Kultainen ruotsalainen aika

oliko Suomi jo olemassa ennen Ruotsinvallan aikaa, siis valtiona ja milloin nimi "Suomi" on otettu käyttöön? Mielestäni Suomessa asui muutamia heimoja, aivan kuin Ruotsinkin alueella,eikä mitään varsinaisia maiden rajoja aluksi edes ollut.

tiedot=on kirjoitti:

oliko Suomi jo olemassa ennen Ruotsinvallan aikaa, siis valtiona ja milloin nimi "Suomi" on otettu käyttöön? Mielestäni Suomessa asui muutamia heimoja, aivan kuin Ruotsinkin alueella,eikä mitään varsinaisia maiden rajoja aluksi edes ollut.

Lue lisää

Asiat ovat olemassa vaikka niitä ei olisi nimettykään. Suomalaisuus ja suomenkieli ovat varmasti vähintään yhtä vanhoja kuin ruotsalaisuus. Jo kansallisuuseepoksemme KALEVALA kertoo, että olemme hyvin vanha sivistyskansa.

hapansilakka kirjoitti:

Asiat ovat olemassa vaikka niitä ei olisi nimettykään. Suomalaisuus ja suomenkieli ovat varmasti vähintään yhtä vanhoja kuin ruotsalaisuus. Jo kansallisuuseepoksemme KALEVALA kertoo, että olemme hyvin vanha sivistyskansa.

Lue lisää

todella vanha

tiedot=on kirjoitti:

oliko Suomi jo olemassa ennen Ruotsinvallan aikaa, siis valtiona ja milloin nimi "Suomi" on otettu käyttöön? Mielestäni Suomessa asui muutamia heimoja, aivan kuin Ruotsinkin alueella,eikä mitään varsinaisia maiden rajoja aluksi edes ollut.

Lue lisää

jokos hurrit tietää missä ruotsin esi-isien alku lähteet olivakaan 600 ekr?? ei ainakaan täällä pohjolassa heidät ajettiin maanpakoon sieltäkin kun olivat niin sotaisaa kansaa joka on näkynnyt näihin päiviin asti,
kun täällä pohojolassa asuvat jo alkuperäinen kansa Saamelaiset ja Suomalais-Ugrilainen kansa..

hapansilakka kirjoitti:

Asiat ovat olemassa vaikka niitä ei olisi nimettykään. Suomalaisuus ja suomenkieli ovat varmasti vähintään yhtä vanhoja kuin ruotsalaisuus. Jo kansallisuuseepoksemme KALEVALA kertoo, että olemme hyvin vanha sivistyskansa.

Lue lisää

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

"Suomi oli aivan tyypillinen alusmaa, jota hallitsivat Ruotsista tulleet lääninherrat kaikella sen aikaisella häikäilemättömyydellä."

Tämä on silkkaa pötypuhetta. "Alusmaata" ei tarvitse edes kommentoida, historiaa lukevat tietävät miten asia todellisuudessa on.

Osa ylhäisaatelista tuli läntisestä Ruotsista, osa ulkomailta, osa oli kotimaista alkuperää. Esimerkiksi tunnettu käskynhaltija Klaus Fleming oli saksalaista tai belgialaista sukua (Fleming oli aikanaan yksi koko valtakunnan vahvimmista suvuista). Toisena esimerkkinä myöhempi johtava suku Creutz taas oli suomalaista alkuperää.

Häikäilemättömyyttä aatelisten suunnalta talonpoikia vastaan toki oli, kuten kaikkialla Euroopassa. Sillä ei ole mitään tekemistä kieliryhmän, etnisyyden tms. kanssa. Suomessa ei kuitenkaan koskaan ollut maaorjuutta, toisin kuin Keski-Euroopassa kaikkialla.

"Ruotsin kuninkaiden loputtomat sodat rasittivat valtavasti juuri suomalaisia. Mahdolliset hyödyt menivät Ruotsiin."

Venäjän sodat tietysti rasittivat rajalla asuvia suomalaisia erityisesti. Muut sodat eivät rasittaneet suomalaisia sen kummemmin kuin muita valtakunnan asukkaita. Faktaa on, että suomalaisten osuus Ruotsin armeijassa oli yleensä ottaen pienempi kuin läntisten ruotsalaisten. Enemmistö sotajoukoista oli välillä jopa ulkomaalaisia palkkasotureita. Sodista tietysti hyötyi eniten kuningas/ylhäiset, kuten kaikkialla muuallakin. Talonpojille ne olivat kriisin aikaa - riippumatta kielestä tai asuinpaikasta Ruotsin valtakunnassa.

"Et näköjään kestä yleisestikin hyväksyttyä totuutta, että Suomen irrottautuminen Ruotsista oli onnenpotku ja suomalaisuuden pelastumisen ehto."

Suomen kielelle ero oli luultavasti onnenpotku - muutoin ehkä olisit Fennander. Muutoin tuota on vaikea arvioida. Ruotsi uudistui eron jälkeen nopeammin ja vaurastui varhemmin (Suomi jäi "jumiin" kustaviaaniseen hallitusmuotoon ja sääty-yhteiskuntaan) - ruotsalaisina oltaisiin ehkä vaurastuttu nopeammin. Toisaalta on vaikea sanoa, olisiko Turusta tullut merkittävä kasvukeskus vai olisiko Suomi ajautunut talouden reuna-alueeksi. Hienoa Helsinkiä ei olisi toki rakennettu. Sitten on taas mahdoton arviodia, miten historia olisi kulkenut esimerkiksi sotien suhteen.

Olen suomen kielen vuoksi sitä mieltä, että ero oli hyvä asia. Tällaisen ideologian ei tule kuitenkaan hämärtää mieltä niin, että tulkitsee kaiken ruotsalaisen ajan ennen vuotta 1809 negatiivisesti.

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

Ei se karjalaisten (osan heistä) Venäjän vallan alle joutuminen muuta sitä asiaa, että he ovat suomensukuinen heimo. Jos aletaan erottelemaan Kalevala "karjalaiseksi omaisuudeksi", niin yhtä hyvin voitaisiin erotella Ruotsista Götanmaan, Sveanmaan, Norlannin ja Skånen heimot omiksi kulttuuripiireiksiin.

"Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan."

Ketkä "ruotsalaiset"? Suomenkieliset opetti lukemaan ja kirjoittamaan Suomen säätyläistö, josta vain murto-osa oli läntisestä Ruotsista kotoisin. Siinä vaiheessa kun lukemista ja kirjoittamista suomeksi alettiin tosissaan opettaa, jo enemmistö säätyläistöstä oli suomalaista alkuperää. (Aiemmin oli enemmän Ruotsista ja Keski-Euroopasta.)

Martinus Suecius kirjoitti:

"Suomi oli aivan tyypillinen alusmaa, jota hallitsivat Ruotsista tulleet lääninherrat kaikella sen aikaisella häikäilemättömyydellä."

Tämä on silkkaa pötypuhetta. "Alusmaata" ei tarvitse edes kommentoida, historiaa lukevat tietävät miten asia todellisuudessa on.

Osa ylhäisaatelista tuli läntisestä Ruotsista, osa ulkomailta, osa oli kotimaista alkuperää. Esimerkiksi tunnettu käskynhaltija Klaus Fleming oli saksalaista tai belgialaista sukua (Fleming oli aikanaan yksi koko valtakunnan vahvimmista suvuista). Toisena esimerkkinä myöhempi johtava suku Creutz taas oli suomalaista alkuperää.

Häikäilemättömyyttä aatelisten suunnalta talonpoikia vastaan toki oli, kuten kaikkialla Euroopassa. Sillä ei ole mitään tekemistä kieliryhmän, etnisyyden tms. kanssa. Suomessa ei kuitenkaan koskaan ollut maaorjuutta, toisin kuin Keski-Euroopassa kaikkialla.

"Ruotsin kuninkaiden loputtomat sodat rasittivat valtavasti juuri suomalaisia. Mahdolliset hyödyt menivät Ruotsiin."

Venäjän sodat tietysti rasittivat rajalla asuvia suomalaisia erityisesti. Muut sodat eivät rasittaneet suomalaisia sen kummemmin kuin muita valtakunnan asukkaita. Faktaa on, että suomalaisten osuus Ruotsin armeijassa oli yleensä ottaen pienempi kuin läntisten ruotsalaisten. Enemmistö sotajoukoista oli välillä jopa ulkomaalaisia palkkasotureita. Sodista tietysti hyötyi eniten kuningas/ylhäiset, kuten kaikkialla muuallakin. Talonpojille ne olivat kriisin aikaa - riippumatta kielestä tai asuinpaikasta Ruotsin valtakunnassa.

"Et näköjään kestä yleisestikin hyväksyttyä totuutta, että Suomen irrottautuminen Ruotsista oli onnenpotku ja suomalaisuuden pelastumisen ehto."

Suomen kielelle ero oli luultavasti onnenpotku - muutoin ehkä olisit Fennander. Muutoin tuota on vaikea arvioida. Ruotsi uudistui eron jälkeen nopeammin ja vaurastui varhemmin (Suomi jäi "jumiin" kustaviaaniseen hallitusmuotoon ja sääty-yhteiskuntaan) - ruotsalaisina oltaisiin ehkä vaurastuttu nopeammin. Toisaalta on vaikea sanoa, olisiko Turusta tullut merkittävä kasvukeskus vai olisiko Suomi ajautunut talouden reuna-alueeksi. Hienoa Helsinkiä ei olisi toki rakennettu. Sitten on taas mahdoton arviodia, miten historia olisi kulkenut esimerkiksi sotien suhteen.

Olen suomen kielen vuoksi sitä mieltä, että ero oli hyvä asia. Tällaisen ideologian ei tule kuitenkaan hämärtää mieltä niin, että tulkitsee kaiken ruotsalaisen ajan ennen vuotta 1809 negatiivisesti.

Lue lisää

"Paroni Herman Standertskiöld-Nordenstamin autoritäärinen ja etäinen persoona vaikutti myös hänen suhteisiinsa alustalaisiinsa. Torppareilla ja muilla alustalaisilla piti esimerkiksi aina olla lakki kädessä heidän kulkiessaan kartanon verannan ohi riippumatta siitä oliko paikalla isäntäväkeä vai ei. Paroni ei myöskään puhunut suomea joten kaikki keskustelut hänen ja alusväen välillä tapahtuivat tulkin välityksellä. Vuonna 1907 suomalaisen puolueen edustaja, senaattori Kairamo, luonnehti Laukon omistajaa seuraavasti: "Itsepäinen, mahtipontinen, vieraskielinen, epäkansallinen, turhanpäiväisesti ylvästelevä ja ylimielinen aatelisherra joka ei ole, eikä tahdo, eikä voikaan olla minkäänlaisessa persoonallisessa suhteessa alustalaistensa kanssa, sanalla sanoen senmallinen paroni joita niin viljalti tunnetaan Itämerenmaakunnista ja jotka siellä ovat tulleet surullisen kuuluisiksi." Myös Laukon pehtooriin August Vilhelm Vikströmiin oltiin tyytymättömiä, häntä kuvattiin pikkumaiseksi ja ärhenteleväksi."
Sitten paroni ajoikin kaikki torpparinsa mieron tielle. Seuraavaksi tulikin sitten vuosi 1918. Tilanomistaja, ylioppilas Avellan puolestaan osoitti suomenruotsalaista "suvaitsevaisuutta" rakennuttaessaan piikkilanka-aidan suomenkielisten työmiesten lasten koulun ympärille. Ruotsinkieliset kartanonrouvat erottivat suomalaisia työtekijöitä, kun nämä olivat rohjenneet vaihtaa ruotsinkielisen sukunimensä suomenkieliseksi.

Ruotsi on tappanut ja tapattanut enemmän suomalaisia kuin mikään muu valtio koskaan. Se näkyy emämaa-Ruotsin ja Suomen alueen väkilukujen kehityksen tavattomana epäsuhtana 1600- ja erityisesti 1700-luvuilla.
Vuonna 2006 Ruotsin hallitus oli asettamassa Suomen opetushallitukseen omaa virkamiestään valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opetusta! Terijoen "hallituksen" asettamisen tapaan, "pyyntö oli kuulemma tullut Suomesta"!!!

heikki_tala kirjoitti:

"Paroni Herman Standertskiöld-Nordenstamin autoritäärinen ja etäinen persoona vaikutti myös hänen suhteisiinsa alustalaisiinsa. Torppareilla ja muilla alustalaisilla piti esimerkiksi aina olla lakki kädessä heidän kulkiessaan kartanon verannan ohi riippumatta siitä oliko paikalla isäntäväkeä vai ei. Paroni ei myöskään puhunut suomea joten kaikki keskustelut hänen ja alusväen välillä tapahtuivat tulkin välityksellä. Vuonna 1907 suomalaisen puolueen edustaja, senaattori Kairamo, luonnehti Laukon omistajaa seuraavasti: "Itsepäinen, mahtipontinen, vieraskielinen, epäkansallinen, turhanpäiväisesti ylvästelevä ja ylimielinen aatelisherra joka ei ole, eikä tahdo, eikä voikaan olla minkäänlaisessa persoonallisessa suhteessa alustalaistensa kanssa, sanalla sanoen senmallinen paroni joita niin viljalti tunnetaan Itämerenmaakunnista ja jotka siellä ovat tulleet surullisen kuuluisiksi." Myös Laukon pehtooriin August Vilhelm Vikströmiin oltiin tyytymättömiä, häntä kuvattiin pikkumaiseksi ja ärhenteleväksi."
Sitten paroni ajoikin kaikki torpparinsa mieron tielle. Seuraavaksi tulikin sitten vuosi 1918. Tilanomistaja, ylioppilas Avellan puolestaan osoitti suomenruotsalaista "suvaitsevaisuutta" rakennuttaessaan piikkilanka-aidan suomenkielisten työmiesten lasten koulun ympärille. Ruotsinkieliset kartanonrouvat erottivat suomalaisia työtekijöitä, kun nämä olivat rohjenneet vaihtaa ruotsinkielisen sukunimensä suomenkieliseksi.

Ruotsi on tappanut ja tapattanut enemmän suomalaisia kuin mikään muu valtio koskaan. Se näkyy emämaa-Ruotsin ja Suomen alueen väkilukujen kehityksen tavattomana epäsuhtana 1600- ja erityisesti 1700-luvuilla.
Vuonna 2006 Ruotsin hallitus oli asettamassa Suomen opetushallitukseen omaa virkamiestään valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opetusta! Terijoen "hallituksen" asettamisen tapaan, "pyyntö oli kuulemma tullut Suomesta"!!!

Lue lisää

kun nostettiin suomenkieli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Silloinhan ruotsinkielisten piti jopa pakottaa suomalaisia lukemista opettelemaan? Oliko sekin mielestäsi jotenkin huono teko suomalaisia kohtaan?

Eller hur? kirjoitti:

kun nostettiin suomenkieli viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Silloinhan ruotsinkielisten piti jopa pakottaa suomalaisia lukemista opettelemaan? Oliko sekin mielestäsi jotenkin huono teko suomalaisia kohtaan?

Lue lisää

sillä kielireskripti, jolla suomen kieli nostettiin ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi, annettiin vuonna 1863. Ylimenokaudeksi määrättiin 20 vuotta, mutta ruotsinkielinen hallintokoneisto harasi vastaan ja pystyi viivyttämään uudistusta 40 vuodella aina vuoden 1902 kieliasetukseen asti. Silloin tuli venäjä ykköskieleksi, sitten ruotsi ja suomi.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenetkin menivät ruotsinkielisten pillin mukaan ja vasta vuodesta 2004 päästiin tosissaan purkamaan ylimitoitettuja ruotsinkielisiä rakenteita. Tänään tosin kuulin, että tyhmemmille ruotsikielisille on nyt perustettu 10 paikan kiintiö myös hammaslääkäriopintoihin. Se tarkoittaa, että 10 lahjakkaampaa suomenkielistä jää ilman opintopaikkaa, jotka nyt annetaan tyhmemmille kiintiöhurreille! :-(

Mutta kyllä nämä vääryydet vielä oikaistaan!

tiedot=on kirjoitti:

oliko Suomi jo olemassa ennen Ruotsinvallan aikaa, siis valtiona ja milloin nimi "Suomi" on otettu käyttöön? Mielestäni Suomessa asui muutamia heimoja, aivan kuin Ruotsinkin alueella,eikä mitään varsinaisia maiden rajoja aluksi edes ollut.

Lue lisää

Yrität väittää ettemme olleet järjestäytyneitä omalla tavallamme ja siten valloittajilla oli oikeus pakottaa omanlaisensa järjestelmä suomalaisille kansoille.

Suomalaiset olisivat voineet haluta järjestyä omilla ehdoillaan jos valloittajat eivät olisi tulleet alistamaan meitä.

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi. Sitä ennen kirjallista ruotsin kieltä ei ollut sen enempää kuin suomeakaan. Oli vain saksan ja tanskan sekoitus jota puhuttiin ruotsin alueella.

Ruotsin kieli on oikeasti vain pohjois-saksalainen murre muiden pohjoismaisten kielien rinnalla.

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

Puhut siis suomalaisuudesta joka on paljon enemmän kuin nyky Suomen rajat. Sotket lahjakkaasti puurot ja vellit. Pietarin alue on ollut aikojen alusta suomenkielistä aluetta.

Martinus Suecius kirjoitti:

"Suomi oli aivan tyypillinen alusmaa, jota hallitsivat Ruotsista tulleet lääninherrat kaikella sen aikaisella häikäilemättömyydellä."

Tämä on silkkaa pötypuhetta. "Alusmaata" ei tarvitse edes kommentoida, historiaa lukevat tietävät miten asia todellisuudessa on.

Osa ylhäisaatelista tuli läntisestä Ruotsista, osa ulkomailta, osa oli kotimaista alkuperää. Esimerkiksi tunnettu käskynhaltija Klaus Fleming oli saksalaista tai belgialaista sukua (Fleming oli aikanaan yksi koko valtakunnan vahvimmista suvuista). Toisena esimerkkinä myöhempi johtava suku Creutz taas oli suomalaista alkuperää.

Häikäilemättömyyttä aatelisten suunnalta talonpoikia vastaan toki oli, kuten kaikkialla Euroopassa. Sillä ei ole mitään tekemistä kieliryhmän, etnisyyden tms. kanssa. Suomessa ei kuitenkaan koskaan ollut maaorjuutta, toisin kuin Keski-Euroopassa kaikkialla.

"Ruotsin kuninkaiden loputtomat sodat rasittivat valtavasti juuri suomalaisia. Mahdolliset hyödyt menivät Ruotsiin."

Venäjän sodat tietysti rasittivat rajalla asuvia suomalaisia erityisesti. Muut sodat eivät rasittaneet suomalaisia sen kummemmin kuin muita valtakunnan asukkaita. Faktaa on, että suomalaisten osuus Ruotsin armeijassa oli yleensä ottaen pienempi kuin läntisten ruotsalaisten. Enemmistö sotajoukoista oli välillä jopa ulkomaalaisia palkkasotureita. Sodista tietysti hyötyi eniten kuningas/ylhäiset, kuten kaikkialla muuallakin. Talonpojille ne olivat kriisin aikaa - riippumatta kielestä tai asuinpaikasta Ruotsin valtakunnassa.

"Et näköjään kestä yleisestikin hyväksyttyä totuutta, että Suomen irrottautuminen Ruotsista oli onnenpotku ja suomalaisuuden pelastumisen ehto."

Suomen kielelle ero oli luultavasti onnenpotku - muutoin ehkä olisit Fennander. Muutoin tuota on vaikea arvioida. Ruotsi uudistui eron jälkeen nopeammin ja vaurastui varhemmin (Suomi jäi "jumiin" kustaviaaniseen hallitusmuotoon ja sääty-yhteiskuntaan) - ruotsalaisina oltaisiin ehkä vaurastuttu nopeammin. Toisaalta on vaikea sanoa, olisiko Turusta tullut merkittävä kasvukeskus vai olisiko Suomi ajautunut talouden reuna-alueeksi. Hienoa Helsinkiä ei olisi toki rakennettu. Sitten on taas mahdoton arviodia, miten historia olisi kulkenut esimerkiksi sotien suhteen.

Olen suomen kielen vuoksi sitä mieltä, että ero oli hyvä asia. Tällaisen ideologian ei tule kuitenkaan hämärtää mieltä niin, että tulkitsee kaiken ruotsalaisen ajan ennen vuotta 1809 negatiivisesti.

Lue lisää

Mitä tämä muka todistaa muuta kuin Ruotsia eikä ruotsin kieltä ollut sellaisena kuin yrität väittää.

"Osa ylhäisaatelista tuli läntisestä Ruotsista, osa ulkomailta, osa oli kotimaista alkuperää. Esimerkiksi tunnettu käskynhaltija Klaus Fleming oli saksalaista tai belgialaista sukua (Fleming oli aikanaan yksi koko valtakunnan vahvimmista suvuista). Toisena esimerkkinä myöhempi johtava suku Creutz taas oli suomalaista alkuperää."



Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".

http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla.

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.

Man kan säga att det är först nu det svenska språket blev svenskt. Med vissa svårigheter skulle vi kunna läsa en text från denna tid. Det var nu de första ordböckerna kom och debatten startade om hur viktigt det var att tala ren svenska, speciellt bland prästerna.

Samtidigt blev även vi, Sverige, en stormakt att räkna med och vi var länge nere i Tyskland och rotade.

http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/eldny.htm

Martinus Suecius kirjoitti:

Ei se karjalaisten (osan heistä) Venäjän vallan alle joutuminen muuta sitä asiaa, että he ovat suomensukuinen heimo. Jos aletaan erottelemaan Kalevala "karjalaiseksi omaisuudeksi", niin yhtä hyvin voitaisiin erotella Ruotsista Götanmaan, Sveanmaan, Norlannin ja Skånen heimot omiksi kulttuuripiireiksiin.

"Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan."

Ketkä "ruotsalaiset"? Suomenkieliset opetti lukemaan ja kirjoittamaan Suomen säätyläistö, josta vain murto-osa oli läntisestä Ruotsista kotoisin. Siinä vaiheessa kun lukemista ja kirjoittamista suomeksi alettiin tosissaan opettaa, jo enemmistö säätyläistöstä oli suomalaista alkuperää. (Aiemmin oli enemmän Ruotsista ja Keski-Euroopasta.)

Lue lisää

voisi vielä lisätä sen, että tutkijat ovat sitä mieltä, että sen tarinat kehittyivät sekä Karjalassa että läntisessä Suomessa, mutta ne säilyivät lähinnä Karjalassa.

huusianna kirjoitti:

Yrität väittää ettemme olleet järjestäytyneitä omalla tavallamme ja siten valloittajilla oli oikeus pakottaa omanlaisensa järjestelmä suomalaisille kansoille.

Suomalaiset olisivat voineet haluta järjestyä omilla ehdoillaan jos valloittajat eivät olisi tulleet alistamaan meitä.

Lue lisää

Tuohan todistaa vain,että suomalaiset olivat jo silloin kykenemättömiä huolehtimaan omista asioistaa. Eiköhän joka alueen väestö ollut melko alkukantaista ja tasa-arvoista tuohon aikaan. Siis kaikilla oli samat lähtökohdat. Miksi sitten annoitte muiden "valloitta, pakotta ja alistaa", kun olisitte voineet toimia päinvastoinkin ?

Jossittelua kirjoitti:

Tuohan todistaa vain,että suomalaiset olivat jo silloin kykenemättömiä huolehtimaan omista asioistaa. Eiköhän joka alueen väestö ollut melko alkukantaista ja tasa-arvoista tuohon aikaan. Siis kaikilla oli samat lähtökohdat. Miksi sitten annoitte muiden "valloitta, pakotta ja alistaa", kun olisitte voineet toimia päinvastoinkin ?

Lue lisää

Olet siis sitä mieltä että vahvemman oikeudella saa tehdä asioita kyseiseltä kohteelta kysymättä?

Eli saksalaiset saivat alistaa ja tappaa juutalaisia ym. Etelä-afriikassa valkoiset saivat alistaa mustia?

huusianna kirjoitti:

Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi. Sitä ennen kirjallista ruotsin kieltä ei ollut sen enempää kuin suomeakaan. Oli vain saksan ja tanskan sekoitus jota puhuttiin ruotsin alueella.

Ruotsin kieli on oikeasti vain pohjois-saksalainen murre muiden pohjoismaisten kielien rinnalla.

Lue lisää

Vanhimman ruotsinkielisen raamatunkäännöksen tiedetään kuuluneen jo kuningas Maunu Eerikinpojalle (Magnus Eriksson) joka eli 1316 - 1374 mutta se ole säilynyt jälkipolville.
Tunnetuin meidän aikaamme asti säilynyt ruotsinkielinen raamatun käännös johon ilmeisesti nF viittaa on Kustaa Vaasan raamattu vuodelta 1541 ja ensimmäinen suomen kielelle käännetty raamatun osa oli Agricolan "Se Wsi Testamenti"
"Coco Pyhä Ramattu Suomexi" valmistui vuonna 1642
Netti fennon laskuopin mukaan ero on "vaivaiset 20 vuotta", oma laskurini saa tulokseksi 101 vuotta.

Viikon kysymys: Mikä on "Kustaa Vaasan Raamatun" ja "Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi" ikäero?

P.S.
Ei niin että sillä olisi niin suurta väliä mutta kun nyt netti fenno asian niin rehvakkasti faktana esitti. Väite oli siis "fennofakta".

Mitä se taas tähän kuuluu! Tottakai se oli onnenpotku! Mutta olisiko se ollut onnenpotku, jos Suomi ei olisi saanut mitään erikoisasemaa Venäjän yhteydessä? Jos täällä olisi ollut voimassa kaikki Venäjän lait ja jos hallintokieleksi olisi tullut venäjä - jos olisi, olisi myös virkamiehistö pitänyt erottaa ja tuoda venäjältä uudet "lääninherrat", joilla ei olisi ollut mitään juuria tai myötätuntoa tätä valtakunnan kolkkaa kohtaan. Luojan kiitos meillä oli tämä ruotsalainen alueemme, joka juuri sen takia pystyi ruveta erillisenä Suomeksi muotoutumaan. Mene Komiin katsomaan, mikä onni ja autuus siellä vallitsee, ja tee tarvittavat johtopäätökset!

heikki_tala kirjoitti:

sillä kielireskripti, jolla suomen kieli nostettiin ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi, annettiin vuonna 1863. Ylimenokaudeksi määrättiin 20 vuotta, mutta ruotsinkielinen hallintokoneisto harasi vastaan ja pystyi viivyttämään uudistusta 40 vuodella aina vuoden 1902 kieliasetukseen asti. Silloin tuli venäjä ykköskieleksi, sitten ruotsi ja suomi.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenetkin menivät ruotsinkielisten pillin mukaan ja vasta vuodesta 2004 päästiin tosissaan purkamaan ylimitoitettuja ruotsinkielisiä rakenteita. Tänään tosin kuulin, että tyhmemmille ruotsikielisille on nyt perustettu 10 paikan kiintiö myös hammaslääkäriopintoihin. Se tarkoittaa, että 10 lahjakkaampaa suomenkielistä jää ilman opintopaikkaa, jotka nyt annetaan tyhmemmille kiintiöhurreille! :-(

Mutta kyllä nämä vääryydet vielä oikaistaan!

Lue lisää

Miksi ihmeessä nuo "10 lahjakkaampaa suomenkielistä" pitäisi kouluttaa yhteiskunnan varoilla, jos he kuitenkin ovat niin "lahjakkaita", että eläköityvät heti valmistuttuaan dosenteiksi? Paras vaan antaa niiden "tyhmempien ruotsinkielisten" opiskella, niin voimme jatkossakin käydä hammaslääkärillä.

Ankdam kirjoitti:

Vanhimman ruotsinkielisen raamatunkäännöksen tiedetään kuuluneen jo kuningas Maunu Eerikinpojalle (Magnus Eriksson) joka eli 1316 - 1374 mutta se ole säilynyt jälkipolville.
Tunnetuin meidän aikaamme asti säilynyt ruotsinkielinen raamatun käännös johon ilmeisesti nF viittaa on Kustaa Vaasan raamattu vuodelta 1541 ja ensimmäinen suomen kielelle käännetty raamatun osa oli Agricolan "Se Wsi Testamenti"
"Coco Pyhä Ramattu Suomexi" valmistui vuonna 1642
Netti fennon laskuopin mukaan ero on "vaivaiset 20 vuotta", oma laskurini saa tulokseksi 101 vuotta.

Viikon kysymys: Mikä on "Kustaa Vaasan Raamatun" ja "Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi" ikäero?

P.S.
Ei niin että sillä olisi niin suurta väliä mutta kun nyt netti fenno asian niin rehvakkasti faktana esitti. Väite oli siis "fennofakta".

Lue lisää

tiedettiin olleen Vaka Vanha Väinämöisen kirjoittama 10.372 eKr, mutta se ole säilynyt jälkipolville. Sen sijaan Kalevala on!;-)

Ankdam kirjoitti:

Vanhimman ruotsinkielisen raamatunkäännöksen tiedetään kuuluneen jo kuningas Maunu Eerikinpojalle (Magnus Eriksson) joka eli 1316 - 1374 mutta se ole säilynyt jälkipolville.
Tunnetuin meidän aikaamme asti säilynyt ruotsinkielinen raamatun käännös johon ilmeisesti nF viittaa on Kustaa Vaasan raamattu vuodelta 1541 ja ensimmäinen suomen kielelle käännetty raamatun osa oli Agricolan "Se Wsi Testamenti"
"Coco Pyhä Ramattu Suomexi" valmistui vuonna 1642
Netti fennon laskuopin mukaan ero on "vaivaiset 20 vuotta", oma laskurini saa tulokseksi 101 vuotta.

Viikon kysymys: Mikä on "Kustaa Vaasan Raamatun" ja "Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi" ikäero?

P.S.
Ei niin että sillä olisi niin suurta väliä mutta kun nyt netti fenno asian niin rehvakkasti faktana esitti. Väite oli siis "fennofakta".

Lue lisää

Tässä varmaan tarkoitettiin Uuden testamentin käännöstä vaikka puhuttiin raamatun käännöksestä. Ja eiköhän sama valtakunnan politiikka ollut syynä pyhien tekstien kääntämiseen kansankielille, niin ruotsiksi kuin suomeksikin.

heikki_tala kirjoitti:

sillä kielireskripti, jolla suomen kieli nostettiin ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi, annettiin vuonna 1863. Ylimenokaudeksi määrättiin 20 vuotta, mutta ruotsinkielinen hallintokoneisto harasi vastaan ja pystyi viivyttämään uudistusta 40 vuodella aina vuoden 1902 kieliasetukseen asti. Silloin tuli venäjä ykköskieleksi, sitten ruotsi ja suomi.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenetkin menivät ruotsinkielisten pillin mukaan ja vasta vuodesta 2004 päästiin tosissaan purkamaan ylimitoitettuja ruotsinkielisiä rakenteita. Tänään tosin kuulin, että tyhmemmille ruotsikielisille on nyt perustettu 10 paikan kiintiö myös hammaslääkäriopintoihin. Se tarkoittaa, että 10 lahjakkaampaa suomenkielistä jää ilman opintopaikkaa, jotka nyt annetaan tyhmemmille kiintiöhurreille! :-(

Mutta kyllä nämä vääryydet vielä oikaistaan!

Lue lisää

Varsinkin kun ajattelee, miten hyvää aikaa muiden valtakuntien kuin Ruotsin alamaiset elivät maaorjuudessaan. Monia ei edes protestantismin nousu päässyt samalla tavalla kiusaamaan kuin suomalaisia ja muita ruotsalaisia.

huusianna kirjoitti:

Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla.

"Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla."

Tarkemmin sanottuna se tosin oli Venäjä, joka kielsi muun kuin uskonnollisen ja maataloutta käsittelevän suomenkielisen kirjallisuuden painamisen vuonna 1850.

Netti fenno siis vähintäänkin pikkuisen valehteli, joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella. Mutta ei kai sillä ole väliä kun netti fennoiluhan tyssäisi siihen, jos ne totta kirjoittaisivat!

huusianna kirjoitti:

Puhut siis suomalaisuudesta joka on paljon enemmän kuin nyky Suomen rajat. Sotket lahjakkaasti puurot ja vellit. Pietarin alue on ollut aikojen alusta suomenkielistä aluetta.

Lue lisää

"Pietarin alue on ollut aikojen alusta suomenkielistä aluetta."

Pietarin seudulla asui ennen 1600-luvulla alkanutta suomalaisasutusta inkerikkoja ja vatjalaisia. Itämerensuomalaisia kansoja kylläkin, mutta jos heitä pidetään suomenkielisinä niin sitten kai myös virolaisia ja lyydiläisiä?

heikki_tala kirjoitti:

tiedettiin olleen Vaka Vanha Väinämöisen kirjoittama 10.372 eKr, mutta se ole säilynyt jälkipolville. Sen sijaan Kalevala on!;-)

"tiedettiin olleen Vaka Vanha Väinämöisen kirjoittama 10.372 eKr"

Heikki Talan mainitsemasta käännöksestä ei löydy tietoja muualta kuin Talan omasta kirjoituksesta, mikä on varsin tyypillistä näille 'talafaktoille' eli kansankielellä heikinhöpötyksille, joita voi nimittää myös lööperiksi tai valheiksi. Maunu Eerikinpojan raamatunkäännöksestä sen sijaan on olemassa muitakin tietoja.

"Den första uppgiften om en svensk bibel finns i en förteckning över inventarer som tillhörde kung Magnus Eriksson, "en stor volym bibel på svenska". En liknande uppgift från 1300-talet gäller den heliga Birgitta. I ingetdera fallet vet man vad notisen syftar på. Men vid samma tid, alltså miten av 1300-talet, tillkom den s.k. Pentateukparafrasen, alltså en fri översättning av de fem Moseböckerna i sammandrag och med inlagda kommentarer. Samtidigt tillkom en förkortad översättning av Apostlagärningarna. Under senare delen av 1400-talet översattes enskilda bibelböcker i birgittinerklostren i Nådendal och Vadstena, bl.a. Uppenbarelseboken. Påfallande är att inget evangelium eller nytestamentligt brev finns med. Avsnitt ur dessa nytestamentliga böcker återfinns i stället i de medeltida predikosamlingarna, oftast i ganska fri form."

http://www.bibeln.se/om_bibeln/fragorochsvar.epl?mode=0&bid=3&tid=413

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

Täällä kohtaa jatkuvasti kuin ruotsinkieliset tahot tahallaan vähättelevät suomalaista identiteettiä. Suomessa oli estetty suomenkielellä menestyminen ja koko sivistyneistö oli pakkoruotsitettu, kuten vielä nykyäänkin yritetään tehdä. Siihen kuulu väite että sivistykseen kuuluu pakkoruotsi. Väite vähättelee suomalaista sivistystä ja identiteettiä.

Ruotsissa ei lukutaito ole ollut tuolloin yhtään korkeammalla tasolla tuolloin ja vielä vähemmemmän nykyään.

Monet sivistyneet suomenkieliset joutuivat tuolloin toimimaan ruotsinkielellä ja ruotsalaistuivat. Ruotsinkieliset eivät ole edistäneet suomenkielisten lukutaitoa sitä vastoin ruotsinkielinen sivistyneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivistyneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa ei Suomessa.

Suomalaisuus ja suomalainen identiteetti ovat olleet paljon laajempia käsitteitä kuin nyky Suomen rajat. Kalevala on kerätty suomalaiselta alueelta ja tarinat ovat syntyneet varsinais-Suomen alueella.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Pietarin alue on ollut aikojen alusta suomenkielistä aluetta."

Pietarin seudulla asui ennen 1600-luvulla alkanutta suomalaisasutusta inkerikkoja ja vatjalaisia. Itämerensuomalaisia kansoja kylläkin, mutta jos heitä pidetään suomenkielisinä niin sitten kai myös virolaisia ja lyydiläisiä?

Lue lisää

Tuohon aikaan on hyvinkin voitu pitää virolaisia ja inkeriläisiä kantasuomalaisina. Valtioiden nykyiset rajat ovat tehneet keinotekoisia eroja identiteetteihin ja historian kulkuun. Miksi inkeriläiset ovat edelleen paluumuuttajia ja saavat erityiskohtelun maahanmuuttajien joukosta.

Wikipediasta:
Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[2]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Mitä puhuttiin Ruotsin alueella esim 1300-luvulla? Vastaus: Tanskan ja saksan sekoitusta.

huusianna kirjoitti:

Täällä kohtaa jatkuvasti kuin ruotsinkieliset tahot tahallaan vähättelevät suomalaista identiteettiä. Suomessa oli estetty suomenkielellä menestyminen ja koko sivistyneistö oli pakkoruotsitettu, kuten vielä nykyäänkin yritetään tehdä. Siihen kuulu väite että sivistykseen kuuluu pakkoruotsi. Väite vähättelee suomalaista sivistystä ja identiteettiä.

Ruotsissa ei lukutaito ole ollut tuolloin yhtään korkeammalla tasolla tuolloin ja vielä vähemmemmän nykyään.

Monet sivistyneet suomenkieliset joutuivat tuolloin toimimaan ruotsinkielellä ja ruotsalaistuivat. Ruotsinkieliset eivät ole edistäneet suomenkielisten lukutaitoa sitä vastoin ruotsinkielinen sivistyneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivistyneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa ei Suomessa.

Suomalaisuus ja suomalainen identiteetti ovat olleet paljon laajempia käsitteitä kuin nyky Suomen rajat. Kalevala on kerätty suomalaiselta alueelta ja tarinat ovat syntyneet varsinais-Suomen alueella.

Lue lisää

Ei ne minusta vähättele suomalaisten identiteettiä, sen tekee netti fennot ihanite. Paremminkin ruotsinkieliset haluavat säilyttää suomalaisen kulttuuriperimän kokonaisuutena, eikä pilkkoa sitä eri aikakausiin. Suomihan on saanut vaikutteita milloin Ruotsista, milloin taas Venäjältä, Saksasta ja Jenkeistä, nykyään tulee lisää EU:sta. Siinä teillä onkin tekemistä, jos aiotte poimia vain sen suomalaisen osan tuosta sekoituksesta, identiteettiinne.

Ankdam kirjoitti:

Vanhimman ruotsinkielisen raamatunkäännöksen tiedetään kuuluneen jo kuningas Maunu Eerikinpojalle (Magnus Eriksson) joka eli 1316 - 1374 mutta se ole säilynyt jälkipolville.
Tunnetuin meidän aikaamme asti säilynyt ruotsinkielinen raamatun käännös johon ilmeisesti nF viittaa on Kustaa Vaasan raamattu vuodelta 1541 ja ensimmäinen suomen kielelle käännetty raamatun osa oli Agricolan "Se Wsi Testamenti"
"Coco Pyhä Ramattu Suomexi" valmistui vuonna 1642
Netti fennon laskuopin mukaan ero on "vaivaiset 20 vuotta", oma laskurini saa tulokseksi 101 vuotta.

Viikon kysymys: Mikä on "Kustaa Vaasan Raamatun" ja "Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi" ikäero?

P.S.
Ei niin että sillä olisi niin suurta väliä mutta kun nyt netti fenno asian niin rehvakkasti faktana esitti. Väite oli siis "fennofakta".

Lue lisää

Kyse ei ollut raamatun iästä vaan kielen sivistyksen iästä/tasosta ja siihen käytettiin vertailuna ajankohtaa raamatun/vanhan testamentin käännöstä. Viittasin epäselvästi raamattuun ja vanhaan testamenttiin samassa lauseessa. "Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi."

Alkuperäisen keskusteluaiheeseen viitaten en usko että ruotsin kielisen Raamatun kansansivistävä vaikutus olisi oleellisesti ollut korkeampi kuin suomen kielisen Uuden testamentin vaikutus suomen kielelle. Ruotsi ei ole ollut mikään sivistyksen kehto josta kaikki hyvä olisi tullut suomalaiseen identiteettiin.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella. Täällä silti hekumoidaan kuinka paljon hitaammin käännöstyö suomen kielelle tuli julki.

Ruotsinkielisten härskiys jatkuu. Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

huusi kirjoitti:

Tuohon aikaan on hyvinkin voitu pitää virolaisia ja inkeriläisiä kantasuomalaisina. Valtioiden nykyiset rajat ovat tehneet keinotekoisia eroja identiteetteihin ja historian kulkuun. Miksi inkeriläiset ovat edelleen paluumuuttajia ja saavat erityiskohtelun maahanmuuttajien joukosta.

Wikipediasta:
Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[2]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Mitä puhuttiin Ruotsin alueella esim 1300-luvulla? Vastaus: Tanskan ja saksan sekoitusta.

Lue lisää

"Tuohon aikaan on hyvinkin voitu pitää virolaisia ja inkeriläisiä kantasuomalaisina."

Tuskinpa siihen aikaan on puhuttu mistään 'kantasuomalaisista'. Sanalla 'suomalainen' tarkoitettiin varsinaissuomalaisia.

"Miksi inkeriläiset ovat edelleen paluumuuttajia ja saavat erityiskohtelun maahanmuuttajien joukosta."

Inkeriläiset siirtyivät Suomesta Inkeriin 1600-luvulla.

"Mitä puhuttiin Ruotsin alueella esim 1300-luvulla? Vastaus: Tanskan ja saksan sekoitusta. "

Outo ajatus. Miksi et nyt linkannutkaan wikipediaan?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Tuohon aikaan on hyvinkin voitu pitää virolaisia ja inkeriläisiä kantasuomalaisina."

Tuskinpa siihen aikaan on puhuttu mistään 'kantasuomalaisista'. Sanalla 'suomalainen' tarkoitettiin varsinaissuomalaisia.

"Miksi inkeriläiset ovat edelleen paluumuuttajia ja saavat erityiskohtelun maahanmuuttajien joukosta."

Inkeriläiset siirtyivät Suomesta Inkeriin 1600-luvulla.

"Mitä puhuttiin Ruotsin alueella esim 1300-luvulla? Vastaus: Tanskan ja saksan sekoitusta. "

Outo ajatus. Miksi et nyt linkannutkaan wikipediaan?

Lue lisää

Ei ole oleellista miksi heitä silloin kutsuttiin koska puhumme heistä nyt, kantasuomalaisina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli


Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".

http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

huusi kirjoitti:

Ei ole oleellista miksi heitä silloin kutsuttiin koska puhumme heistä nyt, kantasuomalaisina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli


Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".

http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

Lue lisää

"Ei ole oleellista miksi heitä silloin kutsuttiin koska puhumme heistä nyt, kantasuomalaisina."

Eli haluat rekonstruoida menneisyyden mieleseksesi?

Lainauksesi kertoo, että ruotsalaisissa kaupungeissa käytettiin jonkinlaisena kirjakielenä ruotsin, tanskan ja saksan sekoitusta. Sinä väitit, että Ruotsin alueella puhuttiin 1300-luvulla tanskan ja saksan sekoitusta. Mitähän mahdettiin puhua Suomen kaupungeissa?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla."

Tarkemmin sanottuna se tosin oli Venäjä, joka kielsi muun kuin uskonnollisen ja maataloutta käsittelevän suomenkielisen kirjallisuuden painamisen vuonna 1850.

Netti fenno siis vähintäänkin pikkuisen valehteli, joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella. Mutta ei kai sillä ole väliä kun netti fennoiluhan tyssäisi siihen, jos ne totta kirjoittaisivat!

Lue lisää

Venäjä kielsi muun kuin uskonnollisen ja maataloutta käsittelevän suomenkielisen kirjallisuuden painamisen vuonna 1850 ruotsinkielisten vaatimuksesta.

huusi kirjoitti:

Venäjä kielsi muun kuin uskonnollisen ja maataloutta käsittelevän suomenkielisen kirjallisuuden painamisen vuonna 1850 ruotsinkielisten vaatimuksesta.

Oliko ruotsinkielisillä silloin jo niin suuri "valta", että Venäjäkin totteli heidän vaatimuksiaan?

Voi Vitsi kirjoitti:

Oliko ruotsinkielisillä silloin jo niin suuri "valta", että Venäjäkin totteli heidän vaatimuksiaan?

Siltä osin kuin virkamiehistö ei ollut venäjän kielistä se oli ruotsin kielistä. Ruotsinkielinen virkamiehistö pääsi vaikuttamaan hallinnossa ja ajamaan omia etujaan.

Miksi ruotsin kielinen kirjallisuus ei ollut kielletty?

huusianna kirjoitti:

Siltä osin kuin virkamiehistö ei ollut venäjän kielistä se oli ruotsin kielistä. Ruotsinkielinen virkamiehistö pääsi vaikuttamaan hallinnossa ja ajamaan omia etujaan.

Miksi ruotsin kielinen kirjallisuus ei ollut kielletty?

Lue lisää

Suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty siksi, etteivät uudet länsimaiset aatteet pääsisi leviämään kansan keskuuteen. Venäjän tsaarinhallinto oli varsin taantumuksellinen ja jarrutti Suomen kehitystä monin tavoin verrattuna länsinaapureihin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Tuohon aikaan on hyvinkin voitu pitää virolaisia ja inkeriläisiä kantasuomalaisina."

Tuskinpa siihen aikaan on puhuttu mistään 'kantasuomalaisista'. Sanalla 'suomalainen' tarkoitettiin varsinaissuomalaisia.

"Miksi inkeriläiset ovat edelleen paluumuuttajia ja saavat erityiskohtelun maahanmuuttajien joukosta."

Inkeriläiset siirtyivät Suomesta Inkeriin 1600-luvulla.

"Mitä puhuttiin Ruotsin alueella esim 1300-luvulla? Vastaus: Tanskan ja saksan sekoitusta. "

Outo ajatus. Miksi et nyt linkannutkaan wikipediaan?

Lue lisää

Fredrik Svanberg sammanfattade domen över död vikingatid: den är ”en myt rakt av”, skapad av nationalromantiken på 1860- och 1870-talen.

Jossittelua kirjoitti:

Tuohan todistaa vain,että suomalaiset olivat jo silloin kykenemättömiä huolehtimaan omista asioistaa. Eiköhän joka alueen väestö ollut melko alkukantaista ja tasa-arvoista tuohon aikaan. Siis kaikilla oli samat lähtökohdat. Miksi sitten annoitte muiden "valloitta, pakotta ja alistaa", kun olisitte voineet toimia päinvastoinkin ?

Lue lisää

valloittivat Suomen? Kun paavi antoi määräykasen, että suomalaiset on kä'ännytettävä katolilaisuuteen, ruotsalaiset kirjoittivat hänelle, että ne ovat niin sotaisia, ettemme yksin pysty. Niinpä paavi lähetti omia joukkojaan ja ruotsalaisilla oli näin ylivoima. (Tähän hätään en ehdi etsiä papeteistani lähdettä, mutta se on kirjoitettua tekstiä.)

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty siksi, etteivät uudet länsimaiset aatteet pääsisi leviämään kansan keskuuteen. Venäjän tsaarinhallinto oli varsin taantumuksellinen ja jarrutti Suomen kehitystä monin tavoin verrattuna länsinaapureihin.

Lue lisää

Miksei ruotsinkielinen kirjallisuus ollut kielletty? Miksei länsimaalaisten aatteiden leviäminen haitannut ruotsinkielisen rahvaan keskuudessa? Vai oliko kaikki ruotsinkieliset aatelisia?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Ei ole oleellista miksi heitä silloin kutsuttiin koska puhumme heistä nyt, kantasuomalaisina."

Eli haluat rekonstruoida menneisyyden mieleseksesi?

Lainauksesi kertoo, että ruotsalaisissa kaupungeissa käytettiin jonkinlaisena kirjakielenä ruotsin, tanskan ja saksan sekoitusta. Sinä väitit, että Ruotsin alueella puhuttiin 1300-luvulla tanskan ja saksan sekoitusta. Mitähän mahdettiin puhua Suomen kaupungeissa?

Lue lisää

En halua rekonstruoida - en.

Jossittelua kirjoitti:

Tuohan todistaa vain,että suomalaiset olivat jo silloin kykenemättömiä huolehtimaan omista asioistaa. Eiköhän joka alueen väestö ollut melko alkukantaista ja tasa-arvoista tuohon aikaan. Siis kaikilla oli samat lähtökohdat. Miksi sitten annoitte muiden "valloitta, pakotta ja alistaa", kun olisitte voineet toimia päinvastoinkin ?

Lue lisää

Ei se todista sitä että olisimme olleet kykenemättömiä huolehtimaan omista asioista. Me olimme järjestäytyneitä omalla tavallamme siihen puuttuminen ei parantanut olojamme vaan päinvastoin.

tiedot=on kirjoitti:

Eihän Suomella ollut edes kirjoitettua kieltä, ennen kuin ruotsalaiset avustivat siinäkin ja opettivat suomenkieliset lukemaan ja kirjoittamaan. Miten siis "asiat ovat olemassa, vaikka niitä ei olisi nimettykään"?
Kalevalahan on suurelta osin Karjalasta, siis Venäjältä, koottua tarustoa, joka tosin jäljittelee melko selvästi Raamatun kertomuksia.

Lue lisää

Saksalaiset ne suomalaisia ovat opettaneet. Suomalaisilla ja saksalaisilla näyttää olevan joku mystinen side joka nämä kansat siito aina historian kuluessa yhteen. Itsekkin olen tuntenut suurta läheisyyttä Saksaan ja sitä en osaa selittää.

huusianna kirjoitti:

Yrität väittää ettemme olleet järjestäytyneitä omalla tavallamme ja siten valloittajilla oli oikeus pakottaa omanlaisensa järjestelmä suomalaisille kansoille.

Suomalaiset olisivat voineet haluta järjestyä omilla ehdoillaan jos valloittajat eivät olisi tulleet alistamaan meitä.

Lue lisää

Ja nyt Suomi on sinusta vapaa svekko loiseläjä. Minkäs sille teet koska Suomelta sinä et itsenäisyyttä varasta?

P.S. kreikkalaiset ja roomalaiset kutsuivat germaanisia heimoja barbaareiksi

huusianna kirjoitti:

Kyse ei ollut raamatun iästä vaan kielen sivistyksen iästä/tasosta ja siihen käytettiin vertailuna ajankohtaa raamatun/vanhan testamentin käännöstä. Viittasin epäselvästi raamattuun ja vanhaan testamenttiin samassa lauseessa. "Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi."

Alkuperäisen keskusteluaiheeseen viitaten en usko että ruotsin kielisen Raamatun kansansivistävä vaikutus olisi oleellisesti ollut korkeampi kuin suomen kielisen Uuden testamentin vaikutus suomen kielelle. Ruotsi ei ole ollut mikään sivistyksen kehto josta kaikki hyvä olisi tullut suomalaiseen identiteettiin.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella. Täällä silti hekumoidaan kuinka paljon hitaammin käännöstyö suomen kielelle tuli julki.

Ruotsinkielisten härskiys jatkuu. Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Lue lisää

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle.

Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

huusi kirjoitti:

Miksei ruotsinkielinen kirjallisuus ollut kielletty? Miksei länsimaalaisten aatteiden leviäminen haitannut ruotsinkielisen rahvaan keskuudessa? Vai oliko kaikki ruotsinkieliset aatelisia?

Lue lisää

"Miksei ruotsinkielinen kirjallisuus ollut kielletty? Miksei länsimaalaisten aatteiden leviäminen haitannut ruotsinkielisen rahvaan keskuudessa? Vai oliko kaikki ruotsinkieliset aatelisia?"

Kansa oli tosiaankin pääasiassa suomenkielistä.

Euroopan hullu vuosi 1848 ravisteli myös keisarikuntaa ja Suomea. Venäjän vastainen lehtikirjoittelu lisääntyi räjähdysmäisesti. 1848 määrättiin, että suomalaisten lehtien on seurattava Pietarin virallisten lehtien kirjoittelun linjaa, eikä poikkeuksia linjasta sallita. Hankala suomen kieli vaikeutti sensurointia ja siksi 1850 annettiin asetus, jossa kiellettiin julkaisemasta suomeksi kaikkea paitsi taloudellista ja uskonnollista tekstiä. Oli luonnollista, että tämäkin sensuuriseula vuosi ja lehtiä lakkautettiin yhtenään. Suomalaisten lukuhalujakin yritettiin hillitä! Toisaalta ruotsinkielelle ei asetettu rajoituksia, mikä salli tiedon liikkumisen.

Kenraalikuvrnöörin virkaansa sivubisneksenä Pietarista käsin hoitanut Menšikov pyrki pitämään huolen siitä, että Suomesta ei kuuluisi Pietariin mitään poliittisesti tai kulttuurillisesti kumouksellista, joten vuoden 1848 keskieurooppalaisten aatteiden leviäminen Suomeen pyrittiin kahlitsemaan 1850 annetulla kieliasetuksella. Suomalaisten sanomalehtien ja yhdistysten sananvapautta oli rajoitettu ankarasti jo aikaisemmin.

Vuoden 1850 asetusta perusteltiin muun muassa sillä, että SKS aikoi kustantaa romaaneja, jotka olisivat vierottaneet suomalaisen talonpojan työnteosta. Kyseessä oli Elias Lönnrotin ehdottama julkaisuhanke, jonka tarkoituksena oli tuottaa suomennoksia kansanelämäkertomuksista sekä muun muassa Eugene Suen, Honoré de Balzacin ja Viktor Hugon teoksista. Nämä ranskalaisten kirjailijoiden teokset olivat Venäjän viranomaisten mielestä kuitenkin yhteiskunnallisesti vaarallisia.

Täytyy myös muistaa, että kielellä ei ollut 1800-luvun alkupuolella samanlaista merkitystä kuin sillä myöhemmin on ollut. Kielellä oli lähinnä käyttöarvoa; se oli ilmaisuväline. Ranskaa käytettiin yleisesti virkakirjeenvaihdossa suomalaisten viranomaisten kesken, ja venäläisille kirjoitettiin sekä venäjäksi että ranskaksi. Usein oli myös niin, että kaksi äidinkielenään ruotsia puhuvaa henkilöä kirjoitti toisilleen virkakirjeet ranskaksi. Kansallisuutta ja kieltä ei siis yhdistetty toisiinsa samoin kuin nykyään.

tapsatietää kirjoitti:

Fredrik Svanberg sammanfattade domen över död vikingatid: den är ”en myt rakt av”, skapad av nationalromantiken på 1860- och 1870-talen.

Meinaatko, ettei viikinkejä olisi ollut olemassa?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Miksei ruotsinkielinen kirjallisuus ollut kielletty? Miksei länsimaalaisten aatteiden leviäminen haitannut ruotsinkielisen rahvaan keskuudessa? Vai oliko kaikki ruotsinkieliset aatelisia?"

Kansa oli tosiaankin pääasiassa suomenkielistä.

Euroopan hullu vuosi 1848 ravisteli myös keisarikuntaa ja Suomea. Venäjän vastainen lehtikirjoittelu lisääntyi räjähdysmäisesti. 1848 määrättiin, että suomalaisten lehtien on seurattava Pietarin virallisten lehtien kirjoittelun linjaa, eikä poikkeuksia linjasta sallita. Hankala suomen kieli vaikeutti sensurointia ja siksi 1850 annettiin asetus, jossa kiellettiin julkaisemasta suomeksi kaikkea paitsi taloudellista ja uskonnollista tekstiä. Oli luonnollista, että tämäkin sensuuriseula vuosi ja lehtiä lakkautettiin yhtenään. Suomalaisten lukuhalujakin yritettiin hillitä! Toisaalta ruotsinkielelle ei asetettu rajoituksia, mikä salli tiedon liikkumisen.

Kenraalikuvrnöörin virkaansa sivubisneksenä Pietarista käsin hoitanut Menšikov pyrki pitämään huolen siitä, että Suomesta ei kuuluisi Pietariin mitään poliittisesti tai kulttuurillisesti kumouksellista, joten vuoden 1848 keskieurooppalaisten aatteiden leviäminen Suomeen pyrittiin kahlitsemaan 1850 annetulla kieliasetuksella. Suomalaisten sanomalehtien ja yhdistysten sananvapautta oli rajoitettu ankarasti jo aikaisemmin.

Vuoden 1850 asetusta perusteltiin muun muassa sillä, että SKS aikoi kustantaa romaaneja, jotka olisivat vierottaneet suomalaisen talonpojan työnteosta. Kyseessä oli Elias Lönnrotin ehdottama julkaisuhanke, jonka tarkoituksena oli tuottaa suomennoksia kansanelämäkertomuksista sekä muun muassa Eugene Suen, Honoré de Balzacin ja Viktor Hugon teoksista. Nämä ranskalaisten kirjailijoiden teokset olivat Venäjän viranomaisten mielestä kuitenkin yhteiskunnallisesti vaarallisia.

Täytyy myös muistaa, että kielellä ei ollut 1800-luvun alkupuolella samanlaista merkitystä kuin sillä myöhemmin on ollut. Kielellä oli lähinnä käyttöarvoa; se oli ilmaisuväline. Ranskaa käytettiin yleisesti virkakirjeenvaihdossa suomalaisten viranomaisten kesken, ja venäläisille kirjoitettiin sekä venäjäksi että ranskaksi. Usein oli myös niin, että kaksi äidinkielenään ruotsia puhuvaa henkilöä kirjoitti toisilleen virkakirjeet ranskaksi. Kansallisuutta ja kieltä ei siis yhdistetty toisiinsa samoin kuin nykyään.

Lue lisää

Silloin oli n. 20% ruotsinkielisiä. Kansa ei ollut tosiaankaan suomenkielistä pelkästään. Pohjanmaalla on ollut ruotsinkielisiä kalastajia ja maanviljelijöitä silloin ja vieläpä paljon suuremmissa määrin kuin nykyään.

Miksi ruotsi ei ollut kielletty mutta suomi oli?

huusi kirjoitti:

Silloin oli n. 20% ruotsinkielisiä. Kansa ei ollut tosiaankaan suomenkielistä pelkästään. Pohjanmaalla on ollut ruotsinkielisiä kalastajia ja maanviljelijöitä silloin ja vieläpä paljon suuremmissa määrin kuin nykyään.

Miksi ruotsi ei ollut kielletty mutta suomi oli?

Lue lisää

On sulla taas fiksua keskustelua, kun asiasta et mitään tiedä tai totuus ei sinua miellytä, niin alat solvauksen. Tuo "valehtelija" oli vain yksi monista, mihin jäi "sveko, hurri-homo, huora,hutsu" yms.? Kuinka nykyajan suomalaisena "sivistyneistönä" itseäänpitävällä voikin olla noin mauton keskustelutyyli?

huusi kirjoitti:

Silloin oli n. 20% ruotsinkielisiä. Kansa ei ollut tosiaankaan suomenkielistä pelkästään. Pohjanmaalla on ollut ruotsinkielisiä kalastajia ja maanviljelijöitä silloin ja vieläpä paljon suuremmissa määrin kuin nykyään.

Miksi ruotsi ei ollut kielletty mutta suomi oli?

Lue lisää

"Silloin oli n. 20% ruotsinkielisiä. "

No, wikin tilaston mukaan ruotsinkielisten osuus väestöstä olisi 1800-luvun puolivälissä ollut alle 15 %, mutta ilmeisesti talakertoimella päästään huusin lukuihin?

Vastaus kysymykseesi on yksinkertaisesti se, että uusien aatteiden leviäminen kansan keskuuteen haluttiin estää. Tsaarinhallinto kun oli aikansa takapajuisinta sorttia. Tosin sensuuria harrastettiin muuallakin, eikä Euroopassa ollut sananvapautta muualla kuin Ruotsissa ja Englannissa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Silloin oli n. 20% ruotsinkielisiä. "

No, wikin tilaston mukaan ruotsinkielisten osuus väestöstä olisi 1800-luvun puolivälissä ollut alle 15 %, mutta ilmeisesti talakertoimella päästään huusin lukuihin?

Vastaus kysymykseesi on yksinkertaisesti se, että uusien aatteiden leviäminen kansan keskuuteen haluttiin estää. Tsaarinhallinto kun oli aikansa takapajuisinta sorttia. Tosin sensuuria harrastettiin muuallakin, eikä Euroopassa ollut sananvapautta muualla kuin Ruotsissa ja Englannissa.

Lue lisää

OK. Muistin ruotsinkielisen väestönosan väärin mutta en pitänyt sitä oleellisena asian kannalta koska muistelin lukeman olevan varmuudella 15-20% rajoissa. Toiseksi en pitänyt sitä oleellisena senkään takia koska tuon ajan tilastot ovat saattaneet olla muutenkin pielessä.

Asian kannalta ei ole merkitystä oliko Suomessa 15 vai 20% ruotsinkielisiä. Oleellista on vain tieto sitä että suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty ruotsinkielisten toimesta, samaan aikaan kun ruotsin kielinen kirjallisuus oli sallittu.

Hautalapio aina yrittää siirtää keskustelun pois asiasta ja takertuu epäoleellisuuksiin.

heikki_tala kirjoitti:

"Paroni Herman Standertskiöld-Nordenstamin autoritäärinen ja etäinen persoona vaikutti myös hänen suhteisiinsa alustalaisiinsa. Torppareilla ja muilla alustalaisilla piti esimerkiksi aina olla lakki kädessä heidän kulkiessaan kartanon verannan ohi riippumatta siitä oliko paikalla isäntäväkeä vai ei. Paroni ei myöskään puhunut suomea joten kaikki keskustelut hänen ja alusväen välillä tapahtuivat tulkin välityksellä. Vuonna 1907 suomalaisen puolueen edustaja, senaattori Kairamo, luonnehti Laukon omistajaa seuraavasti: "Itsepäinen, mahtipontinen, vieraskielinen, epäkansallinen, turhanpäiväisesti ylvästelevä ja ylimielinen aatelisherra joka ei ole, eikä tahdo, eikä voikaan olla minkäänlaisessa persoonallisessa suhteessa alustalaistensa kanssa, sanalla sanoen senmallinen paroni joita niin viljalti tunnetaan Itämerenmaakunnista ja jotka siellä ovat tulleet surullisen kuuluisiksi." Myös Laukon pehtooriin August Vilhelm Vikströmiin oltiin tyytymättömiä, häntä kuvattiin pikkumaiseksi ja ärhenteleväksi."
Sitten paroni ajoikin kaikki torpparinsa mieron tielle. Seuraavaksi tulikin sitten vuosi 1918. Tilanomistaja, ylioppilas Avellan puolestaan osoitti suomenruotsalaista "suvaitsevaisuutta" rakennuttaessaan piikkilanka-aidan suomenkielisten työmiesten lasten koulun ympärille. Ruotsinkieliset kartanonrouvat erottivat suomalaisia työtekijöitä, kun nämä olivat rohjenneet vaihtaa ruotsinkielisen sukunimensä suomenkieliseksi.

Ruotsi on tappanut ja tapattanut enemmän suomalaisia kuin mikään muu valtio koskaan. Se näkyy emämaa-Ruotsin ja Suomen alueen väkilukujen kehityksen tavattomana epäsuhtana 1600- ja erityisesti 1700-luvuilla.
Vuonna 2006 Ruotsin hallitus oli asettamassa Suomen opetushallitukseen omaa virkamiestään valvomaan suomenkielisten lasten pakkoruotsin opetusta! Terijoen "hallituksen" asettamisen tapaan, "pyyntö oli kuulemma tullut Suomesta"!!!

Lue lisää

"Ruotsi on tappanut ja tapattanut enemmän suomalaisia kuin mikään muu valtio koskaan"

Olen joskus aikaisemminkin pyytänyt Heikki Talaa selittämään, mitä tuo omituinen väite tarkoittaa. Selitystä ei ole tullut, mikä on tietysti täysin ymmärrettävää. Se, että Tala edelleen toistelee samaa höpötystään, taas ei ole laisinkaan ymmärrettävää.

huusi kirjoitti:

OK. Muistin ruotsinkielisen väestönosan väärin mutta en pitänyt sitä oleellisena asian kannalta koska muistelin lukeman olevan varmuudella 15-20% rajoissa. Toiseksi en pitänyt sitä oleellisena senkään takia koska tuon ajan tilastot ovat saattaneet olla muutenkin pielessä.

Asian kannalta ei ole merkitystä oliko Suomessa 15 vai 20% ruotsinkielisiä. Oleellista on vain tieto sitä että suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty ruotsinkielisten toimesta, samaan aikaan kun ruotsin kielinen kirjallisuus oli sallittu.

Hautalapio aina yrittää siirtää keskustelun pois asiasta ja takertuu epäoleellisuuksiin.

Lue lisää

"Oleellista on vain tieto sitä että suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty ruotsinkielisten toimesta"

Et oikein tunnu ymmärtävän, että Suomi oli osa itsevaltiaan tsaarin johtamaa Venäjän valtakuntaa. Suomen asioista päätettiin Pietarissa. Kiellon syynä oli Venäjän takapajuisuus ja se, että venäläinen hallinto halusi pitää kansan takapajuisena.

Huomaathan, että samaan aikaan Helsingin yliopistoon perustettiin ensimmäinen suomen kielen professuuri.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Oleellista on vain tieto sitä että suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty ruotsinkielisten toimesta"

Et oikein tunnu ymmärtävän, että Suomi oli osa itsevaltiaan tsaarin johtamaa Venäjän valtakuntaa. Suomen asioista päätettiin Pietarissa. Kiellon syynä oli Venäjän takapajuisuus ja se, että venäläinen hallinto halusi pitää kansan takapajuisena.

Huomaathan, että samaan aikaan Helsingin yliopistoon perustettiin ensimmäinen suomen kielen professuuri.

Lue lisää

Ihanko totta, wau, ensimmäinen suomenkielinen professuuri perustettiin Helsingin Yliopistoon!

Eikö sinua hävetä se fakta, että siihen menneessä selvästi suomenkieliseen maahan oli perustettu pelkästään ruotsinkielistä korkeampaa opetusta!

pistosaha kirjoitti:

Ihanko totta, wau, ensimmäinen suomenkielinen professuuri perustettiin Helsingin Yliopistoon!

Eikö sinua hävetä se fakta, että siihen menneessä selvästi suomenkieliseen maahan oli perustettu pelkästään ruotsinkielistä korkeampaa opetusta!

Lue lisää

"Eikö sinua hävetä se fakta, että siihen menneessä selvästi suomenkieliseen maahan oli perustettu pelkästään ruotsinkielistä korkeampaa opetusta!"

Eipä oikeastaan. Minulla kun ei ole osaa eikä arpaa siihen.

Kannattaa muistaa, että koulutuksella ei ollut 1800-luvulle saakka laisinkaan samanlaista merkitystä kuin nykyisin, vaan sen tarkoitus oli ihan puhtaasti käytännöllinen eli tuottaa virkamiehiä, upseereita ja pappeja hallinnon, armeijan ja kirkon tarpeisiin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Eikö sinua hävetä se fakta, että siihen menneessä selvästi suomenkieliseen maahan oli perustettu pelkästään ruotsinkielistä korkeampaa opetusta!"

Eipä oikeastaan. Minulla kun ei ole osaa eikä arpaa siihen.

Kannattaa muistaa, että koulutuksella ei ollut 1800-luvulle saakka laisinkaan samanlaista merkitystä kuin nykyisin, vaan sen tarkoitus oli ihan puhtaasti käytännöllinen eli tuottaa virkamiehiä, upseereita ja pappeja hallinnon, armeijan ja kirkon tarpeisiin.

Lue lisää

Siis vieraskielisen siirtomaaisännän omakielisiin tarpeisiin? Eikä oman maan kansalaisten omakielisisiin tarpeisiin?

Ja kas kun jo uskonpuhdistuksesta lähtien eurooppalaiset kansakunnat olivat perustaneet kansalle omakielisiä kouluja.
Paitsi Suomessa ruotsinkielinen isännöinti jarrutti kansankielisten koulujen ja korkeamman opetuksen laajenemista.

Jarru oli siirtomaaisäntä Ruotsi ja ruotsinkielinen virkamieskunta ja sen hännystelijät Suomessa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Oleellista on vain tieto sitä että suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty ruotsinkielisten toimesta"

Et oikein tunnu ymmärtävän, että Suomi oli osa itsevaltiaan tsaarin johtamaa Venäjän valtakuntaa. Suomen asioista päätettiin Pietarissa. Kiellon syynä oli Venäjän takapajuisuus ja se, että venäläinen hallinto halusi pitää kansan takapajuisena.

Huomaathan, että samaan aikaan Helsingin yliopistoon perustettiin ensimmäinen suomen kielen professuuri.

Lue lisää

Suomen asioista ei päätetty Pietarissa. Meillä oli oma kenraalikuvernööri ja hänen hallintonsa.

Ymmärrän oikein hyvin että ruotsinkieliset ajoivat omia etujaan eivätkä halunneet antaa asemia tsaarinajan hallinnossa suomenkielisille. Siksi he pyrkivät vähättelemään suomen kielen tärkeyttä ja asemaa koko maassa. Vasta sensuurin jälkeen kielemme sai mahdollisuudet kehittyä normaalisti tieteen- ym. kieleksi.

Kenen ansiosta saimme professuurin? Oliko se hyvä asia vai huono asia että saimme näin myöhään professuurin? Olisimmeko voineet saada jo aiemmin?

Mutta kerro missä oli maailman ensimmäinen suomen kielen professuuri? Ruotsissako?

huusi kirjoitti:

Suomen asioista ei päätetty Pietarissa. Meillä oli oma kenraalikuvernööri ja hänen hallintonsa.

Ymmärrän oikein hyvin että ruotsinkieliset ajoivat omia etujaan eivätkä halunneet antaa asemia tsaarinajan hallinnossa suomenkielisille. Siksi he pyrkivät vähättelemään suomen kielen tärkeyttä ja asemaa koko maassa. Vasta sensuurin jälkeen kielemme sai mahdollisuudet kehittyä normaalisti tieteen- ym. kieleksi.

Kenen ansiosta saimme professuurin? Oliko se hyvä asia vai huono asia että saimme näin myöhään professuurin? Olisimmeko voineet saada jo aiemmin?

Mutta kerro missä oli maailman ensimmäinen suomen kielen professuuri? Ruotsissako?

Lue lisää

"Suomen asioista ei päätetty Pietarissa. Meillä oli oma kenraalikuvernööri ja hänen hallintonsa."

Vuonna 1850 kenraalikuvernööri asui Pietarissa ja hoiti virkaansa sieltä käsin.

Näin aiheesta Suomalaisen Kirjallisuuiden Seuran nettisivu:
"Kenraalikuvernööri A. S. Menschikoffin 1850 aikaansaama kieli- ja sensuuriasetus kielsi julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta."

Vuoden 1850 kieliasetus osoittautui huonosti toimivaksi heti tuoreeltaan, sitä lievennettiin muutaman vuoden jälkeen ja kumottiin kokonaan 1860.

"Kenen ansiosta saimme professuurin?"

Suomen kielen opetus yliopistossa oli aloitettu 1828. Professuurin perustamisessa näytteli merkittävää roolia hovioikeuden presidentti Carl Gustaf Mannerheim.

pistosaha kirjoitti:

Siis vieraskielisen siirtomaaisännän omakielisiin tarpeisiin? Eikä oman maan kansalaisten omakielisisiin tarpeisiin?

Ja kas kun jo uskonpuhdistuksesta lähtien eurooppalaiset kansakunnat olivat perustaneet kansalle omakielisiä kouluja.
Paitsi Suomessa ruotsinkielinen isännöinti jarrutti kansankielisten koulujen ja korkeamman opetuksen laajenemista.

Jarru oli siirtomaaisäntä Ruotsi ja ruotsinkielinen virkamieskunta ja sen hännystelijät Suomessa.

Lue lisää

"Siis vieraskielisen siirtomaaisännän omakielisiin tarpeisiin? Eikä oman maan kansalaisten omakielisisiin tarpeisiin?"

Hallinnon, armeijan ja kirkon tarpeisiin. En oikein ymmärrä, mitä haet tuolla 'oman maan kansalaisten' tarpeilla. Sääty-yhteiskunnassahan ei ollut kansalaisia, vaan alamaisia. Tavallisten ihmisten asiointi hallinnon kanssa oli varsin niukkaa, lähinnä oltiin tekemisissä kirkon ja oikeuslaitoksen kanssa. Niissä asiat hoidettiin tietysti suomen kielellä. Kuinka muuten olisi voinut ollakaan?

Siirtomaaisännästä puhuminen tässä yhteydessä on täysin perusteetonta. Suomen maakunnat eivät olleet sen kummemmin siirtomaan asemalla kuin Pohjanlahden länsipuolenkaan maakunnat.

"Ja kas kun jo uskonpuhdistuksesta lähtien eurooppalaiset kansakunnat olivat perustaneet kansalle omakielisiä kouluja."

Todellisuudessa Ruotsi (ja Suomi siis siinä samalla) olivat niitä harvoja maita maailmassa, jossa kaikille ainakin yritettiin opettaa jonkinlainen kirjoitus- ja lukutaito. Suomenkielisille opetus oli tietysti suomeksi.

"Jarru oli siirtomaaisäntä Ruotsi ja ruotsinkielinen virkamieskunta ja sen hännystelijät Suomessa. "

Paljon pahempi jarru oli takapajuinen tsaarinvalta. 1800-luvun alkupuoliskolla Suomi jäi 50 vuotta jälkeen Ruotsin kehityksestä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Siis vieraskielisen siirtomaaisännän omakielisiin tarpeisiin? Eikä oman maan kansalaisten omakielisisiin tarpeisiin?"

Hallinnon, armeijan ja kirkon tarpeisiin. En oikein ymmärrä, mitä haet tuolla 'oman maan kansalaisten' tarpeilla. Sääty-yhteiskunnassahan ei ollut kansalaisia, vaan alamaisia. Tavallisten ihmisten asiointi hallinnon kanssa oli varsin niukkaa, lähinnä oltiin tekemisissä kirkon ja oikeuslaitoksen kanssa. Niissä asiat hoidettiin tietysti suomen kielellä. Kuinka muuten olisi voinut ollakaan?

Siirtomaaisännästä puhuminen tässä yhteydessä on täysin perusteetonta. Suomen maakunnat eivät olleet sen kummemmin siirtomaan asemalla kuin Pohjanlahden länsipuolenkaan maakunnat.

"Ja kas kun jo uskonpuhdistuksesta lähtien eurooppalaiset kansakunnat olivat perustaneet kansalle omakielisiä kouluja."

Todellisuudessa Ruotsi (ja Suomi siis siinä samalla) olivat niitä harvoja maita maailmassa, jossa kaikille ainakin yritettiin opettaa jonkinlainen kirjoitus- ja lukutaito. Suomenkielisille opetus oli tietysti suomeksi.

"Jarru oli siirtomaaisäntä Ruotsi ja ruotsinkielinen virkamieskunta ja sen hännystelijät Suomessa. "

Paljon pahempi jarru oli takapajuinen tsaarinvalta. 1800-luvun alkupuoliskolla Suomi jäi 50 vuotta jälkeen Ruotsin kehityksestä.

Lue lisää

Etpä tietenkään ymmärrä:
"""En oikein ymmärrä, mitä haet tuolla 'oman maan kansalaisten' tarpeilla. Sääty-yhteiskunnassahan ei ollut kansalaisia, vaan alamaisia. Tavallisten ihmisten asiointi hallinnon kanssa oli varsin niukkaa, lähinnä oltiin tekemisissä kirkon ja oikeuslaitoksen kanssa. Niissä asiat hoidettiin tietysti suomen kielellä."""

Virkamieskunta, papit, lääkärit, tuomarit olivat ruotsinkielisiä, koska suomenkielisillä ollut mahdollisuutta päästä opiskelemaan yliopistoon, kun meiltä puuttui suomenkielinen perusopetus! Tietenkään ruotsinkieliset virkamiehet eivät osanneet palvella kansaa suomen kielellä. Papit jopa omavaltaisesti kirjoittivat kansalaisille ruotisnkieliset nimet, kun eivät tunteneet suomenkielisiä nimiä edes.

Ja tietenkin kansa oli vain harvoin yhteydessä virkamieskuntaan, koska se puhui vierasta kieltä!!!

Täyttä huijausta kirjoitat, Rautalapio:
"Suomenkielisille opetus oli tietysti suomeksi."

Eihän ollut edes suomenkielisiä opettajia tai kirjoja!!!

Suomenkielistä opetusta alettiin tarjota laajemmin vasta 1900-luvulla.
Ja vielä pitkään sen jälkeen kaikki korkeampi opetus Suomessa oli vain ruotsinkielistä! Ajattele, itsenäisessä Suomessa, joka oli Ruotsin vallan jälkeen ollut sata vuotta Venäjän alaisena, vielä 1900-luvulla yliopisto-opetus oli ruotsinkielistä! Se on järkyttävää!

Luojan kiitos, pääsimme irti Ruotsista, sen alaisuudessa suomenkielinen kulttuuri ja kieli ja elämänmuoto, suomenkielinen yhteiskunta, oli hirvittävän suuressa vaarassa menehtyä.

pistosaha kirjoitti:

Etpä tietenkään ymmärrä:
"""En oikein ymmärrä, mitä haet tuolla 'oman maan kansalaisten' tarpeilla. Sääty-yhteiskunnassahan ei ollut kansalaisia, vaan alamaisia. Tavallisten ihmisten asiointi hallinnon kanssa oli varsin niukkaa, lähinnä oltiin tekemisissä kirkon ja oikeuslaitoksen kanssa. Niissä asiat hoidettiin tietysti suomen kielellä."""

Virkamieskunta, papit, lääkärit, tuomarit olivat ruotsinkielisiä, koska suomenkielisillä ollut mahdollisuutta päästä opiskelemaan yliopistoon, kun meiltä puuttui suomenkielinen perusopetus! Tietenkään ruotsinkieliset virkamiehet eivät osanneet palvella kansaa suomen kielellä. Papit jopa omavaltaisesti kirjoittivat kansalaisille ruotisnkieliset nimet, kun eivät tunteneet suomenkielisiä nimiä edes.

Ja tietenkin kansa oli vain harvoin yhteydessä virkamieskuntaan, koska se puhui vierasta kieltä!!!

Täyttä huijausta kirjoitat, Rautalapio:
"Suomenkielisille opetus oli tietysti suomeksi."

Eihän ollut edes suomenkielisiä opettajia tai kirjoja!!!

Suomenkielistä opetusta alettiin tarjota laajemmin vasta 1900-luvulla.
Ja vielä pitkään sen jälkeen kaikki korkeampi opetus Suomessa oli vain ruotsinkielistä! Ajattele, itsenäisessä Suomessa, joka oli Ruotsin vallan jälkeen ollut sata vuotta Venäjän alaisena, vielä 1900-luvulla yliopisto-opetus oli ruotsinkielistä! Se on järkyttävää!

Luojan kiitos, pääsimme irti Ruotsista, sen alaisuudessa suomenkielinen kulttuuri ja kieli ja elämänmuoto, suomenkielinen yhteiskunta, oli hirvittävän suuressa vaarassa menehtyä.

Lue lisää

"Virkamieskunta, papit, lääkärit, tuomarit olivat ruotsinkielisiä, koska suomenkielisillä ollut mahdollisuutta päästä opiskelemaan yliopistoon, kun meiltä puuttui suomenkielinen perusopetus!"

Sääty-yhteiskunnassa opiskelemaan lähtivät säätyläisten lapset. Ruotsinkielisen kalastajan tai talonpojan pojalla ei ollut juuri sen kummempaa mahdollisuutta kouluttaa itseään kuin suomenkielisenkään. Suomenkielinen pääsi samalla tavalla opiskelemaan kunhan opetteli ruotsia. Käytännössä oli lisäksi opeteltava ainakin latinaa ja ranskaa.

"Tietenkään ruotsinkieliset virkamiehet eivät osanneet palvella kansaa suomen kielellä. Papit jopa omavaltaisesti kirjoittivat kansalaisille ruotisnkieliset nimet, kun eivät tunteneet suomenkielisiä nimiä edes."

Ajattelet epähistoriallisesti. Virkamiesten ei ajateltu palvelevan kansaa, vaan kuningasta, mutta erehdyt nyt pahemman kerran. Jumalanpalvelukset pidettiin 1500-luvulta lähtien kansankielellä. Miten arvioit sen sujuvan, jos pappi ei osaa kansankieltä? Kyllä papit osasivat suomea. Nimien kirjoitusasu taas oli erilainen kuin puheasu, Tuomas kirjoitettiin Thomas, Juhani kirjoitettiin Johan jne. Ei ihmisten nimet siitä miksikään muuttuneet, kirjoitettuja nimiä ei tarvittu tai käytettykään juuri muualla kuin kirkonkirjoissa.

"Täyttä huijausta kirjoitat, Rautalapio:
"Suomenkielisille opetus oli tietysti suomeksi."
Eihän ollut edes suomenkielisiä opettajia tai kirjoja!!!"

Olihan, papit, lukkarit, raamattu ja katekismus. Ei kansanopetukseen ollut sen kummempaa materiaalia ruotsiksikaan.

"Suomenkielistä opetusta alettiin tarjota laajemmin vasta 1900-luvulla."

Totta, Suomessa oppivelvollisuus tuli voimaan vasta itsenäistymisen jälkeen, kiitos siitä takapajuiselle tsaarinhallinnolle.

"Ja vielä pitkään sen jälkeen kaikki korkeampi opetus Suomessa oli vain ruotsinkielistä!"

No, eihän nyt sentään!

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Virkamieskunta, papit, lääkärit, tuomarit olivat ruotsinkielisiä, koska suomenkielisillä ollut mahdollisuutta päästä opiskelemaan yliopistoon, kun meiltä puuttui suomenkielinen perusopetus!"

Sääty-yhteiskunnassa opiskelemaan lähtivät säätyläisten lapset. Ruotsinkielisen kalastajan tai talonpojan pojalla ei ollut juuri sen kummempaa mahdollisuutta kouluttaa itseään kuin suomenkielisenkään. Suomenkielinen pääsi samalla tavalla opiskelemaan kunhan opetteli ruotsia. Käytännössä oli lisäksi opeteltava ainakin latinaa ja ranskaa.

"Tietenkään ruotsinkieliset virkamiehet eivät osanneet palvella kansaa suomen kielellä. Papit jopa omavaltaisesti kirjoittivat kansalaisille ruotisnkieliset nimet, kun eivät tunteneet suomenkielisiä nimiä edes."

Ajattelet epähistoriallisesti. Virkamiesten ei ajateltu palvelevan kansaa, vaan kuningasta, mutta erehdyt nyt pahemman kerran. Jumalanpalvelukset pidettiin 1500-luvulta lähtien kansankielellä. Miten arvioit sen sujuvan, jos pappi ei osaa kansankieltä? Kyllä papit osasivat suomea. Nimien kirjoitusasu taas oli erilainen kuin puheasu, Tuomas kirjoitettiin Thomas, Juhani kirjoitettiin Johan jne. Ei ihmisten nimet siitä miksikään muuttuneet, kirjoitettuja nimiä ei tarvittu tai käytettykään juuri muualla kuin kirkonkirjoissa.

"Täyttä huijausta kirjoitat, Rautalapio:
"Suomenkielisille opetus oli tietysti suomeksi."
Eihän ollut edes suomenkielisiä opettajia tai kirjoja!!!"

Olihan, papit, lukkarit, raamattu ja katekismus. Ei kansanopetukseen ollut sen kummempaa materiaalia ruotsiksikaan.

"Suomenkielistä opetusta alettiin tarjota laajemmin vasta 1900-luvulla."

Totta, Suomessa oppivelvollisuus tuli voimaan vasta itsenäistymisen jälkeen, kiitos siitä takapajuiselle tsaarinhallinnolle.

"Ja vielä pitkään sen jälkeen kaikki korkeampi opetus Suomessa oli vain ruotsinkielistä!"

No, eihän nyt sentään!

Lue lisää

"Ruotsinkielisen kalastajan tai talonpojan pojalla ei ollut juuri sen kummempaa mahdollisuutta kouluttaa itseään kuin suomenkielisenkään. Suomenkielinen pääsi samalla tavalla opiskelemaan kunhan opetteli ruotsia. "

Justiinsa juu, suomenkielinen pääsi opiskelemaan kunhan opetteli ensin ruotsia!!! Ja se oli sinun mielestäsi yhtä helppoa kuin ruotsinkielisen pääsy opiskelemaan!!! " Miten sitten ruotsinkielisten ja kaksikielisten on nykyään mahdoton opiskella suomen kielellä, vaikka heille on tarjottu kaikki apu suomen kielen oppimisen jo satojen vuosien ajan???

Kyllä papit osasivat suomea."
Voi perkele, mitä huijausta!

"Tuomas kirjoitettiin Thomas, Juhani kirjoitettiin Johan jne. Ei ihmisten nimet siitä miksikään muuttuneet, kirjoitettuja nimiä ei tarvittu tai käytettykään juuri muualla kuin kirkonkirjoissa."

Joo, sittenhän ei pitäisi haitata nykypäivänäkään, vaikka Kokkola siirretään Oulun seudun yhteyteen, koska virkakielellä ei ole mitään merkitystä käytännössä, sehän voi siis olla suomea yhtä hyvin kuin ruotsia!

Satojen vuosien ajan suomenkielinen kansa joutui kustantamaan ruotsinkielisen yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamista, joutui uhraamaan omakielisen yhateiskunnan kehittymisen. Ja vielä tänä päivänä ruotsinkieliset vaativat meiltä samaa, vaativat meitä maksamaan mitä vain, jotta ruotsinkielisyys säilyy erityisasemassa.

Voi perkele, miten olen kyllästynyt hävyttömiin RKPn vaatimuksiin.

pistosaha kirjoitti:

"Ruotsinkielisen kalastajan tai talonpojan pojalla ei ollut juuri sen kummempaa mahdollisuutta kouluttaa itseään kuin suomenkielisenkään. Suomenkielinen pääsi samalla tavalla opiskelemaan kunhan opetteli ruotsia. "

Justiinsa juu, suomenkielinen pääsi opiskelemaan kunhan opetteli ensin ruotsia!!! Ja se oli sinun mielestäsi yhtä helppoa kuin ruotsinkielisen pääsy opiskelemaan!!! " Miten sitten ruotsinkielisten ja kaksikielisten on nykyään mahdoton opiskella suomen kielellä, vaikka heille on tarjottu kaikki apu suomen kielen oppimisen jo satojen vuosien ajan???

Kyllä papit osasivat suomea."
Voi perkele, mitä huijausta!

"Tuomas kirjoitettiin Thomas, Juhani kirjoitettiin Johan jne. Ei ihmisten nimet siitä miksikään muuttuneet, kirjoitettuja nimiä ei tarvittu tai käytettykään juuri muualla kuin kirkonkirjoissa."

Joo, sittenhän ei pitäisi haitata nykypäivänäkään, vaikka Kokkola siirretään Oulun seudun yhteyteen, koska virkakielellä ei ole mitään merkitystä käytännössä, sehän voi siis olla suomea yhtä hyvin kuin ruotsia!

Satojen vuosien ajan suomenkielinen kansa joutui kustantamaan ruotsinkielisen yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamista, joutui uhraamaan omakielisen yhateiskunnan kehittymisen. Ja vielä tänä päivänä ruotsinkieliset vaativat meiltä samaa, vaativat meitä maksamaan mitä vain, jotta ruotsinkielisyys säilyy erityisasemassa.

Voi perkele, miten olen kyllästynyt hävyttömiin RKPn vaatimuksiin.

Lue lisää

Et oikein tunnu ymmärtävän, että sääty-yhteiskunnassa opiskelemaan pääsy ei ollut kiinni kielitaidosta tai pohjakoulutuksesta, vaan syntyperästä.

"Kyllä papit osasivat suomea."
Voi perkele, mitä huijausta!"

No, osoita, saatana, että olisi ollut toisin! Ymmärtänet itsekin, että suomenkielisten jumalanpalvelusten pitäminen olisi ollut suomea osaamattomalle papille aika perkeleen vaikeaa.

"Satojen vuosien ajan suomenkielinen kansa joutui kustantamaan ruotsinkielisen yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamista, joutui uhraamaan omakielisen yhateiskunnan kehittymisen."

Vuosisatojen ja -tuhansien ajan kansa on joutunut kustantamaan herrojen elämän. Ruotsinkielinen talonpoika tai kalastaja ei tosiaankaan nauttinut siitä kulttuurin rakentamisesta sen kummemmin kuin suomenkielinenkään. Yhteiskuntaa ja kulttuuria kun ei rakennettu kansalle, vaan yläluokalle.

Voi perkele, olen kyllästynyt näihin mitään tietämättömiin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Et oikein tunnu ymmärtävän, että sääty-yhteiskunnassa opiskelemaan pääsy ei ollut kiinni kielitaidosta tai pohjakoulutuksesta, vaan syntyperästä.

"Kyllä papit osasivat suomea."
Voi perkele, mitä huijausta!"

No, osoita, saatana, että olisi ollut toisin! Ymmärtänet itsekin, että suomenkielisten jumalanpalvelusten pitäminen olisi ollut suomea osaamattomalle papille aika perkeleen vaikeaa.

"Satojen vuosien ajan suomenkielinen kansa joutui kustantamaan ruotsinkielisen yhteiskunnan ja kulttuurin rakentamista, joutui uhraamaan omakielisen yhateiskunnan kehittymisen."

Vuosisatojen ja -tuhansien ajan kansa on joutunut kustantamaan herrojen elämän. Ruotsinkielinen talonpoika tai kalastaja ei tosiaankaan nauttinut siitä kulttuurin rakentamisesta sen kummemmin kuin suomenkielinenkään. Yhteiskuntaa ja kulttuuria kun ei rakennettu kansalle, vaan yläluokalle.

Voi perkele, olen kyllästynyt näihin mitään tietämättömiin.

Lue lisää

Suomenkielinen ja syntyperäkin vielä väärä, sellaista kansalaista ruotsalainen ja ruotsinkielinen hallinto ja virkamieskunta polki ja nylki kuin sikaa!!!
Ja tänäpäivänä meidän suomenkielisten pitäisi ymmärtää olla kiintollisia ja kunnioittaa ja maksaa maltaita, jotta tuo bättre folk saisi säilyttää erityisasemansa!!!

" Ruotsinkielinen talonpoika tai kalastaja ei tosiaankaan nauttinut siitä kulttuurin rakentamisesta sen kummemmin kuin suomenkielinenkään. Yhteiskuntaa ja kulttuuria kun ei rakennettu kansalle, vaan yläluokalle."

Suomalaista yhteiskuntaa ei rakennettu ollenkaan, suomalaisia vain käytettiin hyväksi ruotsalaisen ja ruotsinkielisen yhteiskunnan rakentamiseen. Suomenkielisten, tämän maan ehdottoman enemmistön, oma suomenkielinen yhteiskunta Suomi olisi jäänyt syntymättä, jos olisimme jääneet Ruotsin alamaiseksi. Ja vielä nykyäänkin sama hyväksikäyttö jatkuu, kun meitä pakotetaan maksamaan mitä vain jotta ruotsinkielisyyden "rikkaus" säilyisi.

Luojan kiitos pääsimme vapaiksi ruotsinkielisistä siirtomaaisännistä!

Yhteistä juhlimisen aihetta ei totisesti ollut viime vuonna, mutta joka päivä voimme huutaa itsellemme eläköötä, että meillä on nyt itsenäinen Suomi!

Usko huviksesi, Tapio, että taatusti vielä karistamme viimeisetkin ruotsinkieliset siirtomaavallan kahleet, pakollisen kaksikielisyyspelleilyn ja pakkoruotsin, niskastamme!

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Suomen asioista ei päätetty Pietarissa. Meillä oli oma kenraalikuvernööri ja hänen hallintonsa."

Vuonna 1850 kenraalikuvernööri asui Pietarissa ja hoiti virkaansa sieltä käsin.

Näin aiheesta Suomalaisen Kirjallisuuiden Seuran nettisivu:
"Kenraalikuvernööri A. S. Menschikoffin 1850 aikaansaama kieli- ja sensuuriasetus kielsi julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta."

Vuoden 1850 kieliasetus osoittautui huonosti toimivaksi heti tuoreeltaan, sitä lievennettiin muutaman vuoden jälkeen ja kumottiin kokonaan 1860.

"Kenen ansiosta saimme professuurin?"

Suomen kielen opetus yliopistossa oli aloitettu 1828. Professuurin perustamisessa näytteli merkittävää roolia hovioikeuden presidentti Carl Gustaf Mannerheim.

Lue lisää

Maailman ensimmäinen suomen kielen professuurin virka oli Tarton yliopistossa - ei suinkaan Suomessa.

Helsinki oli pieni v.1812 julistettu pääkaupungiksi ja Pietari oli muutaman kymmenen kilometrin päästä Suomen itärajasta. Ruotsin vallan aikana Suomea johdettiin Tukholmasta, siis kauempaa kuin Venäjän vallan aikana.

Ei asuinpaikalla ole ollut merkitystä vaan henkilöllä. Järjestään kaikki kenraalikuvernöörit ja ministerivaltiosihteerit ovat olleet suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia.

Suomen kenraalikuvernööri
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin puheenjohtaja vuosina 1808–1917.
Kenraalikuvernööri oli Venäjän keisarin korkein edustaja Suomessa.

1808–1809 Göran Magnus Sprengtporten kenraali, ruotsalainen vapaaherra, sittemmin suomalainen kreivi
1809–1810 Michael Andreas Barclay de Tolly kenraali, valtakunnanruhtinas
1810–1824 Fabian Gotthard von Steinheil kenraali, suomalainen kreivi
1824–1831 Arseni Andrejevitš Zakrevski kenraali, puolalainen aatelismies, sittemmin suomalainen kreivi
1831–1855 Aleksandr Sergejevitš Menšikov amiraali, venäläinen valtakunnanruhtinas, Inkerinmaan
titulaariherttua, venäläinen ruhtinas, naturalisoitiin suomalaiseksi aatelismieheksi kirjoille Suomen ritarihuoneeseen, Anjalan sääntöperintötilan herra
1855–1861 Fredrik Wilhelm Berg kenraali, suomalainen kreivi
1861–1866 Platon Ivanovitš Rokassovski kenraali, suomalainen vapaaherra
1866–1881 Nikolai Vladimirovitš Adlerberg kenraali, balttilainen kreivi
1881–1898 Fredrik Mauri (Ludviginpoika) van Heyden kenraali, balttilainen valtakunnankreivi
1898–1904 Nikolai Ivanovitš Bobrikov kenraali murhattiin 17. kesäkuuta 1904
1904–1905 Ivan Mihailovitš Obolenski kenraaliluutnantti, venäläinen ruhtinas
1905–1908 Nikolai Nikolajevitš Gerhard salaneuvos
1908–1909 Vladimir Aleksandrovitš von Boeckmann kenraali
1909–1917 Franz Albert Aleksandrovitš Seyn kenraaliluutnantti pidätettiin maaliskuussa 1917, tapettiin v. 1918
1917 Mihail Aleksandrovitš Stahovitš valtakunnanneuvoston jäsen 31. maaliskuuta 1917 – 17. syyskuuta 1917
1917 Nikolai Vissarionovitš Nekrasov duuman jäsen 17. syyskuuta 1917 – 7. marraskuuta 1917




Ministerivaltiosihteeri
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat. Hän toimi siten linkkinä Suomen senaatin ja Venäjän hallinnon välillä. Ministerivaltiosihteerin viraston asemapaikkana oli Pietari ja monet viraston tehtävistä antoivat sille myös edustuston luonnetta. Viraston yhteydessä toimi myös Suomen passivirasto.

Lain mukaan ministerivaltiosihteerin tuli olla Suomen kansalainen, mutta sortovuosina tästä poikettiin. Ministerivaltiosihteerin virasto lakkautettiin 28. kesäkuuta 1918.


Luettelo ministerivaltiosihteereistä
Nimike ministerivaltiosihteeri otettiin käyttöön 1834, tätä ennen puhuttiin valtiosihteeristä.

* 1809–1811 kreivi Mihail Speranski
* 1811–1841 kreivi Robert Henrik Rehbinder
* 1842–1876 kreivi Alexander Armfelt
* 1876–1881 Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen
* 1881–1888 vapaaherra Theodor Bruun
* 1888–1891 kenraaliluutnantti Johann Casimir Ehrnrooth
* 1891–1898 kenraaliluutnantti Woldemar von Daehn
* 1898–1899 Victor Procopé (vt.)
* 1900–1904 Vjatšeslav von Pleve, (venäläinen)
* 1904–1905 Edvard Oerstroem (vt.)
* 1905 Constantin Linder
* 1906–1913 kenraali August Langhoff
* 1913–1917 kenraaliluutnantti Vladimir Markov
* 1917 F. Roditsev
* 1917–1918 Carl Enckell

pistosaha kirjoitti:

Suomenkielinen ja syntyperäkin vielä väärä, sellaista kansalaista ruotsalainen ja ruotsinkielinen hallinto ja virkamieskunta polki ja nylki kuin sikaa!!!
Ja tänäpäivänä meidän suomenkielisten pitäisi ymmärtää olla kiintollisia ja kunnioittaa ja maksaa maltaita, jotta tuo bättre folk saisi säilyttää erityisasemansa!!!

" Ruotsinkielinen talonpoika tai kalastaja ei tosiaankaan nauttinut siitä kulttuurin rakentamisesta sen kummemmin kuin suomenkielinenkään. Yhteiskuntaa ja kulttuuria kun ei rakennettu kansalle, vaan yläluokalle."

Suomalaista yhteiskuntaa ei rakennettu ollenkaan, suomalaisia vain käytettiin hyväksi ruotsalaisen ja ruotsinkielisen yhteiskunnan rakentamiseen. Suomenkielisten, tämän maan ehdottoman enemmistön, oma suomenkielinen yhteiskunta Suomi olisi jäänyt syntymättä, jos olisimme jääneet Ruotsin alamaiseksi. Ja vielä nykyäänkin sama hyväksikäyttö jatkuu, kun meitä pakotetaan maksamaan mitä vain jotta ruotsinkielisyyden "rikkaus" säilyisi.

Luojan kiitos pääsimme vapaiksi ruotsinkielisistä siirtomaaisännistä!

Yhteistä juhlimisen aihetta ei totisesti ollut viime vuonna, mutta joka päivä voimme huutaa itsellemme eläköötä, että meillä on nyt itsenäinen Suomi!

Usko huviksesi, Tapio, että taatusti vielä karistamme viimeisetkin ruotsinkieliset siirtomaavallan kahleet, pakollisen kaksikielisyyspelleilyn ja pakkoruotsin, niskastamme!

Lue lisää

"Suomenkielinen ja syntyperäkin vielä väärä, sellaista kansalaista ruotsalainen ja ruotsinkielinen hallinto ja virkamieskunta polki ja nylki kuin sikaa!!!"

Et edelleenkään tunnu ymmärtävän, että sääty-yhteiskunnassa ei ollut kansalaisia, vaan alamaisia. Alamaisia eliitti pääsääntöisesti nylki ja potki sen kun ehti ihan kaikkialla. Äidinkieli ei siinä hommassa painanut.

"Suomenkielisten, tämän maan ehdottoman enemmistön, oma suomenkielinen yhteiskunta Suomi olisi jäänyt syntymättä, jos olisimme jääneet Ruotsin alamaiseksi."

Arvelen, että olet väärässä. Kaikista 1800-luvun aatteista ehdottomasti voimakkain ja kestävin on ollut nationalismi. Norja itsenäistyi, Islantikin on itsenäinen valtio. Samoin Baltian maat. Kaikki nationalismin nousun tulosta. Venäjän yhteydessä Suomi jäi yhteiskunnallisessa kehityksessä länsimaista jälkeen, tsaarinhallinto kun ei suhtautunut suopeasti mihinkään uuteen, sanan- tai elinkeinonvapauteen, liberalismiin jne.

"Suomalaista yhteiskuntaa ei rakennettu ollenkaan, suomalaisia vain käytettiin hyväksi ruotsalaisen ja ruotsinkielisen yhteiskunnan rakentamiseen."

Et tunnu edelleenkään ymmärtävän, että yhteiskuntaa ei rakennettu sen kummemmin suomen- kuin ruotsinkielisillekään, vaan yhteiskunnan eliitille. Eliitti puolestaan käytti kieliä tilanteen mukaan. Ei ollut ollenkaan epätavallista, että ruotsinkielinen virkamies lähetti virkakirjeen toiselle ruotsinkieliselle virkamiehelle ranskan kielellä. Kaiken kaikkiaan kielen merkitys ei ollut ennen 1800-lukua ja nationalismia samanlainen, vaan kielellä oli lähinnä käyttöarvo.

huusianna kirjoitti:

Maailman ensimmäinen suomen kielen professuurin virka oli Tarton yliopistossa - ei suinkaan Suomessa.

Helsinki oli pieni v.1812 julistettu pääkaupungiksi ja Pietari oli muutaman kymmenen kilometrin päästä Suomen itärajasta. Ruotsin vallan aikana Suomea johdettiin Tukholmasta, siis kauempaa kuin Venäjän vallan aikana.

Ei asuinpaikalla ole ollut merkitystä vaan henkilöllä. Järjestään kaikki kenraalikuvernöörit ja ministerivaltiosihteerit ovat olleet suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia.

Suomen kenraalikuvernööri
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin puheenjohtaja vuosina 1808–1917.
Kenraalikuvernööri oli Venäjän keisarin korkein edustaja Suomessa.

1808–1809 Göran Magnus Sprengtporten kenraali, ruotsalainen vapaaherra, sittemmin suomalainen kreivi
1809–1810 Michael Andreas Barclay de Tolly kenraali, valtakunnanruhtinas
1810–1824 Fabian Gotthard von Steinheil kenraali, suomalainen kreivi
1824–1831 Arseni Andrejevitš Zakrevski kenraali, puolalainen aatelismies, sittemmin suomalainen kreivi
1831–1855 Aleksandr Sergejevitš Menšikov amiraali, venäläinen valtakunnanruhtinas, Inkerinmaan
titulaariherttua, venäläinen ruhtinas, naturalisoitiin suomalaiseksi aatelismieheksi kirjoille Suomen ritarihuoneeseen, Anjalan sääntöperintötilan herra
1855–1861 Fredrik Wilhelm Berg kenraali, suomalainen kreivi
1861–1866 Platon Ivanovitš Rokassovski kenraali, suomalainen vapaaherra
1866–1881 Nikolai Vladimirovitš Adlerberg kenraali, balttilainen kreivi
1881–1898 Fredrik Mauri (Ludviginpoika) van Heyden kenraali, balttilainen valtakunnankreivi
1898–1904 Nikolai Ivanovitš Bobrikov kenraali murhattiin 17. kesäkuuta 1904
1904–1905 Ivan Mihailovitš Obolenski kenraaliluutnantti, venäläinen ruhtinas
1905–1908 Nikolai Nikolajevitš Gerhard salaneuvos
1908–1909 Vladimir Aleksandrovitš von Boeckmann kenraali
1909–1917 Franz Albert Aleksandrovitš Seyn kenraaliluutnantti pidätettiin maaliskuussa 1917, tapettiin v. 1918
1917 Mihail Aleksandrovitš Stahovitš valtakunnanneuvoston jäsen 31. maaliskuuta 1917 – 17. syyskuuta 1917
1917 Nikolai Vissarionovitš Nekrasov duuman jäsen 17. syyskuuta 1917 – 7. marraskuuta 1917




Ministerivaltiosihteeri
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat. Hän toimi siten linkkinä Suomen senaatin ja Venäjän hallinnon välillä. Ministerivaltiosihteerin viraston asemapaikkana oli Pietari ja monet viraston tehtävistä antoivat sille myös edustuston luonnetta. Viraston yhteydessä toimi myös Suomen passivirasto.

Lain mukaan ministerivaltiosihteerin tuli olla Suomen kansalainen, mutta sortovuosina tästä poikettiin. Ministerivaltiosihteerin virasto lakkautettiin 28. kesäkuuta 1918.


Luettelo ministerivaltiosihteereistä
Nimike ministerivaltiosihteeri otettiin käyttöön 1834, tätä ennen puhuttiin valtiosihteeristä.

* 1809–1811 kreivi Mihail Speranski
* 1811–1841 kreivi Robert Henrik Rehbinder
* 1842–1876 kreivi Alexander Armfelt
* 1876–1881 Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen
* 1881–1888 vapaaherra Theodor Bruun
* 1888–1891 kenraaliluutnantti Johann Casimir Ehrnrooth
* 1891–1898 kenraaliluutnantti Woldemar von Daehn
* 1898–1899 Victor Procopé (vt.)
* 1900–1904 Vjatšeslav von Pleve, (venäläinen)
* 1904–1905 Edvard Oerstroem (vt.)
* 1905 Constantin Linder
* 1906–1913 kenraali August Langhoff
* 1913–1917 kenraaliluutnantti Vladimir Markov
* 1917 F. Roditsev
* 1917–1918 Carl Enckell

Lue lisää

"Vastuulliset olivat ruotsinkielisiä"

Myös Helsingin yliopiston suomen kielen professuurin perustamisesta.

"Maailman ensimmäinen suomen kielen professuurin virka oli Tarton yliopistossa - ei suinkaan Suomessa."

No, ei nyt ihan niinkään. Tartoon perustettiin ensimmäinen suomen kielen lehtoraatti vuonna 1803, Suomeen siis vasta 1828. Tosin ei tiedetä, osasiko Tarton yliopiston suomen kielen lehtorin viran ensimmäinen haltija Friedrich David Lenz lainkaan suomea. Opetuskielihän Tartossa oli saksa aina vuoteen 1893 saakka, silloin opetuskieleksi tuli venäjä. Ensimmäinen suomen kielen professorin virka Tarton yliopistoon perustettiin 2006.

Vuoden 1850 kirjallisuuskiellon aikana Suomen kenraalikuvernöörinä toimi 1831–1855 Aleksandr Sergejevitš Menšikov, joka siis oli amiraali, venäläinen valtakunnanruhtinas, Inkerinmaan titulaariherttua, venäläinen ruhtinas, naturalisoitiin suomalaiseksi aatelismieheksi kirjoille Suomen ritarihuoneeseen, Anjalan sääntöperintötilan herra.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Vastuulliset olivat ruotsinkielisiä"

Myös Helsingin yliopiston suomen kielen professuurin perustamisesta.

"Maailman ensimmäinen suomen kielen professuurin virka oli Tarton yliopistossa - ei suinkaan Suomessa."

No, ei nyt ihan niinkään. Tartoon perustettiin ensimmäinen suomen kielen lehtoraatti vuonna 1803, Suomeen siis vasta 1828. Tosin ei tiedetä, osasiko Tarton yliopiston suomen kielen lehtorin viran ensimmäinen haltija Friedrich David Lenz lainkaan suomea. Opetuskielihän Tartossa oli saksa aina vuoteen 1893 saakka, silloin opetuskieleksi tuli venäjä. Ensimmäinen suomen kielen professorin virka Tarton yliopistoon perustettiin 2006.

Vuoden 1850 kirjallisuuskiellon aikana Suomen kenraalikuvernöörinä toimi 1831–1855 Aleksandr Sergejevitš Menšikov, joka siis oli amiraali, venäläinen valtakunnanruhtinas, Inkerinmaan titulaariherttua, venäläinen ruhtinas, naturalisoitiin suomalaiseksi aatelismieheksi kirjoille Suomen ritarihuoneeseen, Anjalan sääntöperintötilan herra.

Lue lisää

Alkuperäiseen väitteeseesi eivät vaikuta mitkään professuurit vaan Suomessa oli ruotsinkielinen virkamiehistö joka pystyi vaikuttamaan suomenkielisten asemaan, eikä suinkaan päätökset olleet venäläisten aikaansaamia.

Suomen senaatti oli kokonaan laissa määrätty suomenkansalaisille joka oli kuitenkin täynnä ruotsinkielisiä suomalaisia joita nykyään kutsuttaisiin suomen ruotsalaisksi.

huusianna kirjoitti:

Alkuperäiseen väitteeseesi eivät vaikuta mitkään professuurit vaan Suomessa oli ruotsinkielinen virkamiehistö joka pystyi vaikuttamaan suomenkielisten asemaan, eikä suinkaan päätökset olleet venäläisten aikaansaamia.

Suomen senaatti oli kokonaan laissa määrätty suomenkansalaisille joka oli kuitenkin täynnä ruotsinkielisiä suomalaisia joita nykyään kutsuttaisiin suomen ruotsalaisksi.

Lue lisää

"Alkuperäiseen väitteeseesi eivät vaikuta mitkään professuurit"

Eivätkö, silti kirjoitit niistä höpöjä. Tiedätkö lehtoraatin ja professuurin eron? Toisaalta tuntuu vain hieman erikoiselta tuo ajatuksesi, että jos kielisäännöksen tarkoituksena olisi nimenomaan ollut suomen kielen alasajo niin miten ihmeessä samaan aikaan olisi perustettu suomen kielen oppituoli maan ainoaan yliopistoon? Arvelenkin, että haluat sivuuttaa asian juuri siksi, että se asettaa oman väitteesi kyseenalaiseksi.

"Suomen senaatti oli kokonaan laissa määrätty suomenkansalaisille joka oli kuitenkin täynnä ruotsinkielisiä suomalaisia joita nykyään kutsuttaisiin suomen ruotsalaisksi."


Lainaan tähän katkelman Snellmanista väitelleen aate- ja oppihistorian tohtori Mikko Lahtisen esitelmästä:
"Vuoden 1848 eurooppalaiset tapahtumat, kuten myös Puolan kapinat ja muut kansannousut imperiumin laidoilla ja eri keskuksissa olivat tietenkin hallitsijalle selkeä osoitus siitä, että “kansa” oli potentiaalisesti vaarallinen vallankumoksellinen mahti, vaikka se ei sitä aktuaalisesti olisi ollutkaan. Tästä hallitsijan tietoisuudesta kertonee myös Suomessa tavallisesti “ylireaktioksi” arvioitu vuoden 1850 kielisäännös, joka kielsi julkaisemasta”helposti väärinkäsittävälle” suomenkieliselle kansanenemmistölle muuta kuin uskonnollista mielenylennystä ja käytännöllis-taloudellista hyötykirjallisuutta. Se, mikä oli sivistyneelle vähemmistölle vaaratonta saattoi “vierottaa kansaa hyödyllisemmistä toimista”."

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Alkuperäiseen väitteeseesi eivät vaikuta mitkään professuurit"

Eivätkö, silti kirjoitit niistä höpöjä. Tiedätkö lehtoraatin ja professuurin eron? Toisaalta tuntuu vain hieman erikoiselta tuo ajatuksesi, että jos kielisäännöksen tarkoituksena olisi nimenomaan ollut suomen kielen alasajo niin miten ihmeessä samaan aikaan olisi perustettu suomen kielen oppituoli maan ainoaan yliopistoon? Arvelenkin, että haluat sivuuttaa asian juuri siksi, että se asettaa oman väitteesi kyseenalaiseksi.

"Suomen senaatti oli kokonaan laissa määrätty suomenkansalaisille joka oli kuitenkin täynnä ruotsinkielisiä suomalaisia joita nykyään kutsuttaisiin suomen ruotsalaisksi."


Lainaan tähän katkelman Snellmanista väitelleen aate- ja oppihistorian tohtori Mikko Lahtisen esitelmästä:
"Vuoden 1848 eurooppalaiset tapahtumat, kuten myös Puolan kapinat ja muut kansannousut imperiumin laidoilla ja eri keskuksissa olivat tietenkin hallitsijalle selkeä osoitus siitä, että “kansa” oli potentiaalisesti vaarallinen vallankumoksellinen mahti, vaikka se ei sitä aktuaalisesti olisi ollutkaan. Tästä hallitsijan tietoisuudesta kertonee myös Suomessa tavallisesti “ylireaktioksi” arvioitu vuoden 1850 kielisäännös, joka kielsi julkaisemasta”helposti väärinkäsittävälle” suomenkieliselle kansanenemmistölle muuta kuin uskonnollista mielenylennystä ja käytännöllis-taloudellista hyötykirjallisuutta. Se, mikä oli sivistyneelle vähemmistölle vaaratonta saattoi “vierottaa kansaa hyödyllisemmistä toimista”."

Lue lisää

Kyse oli siitä että hallittiinko Suomea Venäjältä käsin vai Suomesta ja oliko ruotsinkielisillä mahdollisuus vaikuttaa suomen kielen ja ruotsin kielen asemaan

huusianna kirjoitti:

Kyse oli siitä että hallittiinko Suomea Venäjältä käsin vai Suomesta ja oliko ruotsinkielisillä mahdollisuus vaikuttaa suomen kielen ja ruotsin kielen asemaan

Suomea hallittiin ehdottomasti Venäjältä käsin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Suomea hallittiin ehdottomasti Venäjältä käsin.

Suomen senaatti hallitsi koska Venäjä oli halunnut säätyjen luottamuksen ja uskollisuuden ja siksi Suomessa maassa säilyi Ruotsin lait.

huusianna kirjoitti:

Suomen senaatti hallitsi koska Venäjä oli halunnut säätyjen luottamuksen ja uskollisuuden ja siksi Suomessa maassa säilyi Ruotsin lait.

"Suomessa säilyivät Ruotsin lait "

Niin säilyivät ja ne sopivatkin hyvin Venäjälle koska ne antoivat hallitsiajlle itsevaltiaan oikeudet. Kustaa III hallitusmuodossa kun roolijako oli selkeä: kuningas esitteli ja säädyt hyväksyivät. Ruotsissahan sen sijaan säädettiin 1809 uusi hallitusmuoto, joka rajoitti kuninkaan valtaa. Suomessa vanha kustaviaaninen hallitusmuoto säilyi vuoteen 1919.

Wikin mukaan:

"Vuoden 1772 hallitusmuoto sekä yhdistys- ja vakuuskirja olivat voimassa koko Suomen suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan, koska ne tukivat Venäjän keisarin yksinvaltaista hallintotapaa."

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Meinaatko, ettei viikinkejä olisi ollut olemassa?

Se, että viikingit olisivat muodostaneet jonkin itsenäisen "puhtaan" kansan/heimojoukon on puppua. Viikinkimäistä elämäntapaa harjoittivat muutkin kuin "skandinaavit" Pohjois-Euroopassa.

"Viikngeistä" on kuitenkin luotu kansallisromanttinen myytti, jolla tehdään hajurakoa muihin alueen heimoihin. Kieltämättä nämä viikingit (Norjasta ja Tanskasta) tekivät huomattavia laivamatkoja Atlantin yli, mutta muutoin he kunnostautuivat lähinnä ryöstelyssä ja barbariassa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Suomessa säilyivät Ruotsin lait "

Niin säilyivät ja ne sopivatkin hyvin Venäjälle koska ne antoivat hallitsiajlle itsevaltiaan oikeudet. Kustaa III hallitusmuodossa kun roolijako oli selkeä: kuningas esitteli ja säädyt hyväksyivät. Ruotsissahan sen sijaan säädettiin 1809 uusi hallitusmuoto, joka rajoitti kuninkaan valtaa. Suomessa vanha kustaviaaninen hallitusmuoto säilyi vuoteen 1919.

Wikin mukaan:

"Vuoden 1772 hallitusmuoto sekä yhdistys- ja vakuuskirja olivat voimassa koko Suomen suuriruhtinaskunnan olemassaolon ajan, koska ne tukivat Venäjän keisarin yksinvaltaista hallintotapaa."

Lue lisää

Ruotsin asettamaa eliittiä ei korvattu venäläisellä ja Suomen senaatti oli ruotsinkielisten kansoittama. Ruotsinkielinen virkamiehistö pääsi vaikuttamaan päätöksiin vaikka ne olisivatkin tullrrt Pietarista muutaman kymmenen kilometrin päästä.

huusianna kirjoitti:

Ruotsin asettamaa eliittiä ei korvattu venäläisellä ja Suomen senaatti oli ruotsinkielisten kansoittama. Ruotsinkielinen virkamiehistö pääsi vaikuttamaan päätöksiin vaikka ne olisivatkin tullrrt Pietarista muutaman kymmenen kilometrin päästä.

Lue lisää

Venäläiset tosiaankin tekivät Suomen suuriruhtinaskunnasta eräänlaisen vanharuotsalaisen ulkomuseon, jossa kaikenlainen kehitys suurin piirtein pysähtyi puolen vuosisadan ajaksi: Suomi jäi 50 vuotta jälkeen länsinaapurista, mitä tulee sananvapauteen (josta tässä ketjussa siis on keskusteltu) mutta myös elinkeinoelämään ja poliittiseen toimintaan. Suomessa jäivät sadaksi vuodeksi voimaan Ruotsin vanhat lait - kun ne Ruotsissa sillä välin kehittyivät. Toisaalta Ruotsin lait olivat toki suomalaisille myös onneksi: täällä ei talonpojista tehty maaorjia kuten vaikkapa Viron talonpojille kävi. Lainaan tähän Seppo Zetterbergiä:

"Talonpoika, yhteiskunnan perusta, on Suomessa ollut henkilökohtaisesti vapaa ja itsenäinen ja vuosisatojen ajan jopa muodostanut oman valtiopäiväsäätynsä, kun taas Virossa hän on 1800-luvulle asti ollut alistettu ja epävapaa, muukalaisen herransa kartanoon sidottu maaorja", Zetterberg kirjoittaa Viron historiassaan.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Venäläiset tosiaankin tekivät Suomen suuriruhtinaskunnasta eräänlaisen vanharuotsalaisen ulkomuseon, jossa kaikenlainen kehitys suurin piirtein pysähtyi puolen vuosisadan ajaksi: Suomi jäi 50 vuotta jälkeen länsinaapurista, mitä tulee sananvapauteen (josta tässä ketjussa siis on keskusteltu) mutta myös elinkeinoelämään ja poliittiseen toimintaan. Suomessa jäivät sadaksi vuodeksi voimaan Ruotsin vanhat lait - kun ne Ruotsissa sillä välin kehittyivät. Toisaalta Ruotsin lait olivat toki suomalaisille myös onneksi: täällä ei talonpojista tehty maaorjia kuten vaikkapa Viron talonpojille kävi. Lainaan tähän Seppo Zetterbergiä:

"Talonpoika, yhteiskunnan perusta, on Suomessa ollut henkilökohtaisesti vapaa ja itsenäinen ja vuosisatojen ajan jopa muodostanut oman valtiopäiväsäätynsä, kun taas Virossa hän on 1800-luvulle asti ollut alistettu ja epävapaa, muukalaisen herransa kartanoon sidottu maaorja", Zetterberg kirjoittaa Viron historiassaan.

Lue lisää

Näiden maiden vertailu on mielenkiintoista, ja se on paljastanut minulle, kuinka onnekkaita me suomalaiset olimmekaan historian pyörteissä: harva yhtä harvalukuinen kansa on pärjännyt yhtä hyvin, suhteellisen vahvassa asemassa ja kielensä sekä kulttuurinsa säilyttäen.

Virolaiset ovat käytännössä olleet orjamaisessa asemassa aina keskiajan lopulta 1800-luvulle. Saksalaiset ritarit tekivät heistä palvelijoitaan. Yläluokka eli täysin omaa elämäänsä irtaallaan kansasta. Virolla ei myöskään koskaan ollut samanlaista tasavertaista asemaa valtakunnissa kuin Suomella Ruotsin itäisenä osana, vaan se oli dominion asemassa ollessaan osa Ruotsia. Venäjän alla taas ei ollut samanlaista autonomiaa kuin Suomella.

Suomalaiset taas olivat ensin tasavertainen osa valtakuntaa, sitten autonomisia ennen itsenäistymistä. Kun vielä vertaa muihin pieniin kansoihin, suomalaiset pystyivät säilyttämään kielensä: esimerkiksi skotit ja walesiläiset sekä irlantilaiset ovat lähes kokonaan kadottaneet alkuperäiset kielensä englannin ylivallan alla. Monista aiemmin Euroopasta puhutuista pienemmistä kielistä taas ei ole mitään jäljellä.

Täytyy aina muistaa, kuinka pienen joukkion suomalaiset heimot ja Österlandin asukkaat muodostivat: suomalaisia oli vain n. 1/4 Ruotsin valtakunnasta - kun Ruotsi kokonaisuutena oli vielä harvemmin asuttu alue keskiajalla kuin tänään.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Venäläiset tosiaankin tekivät Suomen suuriruhtinaskunnasta eräänlaisen vanharuotsalaisen ulkomuseon, jossa kaikenlainen kehitys suurin piirtein pysähtyi puolen vuosisadan ajaksi: Suomi jäi 50 vuotta jälkeen länsinaapurista, mitä tulee sananvapauteen (josta tässä ketjussa siis on keskusteltu) mutta myös elinkeinoelämään ja poliittiseen toimintaan. Suomessa jäivät sadaksi vuodeksi voimaan Ruotsin vanhat lait - kun ne Ruotsissa sillä välin kehittyivät. Toisaalta Ruotsin lait olivat toki suomalaisille myös onneksi: täällä ei talonpojista tehty maaorjia kuten vaikkapa Viron talonpojille kävi. Lainaan tähän Seppo Zetterbergiä:

"Talonpoika, yhteiskunnan perusta, on Suomessa ollut henkilökohtaisesti vapaa ja itsenäinen ja vuosisatojen ajan jopa muodostanut oman valtiopäiväsäätynsä, kun taas Virossa hän on 1800-luvulle asti ollut alistettu ja epävapaa, muukalaisen herransa kartanoon sidottu maaorja", Zetterberg kirjoittaa Viron historiassaan.

Lue lisää

Suomi oli ollut maailman suurin tervantuottaja ruotsinvallan aikana. Yhtään tervaa emme saaneet myydä kansainvälisillä markkinoilla vaan kaikki terva myytiin Ruotsiin ostajan määräämällä hinnalla. Ruotsi kuitenkin myi Suomesta ostetun tervan maailmalle maailmanmarkkinahintaan ja syntyneellä voitolla rakensi/rahoitti Euroopan suurimpiin kuuluvan linnan ja kävi kalliita sotia. Mitään ei jäänyt Suomeen ja olimme Ruotsin köyhin osa.

huusianna kirjoitti:

Suomi oli ollut maailman suurin tervantuottaja ruotsinvallan aikana. Yhtään tervaa emme saaneet myydä kansainvälisillä markkinoilla vaan kaikki terva myytiin Ruotsiin ostajan määräämällä hinnalla. Ruotsi kuitenkin myi Suomesta ostetun tervan maailmalle maailmanmarkkinahintaan ja syntyneellä voitolla rakensi/rahoitti Euroopan suurimpiin kuuluvan linnan ja kävi kalliita sotia. Mitään ei jäänyt Suomeen ja olimme Ruotsin köyhin osa.

Lue lisää

Tukholmaan jäi siis linna, jonka suomalaiset menettivät Suomen sodassa. Miten Ruotsin kansa hyötyi?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Tukholmaan jäi siis linna, jonka suomalaiset menettivät Suomen sodassa. Miten Ruotsin kansa hyötyi?

Ei hävinnyt osapuoli hyödy sodassa. Ruotsi hävisi sodan oikeutetusti. Suomalaisten hyöty oli ero suuruuden hullusta kuningashuoneesta, joka vei kaiken taloudellisen voiton pois Suomesta eikä kehittänyt maata, vaan käytti sitä äärettömänä varastona ja rikkauden lähteenä

huusianna kirjoitti:

Ei hävinnyt osapuoli hyödy sodassa. Ruotsi hävisi sodan oikeutetusti. Suomalaisten hyöty oli ero suuruuden hullusta kuningashuoneesta, joka vei kaiken taloudellisen voiton pois Suomesta eikä kehittänyt maata, vaan käytti sitä äärettömänä varastona ja rikkauden lähteenä

Lue lisää

"Ei hävinnyt osapuoli hyödy sodassa."

Oikeastaan tarkoitin sitäkin, mitä Pohjanlahden länsipuolella asunut Ruotsin kansa oikein hyötyi siitä kuninkaanlinnasta...

"Ruotsi hävisi sodan oikeutetusti. "

Tarkoitatko, että Venäjän hyökkäys oli oikeutettu? Siinä tapauksessa kai kaikki Venäjän hyökkäykset Suomeen ovat olleet ainakin yhtä oikeutettuja. Esimerkiksi 1939.
Vai tarkoititko, että suurvallalle häviäminen on oikeutettua ja siten sekin, että suurvalta hyökkää pienten kimppuun ja ryöstää niiltä alueita on oikeutettua?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Ei hävinnyt osapuoli hyödy sodassa."

Oikeastaan tarkoitin sitäkin, mitä Pohjanlahden länsipuolella asunut Ruotsin kansa oikein hyötyi siitä kuninkaanlinnasta...

"Ruotsi hävisi sodan oikeutetusti. "

Tarkoitatko, että Venäjän hyökkäys oli oikeutettu? Siinä tapauksessa kai kaikki Venäjän hyökkäykset Suomeen ovat olleet ainakin yhtä oikeutettuja. Esimerkiksi 1939.
Vai tarkoititko, että suurvallalle häviäminen on oikeutettua ja siten sekin, että suurvalta hyökkää pienten kimppuun ja ryöstää niiltä alueita on oikeutettua?

Lue lisää

Oikeutetusti tarkoittaa tässä että kun ruotsalaiset lähtivät pötkimään pakoon ja jättivät suomalaiset yksin puolustamaan maataan vaikka suomelaiset olivat puolustaneet Ruotsia jo kymmenissä sodissa. Ruotsalaiset taisivat sittenkin huomata että Suomi ei ole osa Ruotsia, eikä suomalaiset ole ruotsalaisia vaan oma maansa ja kansansa jota ei kannattanut puolustaa ihan samalla uutteruudella kuin omaa maataan.

Hyötyjä Tukholman linnasta on paljonkin. Se onarvokas rakennus jonka osuus kansallisomaisuudesta oli siihen aikaan suuri puhumattakaan sen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä nykypäivänä. Sen rakentaminen on työllistänyt vuosikymmeniä ja siten tuonut alueelle vaurautta joka taas on ollut pois Suomesta. Suomessa ei ole juuri siitä syystä vanhaa kaupunginosaa kuten kaikissa muissa vanhoissa kauoungeissa on.

Tukholman linna iso turistikohde jonka ansiosta maahan tulee paljon turisteja. Ongelma vaan on se että nykyään pitää osata lukea historiaa ja ymmärtää että moiset suuret suurenhullut monumentit ovat aina olleet tavallisen kansan selkänahasta (myös suomalaisten) revittyjä ja siten demokratian puutteesta johtuvia irvikuvia. Mitä suurempi monumentti sitä suurempi vääryys on kansaa kohdannut.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Silloin oli n. 20% ruotsinkielisiä. "

No, wikin tilaston mukaan ruotsinkielisten osuus väestöstä olisi 1800-luvun puolivälissä ollut alle 15 %, mutta ilmeisesti talakertoimella päästään huusin lukuihin?

Vastaus kysymykseesi on yksinkertaisesti se, että uusien aatteiden leviäminen kansan keskuuteen haluttiin estää. Tsaarinhallinto kun oli aikansa takapajuisinta sorttia. Tosin sensuuria harrastettiin muuallakin, eikä Euroopassa ollut sananvapautta muualla kuin Ruotsissa ja Englannissa.

Lue lisää

Tapio lapio sanoo näin:

"Kansa oli tosiaankin pääasiassa suomenkielistä. "

Kuitenkin myöhemmin hän kertoi näin:

" No, wikin tilaston mukaan ruotsinkielisten osuus väestöstä olisi 1800-luvun puolivälissä ollut alle 15 %, mutta ilmeisesti talakertoimella päästään huusin lukuihin?"

Eikö tuossa 15%:ssa ole kansaa ollenkaan, vain ylimystöä? HEHEE!!! Ruotsinkielisiä kaupunkilaistyöläisiä, saaristolaiskalastajia ja maanviljelijöitä oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyään.

RKP:n politiikka on satavuotisen historian aikana onnistunut kun ruotsinkielistä duunaria ei enää löydy.

huusianna kirjoitti:

Tapio lapio sanoo näin:

"Kansa oli tosiaankin pääasiassa suomenkielistä. "

Kuitenkin myöhemmin hän kertoi näin:

" No, wikin tilaston mukaan ruotsinkielisten osuus väestöstä olisi 1800-luvun puolivälissä ollut alle 15 %, mutta ilmeisesti talakertoimella päästään huusin lukuihin?"

Eikö tuossa 15%:ssa ole kansaa ollenkaan, vain ylimystöä? HEHEE!!! Ruotsinkielisiä kaupunkilaistyöläisiä, saaristolaiskalastajia ja maanviljelijöitä oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyään.

RKP:n politiikka on satavuotisen historian aikana onnistunut kun ruotsinkielistä duunaria ei enää löydy.

Lue lisää

Missäs tuossa nyt oli sitä vääristelyä? Eikö kansa sitten muka ollut pääosin suomenkielistä?

huusianna kirjoitti:

Oikeutetusti tarkoittaa tässä että kun ruotsalaiset lähtivät pötkimään pakoon ja jättivät suomalaiset yksin puolustamaan maataan vaikka suomelaiset olivat puolustaneet Ruotsia jo kymmenissä sodissa. Ruotsalaiset taisivat sittenkin huomata että Suomi ei ole osa Ruotsia, eikä suomalaiset ole ruotsalaisia vaan oma maansa ja kansansa jota ei kannattanut puolustaa ihan samalla uutteruudella kuin omaa maataan.

Hyötyjä Tukholman linnasta on paljonkin. Se onarvokas rakennus jonka osuus kansallisomaisuudesta oli siihen aikaan suuri puhumattakaan sen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä nykypäivänä. Sen rakentaminen on työllistänyt vuosikymmeniä ja siten tuonut alueelle vaurautta joka taas on ollut pois Suomesta. Suomessa ei ole juuri siitä syystä vanhaa kaupunginosaa kuten kaikissa muissa vanhoissa kauoungeissa on.

Tukholman linna iso turistikohde jonka ansiosta maahan tulee paljon turisteja. Ongelma vaan on se että nykyään pitää osata lukea historiaa ja ymmärtää että moiset suuret suurenhullut monumentit ovat aina olleet tavallisen kansan selkänahasta (myös suomalaisten) revittyjä ja siten demokratian puutteesta johtuvia irvikuvia. Mitä suurempi monumentti sitä suurempi vääryys on kansaa kohdannut.

Lue lisää

"Hyötyjä Tukholman linnasta on paljonkin. Se onarvokas rakennus jonka osuus kansallisomaisuudesta oli siihen aikaan suuri puhumattakaan sen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä nykypäivänä."

Ja suomalaiset siis menettivät sen osan kansallisomaisuudesta Suomen sodassa on venäläiset 'oikeutetusti' valloittivat Suomen, vai mitä?

"Suomessa ei ole juuri siitä syystä vanhaa kaupunginosaa kuten kaikissa muissa vanhoissa kauoungeissa on."

Tiesitkö, ettei kuninkaanlnnoja varsinaisesti rakennettu turistirysiksi? Huomannet kuitenkin, ettei Ruotsinkaan kaupungeissa yleensä ole vastaavanlaista vanhaa kaupunkia kuin Tukholmassa. Vai onko esimerkiksi Umeåssa, Gävlessä, Örebrossa, Malmössä tai edes Göteborgissa? Suurin osa Pohjanlahden länsipuolesta oli samanlaista periferiaa kuin suurin osa itäpuolestakin. Toisaalta Lounais-Suomi oli kiinteässä yhteydessä valtakunnan keskukseen. Lukuisista tulipaloisata ja Turun taudista huolimatta kaupungissa on vielä muutamia vanhoja rakennuksia, mm Turun linna, tuomiokirkko ja Brinkkalan talo. Toki rakennusperintöä löytyy muualtakin, kartanoita ja linnoja.

"Oikeutetusti tarkoittaa tässä että kun ruotsalaiset lähtivät pötkimään pakoon ja jättivät suomalaiset yksin puolustamaan maataan vaikka suomelaiset olivat puolustaneet Ruotsia jo kymmenissä sodissa."

Jälkiviisaushan on se makea laji. Ruotsia uhkasi etelästä Napoleonin Ranskan kanssa liittoutunut Tanska, joka oli julistanut Ruotsille sodan. Ranska oli valloittanut Ruotsilta Pommerin eikä aikalaisilla voinut olla tietoa siitä seuraisiko Ranskan ja Tanskan liitosta täysimittainen hyökkäys Ruotsiin. Tätä taustaa vasten Ruotsin kyvyttömyys puolustaa Suomea käy ymmärrettäväksi. Vaikuttihan asiaan tietysti sekin, että Venäjän armeija oli sodankäyntiin tottunutta ja pätevästi johdettua. Suomen armeija taas vanhanaikainen ja tehoton. Tarkoitatko nyt ihan oikeasti, että on oikeutettua ryöstää heikommalta naapurilta alueita?

Meiltä suomalaisilta unohtuu aina, että Etelä-Ruotsissa sodittiin useampaan kertaan. Viimeisin Tanskan hyökkäys Skåneen tapahtui 1780-90 luvun vaihteessa Kustaan sodan aikana. Etelä-Ruotsiin Tanskasta kohdistunut uhka on yksi syy siihen, että Suomi sai selviytyä enemmän tai vähemmän yksin venäläisvaarasta 1600-luvulta lähtien. Kustaan sota oli malliesimerkki siitä, miten Tanska käytti tilaisuuden heti hyväkseen, kun ruotsalaisia rykmenttejä vietiin Suomeen. Kun Skåne oli Ruotsin väkirikkain alue, niin sen suojelemisen asettaminen etusijalle oli varsin luonnollista.

"nykyään pitää osata lukea historiaa ja ymmärtää että moiset suuret suurenhullut monumentit ovat aina olleet tavallisen kansan selkänahasta (myös suomalaisten) revittyjä ja siten demokratian puutteesta johtuvia irvikuvia"

Jos tuo asia on sinulle jonkinlainen uutinen niin hyvä, että olet nyt oivaltanut sen. Muille se kai on tuttua kouluhistoriasta.

huusianna kirjoitti:

Mitä tämä muka todistaa muuta kuin Ruotsia eikä ruotsin kieltä ollut sellaisena kuin yrität väittää.

"Osa ylhäisaatelista tuli läntisestä Ruotsista, osa ulkomailta, osa oli kotimaista alkuperää. Esimerkiksi tunnettu käskynhaltija Klaus Fleming oli saksalaista tai belgialaista sukua (Fleming oli aikanaan yksi koko valtakunnan vahvimmista suvuista). Toisena esimerkkinä myöhempi johtava suku Creutz taas oli suomalaista alkuperää."



Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".

http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

Lue lisää

"Mitä tämä muka todistaa muuta kuin Ruotsia eikä ruotsin kieltä ollut sellaisena kuin yrität väittää."

No, onko suomen kieltä olemassa kun niin suuri osa sanastosta on lainasanoja? Mielestäni on olemassa.
Esimerkkejä lainasanoista:

arvo, jyvä, marras (kuollut), mehiläinen, mesi, ora, orpo, osa, ostaa, petkel, porsas, sarvi, sata, suka, suola, taarna (saraheinä), utare, varsa, vasa, vasara, viha.

ahdas, aina, aisa, ankerias, ansa, hammas, hanhi, harja, harmaa, heimo, heinä,
herne, hilma, hirvi, härkä, härmä, kaima, kappale, karsina, karva, kauha, kaula,
kela, keli, kelta, kinnas, kirves, kypärä, käärme, lahti, laiha, lohi, luhta, luuta, malka, meri, morsian, mäntä, napa, nepaa (serkku), niisi, ohdake, oinas, orsi, paimen,

puuro, rako, rastas, ratas, reisi, reki, routa, salo, seinä, seitti, seiväs, seura,
siemen, silta, sisar, talkoot, tapa, tarha, taulo, terva, torvi, tuhat, tuohi, tuulastaa,
tyhjä, tytär, vaaja, vaha, vako, vielä, villa, virka, vuohi, vuota.

aalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,
hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,
häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,

kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,
laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,
mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,
niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,
saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.

ahrain, akkuna (ja ikkuna), apea, ies, kaatiot, kassa (tukka), kassara, katiska,
kuoma, kuontalo, kutri, lavitsa, lotja, lusikka, läävä, muokata, määrätä, naatti,
pakana, palttina, pappi, papu, pasma, piirakka, pilkki, pirtti, pätsi, raamattu, ravita,
risti, ruoska, saapas, sirppi, suntio, säppi, sääli, talkkuna, taltta, tappara, tavara,
tuska, tuuma (ajatus), urakka, vaino, vainu, vapaa, varpunen, veräjä, viitta, virsta, värttinä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Ei ole oleellista miksi heitä silloin kutsuttiin koska puhumme heistä nyt, kantasuomalaisina."

Eli haluat rekonstruoida menneisyyden mieleseksesi?

Lainauksesi kertoo, että ruotsalaisissa kaupungeissa käytettiin jonkinlaisena kirjakielenä ruotsin, tanskan ja saksan sekoitusta. Sinä väitit, että Ruotsin alueella puhuttiin 1300-luvulla tanskan ja saksan sekoitusta. Mitähän mahdettiin puhua Suomen kaupungeissa?

Lue lisää

Mistä tiedät miksi sinua kutsutaan tulevaisuudessa?

Ehkä sinua kutsutaan neoruotsalaiseksi, vai oletko suomenruotsalainen edelleen tai ehkä jotain muuta?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Oleellista on vain tieto sitä että suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty ruotsinkielisten toimesta"

Et oikein tunnu ymmärtävän, että Suomi oli osa itsevaltiaan tsaarin johtamaa Venäjän valtakuntaa. Suomen asioista päätettiin Pietarissa. Kiellon syynä oli Venäjän takapajuisuus ja se, että venäläinen hallinto halusi pitää kansan takapajuisena.

Huomaathan, että samaan aikaan Helsingin yliopistoon perustettiin ensimmäinen suomen kielen professuuri.

Lue lisää

Suomi24 RKP keskustelupalstalta:

"Kannattaa tutustua historiaan, siihen miten Suomesta tuli kaksikielinen. Vuonna 1848 tekivät Tampereen seudun talonpojat senaatille esityksen, että viranomaisille voitaisiin antaa myös suomeksi kirjoitettuja asiakirjoja. Esitys hylättiin, mutta suomen kielen asemaa alettiin kohentaa - Pietarista tulleiden ohjeiden johdosta. Siitä lähti kehitys, joka johti v. 1863 annettuun keisarin määräykseen, että suomen kieli oli saava virallisen aseman ruotsin rinnalla 20 vuoden kuluttua. Ruotsinkielisten säätyjen jarrutuksesta johtui, että tasa-arvoisen aseman suomi sai vasta v. 1902.

Kehitys on nyt menossa vastakkaiseen suuntaan, enkä pysty sanomaan mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Kuitenkin kaikki vie aikansa, ja kysymys on paljosta muusta kuin kustannuksista. Yhteiskunnan toimivuus ja ihmisten tyytyväisyys on taattava. On otettava huomioon suomenkieliset, ruotsinkieliset ja muunkieliset, joita on kohta yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä.

Kielipoliitiikalla on suurempi merkitys ja ulottuvuus kuin ajatellaan, ja sen vuoksi siihen pitäisi suhtautua vakavasti. Toivottavasti se on sinun tarkoituksesi."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8770845

Onpa typerää lätinää. Tottakai kieli elää monissa konteksteissa ja ruotsin kieli sellaisina kielimuotoina kuin sitä Suomessa on puhuttu on ruotsia historiallisista syistä. Ilman yhteyttä emämaahan ja kirjallista kulttuuria se olisi voinut kehittyä aivan erilliseksi skandianaaviskan muodokseenkin päätellen siitä, että suomenruotsin murre voi muistuttaa enemmän norjaa kuin nykyruotsia. Äänteellisesti niin suomi kuin ruotsikin ovat muuttuneet vieraasta vaikutuksesta: suomen kielen äänteellisen yksinkertaistumisen katsotaan olevan germaanista vaikutusta ajalta ennen ruotsalaisia; suomenruotsin omaperäisyyden katsotaan olevan suomalaista vaikutusta, kun nykyisen Ruotsin alueelta tulleet uudisasukkaat ottivat paikallisia vaimoja. Niin että pikemminkin kuin pilkata suomenruotsia rumana murteena, siitä voisi olla suomalaisena ylpeä. Ruotsalaisten korvissa se kuulostaa vanhahtavalta ja kauniilta.

-fenni kirjoitti:

Onpa typerää lätinää. Tottakai kieli elää monissa konteksteissa ja ruotsin kieli sellaisina kielimuotoina kuin sitä Suomessa on puhuttu on ruotsia historiallisista syistä. Ilman yhteyttä emämaahan ja kirjallista kulttuuria se olisi voinut kehittyä aivan erilliseksi skandianaaviskan muodokseenkin päätellen siitä, että suomenruotsin murre voi muistuttaa enemmän norjaa kuin nykyruotsia. Äänteellisesti niin suomi kuin ruotsikin ovat muuttuneet vieraasta vaikutuksesta: suomen kielen äänteellisen yksinkertaistumisen katsotaan olevan germaanista vaikutusta ajalta ennen ruotsalaisia; suomenruotsin omaperäisyyden katsotaan olevan suomalaista vaikutusta, kun nykyisen Ruotsin alueelta tulleet uudisasukkaat ottivat paikallisia vaimoja. Niin että pikemminkin kuin pilkata suomenruotsia rumana murteena, siitä voisi olla suomalaisena ylpeä. Ruotsalaisten korvissa se kuulostaa vanhahtavalta ja kauniilta.

Lue lisää

Siis myönnät, että Saksa on emämaasi? Venäjä oli minun emämaani koska Volgan mutkasta olen tullut, mutta vuonna 1939 isoisäni ansaitsi oikeuden kansalliseen olemassaoloon omalla verellään ja täten Venäjä ei ollut emämaani enää.

Mitä sinun isoisäsi teki silloin? Nuoli Hitlerin persettä kun ei pystynyt kuin soutamaan?

Ainoa suomalainen uskonto on suomalainen muinaisusko. Kristinusko on aavikkouskonto. 1500-luvulla uskonpuhdistus pakotettiin suomalaisille Ruotsin hovista, suomalaiset olisivat tuolloin halunneet pysyä katolisuudessa.

Tuollaisen väittäjä joko ei ole koskaan käynyt Ruotsissa tai puhuu omia kuvitelmiaan. Suomalaista kulttuuria vaalitaan monella tavalla ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Sieltä löytyy jopa suomenkielisiä seurakuntia. Yleensäkin ulkosuomalaiset vaalivat meidän perrinteitämme paremmin, kuin Suomessa asuvat.
Tutkihan vaikka Saksan, Kanadan tai Ruotsin suomalais-syntyisten toimintaa.

Raamatun kääntäminen kansankielelle liittyy Lutherin ja muidenkin alulle panemaan uskonpuhdistukseen, reformaatioon. Tuota ennen oli Raamatun tekstit olleet latina, kreikan tai heprean kielellä ja siten ei kansankielellä luettavissa sen enempää täällä kuin muuallakaan sen aikaisessa kristityssä maailmassa.

Raamattu kääntäminen liittyy paitsi uskonpudistukseen myös kirjapainotaidon keksimiseen.

http://www.mikaelagricola.fi/mikaelagricola/reformaatio.pbs

Sakari Kolistaja kirjoitti:

Raamatun kääntäminen kansankielelle liittyy Lutherin ja muidenkin alulle panemaan uskonpuhdistukseen, reformaatioon. Tuota ennen oli Raamatun tekstit olleet latina, kreikan tai heprean kielellä ja siten ei kansankielellä luettavissa sen enempää täällä kuin muuallakaan sen aikaisessa kristityssä maailmassa.

Raamattu kääntäminen liittyy paitsi uskonpudistukseen myös kirjapainotaidon keksimiseen.

http://www.mikaelagricola.fi/mikaelagricola/reformaatio.pbs

Lue lisää

Täyttä roskaa alla-oleva

"Suomen säätyläiset ja aateli eivät olleet läntisen puoliskon "kätyreitä". Heistä enemmistö oli uudella ajalla suomalaista alkuperää, ja ulkomaalaisista merkittävät suvut olivat usein juuriltaan saksalaisia/keskieurooppalaisia, eivät riikinruotsalaisia".

Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä. Se sopii niin ruotsinkieltä asemaa Suomessa ajavien agendaksi sekä fennomaanien heikon kansallisen itsetunnon pönkittäjäksi, mutta valitettavasti vaille historiallista pohjaa.


Historoitsija ja entinen kansallisarkiston johtaja Kari Tarkiainen kirjoittaa näin (Sveriges Östland, 2008)

"Frälseståndets ursprung var till två tredjedel svenskt, till en tredjedel tyskt. Någon social rörelse som skulle ha fört kristnade finnar uppåt till dessa poster fanns inte, då jordegendomen inte var ett vilkor för en ledande ställning inom förvaltning, rättskipning och skatteadministration".

"Utöver dessa tre ätter finns det en del finska släktnamn bland frälsemannen, såsom Karppalainen och Kirves, men det är inte möjligt att dra några slutsatser om dessa släkters ursprung. Möjligen kan det helt enkelt röra sig om finskspråkiga tilllnamn som bars av svenska eller utifrån kommande släkter. Det bevisligen finska inslaget i Finlands frälsestånd är alltså utoomordentligt knappt".

Pkg kirjoitti:

Täyttä roskaa alla-oleva

"Suomen säätyläiset ja aateli eivät olleet läntisen puoliskon "kätyreitä". Heistä enemmistö oli uudella ajalla suomalaista alkuperää, ja ulkomaalaisista merkittävät suvut olivat usein juuriltaan saksalaisia/keskieurooppalaisia, eivät riikinruotsalaisia".

Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä. Se sopii niin ruotsinkieltä asemaa Suomessa ajavien agendaksi sekä fennomaanien heikon kansallisen itsetunnon pönkittäjäksi, mutta valitettavasti vaille historiallista pohjaa.


Historoitsija ja entinen kansallisarkiston johtaja Kari Tarkiainen kirjoittaa näin (Sveriges Östland, 2008)

"Frälseståndets ursprung var till två tredjedel svenskt, till en tredjedel tyskt. Någon social rörelse som skulle ha fört kristnade finnar uppåt till dessa poster fanns inte, då jordegendomen inte var ett vilkor för en ledande ställning inom förvaltning, rättskipning och skatteadministration".

"Utöver dessa tre ätter finns det en del finska släktnamn bland frälsemannen, såsom Karppalainen och Kirves, men det är inte möjligt att dra några slutsatser om dessa släkters ursprung. Möjligen kan det helt enkelt röra sig om finskspråkiga tilllnamn som bars av svenska eller utifrån kommande släkter. Det bevisligen finska inslaget i Finlands frälsestånd är alltså utoomordentligt knappt".

Lue lisää

Aatelistohan on tunnetusti sisäsiittoista kuten sinä ja närpiöläiset.

Kuuluivatko sellaiset herrat kuin Tesla, Edison, Einstein.... aatelistoon?

Darwin ei myöskään kuulunut aatelistoon eikä kuulunut Mendel. Newtonin isä oli maanviljelijä eikä aatelinen. Mitäs pahaa siinä on jos ei suomalaista aatelistoa ollut? Suomalaisia kyllä toimi pappeina ja porvareina.

Natsi-Saksassa nähtiin mihin nuo sinun ihailemat 30-luvulla kehitetyt rotu-opit johtivat.

Pkg kirjoitti:

Täyttä roskaa alla-oleva

"Suomen säätyläiset ja aateli eivät olleet läntisen puoliskon "kätyreitä". Heistä enemmistö oli uudella ajalla suomalaista alkuperää, ja ulkomaalaisista merkittävät suvut olivat usein juuriltaan saksalaisia/keskieurooppalaisia, eivät riikinruotsalaisia".

Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä. Se sopii niin ruotsinkieltä asemaa Suomessa ajavien agendaksi sekä fennomaanien heikon kansallisen itsetunnon pönkittäjäksi, mutta valitettavasti vaille historiallista pohjaa.


Historoitsija ja entinen kansallisarkiston johtaja Kari Tarkiainen kirjoittaa näin (Sveriges Östland, 2008)

"Frälseståndets ursprung var till två tredjedel svenskt, till en tredjedel tyskt. Någon social rörelse som skulle ha fört kristnade finnar uppåt till dessa poster fanns inte, då jordegendomen inte var ett vilkor för en ledande ställning inom förvaltning, rättskipning och skatteadministration".

"Utöver dessa tre ätter finns det en del finska släktnamn bland frälsemannen, såsom Karppalainen och Kirves, men det är inte möjligt att dra några slutsatser om dessa släkters ursprung. Möjligen kan det helt enkelt röra sig om finskspråkiga tilllnamn som bars av svenska eller utifrån kommande släkter. Det bevisligen finska inslaget i Finlands frälsestånd är alltså utoomordentligt knappt".

Lue lisää

Saksalaisia ne oli senkin kiero svekko. Paulig, Mannerheim, Fazer...... Kaikki tulleet Saksasta ja Sveitsistä tänne maata rakentamaan kun taliaivoinen "viikingi" ei osannut muuta kuin kalestella ja uhota.

Samalla tavalla saksalaiset rakensivat Venäjän. Ei sitä tarvitse hävetä, että britit ja saksalaiset ovat rakentaneet nykymaailman eivätkä venäläiset tai ruotsalaiset.

Pkg kirjoitti:

Täyttä roskaa alla-oleva

"Suomen säätyläiset ja aateli eivät olleet läntisen puoliskon "kätyreitä". Heistä enemmistö oli uudella ajalla suomalaista alkuperää, ja ulkomaalaisista merkittävät suvut olivat usein juuriltaan saksalaisia/keskieurooppalaisia, eivät riikinruotsalaisia".

Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä. Se sopii niin ruotsinkieltä asemaa Suomessa ajavien agendaksi sekä fennomaanien heikon kansallisen itsetunnon pönkittäjäksi, mutta valitettavasti vaille historiallista pohjaa.


Historoitsija ja entinen kansallisarkiston johtaja Kari Tarkiainen kirjoittaa näin (Sveriges Östland, 2008)

"Frälseståndets ursprung var till två tredjedel svenskt, till en tredjedel tyskt. Någon social rörelse som skulle ha fört kristnade finnar uppåt till dessa poster fanns inte, då jordegendomen inte var ett vilkor för en ledande ställning inom förvaltning, rättskipning och skatteadministration".

"Utöver dessa tre ätter finns det en del finska släktnamn bland frälsemannen, såsom Karppalainen och Kirves, men det är inte möjligt att dra några slutsatser om dessa släkters ursprung. Möjligen kan det helt enkelt röra sig om finskspråkiga tilllnamn som bars av svenska eller utifrån kommande släkter. Det bevisligen finska inslaget i Finlands frälsestånd är alltså utoomordentligt knappt".

Lue lisää

Miten niin heikon kansallisen itsetunnon? Minun isoisäni veli oli alikorpraali joka kuoli talvisodassa kaltaistesi paskiasten puolesta, jotta sinäkin voit nyt vaapasti mollata Suomea ja suomalaisia. Onneksi Mannerheim ei ollut kaltaisesi.


Minulla on käsittääkseni Mannerheimin nimikirjoitus kunniakirjassa tai joku sellainen juttu jonka ne lähetti aina rintamalla kaatuneiden omaisille.

No joka tapauksessa isoisäni veli kuoli tämän maan puolesta sillä aikaa kun sinun souti Munsalaan. Ja vaikka äitini suku onkin Karjalasta ja teidän miten työväestöön kuuluneita karjalaisia kohdeltiin niin on Suomi silti kotimaani.

Pkg kirjoitti:

Täyttä roskaa alla-oleva

"Suomen säätyläiset ja aateli eivät olleet läntisen puoliskon "kätyreitä". Heistä enemmistö oli uudella ajalla suomalaista alkuperää, ja ulkomaalaisista merkittävät suvut olivat usein juuriltaan saksalaisia/keskieurooppalaisia, eivät riikinruotsalaisia".

Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä. Se sopii niin ruotsinkieltä asemaa Suomessa ajavien agendaksi sekä fennomaanien heikon kansallisen itsetunnon pönkittäjäksi, mutta valitettavasti vaille historiallista pohjaa.


Historoitsija ja entinen kansallisarkiston johtaja Kari Tarkiainen kirjoittaa näin (Sveriges Östland, 2008)

"Frälseståndets ursprung var till två tredjedel svenskt, till en tredjedel tyskt. Någon social rörelse som skulle ha fört kristnade finnar uppåt till dessa poster fanns inte, då jordegendomen inte var ett vilkor för en ledande ställning inom förvaltning, rättskipning och skatteadministration".

"Utöver dessa tre ätter finns det en del finska släktnamn bland frälsemannen, såsom Karppalainen och Kirves, men det är inte möjligt att dra några slutsatser om dessa släkters ursprung. Möjligen kan det helt enkelt röra sig om finskspråkiga tilllnamn som bars av svenska eller utifrån kommande släkter. Det bevisligen finska inslaget i Finlands frälsestånd är alltså utoomordentligt knappt".

Lue lisää

Esim. Creutzit nimenomaan ovat alunperinkin suomalainen aatelissuku, kuten suurin osa on. http://fi.wikipedia.org/wiki/Creutz

Isänmaanystävä kirjoitti:

Esim. Creutzit nimenomaan ovat alunperinkin suomalainen aatelissuku, kuten suurin osa on. http://fi.wikipedia.org/wiki/Creutz

Lue lisää

Seuraavaksi se varmaan väittää, että nuo olivat "suomalaistettuja" ruotsalaisia.

Pkg kirjoitti:

Täyttä roskaa alla-oleva

"Suomen säätyläiset ja aateli eivät olleet läntisen puoliskon "kätyreitä". Heistä enemmistö oli uudella ajalla suomalaista alkuperää, ja ulkomaalaisista merkittävät suvut olivat usein juuriltaan saksalaisia/keskieurooppalaisia, eivät riikinruotsalaisia".

Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä. Se sopii niin ruotsinkieltä asemaa Suomessa ajavien agendaksi sekä fennomaanien heikon kansallisen itsetunnon pönkittäjäksi, mutta valitettavasti vaille historiallista pohjaa.


Historoitsija ja entinen kansallisarkiston johtaja Kari Tarkiainen kirjoittaa näin (Sveriges Östland, 2008)

"Frälseståndets ursprung var till två tredjedel svenskt, till en tredjedel tyskt. Någon social rörelse som skulle ha fört kristnade finnar uppåt till dessa poster fanns inte, då jordegendomen inte var ett vilkor för en ledande ställning inom förvaltning, rättskipning och skatteadministration".

"Utöver dessa tre ätter finns det en del finska släktnamn bland frälsemannen, såsom Karppalainen och Kirves, men det är inte möjligt att dra några slutsatser om dessa släkters ursprung. Möjligen kan det helt enkelt röra sig om finskspråkiga tilllnamn som bars av svenska eller utifrån kommande släkter. Det bevisligen finska inslaget i Finlands frälsestånd är alltså utoomordentligt knappt".

Lue lisää

"Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä."

Alkuperä ennen kirkonkirjoja on puhdasta spekulointia eikä mitenkään relevanttia. Yhtä hyvin voisi sanoa, että kaikki ruotsalaiset säätyläissuvut ovat oikeastaan keskieurooppalaisia (josta kansainvaellus) tai lähi-idästä tai minne sitten alkuperä edelleen jäljitetäänkin. Mikä vuosimäärä on riittävä, että Suomessa asuneesta tulee suomalainen? On naurettavaa kutsua Suomessa yli 400 vuotta (ennen kirkonkirjoja) eläneitä sukuja riikinruotsalaisiksi.

Mitään puhdasta "etnistä ruotsalaisuutta" taas ei ole olemassa sen paremmin kuin "etnistä suomalaisuuttakaan". Kaikki kansat ovat sekoituksia niin kulttuurisesti kuin geneettisestikin.

Tällaisissa tulkinnoissa on kyse ainoastaan politiikasta.

PS. Oliko muuten "etnisesti saksalainen", niin kieleltään kuin geeneiltään, Kustaa II Adolf ruotsalainen? Vai oliko sittenkin niin, että saksalainen teki Ruotsista suurvallan?

anti-svekotulkinta kirjoitti:

"Suomen rälssin alkuperä on tutkittu jo 30-luvulta alkaen Eric Anthonin kautta. Suomalaiset sukututkijat merkitsivät myöhemmin kaikkien "maassa" ennen kirkonkirjojen olemassaoloa olleiden sukujen alkuperäksi "suomalainen". Suurin osa rälssistä tuli suoraan Manner-Ruotsista (mukaan lukien Creutz ja Boije af Gennäs etc). Ajatus etnisestä suomalaisesta rälssistä on yksi suomen historian suurista myyteistä."

Alkuperä ennen kirkonkirjoja on puhdasta spekulointia eikä mitenkään relevanttia. Yhtä hyvin voisi sanoa, että kaikki ruotsalaiset säätyläissuvut ovat oikeastaan keskieurooppalaisia (josta kansainvaellus) tai lähi-idästä tai minne sitten alkuperä edelleen jäljitetäänkin. Mikä vuosimäärä on riittävä, että Suomessa asuneesta tulee suomalainen? On naurettavaa kutsua Suomessa yli 400 vuotta (ennen kirkonkirjoja) eläneitä sukuja riikinruotsalaisiksi.

Mitään puhdasta "etnistä ruotsalaisuutta" taas ei ole olemassa sen paremmin kuin "etnistä suomalaisuuttakaan". Kaikki kansat ovat sekoituksia niin kulttuurisesti kuin geneettisestikin.

Tällaisissa tulkinnoissa on kyse ainoastaan politiikasta.

PS. Oliko muuten "etnisesti saksalainen", niin kieleltään kuin geeneiltään, Kustaa II Adolf ruotsalainen? Vai oliko sittenkin niin, että saksalainen teki Ruotsista suurvallan?

Lue lisää

Kustaa II Adolfin ohella Ruotsin tärkein kuningas oli luultavasti Kustaa Vaasa, joka piti suomen kieltä arvossa. Seuraavassa pitkä lainaus, mutta ensin lyhyt tiivistys: Kustaa Vaasa halusi lapselleen Erikille (tuleva kuningas Erik XIV) suomen kielen opettajan, joksi aluksi kaavailtiin itse Mikael Agricolaa (lopulta opettajaksi valikoitui Martti Teitti).

"Myös Tukholman linnassa puhuttiin suomea, ei pelkästään palvelijoiden tai
linnan pajan seppien kesken, vaan myös hovissa. Kustaa Vaasan mielestä oli
tärkeää, että hänen poikansa oppisivat suomea, ja kun hän tiedusteli pojalleen
Eerikille, sittemmin Eerik XIV, kurittajaa eli opettajaa, Martti Luther
suositteli kuninkaalle lähettämässään kirjeessä yhtäältä pommerilaista
aatelismiestä Georg Normania, toisaalta Mikael Agricolaa, joka on tullut jäl-
kimaailmalle tutuksi Suomen uskonpuhdistajana ja suomen kirjakielen luojana. Op-
iskelija Agricolasta, jota Luther kuninkaalle osoittamassaan kirjeessä kutsui
"pojaksi ja Teidän Ruotsistanne kotoisin olevaksi maanmieheksi", uskonpuhdistaja
antoi seuraavan arvion: Hän on tosin vielä varsin nuori, mutta hänen opinnäytte-
ensä, lahjakkuutensa ja elämäntapansa ovat esimerkillisiä.
Agricola kävi itsekin kirjeenvaihtoa Kustaa Vaasan kanssa useita kertoja, mm.
opiskellessaan Wittenbergissä Lutherin ja tämän virkaveljen Philipp
Melanchthonin oppilaana. Eräästä kirjeestä ilmenee myös, että hän lähetti oman
suomenkielisen aapiskirjansa (Abckiria) lahjaksi prinssi Eerikille.
Vaasa-prinssien suomen kielen opettajaksi palkattiin kuitenkin yksi Agricolan
Wittenbergin opiskelutovereista, Martti Teitti, joka samoin kuin Agricola, oli
kotoisin Pernajasta Itä-Uudeltamaalta. Agricola itse sai muita,
uskonpuhdistukselle ja suomen kielen kehitykselle tärkeämpiä tehtäviä. "

Lähde: http://www.riksdagen.se/webbnav/?nid=37&doktyp=prop&dok_id=GI031&rm=1994/95&bet=1
(Ruotsin hallituksen kirjemä)

Tämä kirjoitus esimerkkinä heille, jotka kuvittelevat suomea tarkoitushakuisesti sorretun Ruotsi-Suomessa.

Martinus Suecius kirjoitti:

Kustaa II Adolfin ohella Ruotsin tärkein kuningas oli luultavasti Kustaa Vaasa, joka piti suomen kieltä arvossa. Seuraavassa pitkä lainaus, mutta ensin lyhyt tiivistys: Kustaa Vaasa halusi lapselleen Erikille (tuleva kuningas Erik XIV) suomen kielen opettajan, joksi aluksi kaavailtiin itse Mikael Agricolaa (lopulta opettajaksi valikoitui Martti Teitti).

"Myös Tukholman linnassa puhuttiin suomea, ei pelkästään palvelijoiden tai
linnan pajan seppien kesken, vaan myös hovissa. Kustaa Vaasan mielestä oli
tärkeää, että hänen poikansa oppisivat suomea, ja kun hän tiedusteli pojalleen
Eerikille, sittemmin Eerik XIV, kurittajaa eli opettajaa, Martti Luther
suositteli kuninkaalle lähettämässään kirjeessä yhtäältä pommerilaista
aatelismiestä Georg Normania, toisaalta Mikael Agricolaa, joka on tullut jäl-
kimaailmalle tutuksi Suomen uskonpuhdistajana ja suomen kirjakielen luojana. Op-
iskelija Agricolasta, jota Luther kuninkaalle osoittamassaan kirjeessä kutsui
"pojaksi ja Teidän Ruotsistanne kotoisin olevaksi maanmieheksi", uskonpuhdistaja
antoi seuraavan arvion: Hän on tosin vielä varsin nuori, mutta hänen opinnäytte-
ensä, lahjakkuutensa ja elämäntapansa ovat esimerkillisiä.
Agricola kävi itsekin kirjeenvaihtoa Kustaa Vaasan kanssa useita kertoja, mm.
opiskellessaan Wittenbergissä Lutherin ja tämän virkaveljen Philipp
Melanchthonin oppilaana. Eräästä kirjeestä ilmenee myös, että hän lähetti oman
suomenkielisen aapiskirjansa (Abckiria) lahjaksi prinssi Eerikille.
Vaasa-prinssien suomen kielen opettajaksi palkattiin kuitenkin yksi Agricolan
Wittenbergin opiskelutovereista, Martti Teitti, joka samoin kuin Agricola, oli
kotoisin Pernajasta Itä-Uudeltamaalta. Agricola itse sai muita,
uskonpuhdistukselle ja suomen kielen kehitykselle tärkeämpiä tehtäviä. "

Lähde: http://www.riksdagen.se/webbnav/?nid=37&doktyp=prop&dok_id=GI031&rm=1994/95&bet=1
(Ruotsin hallituksen kirjemä)

Tämä kirjoitus esimerkkinä heille, jotka kuvittelevat suomea tarkoitushakuisesti sorretun Ruotsi-Suomessa.

Lue lisää

Kirjoituksesi ei osoita mitenkään, että suomen kieli olisi ollut alkuunkaan tasavertainen ruotsin kanssa, saati arvostettu.
Palvelijoina ja seppinä oli suomenkielisiä, ehkä hovin puolella myös. Mutta se vaín osoittaa että suomenkielisiä hyväksikäytettiin. Hallitsija myös tajusi että tuo hyväksikäyttö edellyttää, että pitää olla joku kieli, jolla suomenkielinen rahvas ymmärtää hallitsijan kirjallisia ohjeita. Ja koska Suomen kansa oli ylivoimaisesti suomenkielistä, oli pakko alkaa kehittää heille omakielistä kirjallista materiaalia. Tuo ei todellakaan kuitenkaan tarkoita, että suomenkieliset olisi ymmärretty tärkeiksi ja arvostetuiksi tasavertaisiksi kansalaisiksi.

Ruotsin myöhempi hirstoria osoittaa, miten suomenkielisiä on poljettu Ruotsin alueella, mutta, mikä raskauttavinta, myös Suomen alueella. Suomenkieliset on nähty kyvyttömiksi hoitamaan omaa aluettaan omalla kielellään. Suomenkieliset on nähty alhaiemmaksi roduksi kuin ruotsalaiset ja ruotsinkieliset.

Martinus Suecius, ruotsinkielinen hallinto on vuosisatojen ajan tehnyt niin paljon raskaita loukkauksia ja vääryyksiä suomenkielisiä vastaan, että sinun on toivotonta saada suomenkielisiä enää uskomaan, että ruotsinkielisyys kuuluisi luontaisena osana suomalaisille ja hyödyttäisi meitä.
Ruotsalaiset pelasivat korttinsa väärin jo satoja vuosia sitten, kun he itse osoittivat, että kaksikielisyys ei toiminut ja ovat lain voimalla osoittaneet tänä päivänä, että suomen kieli ei ole edelleenkään tasavertainen ruotsin kanssa.

Suomi on selvästi ja kiistattomasti 95% suomenkielinen maa, johon toki mahtuu monia kieliä puhuvia, mutta mikään vähemmistökieliryhmä ei ole merkitykseltään yli muiden vähemmistökieliryhmien.

pistosaha kirjoitti:

Kirjoituksesi ei osoita mitenkään, että suomen kieli olisi ollut alkuunkaan tasavertainen ruotsin kanssa, saati arvostettu.
Palvelijoina ja seppinä oli suomenkielisiä, ehkä hovin puolella myös. Mutta se vaín osoittaa että suomenkielisiä hyväksikäytettiin. Hallitsija myös tajusi että tuo hyväksikäyttö edellyttää, että pitää olla joku kieli, jolla suomenkielinen rahvas ymmärtää hallitsijan kirjallisia ohjeita. Ja koska Suomen kansa oli ylivoimaisesti suomenkielistä, oli pakko alkaa kehittää heille omakielistä kirjallista materiaalia. Tuo ei todellakaan kuitenkaan tarkoita, että suomenkieliset olisi ymmärretty tärkeiksi ja arvostetuiksi tasavertaisiksi kansalaisiksi.

Ruotsin myöhempi hirstoria osoittaa, miten suomenkielisiä on poljettu Ruotsin alueella, mutta, mikä raskauttavinta, myös Suomen alueella. Suomenkieliset on nähty kyvyttömiksi hoitamaan omaa aluettaan omalla kielellään. Suomenkieliset on nähty alhaiemmaksi roduksi kuin ruotsalaiset ja ruotsinkieliset.

Martinus Suecius, ruotsinkielinen hallinto on vuosisatojen ajan tehnyt niin paljon raskaita loukkauksia ja vääryyksiä suomenkielisiä vastaan, että sinun on toivotonta saada suomenkielisiä enää uskomaan, että ruotsinkielisyys kuuluisi luontaisena osana suomalaisille ja hyödyttäisi meitä.
Ruotsalaiset pelasivat korttinsa väärin jo satoja vuosia sitten, kun he itse osoittivat, että kaksikielisyys ei toiminut ja ovat lain voimalla osoittaneet tänä päivänä, että suomen kieli ei ole edelleenkään tasavertainen ruotsin kanssa.

Suomi on selvästi ja kiistattomasti 95% suomenkielinen maa, johon toki mahtuu monia kieliä puhuvia, mutta mikään vähemmistökieliryhmä ei ole merkitykseltään yli muiden vähemmistökieliryhmien.

Lue lisää

"Ruotsin myöhempi hirstoria osoittaa, miten suomenkielisiä on poljettu Ruotsin alueella, mutta, mikä raskauttavinta, myös Suomen alueella. Suomenkieliset on nähty kyvyttömiksi hoitamaan omaa aluettaan omalla kielellään. Suomenkieliset on nähty alhaiemmaksi roduksi kuin ruotsalaiset ja ruotsinkieliset."

Myöhempää historiaa ei pidä sotkea varhaisempaan historiaan. Kielellinen nationalismi ja sorto on 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskon liike. Nyky-Suomen ja -Ruotsin varhaisen yhteisen historian (ennen 1809) kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Päinvastoin, suomen kielestä tarkoituksella tehtiin kirkkokieli Kustaa Vaasan aikaan (samaan aikaan kuin ruotsistakin - aiemmin kirkon kielenä oli latina).

Ruotsissa on myöhemmin (jälkeen 1809) sorrettu ruotsinsuomalaisia kielellisesti. Vastaavasti Suomessa oli suuri kieliriita - ei riikinruotsalaisten ja suomalaisten, vaan suomenruotsalaisten ja suomenkielisten suomalaisten välillä.

Eikä noihin Suomen sisäisinkään riitoihin kannata jäädä kiinni. Entä jos saamelaiset olisivat sitä mieltä, että Suomi on oikeastaan heidän maansa (joka heiltä valloitettiin) ja pitäisivät suomalaisia (suomenkielisiä) vihattuina vihollisina sekä vastustaisivat suomen kieltä? Saamelaiset ne vasta rasismia ovat saaneet kestääkin.

Jos suomenkielisellä on syytä suhtautua inhoten ruotsin kieleen (mielestäni ei ole), niin sitä enemmän saamenkielisellä suomen kieleen (ja muihin Pohjolan nykyisiin valtakieliin).

Martinus Suecius kirjoitti:

"Ruotsin myöhempi hirstoria osoittaa, miten suomenkielisiä on poljettu Ruotsin alueella, mutta, mikä raskauttavinta, myös Suomen alueella. Suomenkieliset on nähty kyvyttömiksi hoitamaan omaa aluettaan omalla kielellään. Suomenkieliset on nähty alhaiemmaksi roduksi kuin ruotsalaiset ja ruotsinkieliset."

Myöhempää historiaa ei pidä sotkea varhaisempaan historiaan. Kielellinen nationalismi ja sorto on 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskon liike. Nyky-Suomen ja -Ruotsin varhaisen yhteisen historian (ennen 1809) kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Päinvastoin, suomen kielestä tarkoituksella tehtiin kirkkokieli Kustaa Vaasan aikaan (samaan aikaan kuin ruotsistakin - aiemmin kirkon kielenä oli latina).

Ruotsissa on myöhemmin (jälkeen 1809) sorrettu ruotsinsuomalaisia kielellisesti. Vastaavasti Suomessa oli suuri kieliriita - ei riikinruotsalaisten ja suomalaisten, vaan suomenruotsalaisten ja suomenkielisten suomalaisten välillä.

Eikä noihin Suomen sisäisinkään riitoihin kannata jäädä kiinni. Entä jos saamelaiset olisivat sitä mieltä, että Suomi on oikeastaan heidän maansa (joka heiltä valloitettiin) ja pitäisivät suomalaisia (suomenkielisiä) vihattuina vihollisina sekä vastustaisivat suomen kieltä? Saamelaiset ne vasta rasismia ovat saaneet kestääkin.

Jos suomenkielisellä on syytä suhtautua inhoten ruotsin kieleen (mielestäni ei ole), niin sitä enemmän saamenkielisellä suomen kieleen (ja muihin Pohjolan nykyisiin valtakieliin).

Lue lisää

Saamelaisia asuu enemmän Ruotsissa ja Norjassa kuin Suomessa. Voivat muuttaa sinne jos rupeavat separatismia Suomen valtiossa harrastamaan.

Olimmeko Ruotsin vai Venäjän vallan alla kun saavutimme itsenäisyytemme?

Alkuperä on yksi asia ja jalostaminen toimivaan/suosittuun muotoon toinen. Kristinusko kehitettiin lähi-idän seutuvilla, kuten niin moni asia, mutta vasta Euroopassa se ja niin monet muut asiat jalostuivat laajemmin leviävään ja "vahvempaan" muotoon. Antiikin Kreikkakaan ei ollut Se Ensimmäinen korkeakulttuuri, muitta antiikin Kreikassa noustiin tiettävästi henkisesti korkeammalle tasolle kuin koskaan.

Saunankin alkuperästä on monta teoriaa, mutta Suomessa se on jalostettu tunnettuun muotoon ja siten sitä kaupitellaan suomen kielen sauna-sanalla. Monesti (lähes aina) suuret keksinnöt ovat aiempien ideoiden parempaan muotoon jalostamista. Charles Darwinin evoluutioteoria ei ollut ensimmäinen evoluutioteoria, mutta se oli uskottavampi kuin aiemmat ja siten Darwinia pidetään evoluutioteorian isänä. Modernin auton keksijänä pidetään Karl Benziä, mutta hänellä oli lukuisia edeltäjiä motorisoitujen kulkuneuvojen luojina, ja toisaalta vasta Henry Ford teki autosta yleisen kulkuvälineen. Tietokonealalta löytyy monta esimerkkiä: PC vs. aiemmat tietokoneet, Windows vs. aiemmat käyttöjärjestelmät jne. Maailman mullistaja ja alkuperäisen idean keksijä ovat kaksi eri asiaa.

Kristinusko on eurooppalainen uskonto, ja sen kenties "innovatiivisin" moderni versio eli luterilaisuus on päässyt kehittymään vahvasti esimerkiksi Ruotsi-Suomessa.

Kuningaskuntien merkittävyydestä voi olla montaa mieltä, mutta listasi on harvinaisen suppea. Ranskalainen hovikulttuuri levisi kaikkialle Eurooppaan menneinä vuosisatoina - ranskaa väännettiin niin Englannissa, Saksassa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin. Aiemmin taas italialaiset näyttivät kulttuurin suunnan. Alankomaat puolestaan heilutti tahtipuikkoa 1600-luvulla. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Vallan keskittymä on vaihdellut eurooppalaisessa kulttuuripiirissä mm. Ateenassa, Roomassa, Konstantinopolissa, Pariisissa, Wienissä, Madridissa, Berliinissä, Amsterdamissa, Pellassa, Pietarissa ja Lontoossa. Yksi yhdistävä tekijä on pitkään ollut kristinusko.

Martinus Suecius kirjoitti:

Alkuperä on yksi asia ja jalostaminen toimivaan/suosittuun muotoon toinen. Kristinusko kehitettiin lähi-idän seutuvilla, kuten niin moni asia, mutta vasta Euroopassa se ja niin monet muut asiat jalostuivat laajemmin leviävään ja "vahvempaan" muotoon. Antiikin Kreikkakaan ei ollut Se Ensimmäinen korkeakulttuuri, muitta antiikin Kreikassa noustiin tiettävästi henkisesti korkeammalle tasolle kuin koskaan.

Saunankin alkuperästä on monta teoriaa, mutta Suomessa se on jalostettu tunnettuun muotoon ja siten sitä kaupitellaan suomen kielen sauna-sanalla. Monesti (lähes aina) suuret keksinnöt ovat aiempien ideoiden parempaan muotoon jalostamista. Charles Darwinin evoluutioteoria ei ollut ensimmäinen evoluutioteoria, mutta se oli uskottavampi kuin aiemmat ja siten Darwinia pidetään evoluutioteorian isänä. Modernin auton keksijänä pidetään Karl Benziä, mutta hänellä oli lukuisia edeltäjiä motorisoitujen kulkuneuvojen luojina, ja toisaalta vasta Henry Ford teki autosta yleisen kulkuvälineen. Tietokonealalta löytyy monta esimerkkiä: PC vs. aiemmat tietokoneet, Windows vs. aiemmat käyttöjärjestelmät jne. Maailman mullistaja ja alkuperäisen idean keksijä ovat kaksi eri asiaa.

Kristinusko on eurooppalainen uskonto, ja sen kenties "innovatiivisin" moderni versio eli luterilaisuus on päässyt kehittymään vahvasti esimerkiksi Ruotsi-Suomessa.

Kuningaskuntien merkittävyydestä voi olla montaa mieltä, mutta listasi on harvinaisen suppea. Ranskalainen hovikulttuuri levisi kaikkialle Eurooppaan menneinä vuosisatoina - ranskaa väännettiin niin Englannissa, Saksassa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin. Aiemmin taas italialaiset näyttivät kulttuurin suunnan. Alankomaat puolestaan heilutti tahtipuikkoa 1600-luvulla. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Vallan keskittymä on vaihdellut eurooppalaisessa kulttuuripiirissä mm. Ateenassa, Roomassa, Konstantinopolissa, Pariisissa, Wienissä, Madridissa, Berliinissä, Amsterdamissa, Pellassa, Pietarissa ja Lontoossa. Yksi yhdistävä tekijä on pitkään ollut kristinusko.

Lue lisää

Vai, että "jalosti" nämä mustilais svekot semiittisen uskonnon eurooppalaiseksi? Svekkomaanihan on itse saatana personoituneena.

Ruotsi valloitti Hämeen ja Karjalan vuonna 1050 ja jatkoi retkiään vuoteen 1150. Suomessa ei asunnut tuolloin kuin 150 000 ihmistä. Jotka kyllä nopeasti raiskattiin ja ruotsalaistettiin kunnon germaaniseen barbaariseen tyylliin.

"Ruotsalainen historioitsija, nimi ei juuri nyt tule mieleen, on kertonut ruotsalaishallinnon Suomessa olleen niin julmaa että turkkilaisetkin jäivät toiseksi."

No, siinpäpä on ollut historioitsija, joka ei ole tiennyt paljonkaan sen kummemmin Turkin kuin Ruotsin tai Suomenkaan historiasta :D En muuten yhtään ihmettele, ettei nimi tule mieleesi. Ei taida tulla vaikka kuinka pinnistelisit.

"Ei se tee kansan kannalta mitään eroa oliko läänityksen saanut sotapäällikkö alunperin keskieuroopasta tai Ruotsista."

Itseasiassa sillä on ollut aika paljonkin väliä. Saat asiaan valaistusta vertaamalla, millaiseksi olot muodostuivat Baltiassa (Saksalainen ritarikunta) ja Suomessa (Ruotsi).

Olen harrastanut dna-sukututkimusta ja näen kyllä, että meillä on vahva "Niilon klaani", joka ei tule lännestä. Erityisesti suomalaiset miehet kantavat itäisten esi-isiensä perintöä.

Läntisetkään dna-linjat eivät ole välttämättä vain ruotsalaisia. Sitä paitsi pohjoisten alueiden alkuperäisasukkaiden geenejä ei ainakaan vielä pystytä erottamaan, mutta meillä on luultavimmin geenejä kaikilta täällä viimeisen 10 000 vuoden aikana eläneiltä - eivätkä kyseessä ole ruotsalaiset.

Ruotsalaiset ovat saaneet suomalaisilta myös sekä geenejä että vaikutteita. Eivätköhän he ole suomalaisille velkaa myös kaikki sodissa kerätyt rikkautensa ja ne rauhan vuodet, jolloin suomalaiset pitelivät venäläisiä hyökkääjiä kokien veren ja vainon aikoja.

Pientä kiitollisuutta ruotsinkieliset!

faktat faktoina kirjoitti:

Olen harrastanut dna-sukututkimusta ja näen kyllä, että meillä on vahva "Niilon klaani", joka ei tule lännestä. Erityisesti suomalaiset miehet kantavat itäisten esi-isiensä perintöä.

Läntisetkään dna-linjat eivät ole välttämättä vain ruotsalaisia. Sitä paitsi pohjoisten alueiden alkuperäisasukkaiden geenejä ei ainakaan vielä pystytä erottamaan, mutta meillä on luultavimmin geenejä kaikilta täällä viimeisen 10 000 vuoden aikana eläneiltä - eivätkä kyseessä ole ruotsalaiset.

Ruotsalaiset ovat saaneet suomalaisilta myös sekä geenejä että vaikutteita. Eivätköhän he ole suomalaisille velkaa myös kaikki sodissa kerätyt rikkautensa ja ne rauhan vuodet, jolloin suomalaiset pitelivät venäläisiä hyökkääjiä kokien veren ja vainon aikoja.

Pientä kiitollisuutta ruotsinkieliset!

Lue lisää

Minusta on merkillistä, että kielikysymys on kokonaan ohitettu suomalaisessa historiankirjoituksessa. Olen nyt harrastusmielessä lukenut Suomen historiasta kertovia opuksia ja etsinyt erityisesti suomenkielisiä vaikuttajia. Tehtävä näyttää mahdottomalta, koska kieltä ei mainita.

Luin juuri Kirsi Vainio-Korhosen kirjan "Suomen herttuatteren arvoitus". Siinä kuvattiin kahdentoista 1700-luvulla eläneen suomalaisen naisen kohtaloa ja mielestäni kirja on mielenkiintoinen. Mutta - kuvattujen naisten kielestä ei mainita juuri mitään, kirjeet on suomennettu ilman alkuperäislähdettä rinnalla. Tarkoin lukiessa havaitsee, että suomenkielisiä naisista on vain kaksi: huulihalkioleikkauksen läpikäyneen arkkiviisumestarin uskoton vaimo Maria Juhontytär ja maanviljelijästä rikkaaksi kauppiaaksi kohonneen porvarismiehen taitava kauppiastytär Maria Augustin. Sama kielen häivyttämisen kuvio on toistunut lähes kaikissa historiallisissa opuksissa.

Suomalaisuuteen on mitä ilmeisimmin vaikuttanut lukemattomat Euroopasta saapuneet käsityöläiset, kauppiaat ja aateliset. 1700-luvun Turussa oli paljon skotlantilaisia, hollantilaisia, saksalaisia - lisäksi maassa liikkui venäläisiä sotajoukkoja. Ruotsin kielen rinnalla käytettiin muitakin kieliä. Kielten ja kulttuurien keskinäiset vaikutukset eivät kuitenkaan nouse esiin näissä yleistajuisissa historiankirjoissa.

Ilmeisesti muutamassa sukupolvessa vaikuttajaksi noussut suomea puhuva suku vaihtoi kielensä. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen osa historiaamme. Samoin se, miten suomea puhuvat omaksuivat uutta mutta säilyttivät omaa kulttuuriaan maaseuduilla, paikallisina merkkimiehinä, talollisina, torppareina, käsityöläisinä, kansankätilöinä ja uskonnollisten liikkeiden piirissä.

Mutta palaan ongelmaan: kielet on häivytetty historiallisista elämänkerroista niin hyvin, että kirjoja voi lukea ajattelematta kertaakaan sitä, mitä kieltä henkilöt puhuivat. Mielestäni kyse ei ole mistään maailmanlaajuisesta käytännöstä.

Suomea puhuvia vaikuttajia ei juuri löydy lasten koulukirjoista ennen 1800-lukua. Vaikea kuvitella, että jossakin muussa näin voimakkaasti yksikielisessä maassa olisi mahdollista pyyhkiä kieliryhmän historia niin tyystin yleisestä tietoisuudesta.

faktat faktoina kirjoitti:

Minusta on merkillistä, että kielikysymys on kokonaan ohitettu suomalaisessa historiankirjoituksessa. Olen nyt harrastusmielessä lukenut Suomen historiasta kertovia opuksia ja etsinyt erityisesti suomenkielisiä vaikuttajia. Tehtävä näyttää mahdottomalta, koska kieltä ei mainita.

Luin juuri Kirsi Vainio-Korhosen kirjan "Suomen herttuatteren arvoitus". Siinä kuvattiin kahdentoista 1700-luvulla eläneen suomalaisen naisen kohtaloa ja mielestäni kirja on mielenkiintoinen. Mutta - kuvattujen naisten kielestä ei mainita juuri mitään, kirjeet on suomennettu ilman alkuperäislähdettä rinnalla. Tarkoin lukiessa havaitsee, että suomenkielisiä naisista on vain kaksi: huulihalkioleikkauksen läpikäyneen arkkiviisumestarin uskoton vaimo Maria Juhontytär ja maanviljelijästä rikkaaksi kauppiaaksi kohonneen porvarismiehen taitava kauppiastytär Maria Augustin. Sama kielen häivyttämisen kuvio on toistunut lähes kaikissa historiallisissa opuksissa.

Suomalaisuuteen on mitä ilmeisimmin vaikuttanut lukemattomat Euroopasta saapuneet käsityöläiset, kauppiaat ja aateliset. 1700-luvun Turussa oli paljon skotlantilaisia, hollantilaisia, saksalaisia - lisäksi maassa liikkui venäläisiä sotajoukkoja. Ruotsin kielen rinnalla käytettiin muitakin kieliä. Kielten ja kulttuurien keskinäiset vaikutukset eivät kuitenkaan nouse esiin näissä yleistajuisissa historiankirjoissa.

Ilmeisesti muutamassa sukupolvessa vaikuttajaksi noussut suomea puhuva suku vaihtoi kielensä. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen osa historiaamme. Samoin se, miten suomea puhuvat omaksuivat uutta mutta säilyttivät omaa kulttuuriaan maaseuduilla, paikallisina merkkimiehinä, talollisina, torppareina, käsityöläisinä, kansankätilöinä ja uskonnollisten liikkeiden piirissä.

Mutta palaan ongelmaan: kielet on häivytetty historiallisista elämänkerroista niin hyvin, että kirjoja voi lukea ajattelematta kertaakaan sitä, mitä kieltä henkilöt puhuivat. Mielestäni kyse ei ole mistään maailmanlaajuisesta käytännöstä.

Suomea puhuvia vaikuttajia ei juuri löydy lasten koulukirjoista ennen 1800-lukua. Vaikea kuvitella, että jossakin muussa näin voimakkaasti yksikielisessä maassa olisi mahdollista pyyhkiä kieliryhmän historia niin tyystin yleisestä tietoisuudesta.

Lue lisää

Tässä Ruotsalaisen väitöskirjan näkökulmaa
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0804/kemilainen.pdf

Sanan ”nation” käyttö jo 1600-luvulla oli selvää. Oli tavallista mainita, mitä kansallisuutta henkilö oli --- Ruotsin kielellä oli kansan identiteetin kannalta keskeinen merkitys. --- suomalaiset olivat eri kansallisuutta ja heidän historiallista taustaansa pidettiin erilaisena kuin ruotsalaisten ---

Nykysuomalaisen kannalta suomen kieli todellisuudessa oli vaarassa näivettyä, sillä ei syntynyt sanomalehtiä eikä käännetty eikä laadittu kaunokirjallisuutta eikä tietokirjallisuutta suomeksi läheskään niin laajasti kuin ruotsiksi. --- suomea ei voitu käyttää viranomaisten kanssa. --- 1600- ja 1700-luvulla --- Suomella olisi ollut samat oikeudet vain jos suomenkieliset olisivat opetelleet puhumaan ruotsia. ---

--- tietoista ruotsalaistamistakin esiintyi. Valtakunnan yhtenäistämiseen liittyi virkamiesten ja oppineiden siirtoa Ruotsista Suomeen ja jopa suunnitelmia suomenkielisen väestön ruotsalaistamiseksi lukkarinkoulujen ja kirkonmenojen kautta ja siirtämällä ruotsinkielisiä piikoja ja renkejä suomenkielisille seuduille. Nämä yritykset olivat kuitenkin tehottomia. ---

--- 1746: ilman Suomea Ruotsi ei olisi Ruotsi, sillä siellä on ”wårt förrådshus och wår förmuhr” (”varasto ja etumuuri”). --- Suomi joutui ensimmäisenä ottamaan vastaan vihollisen. --- epäkohtana sitä, ettei Suomea kunnollisesti puolustettu eivätkä asukkaat voineet kommunikoida virkamiesten kanssa ja valtiopäivillä omalla kielellään. ---

--- ruotsinkieltä taitavat aatelin, papiston ja porvariston edustajat selitettiin ruotsalaisiksi --- [suomalaisiksi käsitettiin] vain suomenkieliset talonpojat, käsityöläiset, merimiehet ja palvelijat eli vähemmän koulutetut. Näin ”suomalaisia” olivat vain kovaan työhön kykenevät! ---

--- Ruotsalaiset ja suomalaiset olivat – nykyaikaisen käsityksen kannalta – lähes kansalaisia ja lain ja oikeusistuimien edessä tasa-arvoisempia kuin eurooppalaiset yleensä. Nationalismin näkökulmasta --- jo 1600- ja 1700-lukujen pohjoismaalaiset – myös kouluttamaton kansa – olivat tietorikkaampia ja hahmottivat yhteiskuntaansa terävämmin kuin väittävät jotkut modernin nationalismin tutkijat. ---

faktat faktoina kirjoitti:

Tässä Ruotsalaisen väitöskirjan näkökulmaa
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0804/kemilainen.pdf

Sanan ”nation” käyttö jo 1600-luvulla oli selvää. Oli tavallista mainita, mitä kansallisuutta henkilö oli --- Ruotsin kielellä oli kansan identiteetin kannalta keskeinen merkitys. --- suomalaiset olivat eri kansallisuutta ja heidän historiallista taustaansa pidettiin erilaisena kuin ruotsalaisten ---

Nykysuomalaisen kannalta suomen kieli todellisuudessa oli vaarassa näivettyä, sillä ei syntynyt sanomalehtiä eikä käännetty eikä laadittu kaunokirjallisuutta eikä tietokirjallisuutta suomeksi läheskään niin laajasti kuin ruotsiksi. --- suomea ei voitu käyttää viranomaisten kanssa. --- 1600- ja 1700-luvulla --- Suomella olisi ollut samat oikeudet vain jos suomenkieliset olisivat opetelleet puhumaan ruotsia. ---

--- tietoista ruotsalaistamistakin esiintyi. Valtakunnan yhtenäistämiseen liittyi virkamiesten ja oppineiden siirtoa Ruotsista Suomeen ja jopa suunnitelmia suomenkielisen väestön ruotsalaistamiseksi lukkarinkoulujen ja kirkonmenojen kautta ja siirtämällä ruotsinkielisiä piikoja ja renkejä suomenkielisille seuduille. Nämä yritykset olivat kuitenkin tehottomia. ---

--- 1746: ilman Suomea Ruotsi ei olisi Ruotsi, sillä siellä on ”wårt förrådshus och wår förmuhr” (”varasto ja etumuuri”). --- Suomi joutui ensimmäisenä ottamaan vastaan vihollisen. --- epäkohtana sitä, ettei Suomea kunnollisesti puolustettu eivätkä asukkaat voineet kommunikoida virkamiesten kanssa ja valtiopäivillä omalla kielellään. ---

--- ruotsinkieltä taitavat aatelin, papiston ja porvariston edustajat selitettiin ruotsalaisiksi --- [suomalaisiksi käsitettiin] vain suomenkieliset talonpojat, käsityöläiset, merimiehet ja palvelijat eli vähemmän koulutetut. Näin ”suomalaisia” olivat vain kovaan työhön kykenevät! ---

--- Ruotsalaiset ja suomalaiset olivat – nykyaikaisen käsityksen kannalta – lähes kansalaisia ja lain ja oikeusistuimien edessä tasa-arvoisempia kuin eurooppalaiset yleensä. Nationalismin näkökulmasta --- jo 1600- ja 1700-lukujen pohjoismaalaiset – myös kouluttamaton kansa – olivat tietorikkaampia ja hahmottivat yhteiskuntaansa terävämmin kuin väittävät jotkut modernin nationalismin tutkijat. ---

Lue lisää

Olen eri lähteitä yhdistellen ja kuunnellen tuoreita kielitieteen tuloksia koonnut tämän hahmotelman Suomen historiasta

n. 8500 eaa. Jään alta paljastuva maa kutsuu

- Ensimmäiset ”jään yli kulkijat”.
Kenties samaa asuttajajoukkoa koko Fennoskandinaviassa.
- Ensimmäisten asuttajien kieli tuntematon.
- Nykykäsityksen mukaan niin saamelaiset kuin suomalaisetkin polveutuvat ainakin osin näistä ensimmäisistä

n. 4000 eaa. Kampakeraaminen kulttuuri

- Kulttuuri levittäytyi laajalle alueelle nykyistä Baltiaa, Venäjän Karjalaa ja Suomea sekä Pohjois-Ruotsia.
- Näiden asuttajienkin jälkeläisiä on suomalaisissa.
- Ajan kieli tuntematon.

Samaan aikaan
- Kantaurali (saamen, suomen ja itämerensuomalaisten kielten kantakieli) muotoutuu
jossain Keski-Aasian tai Etelä-Siperian alueella.
- Kantaindoeurooppa (mm. germaanisten, balttilaisten, kelttien, kreikkalaisten ja italialaisten yhteinen kantakieli) muotoutuu jossain Mustanmeren pohjois- ja itäpuolen aroilla, missä keksitään vaunut -> sen jälkeen kieltä puhuvat laajentavat piiriään nopeasti.

n. 3200 eaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (vasarakirves)

- Muuttajien kieli on todennäköisesti kantaindoeuroopan murre
(eli Mustanmeren läheisiltä aroilta lähtenyt kieli olisi saapunut tänne, ei välttämättä alkuperäisten puhujien mukana).
- Myös näiden muuttajien jälkeläisiä on nykysuomalaisissa.
- Suomalais-saamelaisen kantakielen (varhaiskantasuomen) uskotaan kehittyneen vähitellen.

n. 2000 – 500 eaa. Pronssikausi Suomessa, suomen kieli alkaa muotoutua

- Itämerelliset kontaktit olivat vilkkaita (Skandinavia – Baltia – Suomi).
- Nykyistä Suomea asutti edellisten aaltojen tuoman väestön lisäksi joukko nykyisen Viron alueelta tulleita siirtolaisia, joilla oli jatkuva yhteys Suomenlahden eteläpuolelle ja siellä kielessä tapahtuviin muutoksiin.
- Väestö vaihtoi hiljakseen kielensä Viron alueelta tulleiden uralilaiseen kieleen.
- Tänä aikana saamelaisten ja itämerensuomalaisten kieli- ja kulttuurierot syvenivät
- Saamelaisasutus levisi nopeasti pohjoiseen ulottuen Laatokalta Jäämerelle ja Ääniseltä ja Vienanmereltä Kölille.

n. 500 eaa. – 1300 jaa. Rautakausi Suomessa

- Paikannimistön todistuksen perusteella Ruotsin alueelta on tullut asukkaita Suomeen, sekä kantaskandinaaveja että kantagermaaneja. Nämä kuitenkin sulautuivat ”suomalaisiin” (kielellisesti lähinnä muinaishämäläisiin) eivätkä suomenruotsalaiset ole heidän jälkeläisiään.
- Itämerensuomalaisessa kantakielessä muinaismurteita mm. muinaishäme – länsimurteiden taustalla, muinaiskarjala – savon ja karjalan murteiden taustalla, muinaispohjoisviro – varsinaissuomen taustalla, muinaiseteläviro).
- Kalevalaisen kansanrunouden arvellaan kertovan ajasta n. 500 jaa.
- Rautakauden lopussa Ruotsin valloittaessa Suomen Suomen alueella on arvioitu olleen noin 50 000 – 75 000 asukasta ja Virossa tuplasti tämä (Viro oli pitemmällä valtiollistumiskehityksessä, viljantuotanto riitti kaupungistumiseen, sotilaitakin riitti – mutta Viro murskattiin ja kansa ajautui maaorjuuteen).

1300 – 1500 jaa. Ruotsin vaikutuspiiri ja suomenruotsalainen asutus

- Ruotsinkielisiä siirtolaisia alkoi saapua Suomen rannikoille (1100-luvulta alkaen).
- Birger-jaarli liitti nykyisen Suomen alueen Ruotsin varhaiseen kuningaskuntaan 1249.
- Joillakin suomenkielisillä oli kontakteja Keski-Eurooppaan, kristinuskoon ja latinan kieleen.

1600 – 1809 jaa. Ruotsin vallan aika

- Seuraavien vuosisatojen aikana korkeampi sivistys tällä alueella saavutettiin vaihtamalla kieli latinaksi ja ruotsiksi.
- Suomen puolen väkiluku ei päässyt Ruotsin vallan aikana kasvamaan, kun taas Ruotsin oma väkiluku kertaantui 2,5:lla samana aikana.
- Ruotsinkielisten osuus väestöstä oli suurimmillaan 1600-luvulla n. 17,5%, autonomian alussa n. 14,5% (Wikipedia)

1809 – 1917 jaa. Autonomian aika

faktat faktoina kirjoitti:

Olen eri lähteitä yhdistellen ja kuunnellen tuoreita kielitieteen tuloksia koonnut tämän hahmotelman Suomen historiasta

n. 8500 eaa. Jään alta paljastuva maa kutsuu

- Ensimmäiset ”jään yli kulkijat”.
Kenties samaa asuttajajoukkoa koko Fennoskandinaviassa.
- Ensimmäisten asuttajien kieli tuntematon.
- Nykykäsityksen mukaan niin saamelaiset kuin suomalaisetkin polveutuvat ainakin osin näistä ensimmäisistä

n. 4000 eaa. Kampakeraaminen kulttuuri

- Kulttuuri levittäytyi laajalle alueelle nykyistä Baltiaa, Venäjän Karjalaa ja Suomea sekä Pohjois-Ruotsia.
- Näiden asuttajienkin jälkeläisiä on suomalaisissa.
- Ajan kieli tuntematon.

Samaan aikaan
- Kantaurali (saamen, suomen ja itämerensuomalaisten kielten kantakieli) muotoutuu
jossain Keski-Aasian tai Etelä-Siperian alueella.
- Kantaindoeurooppa (mm. germaanisten, balttilaisten, kelttien, kreikkalaisten ja italialaisten yhteinen kantakieli) muotoutuu jossain Mustanmeren pohjois- ja itäpuolen aroilla, missä keksitään vaunut -> sen jälkeen kieltä puhuvat laajentavat piiriään nopeasti.

n. 3200 eaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (vasarakirves)

- Muuttajien kieli on todennäköisesti kantaindoeuroopan murre
(eli Mustanmeren läheisiltä aroilta lähtenyt kieli olisi saapunut tänne, ei välttämättä alkuperäisten puhujien mukana).
- Myös näiden muuttajien jälkeläisiä on nykysuomalaisissa.
- Suomalais-saamelaisen kantakielen (varhaiskantasuomen) uskotaan kehittyneen vähitellen.

n. 2000 – 500 eaa. Pronssikausi Suomessa, suomen kieli alkaa muotoutua

- Itämerelliset kontaktit olivat vilkkaita (Skandinavia – Baltia – Suomi).
- Nykyistä Suomea asutti edellisten aaltojen tuoman väestön lisäksi joukko nykyisen Viron alueelta tulleita siirtolaisia, joilla oli jatkuva yhteys Suomenlahden eteläpuolelle ja siellä kielessä tapahtuviin muutoksiin.
- Väestö vaihtoi hiljakseen kielensä Viron alueelta tulleiden uralilaiseen kieleen.
- Tänä aikana saamelaisten ja itämerensuomalaisten kieli- ja kulttuurierot syvenivät
- Saamelaisasutus levisi nopeasti pohjoiseen ulottuen Laatokalta Jäämerelle ja Ääniseltä ja Vienanmereltä Kölille.

n. 500 eaa. – 1300 jaa. Rautakausi Suomessa

- Paikannimistön todistuksen perusteella Ruotsin alueelta on tullut asukkaita Suomeen, sekä kantaskandinaaveja että kantagermaaneja. Nämä kuitenkin sulautuivat ”suomalaisiin” (kielellisesti lähinnä muinaishämäläisiin) eivätkä suomenruotsalaiset ole heidän jälkeläisiään.
- Itämerensuomalaisessa kantakielessä muinaismurteita mm. muinaishäme – länsimurteiden taustalla, muinaiskarjala – savon ja karjalan murteiden taustalla, muinaispohjoisviro – varsinaissuomen taustalla, muinaiseteläviro).
- Kalevalaisen kansanrunouden arvellaan kertovan ajasta n. 500 jaa.
- Rautakauden lopussa Ruotsin valloittaessa Suomen Suomen alueella on arvioitu olleen noin 50 000 – 75 000 asukasta ja Virossa tuplasti tämä (Viro oli pitemmällä valtiollistumiskehityksessä, viljantuotanto riitti kaupungistumiseen, sotilaitakin riitti – mutta Viro murskattiin ja kansa ajautui maaorjuuteen).

1300 – 1500 jaa. Ruotsin vaikutuspiiri ja suomenruotsalainen asutus

- Ruotsinkielisiä siirtolaisia alkoi saapua Suomen rannikoille (1100-luvulta alkaen).
- Birger-jaarli liitti nykyisen Suomen alueen Ruotsin varhaiseen kuningaskuntaan 1249.
- Joillakin suomenkielisillä oli kontakteja Keski-Eurooppaan, kristinuskoon ja latinan kieleen.

1600 – 1809 jaa. Ruotsin vallan aika

- Seuraavien vuosisatojen aikana korkeampi sivistys tällä alueella saavutettiin vaihtamalla kieli latinaksi ja ruotsiksi.
- Suomen puolen väkiluku ei päässyt Ruotsin vallan aikana kasvamaan, kun taas Ruotsin oma väkiluku kertaantui 2,5:lla samana aikana.
- Ruotsinkielisten osuus väestöstä oli suurimmillaan 1600-luvulla n. 17,5%, autonomian alussa n. 14,5% (Wikipedia)

1809 – 1917 jaa. Autonomian aika

Lue lisää

"Suomen puolen väkiluku ei päässyt Ruotsin vallan aikana kasvamaan, kun taas Ruotsin oma väkiluku kertaantui 2,5:lla samana aikana."

No, itseasiassa Suomen väkiluku abouttiarallaa ainakin nelinkertaistui Ruotsin vallan aikana...

Suomen väkiluvun kehitys Otavan Uuden pikkujättiläisen (1985) mukaan:
1500-luvulla noin 250 000
1600 -luvun alussa noin 300 000
1750-luvulla 430 000
1800-luvun alkupuolella 1 000 000

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Suomen puolen väkiluku ei päässyt Ruotsin vallan aikana kasvamaan, kun taas Ruotsin oma väkiluku kertaantui 2,5:lla samana aikana."

No, itseasiassa Suomen väkiluku abouttiarallaa ainakin nelinkertaistui Ruotsin vallan aikana...

Suomen väkiluvun kehitys Otavan Uuden pikkujättiläisen (1985) mukaan:
1500-luvulla noin 250 000
1600 -luvun alussa noin 300 000
1750-luvulla 430 000
1800-luvun alkupuolella 1 000 000

Lue lisää

http://www.simplesite.com/Tala/13312245?i=22576139
Katsohan kuvaa.
Samaan aikaan, kun suomalaisten määrä kasvoi noin 300 000 asukkaasta 430 000 asukkaaseen,
ruotsalaisten määrä nousi noin 600 000 asukkaasta lähes kahteen miljoonaan.

vertailu kirjoitti:

http://www.simplesite.com/Tala/13312245?i=22576139
Katsohan kuvaa.
Samaan aikaan, kun suomalaisten määrä kasvoi noin 300 000 asukkaasta 430 000 asukkaaseen,
ruotsalaisten määrä nousi noin 600 000 asukkaasta lähes kahteen miljoonaan.

Lue lisää

Suomen väestökehitys ei sanottavasti poikkea muista Euroopan periferioista. Väkiluvun kasvu alkoi Euroopan ydinalueilla aikaisemmin, Ruotsissa myöhemmin ja esimerkiksi Norjassa ja Suomessa vasta 1700-luvun loppupuolella.

1600-luku oli ilmastollisesti maanviljelykselle epätavallisen huonoa aikaa. Jopa kolmasosan vuosista on arvioitu olleen katovuosia. Tottakai sotaväenotot veivät veronsa, mutta se kosketti myös valtakunnan länsiosaa kuten katovuodetkin.

Suomen väkiluvun hitaampaa kasvua selittää myös muuttoliike pois Suomesta. Väkeä vei miltei jatkuva muuttoliike Ruotsiin, Baltiaan, Inkeriin ja Karjalaan, joista viimeksimainituista ortodoksiset inkerikot ja karjalaiset muuttivat itärajan taakse omanuskoisten seuraan.

On myös syytä huomata, että siinä missä Ruotsiin liitettiin uusia, väkirikkaita alueita (kuten Skoone), Suomi puolestaan menetti 1721 ja 1743 maan tiheimmin asuttuja alueita eli Vanhan Suomen ja samalla neljänneksen asukkaistaan.

Väestön kehitys oli Suomessa varsin samanlainen kuin toisessa periferiassa, Norjassa. Sielläkin nopea väestönkasvu alkoi vasta 1700-luvun puolivälissä ja kiihtyi 1800-luvulla. Suomessa tosin väestönkasvu 1800-luvulla hieman hidastui verrattuna 1700-luvun loppupuoliskoon.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Suomen väestökehitys ei sanottavasti poikkea muista Euroopan periferioista. Väkiluvun kasvu alkoi Euroopan ydinalueilla aikaisemmin, Ruotsissa myöhemmin ja esimerkiksi Norjassa ja Suomessa vasta 1700-luvun loppupuolella.

1600-luku oli ilmastollisesti maanviljelykselle epätavallisen huonoa aikaa. Jopa kolmasosan vuosista on arvioitu olleen katovuosia. Tottakai sotaväenotot veivät veronsa, mutta se kosketti myös valtakunnan länsiosaa kuten katovuodetkin.

Suomen väkiluvun hitaampaa kasvua selittää myös muuttoliike pois Suomesta. Väkeä vei miltei jatkuva muuttoliike Ruotsiin, Baltiaan, Inkeriin ja Karjalaan, joista viimeksimainituista ortodoksiset inkerikot ja karjalaiset muuttivat itärajan taakse omanuskoisten seuraan.

On myös syytä huomata, että siinä missä Ruotsiin liitettiin uusia, väkirikkaita alueita (kuten Skoone), Suomi puolestaan menetti 1721 ja 1743 maan tiheimmin asuttuja alueita eli Vanhan Suomen ja samalla neljänneksen asukkaistaan.

Väestön kehitys oli Suomessa varsin samanlainen kuin toisessa periferiassa, Norjassa. Sielläkin nopea väestönkasvu alkoi vasta 1700-luvun puolivälissä ja kiihtyi 1800-luvulla. Suomessa tosin väestönkasvu 1800-luvulla hieman hidastui verrattuna 1700-luvun loppupuoliskoon.

Lue lisää

"Väestön kehitys oli Suomessa varsin samanlainen kuin toisessa periferiassa, Norjassa."

Sitähän tässä tehdään, verrataan "periferiaa" ja "emämaata".

http://runeberg.org/sverig01/0106.html (inom rikets nuvarande gränser)

Tilastot, jotka eivät siis oikeasti ole tilastoja vaan enemmänkin arvioita, kuvaavat väestömäärän kehitystä Ruotsin tämänhetkisten rajojen sisäpuolella. Näin liitetyt alueet eivät näy hyppäyksinä tilastoissa.

"Efter återvunnen fred följde en mansålder (1721/55) af lugna och lyckliga tider --- Också växte vårt lands folkmängd under denna tid med nära nog 10 °/°° årligen, något som i den tidens Europa icke torde ägt många motstycken."

Minäkään en näe syytä katkeruudelle ruotsalaisia kohtaan. Ruotsin kuningas määräsi keskiajalla, että kirkon tulee saarnata suomeksi ja Uusi testamentti kääntää suomeksi - samaan aikaan kuin ruotsiksi (latinan korvaten). Siviilihallinnossakin dokumentteja käännettiin suomeksi, joskin ruotsi oli hallintokieli. Täytyy muistaa, että suomi oli valtakunnan vähemmistökieli, sitä puhui ilmeisesti n. 1/4 väestöstä - ruotsinkielisiä oli paljon enemmän ja Eurooppaa hallitsivat sellaiset kielet kuin latina, saksa ja ranska (moni Ruotsin kuningas oli saksan- tai ranskankielinen). Todellinen suomen kielen sorto on myöhempää perua, 1800-luvun Suomen sisäistä kielitaistoa ja tsaarin harjoittamaa sensuuria.

Kumpi on lähempänä Suomea, Ruotsi vai Viro? Mielestäni vastaus on ilmiselvästi Ruotsi. Valtiomme ovat hyvin samankaltaisia: perustuslaki, oikeuslaitos, luterilainen kirkko, hyvinvointimalli, talouden rakenne, tasa-arvon korostus, mökkikulttuuri, politiikkakin jossain määrin... Viro ei ole pohjoismaisen mallin mukainen valtio, ja historiamme eroavat merkittävästi (esim. talonpoikien aseman suhteen). Yhteys Viron kanssa on pikemminkin historialliskansallista myyttiä, juurten etsimistä tarinoiden kautta. Niin tärkeää kuin sellainen onkin identiteetille (Kalevala vs. viikinkitarinat), se on kaukana arkitodellisuudesta. Suomen kielessä on myös niin paljon protogermaanisia, ruotsalaisia, latinalaisia ja ranskalaisia lainasanoja, etenkin tieteellis-filosofisia, että käytännössä suomenkielinen ajattelee vastaavin käsittein kuin ruotsalainen. Muinaisuus (tarina) yhdistää meitä Viroon ja itämerensuomalaisiin, nykyisyys (todellisuus) Ruotsiin ja pohjoismaalaisiin.

Martinus Suecius kirjoitti:

Minäkään en näe syytä katkeruudelle ruotsalaisia kohtaan. Ruotsin kuningas määräsi keskiajalla, että kirkon tulee saarnata suomeksi ja Uusi testamentti kääntää suomeksi - samaan aikaan kuin ruotsiksi (latinan korvaten). Siviilihallinnossakin dokumentteja käännettiin suomeksi, joskin ruotsi oli hallintokieli. Täytyy muistaa, että suomi oli valtakunnan vähemmistökieli, sitä puhui ilmeisesti n. 1/4 väestöstä - ruotsinkielisiä oli paljon enemmän ja Eurooppaa hallitsivat sellaiset kielet kuin latina, saksa ja ranska (moni Ruotsin kuningas oli saksan- tai ranskankielinen). Todellinen suomen kielen sorto on myöhempää perua, 1800-luvun Suomen sisäistä kielitaistoa ja tsaarin harjoittamaa sensuuria.

Kumpi on lähempänä Suomea, Ruotsi vai Viro? Mielestäni vastaus on ilmiselvästi Ruotsi. Valtiomme ovat hyvin samankaltaisia: perustuslaki, oikeuslaitos, luterilainen kirkko, hyvinvointimalli, talouden rakenne, tasa-arvon korostus, mökkikulttuuri, politiikkakin jossain määrin... Viro ei ole pohjoismaisen mallin mukainen valtio, ja historiamme eroavat merkittävästi (esim. talonpoikien aseman suhteen). Yhteys Viron kanssa on pikemminkin historialliskansallista myyttiä, juurten etsimistä tarinoiden kautta. Niin tärkeää kuin sellainen onkin identiteetille (Kalevala vs. viikinkitarinat), se on kaukana arkitodellisuudesta. Suomen kielessä on myös niin paljon protogermaanisia, ruotsalaisia, latinalaisia ja ranskalaisia lainasanoja, etenkin tieteellis-filosofisia, että käytännössä suomenkielinen ajattelee vastaavin käsittein kuin ruotsalainen. Muinaisuus (tarina) yhdistää meitä Viroon ja itämerensuomalaisiin, nykyisyys (todellisuus) Ruotsiin ja pohjoismaalaisiin.

Lue lisää

"Kumpi on lähempänä Suomea, Ruotsi vai Viro? Mielestäni vastaus on ilmiselvästi Ruotsi. --- Muinaisuus (tarina) yhdistää meitä Viroon ja itämerensuomalaisiin, nykyisyys (todellisuus) Ruotsiin ja pohjoismaalaisiin."

Ruotsiin onkin monia siteitä. Tavalliselle suomalaiselle ne siteet tarkoittavat kyllä tuttuja, jotka ovat siirtyneet Ruotsiin, siis ruotsinsuomalaisuudesta.

En tiedä, milloin olet viimeksi istunut virolaisten kanssa iltaa. On mielenkiintoista seurata, miten toisaalta ollaan hyvin samanoloisia - kieli tosiaan yhdistää - mutta virolaisilla on niin kipeitä kokemuksia takanaan, että itse huomaa olevansa kovasti "keveämpi" kuin nämä naapurit.

Mutta samalla sidotaan monin tavoin Suomea ja Viroa uudelleen yhteen. Suomeen tulleet virolaiset ovat ainakin Helsingin seudulla huomattava joukko. Virolaisia taitaa olla jo kaikkialla Suomessa. Hieman murtaen puhuttu suomi on vanhemmalla väellä huomattavissa mutta nuoret puhuvat sujuvaa suomea. Siteet heillä kuitenkin on Viroon. Nyt korjataan sitä, minkä historia kerran erotti.

Eivät liitokset ja sidokset ole ikuisia. Ne muovautuvat uudelleen joka sukupolvessa. Nyt Suomi elää monikulttuuristumisen aikaa ja myös Viron ja Venäjän siteiden uudistamisen aikaa. Tavallisella kansalla on paljon paremmat siteen myös Pohjoismaihin kuin aikaisemmin, vaikkakin englanniksi. Katsotaan, mitä kaikkea se tuo mukanaan suomalaisuuteen. Odotan mielenkiinnolla.

Katso vaan ketkä ovat olleet kirjoittamassa Suomen historiaa. Katso esim Helsingin yliopiston historianlaitoksen professorit ym.

huusianna kirjoitti:

Katso vaan ketkä ovat olleet kirjoittamassa Suomen historiaa. Katso esim Helsingin yliopiston historianlaitoksen professorit ym.

"Katso vaan ketkä ovat olleet kirjoittamassa Suomen historiaa. Katso esim Helsingin yliopiston historianlaitoksen professorit ym."

Eli mm fennomaanien johtaja Yrjö Koskinen, aateloituna Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, fennomaanipoliitikko Danielson-Kalmari, Jalmari Jaakkola, Eino Jutikkala, Heikki Ylikangas, Jaakko Suolahti, Pekka Suvanto, Päiviö Tommila, Tuomo Polvinen jne.

Ketkä noista ovat niitä, joita tarkoitat?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Katso vaan ketkä ovat olleet kirjoittamassa Suomen historiaa. Katso esim Helsingin yliopiston historianlaitoksen professorit ym."

Eli mm fennomaanien johtaja Yrjö Koskinen, aateloituna Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, fennomaanipoliitikko Danielson-Kalmari, Jalmari Jaakkola, Eino Jutikkala, Heikki Ylikangas, Jaakko Suolahti, Pekka Suvanto, Päiviö Tommila, Tuomo Polvinen jne.

Ketkä noista ovat niitä, joita tarkoitat?

Lue lisää

Matti Klingen Menneisyyden suurvallat on yksi esimerkki tavasta etsiä suomalaisuuden juuria.

Sellainen ei ole meillä ollut tapana enää pitkään aikaan.

esim. Klinge kirjoitti:

Matti Klingen Menneisyyden suurvallat on yksi esimerkki tavasta etsiä suomalaisuuden juuria.

Sellainen ei ole meillä ollut tapana enää pitkään aikaan.

"Matti Klingen Menneisyyden suurvallat on yksi esimerkki tavasta etsiä suomalaisuuden juuria.
Sellainen ei ole meillä ollut tapana enää pitkään aikaan. "

Eli meinaat, että nimenomaan ruotsinkielisen historian oppituolin haltija Klinge on ollut kiinnostuneempi suomalaisuuden juurista kuin edellä mainitsemani suomenkielisen puolen professorit (joista siis osa oli varsin näkyviä fennomaaneja).

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Matti Klingen Menneisyyden suurvallat on yksi esimerkki tavasta etsiä suomalaisuuden juuria.
Sellainen ei ole meillä ollut tapana enää pitkään aikaan. "

Eli meinaat, että nimenomaan ruotsinkielisen historian oppituolin haltija Klinge on ollut kiinnostuneempi suomalaisuuden juurista kuin edellä mainitsemani suomenkielisen puolen professorit (joista siis osa oli varsin näkyviä fennomaaneja).

Lue lisää

Voisi se noinkin olla. Tieteentekemisessä on se ongelma, että paradigmat ja vakiintuneet käytännöt sitovat äkkiä tieteentekijät, jotka haluavat olla vakavastiotettavia. Klinge ei ole erityisen "tieteellinen" merivalloissaan vaan käyttää valistuneen yksilön vapautta esittää valistuneita arvauksia.

Suomalaisen kansallisuusaatteen tappio toisen maailmansodan jälkeen oli totaalinen. Puhumattakaan siitä, mitä suomettumisen aika teki meidän henkiselle ilmapiirillemme. Ei ole etsitty eikä löydetty kansallisesti merkittäviä tarinoita.

esim. Klinge kirjoitti:

Voisi se noinkin olla. Tieteentekemisessä on se ongelma, että paradigmat ja vakiintuneet käytännöt sitovat äkkiä tieteentekijät, jotka haluavat olla vakavastiotettavia. Klinge ei ole erityisen "tieteellinen" merivalloissaan vaan käyttää valistuneen yksilön vapautta esittää valistuneita arvauksia.

Suomalaisen kansallisuusaatteen tappio toisen maailmansodan jälkeen oli totaalinen. Puhumattakaan siitä, mitä suomettumisen aika teki meidän henkiselle ilmapiirillemme. Ei ole etsitty eikä löydetty kansallisesti merkittäviä tarinoita.

Lue lisää

En kyllä osaa pitää varsinaisena ongelmana sitä, että historiantutkimuksessa pitäydytään tieteellisiin menetelmiin. Itseasiassa Klingekin pitäytyy merivalloissaan korrekteissa historiantutkimuksen metodeissa vaikka määritteleekin teoksensa 'historialliseksi luonnokseksi'.

"Suomalaisen kansallisuusaatteen tappio toisen maailmansodan jälkeen oli totaalinen. Puhumattakaan siitä, mitä suomettumisen aika teki meidän henkiselle ilmapiirillemme. Ei ole etsitty eikä löydetty kansallisesti merkittäviä tarinoita."

Tuosta olen eri mieltä. Mitä muuta ovat esimerkiksi talvi- ja jatkosotien uudelleenkäyminen kuin 'kansallisesti merkittäviä tarinoita'. Aivan samaa tehtiin myös Neuvostoliiton aikana, joskin silloin hiljaisemmin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

En kyllä osaa pitää varsinaisena ongelmana sitä, että historiantutkimuksessa pitäydytään tieteellisiin menetelmiin. Itseasiassa Klingekin pitäytyy merivalloissaan korrekteissa historiantutkimuksen metodeissa vaikka määritteleekin teoksensa 'historialliseksi luonnokseksi'.

"Suomalaisen kansallisuusaatteen tappio toisen maailmansodan jälkeen oli totaalinen. Puhumattakaan siitä, mitä suomettumisen aika teki meidän henkiselle ilmapiirillemme. Ei ole etsitty eikä löydetty kansallisesti merkittäviä tarinoita."

Tuosta olen eri mieltä. Mitä muuta ovat esimerkiksi talvi- ja jatkosotien uudelleenkäyminen kuin 'kansallisesti merkittäviä tarinoita'. Aivan samaa tehtiin myös Neuvostoliiton aikana, joskin silloin hiljaisemmin.

Lue lisää

"Mitä muuta ovat esimerkiksi talvi- ja jatkosotien uudelleenkäyminen kuin 'kansallisesti merkittäviä tarinoita'."

Itsenäisyyden säilyttäminen sodissa on erittäin merkittävä voitto ja kyllä kaiketi suomalaiset ja jopa monet muut maailmassa arvostavat tämän korkealle.

Suomalaisten historia ei vain alkanut talvisodasta eikä edes Suomen sodasta vaan huippumerkityksellistä historiaa on eletty kirjallisten lähteiden ulkopuolella tuhansia vuosia. Tätä historiaa emme ole enää pyrkineet sanottamaan sotien jälkeen vaikka samalla historiatieteet, kielitiede, arkeologia ja dna-tutkimus antaisivat nyt hyviä eväitä "historiallisiin luonnoksiin".

Kysytään nyt sitten, miksi näitä "historiallisia luonnoksia" on niin vähän.

esim. Klinge kirjoitti:

Voisi se noinkin olla. Tieteentekemisessä on se ongelma, että paradigmat ja vakiintuneet käytännöt sitovat äkkiä tieteentekijät, jotka haluavat olla vakavastiotettavia. Klinge ei ole erityisen "tieteellinen" merivalloissaan vaan käyttää valistuneen yksilön vapautta esittää valistuneita arvauksia.

Suomalaisen kansallisuusaatteen tappio toisen maailmansodan jälkeen oli totaalinen. Puhumattakaan siitä, mitä suomettumisen aika teki meidän henkiselle ilmapiirillemme. Ei ole etsitty eikä löydetty kansallisesti merkittäviä tarinoita.

Lue lisää

Suomi ja Saksa ovat silti vauraita valtiota. Ja mitä on Venäjä? Pelkkä korruptoitunut paskahelvetti.