Vähän väliä näissä keskusteluissa törmää ajatukseen, että kristinusko on olemukseltaan epäeettistä, koska sen historia sisältää niin paljon väkivaltaa. Jos tähän vastataan "he eivät olleet oikeita kristittyjä", se ei voi pitää paikkaansa, koska kyllähän he itse sanoivat olevansa!
Haluan tässä esittää muutamia varauksia tälle väitteelle. En tietenkään kiellä julmuuksia tapahtuneen myös kristinuskon nimessä. Mutta väitän, ettei suuri osa niistä johdu välttämättä kristinuskosta itsestään, vaan tekijöiden muista motiiveista, vääristä tulkinnoista tai historiallisesta tilanteesta.
Ennen kuin voidaan sanoa, että jokin historiallinen hirmuteko johtuu nimenomaan kristinuskosta (=usko Jeesukseen Jumalan Poikana), olisi mielestäni mietittävä seuraavia asioita:
- Onko teko määrätty kristityille Uudessa Testamentissa*?
Esim. harrastiko Jeesus miekkakäännytystä? Tai käskikö Jeesus siihen**? Entä tukevatko apostolien esimerkki ja opetukset tällaista toimintaa?
- Oliko teon syvin motiivi kristillinen vai jokin muu (taloudellinen, poliittinen, psykologinen)? Hyvänä esimerkkinä käy "uskonsodaksi" nimetty 30-vuotinen sota, jonka rajalinjat eivät noudattaneet kirkko- ja uskontokuntien rajoja (katolinen Ranska soti islamilaisten Ottomaanien rinnalla katolista Itävaltaa vastaan). Monet myös puhuvat Irakin sodasta "ristiretkenä", jolloin jätetään huomiotta sodan ilmiselvät energiapoliittiset motiivit, uskonnollisen retoriikan välinearvo kristittyjen tuen voittamiseksi - ja tietenkin ei-kristittyjen tuki sodalle (esim. Dick Cheney, Paul Wolfowitz ja ateistikirjailija Christopher Hitchens).
- Edustaako teko siihen tekijöiden ihmisryhmän enemmistön normaalia toimintatapaa? (Esim. jos jossain Afrikan maassa on ollut noitavainoja, kuinka suuri osa ko. maan kristityistä osallistui siihen?) Tällä on merkitystä tiettyjen ihmisryhmien leimaa
mista vastaan (esim. "papit ovat pääsääntöisesti pedofiileja"). (En kiellä etteivätkö kristitytkin usein syyllistyisi yleistyksiin.)
Näillä kriteereillä katsottuna väittäisin, että varsin monet kristinuskon nimissä tehdyt julmuudet eivät olleet kristillisiä sanan syvimmässä merkityksessä, siis *alkuperäisen kristinuskon omasta näkökulmasta käsin*, vaan todellisen kristinuskon vääristymää. (Ehkä jotain kertoo sekin, että kaikki näistä teoista tehtiin yli kolmesataa vuotta kristinuskon synnyn jälkeen, suuri osa yli tuhat vuotta jKr.) Kristillisyyttä voidaan tässä yhteydessä verrata marxilaisuuteen. Voidaan kysyä, kuinka aidosti marxilaisia Stalin ja Mao olivat - siitä huolimatta, että he olisivat itse vastanneet kysymykseen myönteisesti. Kuinka hyvin he toteuttivat Marxin ihanteita käytännössä? Voidaanko nykyajan marxisteja syyttää Neuvostoliiton tai kommunistisen Kiinan hirmutekojen ihannoinnista vain siksi, että he kannattavat samaa aatetta joka oli (nimellisesti) noissa maissa vallalla?
_______________
* Vanhan Testamentin käskyjä ei voi pitää esikuvallisina kristityille (paitsi vertauskuvallisessa mielessä), koska kristityt eivät elä Mooseksen lain alla (esim. Apt 13:39, Hebr 8:13).
** Ei kannata vedota Jeesuksen sanoihin "olen tullut tuomaan miekan", koska kyseisessä kohdassa (Matt 10:34-38) puhutaan konfliktista kristityksi kääntyneen perhepiirissä eikä isompien ihmisryhmien välillä.
Haluan tässä esittää muutamia varauksia tälle väitteelle. En tietenkään kiellä julmuuksia tapahtuneen myös kristinuskon nimessä. Mutta väitän, ettei suuri osa niistä johdu välttämättä kristinuskosta itsestään, vaan tekijöiden muista motiiveista, vääristä tulkinnoista tai historiallisesta tilanteesta.
Ennen kuin voidaan sanoa, että jokin historiallinen hirmuteko johtuu nimenomaan kristinuskosta (=usko Jeesukseen Jumalan Poikana), olisi mielestäni mietittävä seuraavia asioita:
- Onko teko määrätty kristityille Uudessa Testamentissa*?
Esim. harrastiko Jeesus miekkakäännytystä? Tai käskikö Jeesus siihen**? Entä tukevatko apostolien esimerkki ja opetukset tällaista toimintaa?
- Oliko teon syvin motiivi kristillinen vai jokin muu (taloudellinen, poliittinen, psykologinen)? Hyvänä esimerkkinä käy "uskonsodaksi" nimetty 30-vuotinen sota, jonka rajalinjat eivät noudattaneet kirkko- ja uskontokuntien rajoja (katolinen Ranska soti islamilaisten Ottomaanien rinnalla katolista Itävaltaa vastaan). Monet myös puhuvat Irakin sodasta "ristiretkenä", jolloin jätetään huomiotta sodan ilmiselvät energiapoliittiset motiivit, uskonnollisen retoriikan välinearvo kristittyjen tuen voittamiseksi - ja tietenkin ei-kristittyjen tuki sodalle (esim. Dick Cheney, Paul Wolfowitz ja ateistikirjailija Christopher Hitchens).
- Edustaako teko siihen tekijöiden ihmisryhmän enemmistön normaalia toimintatapaa? (Esim. jos jossain Afrikan maassa on ollut noitavainoja, kuinka suuri osa ko. maan kristityistä osallistui siihen?) Tällä on merkitystä tiettyjen ihmisryhmien leimaa
mista vastaan (esim. "papit ovat pääsääntöisesti pedofiileja"). (En kiellä etteivätkö kristitytkin usein syyllistyisi yleistyksiin.)
Näillä kriteereillä katsottuna väittäisin, että varsin monet kristinuskon nimissä tehdyt julmuudet eivät olleet kristillisiä sanan syvimmässä merkityksessä, siis *alkuperäisen kristinuskon omasta näkökulmasta käsin*, vaan todellisen kristinuskon vääristymää. (Ehkä jotain kertoo sekin, että kaikki näistä teoista tehtiin yli kolmesataa vuotta kristinuskon synnyn jälkeen, suuri osa yli tuhat vuotta jKr.) Kristillisyyttä voidaan tässä yhteydessä verrata marxilaisuuteen. Voidaan kysyä, kuinka aidosti marxilaisia Stalin ja Mao olivat - siitä huolimatta, että he olisivat itse vastanneet kysymykseen myönteisesti. Kuinka hyvin he toteuttivat Marxin ihanteita käytännössä? Voidaanko nykyajan marxisteja syyttää Neuvostoliiton tai kommunistisen Kiinan hirmutekojen ihannoinnista vain siksi, että he kannattavat samaa aatetta joka oli (nimellisesti) noissa maissa vallalla?
_______________
* Vanhan Testamentin käskyjä ei voi pitää esikuvallisina kristityille (paitsi vertauskuvallisessa mielessä), koska kristityt eivät elä Mooseksen lain alla (esim. Apt 13:39, Hebr 8:13).
** Ei kannata vedota Jeesuksen sanoihin "olen tullut tuomaan miekan", koska kyseisessä kohdassa (Matt 10:34-38) puhutaan konfliktista kristityksi kääntyneen perhepiirissä eikä isompien ihmisryhmien välillä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoitit Bogdanovin poika.
Niin, on tosi paljon kaikkea sellaista jota on tehty jonkun jumalan ja/tai Jeesuksen sekä/tai luomakunnan Luojan, taivaallisen Isän nimissä. Eikä sille tässä ja nyt enää kukaan yhtikäs mittään mahda.