasta.Koiralaumassa voi olla pomo aivan minkä kokoinen tahansa.Jos koira ei "ajattele" asioita siellä,iso koko=uhkaavampi=kunnioitettavampi,niin miksi se yhdistäisi näin suhteessa ihmiseen.Veikkaan vahvasti,että jokin kokemus on sen aikaan saanut.Jos siis näin on.Tai sitten,onhan noita,joiden päät ei ihan vahvimpia ole,niin tuppaavat reagoimaan kaikkeen vähänkään "laimeammasta" poikkeavaan.

Mutta mielenkiintoista pohdiskelua :)

molossi kirjoitti:

No viimekädessä,jos nyt ajatellaan sitä koiramaista puolta,eli kun kovasti puhutaan siitä,että koiran käyttäytyminen perustuu suteen...
Niin mielestäni äänellä on vain se merkitys,että jos äänensävy menee hyvin kiihkeäksi,kimeäksi,niin koira aistii poikkeavuudet ihmisen käytöksessä.Kuten toisissa koirissakin.Mutta sen pitää olla poikkeuksellista,ei kokoaikaista niinkään.Ja normisti äänensävyllä on merkitystä silloin,jos siis on kyseessä poikkeavaisuus ja siihen myös sisältyy erilaiset eleet ja tilanteet.Jos esim.ihminen käyttäytyisi aina niin,niin koira tottuisi käytökseen.

Jos kokoa ajattelee,niin koiran on täytynyt jossain elämänsä tilanteessa yhdistää suuri koko=uhka,uhkaavampi.
Automaattisestihan se tuskin vaikuttaa.Ainakaan normaalinuppiselle koiralle.
Esim.koiralaumasta.Koiralaumassa voi olla pomo aivan minkä kokoinen tahansa.Jos koira ei "ajattele" asioita siellä,iso koko=uhkaavampi=kunnioitettavampi,niin miksi se yhdistäisi näin suhteessa ihmiseen.Veikkaan vahvasti,että jokin kokemus on sen aikaan saanut.Jos siis näin on.Tai sitten,onhan noita,joiden päät ei ihan vahvimpia ole,niin tuppaavat reagoimaan kaikkeen vähänkään "laimeammasta" poikkeavaan.

Mutta mielenkiintoista pohdiskelua :)

Lue lisää

Keskusteluketjun lukeminen selkiytti ainakin omia ajatuksiani. Kiitoksia kaikille kommenteista!

Tarkennan avausta: toki koiralla on yleensä vähintään kaksi selvää johtajaa, nais-ihminen ja mies-ihminen. Tarkoitin kysyä mielipidettä siihen, miksi koira joskus tiukan paikan tullen, vaikka nainen selvästi on firman ’pääjohtaja’, totteleekin herkemmin miespuolista ’varapääjohtajaa’. Näinhän sen useimmat ymmärsivätkin.

Molossi lanseerasi uuden hienon termin’halipusilinja’, joka tarkoittanee suunnilleen seuraavaa. Vaikka nainen olisikin jämpti johtajan roolissaan, hän todennäköisesti useammin kuin mies on myös muissa rooleissa kuin johtajan roolissa. Äidin rooli: lällättää, halipusittaa. Leikkikaverin rooli: pelleilee, leikkii ja konttaa lattialla, kikattaa ja kiljahtelee hauskanpidossa. Joskus nainen (ainakin tämä nainen) leikkii koirien kanssa kuin olisi itsekin pentu. Nainen hoitaa: ruokkii, ulkoiluttaa. Pesee, leikkaa kynnet, hoitaa haavat. Samoin xyxx ja K olivat samoilla linjoilla puhuessaan siitä, että mies ei huomioi koiraa samalla tavoin kuin nainen. Ehkä nämä naisen monet muut roolit tiukassa tilanteessa ’sekoittavat koiran pään’, ja se mieluummin kuuntelee johtajistaan sitä, jonka rooli on puhtaasti tietyntyyppinen: mies kun on usein koiralle pelkästään johtaja.

Eräs oivallus erityisesti sattui itseäni -auts- tosi kipiästi nilkkaan: tosin K puhui siinä hermoilusta ja miten koira sen aistii. Käänsin hermoilun mielessäni ’huolissaan olemiseksi’; tiedä sitten voisiko se olla sama asia. Voisiko olla, että naiselle tyypillinen taipumus olla alituisesti huolissaan jostakin heikentää hänen uskottavuuttaan pääjohtajana? (Se on sinänsä hassua ja epäreilua, koska toisaalta se, että tässä ollaan alituisesti huolissaan jostakin, tarkoittaa, että asiat tulee ajallaan hoidetuksi ja vieläpä kunnolla, ja hankaluuksiin on osattu ajoissa varautua. Todennäköisesti monella isolla firmallakin menisi paremmin, jos heillä olisi enemmän asioista huolissaan olevia pääjohtajia.)

Me olemme joskus (isäntä ja emäntä siis) testanneet omia roolejamme koirien silmissä eli tehneet empiirisiä kokeita siihen malliin, että isäntä lähtee kävelemään yhteen suuntaan ja minä toiseen. Kumman perään koirat lähtevät? (Toinen kysymys sitten on, voiko perään lähtemisen tulkita automaattisesti tarkoittamaan, että kyseinen henkilö koetaan pääjohtajaksi? Lisäksi tätä koetta tehdessä pitää tietenkin huolehtia, että kumpikaan ei mene kohti kotia tai vastaavasti jotakin muuta mukavaa tai ikävää paikkaa kohti, vaan koealueen täytyy olla ihan neutraali.) No tätänykyä, kun meillä on niin monta basenjia ja vastaavasti vain yksi käyttökoira, koetta ei voi suorittaa koko lauman kanssa kerrallaan. Basenjithan nimittäin menevät ensin täysillä johonkin kolmanteen suuntaan about neljäsataa metriä ja hajaantuvat sitten sieltä sen seitsemälle taholle ainakin viisisataa metriä, heheee. Vaan mitä on näitä kokeiluja menneinä vuosina tehty, niin kyllähän koirat minun perään lähtevät. Mutta tämäkään tieto ei anna vastausta alkuperäiseen ’ongelmaani’: kuvatussa empiirisessä testissähän ei ole kyseessä ’tiukka paikka’ eli kriisitilanne. Normaalin arjen pääjohtaja olen satavarmasti minä, ja sen jo tiesinkin, samoin kuin koirat ja isäntä.

Vaan mitäs sitten, jos ylläkuvatussa koetilanteessa pommit jyskäisivät? Sudet sekä karhut vaanisivat ympärillä? Maa järisisi ja tulisi vaikka pieni tsunami. Ainakin kuusi hullua puukottajaa juoksisi kohti… Kumpaan ne silloin luottaisivat enemmän? Lieneeköhän vastaus siinä, että tuollaisessa tilanteessa minä itsekin turvautuisin mies-ihmiseeni. Korjaan: oivaltaisin oikeassa kriisitilanteessa salamannopeasti, että minun kannattaa välittömästi yhdistää voimani mies-ihmiseni kanssa. Mies-ihmiseni ei todennäköisesti ajattelisi samoin: hän kohdistaisi huomionsa ensisijassa kriisin torjuntaan. Kysymys jää edelleen auki: mistä koirat tuon tietävät jo nyt?

Tulipas pitkästi tekstiä. Kiitos kun sain sanoa:-)

tiinamuori kirjoitti:

Keskusteluketjun lukeminen selkiytti ainakin omia ajatuksiani. Kiitoksia kaikille kommenteista!

Tarkennan avausta: toki koiralla on yleensä vähintään kaksi selvää johtajaa, nais-ihminen ja mies-ihminen. Tarkoitin kysyä mielipidettä siihen, miksi koira joskus tiukan paikan tullen, vaikka nainen selvästi on firman ’pääjohtaja’, totteleekin herkemmin miespuolista ’varapääjohtajaa’. Näinhän sen useimmat ymmärsivätkin.

Molossi lanseerasi uuden hienon termin’halipusilinja’, joka tarkoittanee suunnilleen seuraavaa. Vaikka nainen olisikin jämpti johtajan roolissaan, hän todennäköisesti useammin kuin mies on myös muissa rooleissa kuin johtajan roolissa. Äidin rooli: lällättää, halipusittaa. Leikkikaverin rooli: pelleilee, leikkii ja konttaa lattialla, kikattaa ja kiljahtelee hauskanpidossa. Joskus nainen (ainakin tämä nainen) leikkii koirien kanssa kuin olisi itsekin pentu. Nainen hoitaa: ruokkii, ulkoiluttaa. Pesee, leikkaa kynnet, hoitaa haavat. Samoin xyxx ja K olivat samoilla linjoilla puhuessaan siitä, että mies ei huomioi koiraa samalla tavoin kuin nainen. Ehkä nämä naisen monet muut roolit tiukassa tilanteessa ’sekoittavat koiran pään’, ja se mieluummin kuuntelee johtajistaan sitä, jonka rooli on puhtaasti tietyntyyppinen: mies kun on usein koiralle pelkästään johtaja.

Eräs oivallus erityisesti sattui itseäni -auts- tosi kipiästi nilkkaan: tosin K puhui siinä hermoilusta ja miten koira sen aistii. Käänsin hermoilun mielessäni ’huolissaan olemiseksi’; tiedä sitten voisiko se olla sama asia. Voisiko olla, että naiselle tyypillinen taipumus olla alituisesti huolissaan jostakin heikentää hänen uskottavuuttaan pääjohtajana? (Se on sinänsä hassua ja epäreilua, koska toisaalta se, että tässä ollaan alituisesti huolissaan jostakin, tarkoittaa, että asiat tulee ajallaan hoidetuksi ja vieläpä kunnolla, ja hankaluuksiin on osattu ajoissa varautua. Todennäköisesti monella isolla firmallakin menisi paremmin, jos heillä olisi enemmän asioista huolissaan olevia pääjohtajia.)

Me olemme joskus (isäntä ja emäntä siis) testanneet omia roolejamme koirien silmissä eli tehneet empiirisiä kokeita siihen malliin, että isäntä lähtee kävelemään yhteen suuntaan ja minä toiseen. Kumman perään koirat lähtevät? (Toinen kysymys sitten on, voiko perään lähtemisen tulkita automaattisesti tarkoittamaan, että kyseinen henkilö koetaan pääjohtajaksi? Lisäksi tätä koetta tehdessä pitää tietenkin huolehtia, että kumpikaan ei mene kohti kotia tai vastaavasti jotakin muuta mukavaa tai ikävää paikkaa kohti, vaan koealueen täytyy olla ihan neutraali.) No tätänykyä, kun meillä on niin monta basenjia ja vastaavasti vain yksi käyttökoira, koetta ei voi suorittaa koko lauman kanssa kerrallaan. Basenjithan nimittäin menevät ensin täysillä johonkin kolmanteen suuntaan about neljäsataa metriä ja hajaantuvat sitten sieltä sen seitsemälle taholle ainakin viisisataa metriä, heheee. Vaan mitä on näitä kokeiluja menneinä vuosina tehty, niin kyllähän koirat minun perään lähtevät. Mutta tämäkään tieto ei anna vastausta alkuperäiseen ’ongelmaani’: kuvatussa empiirisessä testissähän ei ole kyseessä ’tiukka paikka’ eli kriisitilanne. Normaalin arjen pääjohtaja olen satavarmasti minä, ja sen jo tiesinkin, samoin kuin koirat ja isäntä.

Vaan mitäs sitten, jos ylläkuvatussa koetilanteessa pommit jyskäisivät? Sudet sekä karhut vaanisivat ympärillä? Maa järisisi ja tulisi vaikka pieni tsunami. Ainakin kuusi hullua puukottajaa juoksisi kohti… Kumpaan ne silloin luottaisivat enemmän? Lieneeköhän vastaus siinä, että tuollaisessa tilanteessa minä itsekin turvautuisin mies-ihmiseeni. Korjaan: oivaltaisin oikeassa kriisitilanteessa salamannopeasti, että minun kannattaa välittömästi yhdistää voimani mies-ihmiseni kanssa. Mies-ihmiseni ei todennäköisesti ajattelisi samoin: hän kohdistaisi huomionsa ensisijassa kriisin torjuntaan. Kysymys jää edelleen auki: mistä koirat tuon tietävät jo nyt?

Tulipas pitkästi tekstiä. Kiitos kun sain sanoa:-)

Lue lisää

Tiinamuori: koira kyllä tosiaan aistii levottomuuden ja huolehtimisen. Jos haluaa varmistaa paikkansa laumanjohtajana, kannattaa siis alkaa kiinnittää huomiota tunnetiloihinsa ja pyrkiä eroon negatiivisista energioista. Parasta tässä on paitsi se, että suhde koiraan paranee, myös se, että oma olo ja itsetuntokin saattavat hyvässä lykyssä kohentua. :)

tiinamuori kirjoitti:

Keskusteluketjun lukeminen selkiytti ainakin omia ajatuksiani. Kiitoksia kaikille kommenteista!

Tarkennan avausta: toki koiralla on yleensä vähintään kaksi selvää johtajaa, nais-ihminen ja mies-ihminen. Tarkoitin kysyä mielipidettä siihen, miksi koira joskus tiukan paikan tullen, vaikka nainen selvästi on firman ’pääjohtaja’, totteleekin herkemmin miespuolista ’varapääjohtajaa’. Näinhän sen useimmat ymmärsivätkin.

Molossi lanseerasi uuden hienon termin’halipusilinja’, joka tarkoittanee suunnilleen seuraavaa. Vaikka nainen olisikin jämpti johtajan roolissaan, hän todennäköisesti useammin kuin mies on myös muissa rooleissa kuin johtajan roolissa. Äidin rooli: lällättää, halipusittaa. Leikkikaverin rooli: pelleilee, leikkii ja konttaa lattialla, kikattaa ja kiljahtelee hauskanpidossa. Joskus nainen (ainakin tämä nainen) leikkii koirien kanssa kuin olisi itsekin pentu. Nainen hoitaa: ruokkii, ulkoiluttaa. Pesee, leikkaa kynnet, hoitaa haavat. Samoin xyxx ja K olivat samoilla linjoilla puhuessaan siitä, että mies ei huomioi koiraa samalla tavoin kuin nainen. Ehkä nämä naisen monet muut roolit tiukassa tilanteessa ’sekoittavat koiran pään’, ja se mieluummin kuuntelee johtajistaan sitä, jonka rooli on puhtaasti tietyntyyppinen: mies kun on usein koiralle pelkästään johtaja.

Eräs oivallus erityisesti sattui itseäni -auts- tosi kipiästi nilkkaan: tosin K puhui siinä hermoilusta ja miten koira sen aistii. Käänsin hermoilun mielessäni ’huolissaan olemiseksi’; tiedä sitten voisiko se olla sama asia. Voisiko olla, että naiselle tyypillinen taipumus olla alituisesti huolissaan jostakin heikentää hänen uskottavuuttaan pääjohtajana? (Se on sinänsä hassua ja epäreilua, koska toisaalta se, että tässä ollaan alituisesti huolissaan jostakin, tarkoittaa, että asiat tulee ajallaan hoidetuksi ja vieläpä kunnolla, ja hankaluuksiin on osattu ajoissa varautua. Todennäköisesti monella isolla firmallakin menisi paremmin, jos heillä olisi enemmän asioista huolissaan olevia pääjohtajia.)

Me olemme joskus (isäntä ja emäntä siis) testanneet omia roolejamme koirien silmissä eli tehneet empiirisiä kokeita siihen malliin, että isäntä lähtee kävelemään yhteen suuntaan ja minä toiseen. Kumman perään koirat lähtevät? (Toinen kysymys sitten on, voiko perään lähtemisen tulkita automaattisesti tarkoittamaan, että kyseinen henkilö koetaan pääjohtajaksi? Lisäksi tätä koetta tehdessä pitää tietenkin huolehtia, että kumpikaan ei mene kohti kotia tai vastaavasti jotakin muuta mukavaa tai ikävää paikkaa kohti, vaan koealueen täytyy olla ihan neutraali.) No tätänykyä, kun meillä on niin monta basenjia ja vastaavasti vain yksi käyttökoira, koetta ei voi suorittaa koko lauman kanssa kerrallaan. Basenjithan nimittäin menevät ensin täysillä johonkin kolmanteen suuntaan about neljäsataa metriä ja hajaantuvat sitten sieltä sen seitsemälle taholle ainakin viisisataa metriä, heheee. Vaan mitä on näitä kokeiluja menneinä vuosina tehty, niin kyllähän koirat minun perään lähtevät. Mutta tämäkään tieto ei anna vastausta alkuperäiseen ’ongelmaani’: kuvatussa empiirisessä testissähän ei ole kyseessä ’tiukka paikka’ eli kriisitilanne. Normaalin arjen pääjohtaja olen satavarmasti minä, ja sen jo tiesinkin, samoin kuin koirat ja isäntä.

Vaan mitäs sitten, jos ylläkuvatussa koetilanteessa pommit jyskäisivät? Sudet sekä karhut vaanisivat ympärillä? Maa järisisi ja tulisi vaikka pieni tsunami. Ainakin kuusi hullua puukottajaa juoksisi kohti… Kumpaan ne silloin luottaisivat enemmän? Lieneeköhän vastaus siinä, että tuollaisessa tilanteessa minä itsekin turvautuisin mies-ihmiseeni. Korjaan: oivaltaisin oikeassa kriisitilanteessa salamannopeasti, että minun kannattaa välittömästi yhdistää voimani mies-ihmiseni kanssa. Mies-ihmiseni ei todennäköisesti ajattelisi samoin: hän kohdistaisi huomionsa ensisijassa kriisin torjuntaan. Kysymys jää edelleen auki: mistä koirat tuon tietävät jo nyt?

Tulipas pitkästi tekstiä. Kiitos kun sain sanoa:-)

Lue lisää

Tarkennuksesta ;kun siis olen sitä mieltä,että sukupuoli ei vaikuta,vaan se kokonaisuus ihmisestä viimekädessä.Eli siis ei ehkä niinkäänvoi sanoa ( siis minun mielipiteeni),että koira tottelee.Pikemmin jotkut tottelee.Mutta,siinä tullaan siihen,että miksi.Onko viimekädessä niin,että koirien mielestä se,jonka sana on laki tilanteessa kuin tilanteessa ja/tai viimekädessä,on nimenomaan se big boss ;)
Itse asiassa,noitten ongelmatapausten kanssa,kun on tullut huseerattua,on ollut hyvinkin mielenkiintoista,kun selvästi on koirista näkynyt,että ne "ajattelevat" asiat hyvin eri lailla kuin omistajat.Siis omista asemistaan.Perheen mielestä on joku tietty pomo,mutta kun koirien toimintaa tarkkailee ulkopuolisena,niin aika nopeasti voi huomata,että koissut onkin ehkä hyvinkin erimieltä...Kun pääasiaasa toiminnat perustuu koirille opetettuihin toimintoihin,joka taas voi hämärryttää sitä,mikä on se pohja ja mikä on nimenomaan opetetun/opitun tulos.

Toi kumman perään lähtisi,on hyvinkin mielenkiintoinen,koska siinä tullaan mielestäni useaan asiaan.Kuinka paljon vaikuttaa opittu ( tehty jotain,jossa koira lähtee perään ym.),koiran luontaiset rodunomaiset taipumukset ( vahtiminen,paimennus esim.) ja ehkä koiran luonnekin.No koirien näkemä mielikuvakin suhteessa kumpaankin.Ei siis pelkästään kumpi on johtaja,vaan missä suhteessa viimekädessä näkee asemansa siihen myös ei-johtajaan koiran "mielestä".Noit nyt tulee mieleen mm.
Tuossa kriisitilanteessa noitten mainituitten osuus vaan korostuu.Toki se voi muuttaa asiaa siinä mielessä,että jos jommankumman käytös muuttuu paljon,niin se taas voi muuttaa reagointia.Ja kuten tullut topiikissa esiin,niin koira kuin vaistoaa ihmisestä enenmmän,kuin vaikka toinen ihminen näkee.
Eli noit energiajutut on hyvinkin oleellisia,koska niinhän se menee myös pelkässä koiralaumassa hyvinkin vahvasti.Ja siinä tullaan taas siihen,että koolla,sukupuolella,vaikka korvien määrällä :D ei ole mitään merkitystä,vaan sillä mitä viestittää ja miten varman kuvan itsestään antaa.Ja nimenomaan rauhallisen varman provosointi ja niissä kriisitilanteissa.

Ihmisen ja koiran suhteessa moni muukin asia vaikuttaa,koska mehän emme pysty kommunikoimaan niin selkeästi koiran kanssa,kuin ne keskenään,parhaimmillaan,koska olemme eri lajia.

Vähän vaikea pukea välillä sanoiksi,tarttis pistää esimerkkejä.Mutta sitten menisi jo tosipitkäksi stooriksi :D

Yksi esimerkki on pakko laittaa,älkää kivittäkö :D

Minä putsaan tuon vanhan pikkukoiran hampaat itse.Eli mulla on ihan hampilääkärin krapsuttimet,noit käsikäyttöiset,ei siis sähköisiä sentäs.
Kerran kokeiltiin niin,että mies tekisi sen homman.Mies teki samoin eli koira syliin selälleen ja homma käyntiin.Samat " avainsanat" ensin.Ei oikein skulannut.Vaihdettiin "hampilääkäriä" ja koissu toimi aivan moitteettomasti.Opittua ( aina sama tekijä),ehkäpä...
Jatkettiin kokeilua.Otettiin yksi iso,jolta hampeja ei ikinä oltu krassattu.Ensin toinen osapuoli toimi ,kuten toimi,mutta homma näytti sen verran katastrofaaliselta,että ei olisi tullut mieleen edes pistää terävää piikkiä koiran kidan sisäpuolelle.No sitten taas vaihdettiin.Koira toivottuun asentoon,huulen nosto ylös ja hommiin.Siinä se eli pari minuuttia ja homma hoidettu.Ja koira rauhallisena kuin päiväunillaan.
Opittua,tuskinpa...Paitsi ehkä siinä mielessä,että hoitotoimenpiteet teen aina minä.Mutta,tilanne aivan uusi,eikä välttämättä ihan miellyttävämmästä hommastakaan kyse...
Niin,ja koissut siis ihan mukavasti yleensä tottelee tuota toistakin.

ei se ole ollenkaan selvää että koirat aina miestä paremmin tottelee kuin naista.
Jos mies on kokematon koirien kanssa koirat kusettaa mennen tullen miestä, mutta jos nainen on paljon kokenut "koirailija" niin koirat uskoo naista paremmin.
Nimimerkillä -meillä pelaa silleesti-

Hukka-Musti unohti perustella tiukan väitteensä. Kerro nyt miksi olet noin jämäkästi sitä mieltä että "-Koirat tottelevat mielummin miestä kuin naista se on aivan selvä asia!" Aina pitää osata perustella väitteensä, eikös niin?

muuten ei vakuuta kirjoitti:

Hukka-Musti unohti perustella tiukan väitteensä. Kerro nyt miksi olet noin jämäkästi sitä mieltä että "-Koirat tottelevat mielummin miestä kuin naista se on aivan selvä asia!" Aina pitää osata perustella väitteensä, eikös niin?

Lue lisää

Saattaapi olla että se kannanotto ei olut oikean Hukan, vaikuttaa nimittäin siltä että hän on joutunut valitettavan häiriköinnin/imitoinnin kohteeksi täällä, nimimerkkiään käytetään jne.

Eritt. kiintoisa aihe, palaan tähän myöhemmin ajatuksin!

koirakuisk. kirjoitti:

Saattaapi olla että se kannanotto ei olut oikean Hukan, vaikuttaa nimittäin siltä että hän on joutunut valitettavan häiriköinnin/imitoinnin kohteeksi täällä, nimimerkkiään käytetään jne.

Eritt. kiintoisa aihe, palaan tähän myöhemmin ajatuksin!

Lue lisää

ja muistakin rekkaamattomista nimimerkeistä.

Todella ikävää on havaita, että lähes ketjussa kuin ketjussa täällä 'yleistä koirista' -palstallakin esiintyy turhanpäiväistä häiriköintiä. Itse olen ollut jo iät ja ajat sitä mieltä, että tuskinpa yksikään oikeista asioista keskusteleva ketju nykyään menestyy ilman rekisteröintipakkoa. Miksi ihmeessä meidän on siedettävä häiriköiviä rekkaamattomia kirjoittajia, jotka pöllivät käytössä olevat vakiokirjoittajien nimimerkit?

Vaan eipä meidän tarvitsekaan niitä sietää. Ei edes näin laajalla foorumilla kuin Suomi24.fi. Meidän tarvitsee ainoastaan rekisteröityä keskusteluihin omalla sähköpostilla ja omalla nimellä. Korjaan nimimerkillä. Kuten minäkin olen tehnyt. Miten sellainen naurettavan yksinkertainen rekisteröityminen voi olla niin vaikeaa, että siihen ei voi asiallinen keskustelija suostua? Siis sellainen keskustelija, jolla on puhtaat jauhot pussissa. Muunlaisia en ainakaan itse tälle palstalle kaipaa.

Enhän minäkään välttämättä ole oikeasti nimeltäni Kristina Sand. Minähän voin oikeasti olla vaikka Matleena Hiekkakasa. Vaan vaikka millä nimellä esiintyisin, ja vaikka minkämoisen postiluukun Suomi24 -järjestelmään rakentaisin, niin eihän se ole mikään rikos, kunhan vain suomi24 -ihmiset tietävät, että oikeasti olenkin Pixis Jukbeb-Raaxbox ja he -tai tarvittaessa poliisit- voivat ottaa minuun yhteyttä halutessaan. Heillä kun on tiedossa oikea henkilöllisyyteni. Siis molemmilla, Suomi24 -ihmisillä ja sen myötä myös poliisilla. Ja vain heillä.

Tällä puheella tarkoitin sanoa, että ensimmäisenkään rehellisen ja lainkuuliaisen suomen kansalaisen ei tarvitse pelätä luoda itselleen rekattua nimimerkkiä suomi24 -keskusteluja varten. Ugh. Olen puhunut. Ja vetoan koira-asioista oikeasti kiinnostuneisiin keskustelijoihin. Rekisteröikää nimimerkkinne, ennenkuin ne joku trolli ryöstää oikeasti...

tiinamuori kirjoitti:

ja muistakin rekkaamattomista nimimerkeistä.

Todella ikävää on havaita, että lähes ketjussa kuin ketjussa täällä 'yleistä koirista' -palstallakin esiintyy turhanpäiväistä häiriköintiä. Itse olen ollut jo iät ja ajat sitä mieltä, että tuskinpa yksikään oikeista asioista keskusteleva ketju nykyään menestyy ilman rekisteröintipakkoa. Miksi ihmeessä meidän on siedettävä häiriköiviä rekkaamattomia kirjoittajia, jotka pöllivät käytössä olevat vakiokirjoittajien nimimerkit?

Vaan eipä meidän tarvitsekaan niitä sietää. Ei edes näin laajalla foorumilla kuin Suomi24.fi. Meidän tarvitsee ainoastaan rekisteröityä keskusteluihin omalla sähköpostilla ja omalla nimellä. Korjaan nimimerkillä. Kuten minäkin olen tehnyt. Miten sellainen naurettavan yksinkertainen rekisteröityminen voi olla niin vaikeaa, että siihen ei voi asiallinen keskustelija suostua? Siis sellainen keskustelija, jolla on puhtaat jauhot pussissa. Muunlaisia en ainakaan itse tälle palstalle kaipaa.

Enhän minäkään välttämättä ole oikeasti nimeltäni Kristina Sand. Minähän voin oikeasti olla vaikka Matleena Hiekkakasa. Vaan vaikka millä nimellä esiintyisin, ja vaikka minkämoisen postiluukun Suomi24 -järjestelmään rakentaisin, niin eihän se ole mikään rikos, kunhan vain suomi24 -ihmiset tietävät, että oikeasti olenkin Pixis Jukbeb-Raaxbox ja he -tai tarvittaessa poliisit- voivat ottaa minuun yhteyttä halutessaan. Heillä kun on tiedossa oikea henkilöllisyyteni. Siis molemmilla, Suomi24 -ihmisillä ja sen myötä myös poliisilla. Ja vain heillä.

Tällä puheella tarkoitin sanoa, että ensimmäisenkään rehellisen ja lainkuuliaisen suomen kansalaisen ei tarvitse pelätä luoda itselleen rekattua nimimerkkiä suomi24 -keskusteluja varten. Ugh. Olen puhunut. Ja vetoan koira-asioista oikeasti kiinnostuneisiin keskustelijoihin. Rekisteröikää nimimerkkinne, ennenkuin ne joku trolli ryöstää oikeasti...

Lue lisää

Niinpä, mutta siinä rekisteröitymisessä on seuraava pulma ihan asiallisellekin kirjoittajalle ja se on tämä: nimimerkin ohella saa meilin käyttöönsä ja yksityisviestinnät. Postiin voi sitten kuka vain lähettää ihan mitä vain postia, en haluaisi saada mitään postia, haluaisin pitää kirjoittelun anonyymina ja tällaisena rentona. Moni ihminen pitää meilailusta, minä en harrasta meilailua, koen sen suht. hirvittäväksi että vähintäänkin länkytykseksi. Mukavampaa länkyttää puhelimessa tai suoraan kasvotusten. :D

Että jos tuo asia olisi ratkaistu täällä, että voisi rekisteröityä mutta voisi valita ruksein "ei" meilikohtaan ja "ei" yksityisviesteille, niin sitten voisi rekisteröityä. Tosin vapaa henki-ideologia kokisi siinä sitten sitoumuksen järjestelmään, mutta... niin.

Ylläpito, jos luette näitä, niin tuossa pointtia, että jos saisi rekisteröitymisen ilman muita lisukkeita kuin nimimerkin vain.

koirakuisk. kirjoitti:

Niinpä, mutta siinä rekisteröitymisessä on seuraava pulma ihan asiallisellekin kirjoittajalle ja se on tämä: nimimerkin ohella saa meilin käyttöönsä ja yksityisviestinnät. Postiin voi sitten kuka vain lähettää ihan mitä vain postia, en haluaisi saada mitään postia, haluaisin pitää kirjoittelun anonyymina ja tällaisena rentona. Moni ihminen pitää meilailusta, minä en harrasta meilailua, koen sen suht. hirvittäväksi että vähintäänkin länkytykseksi. Mukavampaa länkyttää puhelimessa tai suoraan kasvotusten. :D

Että jos tuo asia olisi ratkaistu täällä, että voisi rekisteröityä mutta voisi valita ruksein "ei" meilikohtaan ja "ei" yksityisviesteille, niin sitten voisi rekisteröityä. Tosin vapaa henki-ideologia kokisi siinä sitten sitoumuksen järjestelmään, mutta... niin.

Ylläpito, jos luette näitä, niin tuossa pointtia, että jos saisi rekisteröitymisen ilman muita lisukkeita kuin nimimerkin vain.

Lue lisää

Siis häh ?

Koska tuo noin on mennyt? Ei minulla ainakaan tietääkseni ole "pakollisessa" käytössä meiliä tai yksityisviestejä.Mistä ne muka joku näkisi,jollei ole mitään tietoa itsestään antanut galleriaan.Eli jos se ei ole käytössä,niin ei kait kukaan voi mitään postata,jos ei meilia ja yksityisviestintää ole/käytössä.
Vai mistä muuta kautta joku ne voi nähdä? Onkos minulta nyt jotain mennyt ohi o_O

Ja komppaan Tiinamuoria.Syystä että eipä sitten ainakaan kukaan lainailisi "kenenkään" nimimerkkiä.
Vapaa ideologia on ihan hyvä juttu,mutta kun tuntuu,että käytännössä vaan viestintä menee vähän turhan paljon joskus joltain viihteen puolelle,mitä enemmän vapauksia on...
Siksi minulle kävisi ja siitä johtuen,että kirjoittamiseen olisi vaatimus rekkaaminen.Ehkä se voisi sitten edes jossain tapauksissa tarvittaessa rauhoittaa niitä näppäinsormiakin...

molossi kirjoitti:

Siis häh ?

Koska tuo noin on mennyt? Ei minulla ainakaan tietääkseni ole "pakollisessa" käytössä meiliä tai yksityisviestejä.Mistä ne muka joku näkisi,jollei ole mitään tietoa itsestään antanut galleriaan.Eli jos se ei ole käytössä,niin ei kait kukaan voi mitään postata,jos ei meilia ja yksityisviestintää ole/käytössä.
Vai mistä muuta kautta joku ne voi nähdä? Onkos minulta nyt jotain mennyt ohi o_O

Ja komppaan Tiinamuoria.Syystä että eipä sitten ainakaan kukaan lainailisi "kenenkään" nimimerkkiä.
Vapaa ideologia on ihan hyvä juttu,mutta kun tuntuu,että käytännössä vaan viestintä menee vähän turhan paljon joskus joltain viihteen puolelle,mitä enemmän vapauksia on...
Siksi minulle kävisi ja siitä johtuen,että kirjoittamiseen olisi vaatimus rekkaaminen.Ehkä se voisi sitten edes jossain tapauksissa tarvittaessa rauhoittaa niitä näppäinsormiakin...

Lue lisää

No joskus joku kirjoitti yhessä toisessa ketjussa, että yksityisviestejä pystyy aina lähettämään, siis ne jotka rekkautuvat, pystyvät lähettämään muille rekatuille yksityisviestejä. Meilejä ei kait pysty lähettämään, ellei ole antanut meiliään julkiseksi, mutta yksityisviestit...

Ymmärrän tuon pointin rekkautumispakon kannatuksessa, että se vähentäisi ilkivaltaa. Mutta samalla kävisi myös niin, että palsta ei olisi enää niin avoin. Ne ihmiset jotka tulevat vain piipahtamaan täällä, eivät kenties enää niin tuliskaan. Eivät haluaisi rekkautua vain kertoakseen jotain koirapointteja tai kysyäkseen jotakin.

Joskus kun olen käynyt lukemassa suljettua koirapalstaa, jonne on ollut rekkautumispakko, niin sehän on sitten enempi juuri ollut teini/aikuisiän kynnyksellä olleiden tyttöjen poniharrastuksen tyyppistä koirailua. Erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ei ole siellä niin näkynyt.

Täällähän taas välillä kirjoittaa miehet jääpilkkimisten lomassa ja niin poispäin. Vaikea kuvitella että joku Lapin äijä alkaisi rekkautua palstoille, esimerkiksi.

Ei ole niin nihkeää täällä ja välillä ketjut rönsyävät mukavasti.

tiinamuori kirjoitti:

ja muistakin rekkaamattomista nimimerkeistä.

Todella ikävää on havaita, että lähes ketjussa kuin ketjussa täällä 'yleistä koirista' -palstallakin esiintyy turhanpäiväistä häiriköintiä. Itse olen ollut jo iät ja ajat sitä mieltä, että tuskinpa yksikään oikeista asioista keskusteleva ketju nykyään menestyy ilman rekisteröintipakkoa. Miksi ihmeessä meidän on siedettävä häiriköiviä rekkaamattomia kirjoittajia, jotka pöllivät käytössä olevat vakiokirjoittajien nimimerkit?

Vaan eipä meidän tarvitsekaan niitä sietää. Ei edes näin laajalla foorumilla kuin Suomi24.fi. Meidän tarvitsee ainoastaan rekisteröityä keskusteluihin omalla sähköpostilla ja omalla nimellä. Korjaan nimimerkillä. Kuten minäkin olen tehnyt. Miten sellainen naurettavan yksinkertainen rekisteröityminen voi olla niin vaikeaa, että siihen ei voi asiallinen keskustelija suostua? Siis sellainen keskustelija, jolla on puhtaat jauhot pussissa. Muunlaisia en ainakaan itse tälle palstalle kaipaa.

Enhän minäkään välttämättä ole oikeasti nimeltäni Kristina Sand. Minähän voin oikeasti olla vaikka Matleena Hiekkakasa. Vaan vaikka millä nimellä esiintyisin, ja vaikka minkämoisen postiluukun Suomi24 -järjestelmään rakentaisin, niin eihän se ole mikään rikos, kunhan vain suomi24 -ihmiset tietävät, että oikeasti olenkin Pixis Jukbeb-Raaxbox ja he -tai tarvittaessa poliisit- voivat ottaa minuun yhteyttä halutessaan. Heillä kun on tiedossa oikea henkilöllisyyteni. Siis molemmilla, Suomi24 -ihmisillä ja sen myötä myös poliisilla. Ja vain heillä.

Tällä puheella tarkoitin sanoa, että ensimmäisenkään rehellisen ja lainkuuliaisen suomen kansalaisen ei tarvitse pelätä luoda itselleen rekattua nimimerkkiä suomi24 -keskusteluja varten. Ugh. Olen puhunut. Ja vetoan koira-asioista oikeasti kiinnostuneisiin keskustelijoihin. Rekisteröikää nimimerkkinne, ennenkuin ne joku trolli ryöstää oikeasti...

Lue lisää

Kirjoitin tuon perusteluja vaadin-viestin "Hukka-Mustille" enkä käyttänyt rekisteröityä nimimerkkiäni, jonka olen ottanut joskus 2006. Käyn niin harvoin näillä palstoilla, että oli kaikki tunnukset ja salasanat unohtuneet. No, saihan ne helposti kun vaan viitsi pyytää. Yritänpä nyt tästä lähin kirjoitella omalla nikillä..

koirakuisk. kirjoitti:

No joskus joku kirjoitti yhessä toisessa ketjussa, että yksityisviestejä pystyy aina lähettämään, siis ne jotka rekkautuvat, pystyvät lähettämään muille rekatuille yksityisviestejä. Meilejä ei kait pysty lähettämään, ellei ole antanut meiliään julkiseksi, mutta yksityisviestit...

Ymmärrän tuon pointin rekkautumispakon kannatuksessa, että se vähentäisi ilkivaltaa. Mutta samalla kävisi myös niin, että palsta ei olisi enää niin avoin. Ne ihmiset jotka tulevat vain piipahtamaan täällä, eivät kenties enää niin tuliskaan. Eivät haluaisi rekkautua vain kertoakseen jotain koirapointteja tai kysyäkseen jotakin.

Joskus kun olen käynyt lukemassa suljettua koirapalstaa, jonne on ollut rekkautumispakko, niin sehän on sitten enempi juuri ollut teini/aikuisiän kynnyksellä olleiden tyttöjen poniharrastuksen tyyppistä koirailua. Erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ei ole siellä niin näkynyt.

Täällähän taas välillä kirjoittaa miehet jääpilkkimisten lomassa ja niin poispäin. Vaikea kuvitella että joku Lapin äijä alkaisi rekkautua palstoille, esimerkiksi.

Ei ole niin nihkeää täällä ja välillä ketjut rönsyävät mukavasti.

Lue lisää

Ei pitäisi pystyä lähettämään/vastaanottamaan,ellei ole sitä asetuksilla sallinut.Minulla on niin,ettei pysty esim.

Itse muutamassa rotupalstoillani kun käyn,niin niissä on kaikissa rekisteröintipakko.Kyllä siellä on ihan kaikenikäistä.
Tuolla yhdessä isossa koirapalstalla kun joskus käyn myös tsekkaamassa,on systeemi niin,ettei lukemiseen tarvi rekisteröintiä,mutta muutamiin palstoihin siinä vastauksiin vaatii.Sielä näkyy tosin ip-numero,mikä ei ole huono systeemi myöskään.Tosin niissä on myös moderaattorit,jotka ihan kivasti puhaltaa pelin poikki,jos se liikaa kuumenee.

Noh,ainahan vapaaehtoisuus olisi parasta,jos se toimisi.Parastahan olisi,kun jokainen miettisi kirjoitustaan myös nettietiketin kannalta.Niin turhat ylilyönnit jäisi pois.

molossi kirjoitti:

Ei pitäisi pystyä lähettämään/vastaanottamaan,ellei ole sitä asetuksilla sallinut.Minulla on niin,ettei pysty esim.

Itse muutamassa rotupalstoillani kun käyn,niin niissä on kaikissa rekisteröintipakko.Kyllä siellä on ihan kaikenikäistä.
Tuolla yhdessä isossa koirapalstalla kun joskus käyn myös tsekkaamassa,on systeemi niin,ettei lukemiseen tarvi rekisteröintiä,mutta muutamiin palstoihin siinä vastauksiin vaatii.Sielä näkyy tosin ip-numero,mikä ei ole huono systeemi myöskään.Tosin niissä on myös moderaattorit,jotka ihan kivasti puhaltaa pelin poikki,jos se liikaa kuumenee.

Noh,ainahan vapaaehtoisuus olisi parasta,jos se toimisi.Parastahan olisi,kun jokainen miettisi kirjoitustaan myös nettietiketin kannalta.Niin turhat ylilyönnit jäisi pois.

Lue lisää

Saatanpa muuttaa mieltäni PAKOLLISESTA rekisteröitymisestä vaikkapa tänne suomi24 - keskustelupalstoille. Helppoa on muuttaa mielipidettään, kun saa uusia ajatelmia ja hyviä perusteluja. Kuten vaikkapa 'koirakuisk.' kirjoittamat: -Palsta ei olisi enää niin avoin, ihmiset eivät niin helpolla tulisi vain piipahtamaan.- Siinä samassa hoksasin, miten ovat alkaneet kuivua kokoon ne muutamat itsenikin seuraamat rotukohtaiset keskustelut, joissa on rekisteröintipakko. Vierailijat ovat tosi harvalukuisia, ja aiheet alkavat vakikirjoittajilta loppua. Viestien määrä vähenee.

Joten oikeassa olette: annetaan kaikkien kukkien kukkua vapaasti...

Vaan silti olen sitä mieltä, että ne jotka ahkerasti kirjoittelevat vaikkapa täällä yleistä koirat -palstalla, eivät todellakaan menetä mitään, vaikka rekkautuisivatkin. Päinvastoin.

Mitä noihin yksityisviesteihin ja muihin meileihin tulee, niin ei niitä varmaan häiriöksi asti riitä kenellekään (täyspäisiä ajatuksia esittävälle?). Vaikka minäkin ihan toivomalla toivon ja pyytämällä pyydän julkisella galleriasivullani, että viestittele vaan vapaasti, niin en ole ensimmäistäkään meiliä postilaatikkooni saanut vuosien kuluessa. Olisin minä muutaman jaksanut lukea, ja niihin vaikka vastatakin... Kaksi tai kolme yksityisviestiä olen saanut samana usaeampien vuosien mittaisena aikana. Viimeisestä kiiitin ihan henkilökohtaisesti:-)) No tietysti on niinkin, että ehdin kirjoittelemaan täällä kovin vähän. Joku toinen rekattu saattaa saada paremmin palautetta.

Valtavasti olisi vastattavaa, ja vielä enemmän jää edelleen pohdiskeltavaksi. Kiitos aktiivisille ajattelijoille ja keskustelijoille. Nyt on pakko kuitata monet upeat ajatukset hätäisesti.
-K:lta on tullut monta hyvää viestiä, kiitos niistä. Ja oikeassa olet. Kunpa minäkin oppisin hakeutumaan eroon negatiivisista tunnetiloista ja energialatauksista. K myös kirjoitti aiemmin, että johtajuus ei ole koosta kiinni. 'Chiuahua voi olla irlannninsusikoiran pomo'. Niin voikin. Samoin meillä doberman on lauman alin ensinnäkin siksi, että se on nuoremmasta päästä ja toisekseen siksi, että meidän mielestä on viisasta pitää hänen statuksensa melko alhaalla. En todellakaan kaipaa laumaani sen tyyppisiä ongelmia, mitä iso ja voimakas koira voi pienempiään pomottaessaan aiheuttaa.
-Molossi on antanut to'ooosi paljon tuumattavaa, onneksi on muutama vapaapäivä edessä tuumaamiseen käytettäväksi. Ja toivottavasti pakkaset pysyvät niin sietämättömissä lukemissa, että ei tarvitse aluskarvattomia koiria lenkille edes yrittää pakottaa.
-Koirakuisk.:n viimeiset viestit energialatauksista ja tuoksuista (kuten myös monet aiemmat asiat) on vielä loppuun asti Tiinamuorilla miettimättä ja tuumaamatta. Huippujuttuja...

Vaan väistämättä nyt painaa päälle tämä jouluhössötys. Onneksi Prisma aukaisee ovensa huomenaamulla seittemältä. Enhän miekään halua jättää tärkeimpiä jouluostoksiani viimetippaan:-)) Terkkuja koirakuis.:n rennolle koiralle, joka ei meän koirien tavoin korvaansa lotkauta joulukiireille!

Toivotan kaikille keskustelijoille leppoisaa ja hyvää joulua, ja kiitän kaikkia 'yleistä koirista' -palstalaisia todella hyvästä seurasta. Palataan aiheisiin jahka ehditään.

tiinamuori kirjoitti:

Valtavasti olisi vastattavaa, ja vielä enemmän jää edelleen pohdiskeltavaksi. Kiitos aktiivisille ajattelijoille ja keskustelijoille. Nyt on pakko kuitata monet upeat ajatukset hätäisesti.
-K:lta on tullut monta hyvää viestiä, kiitos niistä. Ja oikeassa olet. Kunpa minäkin oppisin hakeutumaan eroon negatiivisista tunnetiloista ja energialatauksista. K myös kirjoitti aiemmin, että johtajuus ei ole koosta kiinni. 'Chiuahua voi olla irlannninsusikoiran pomo'. Niin voikin. Samoin meillä doberman on lauman alin ensinnäkin siksi, että se on nuoremmasta päästä ja toisekseen siksi, että meidän mielestä on viisasta pitää hänen statuksensa melko alhaalla. En todellakaan kaipaa laumaani sen tyyppisiä ongelmia, mitä iso ja voimakas koira voi pienempiään pomottaessaan aiheuttaa.
-Molossi on antanut to'ooosi paljon tuumattavaa, onneksi on muutama vapaapäivä edessä tuumaamiseen käytettäväksi. Ja toivottavasti pakkaset pysyvät niin sietämättömissä lukemissa, että ei tarvitse aluskarvattomia koiria lenkille edes yrittää pakottaa.
-Koirakuisk.:n viimeiset viestit energialatauksista ja tuoksuista (kuten myös monet aiemmat asiat) on vielä loppuun asti Tiinamuorilla miettimättä ja tuumaamatta. Huippujuttuja...

Vaan väistämättä nyt painaa päälle tämä jouluhössötys. Onneksi Prisma aukaisee ovensa huomenaamulla seittemältä. Enhän miekään halua jättää tärkeimpiä jouluostoksiani viimetippaan:-)) Terkkuja koirakuis.:n rennolle koiralle, joka ei meän koirien tavoin korvaansa lotkauta joulukiireille!

Toivotan kaikille keskustelijoille leppoisaa ja hyvää joulua, ja kiitän kaikkia 'yleistä koirista' -palstalaisia todella hyvästä seurasta. Palataan aiheisiin jahka ehditään.

Lue lisää

Sama juttu, joulujunaan pitäisi keretä ja taas muuten tuo ukko tuossa vain nukkuu. :D

Hyviä jouluja sinne kanssa ja ei stressiä ehtimisistä!

Oikein mukavaa ollut lukea tätäkin ketjua, koira-aiheista riittää vaikka mihin, tässä se nähdään.