Tänään Helsingin Sanomien pääkirjoitus on otsikoitu ”Ruotsi rakentaa USA-suhteita enemmän kuin Suomi”. Melko pitkässä jutussa arvostellaan USA-politiikkaamme kriittisesti,ja sitä Ruotsin vastaavaan vertaillen todetaan mm: ”Ruotsin pääministeri Göran Perssonin julkisissa puheissa transatlanttinen yhteys korostuu. Kun suhteiden ylläpito Yhdysvaltoihin on ruotsalaisille selkeä ja julkinen poliittinen päämäärä, suomalaisille näyttää olevan vaikeata yhdistää kaksi asiaa: Yhdysvaltojen johtavan aseman tunnustaminen ja siihen sopeutuminen sekä myös kriittinen Yhdysvaltain politiikkaan. Ruotsi on onnistunut tässä erinomaisesti, kiitos johdonmukaisen työn ja diplomatian.” Jutun loppukappaleessa todetaan: ”Vaihteeksi voisi sanoa niin, että nyt on yksi hyvä syy seurata Ruotsin esimerkkiä”.
HS:n lehtikatsauksessa referoidaan Turun Sanomien päätoimittaja Aimo Massisen kolunmia:
”Uskossaan pyhittyneille on turha inttää tosiasiaa, että Irak-politiikassamme oltiin johdonmukaisia ja yksimielisiä sen kaikissa vaiheissa. Lipponen sai lupaukseensa valtuutuksen mahdollisesta humanitäärisestä tuesta ja jälleenrakennusavustakin Irakille nimenomaan hallitukselta ja presidentiltä ennen USA:n matkaa.
Mutta sehän ei toki tarkoittanut sitä, että Suomi olisi missään vaiheessa ollut menossa sotakoalitioon, vaikka USA sitä tietysti toivoi ja antoi mielellään näin ymmärtääkin. Suomi pysyi koko ajan vankasti rauhankoalitiossa ihan ilman Jäätteenmäkeäkin”.
Viron entinen presidentti Lennart Mäki puhuu 75-vuotishaastattelustaan Viron surullisesta lähimenneisyydestä, sen nykyisyydestä ja mielestään hyvin valoisista tulevaisuudennäkymistä. Hän päättää haastattelun, kuten hän ilmoittaa nykyisin päättävän kaikki julkiset esiintymisensä: ”Me emme ole enää koskaan yksin!”. Toivottavasti myös meidän poliitikkomme omaksuvat pian tuon viisaan näkemyksen ja toimivat sen mukaisesti.
HS:n lehtikatsauksessa referoidaan Turun Sanomien päätoimittaja Aimo Massisen kolunmia:
”Uskossaan pyhittyneille on turha inttää tosiasiaa, että Irak-politiikassamme oltiin johdonmukaisia ja yksimielisiä sen kaikissa vaiheissa. Lipponen sai lupaukseensa valtuutuksen mahdollisesta humanitäärisestä tuesta ja jälleenrakennusavustakin Irakille nimenomaan hallitukselta ja presidentiltä ennen USA:n matkaa.
Mutta sehän ei toki tarkoittanut sitä, että Suomi olisi missään vaiheessa ollut menossa sotakoalitioon, vaikka USA sitä tietysti toivoi ja antoi mielellään näin ymmärtääkin. Suomi pysyi koko ajan vankasti rauhankoalitiossa ihan ilman Jäätteenmäkeäkin”.
Viron entinen presidentti Lennart Mäki puhuu 75-vuotishaastattelustaan Viron surullisesta lähimenneisyydestä, sen nykyisyydestä ja mielestään hyvin valoisista tulevaisuudennäkymistä. Hän päättää haastattelun, kuten hän ilmoittaa nykyisin päättävän kaikki julkiset esiintymisensä: ”Me emme ole enää koskaan yksin!”. Toivottavasti myös meidän poliitikkomme omaksuvat pian tuon viisaan näkemyksen ja toimivat sen mukaisesti.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Aika nappiin osunut tilannearvio.
Voisin vielä lisätä, että terrori-iskujen tapahduttua Göran Persson kommentoi harvinaisen voimakassanaisesti terroristeja vastaan: "Saatanan terroristit" ovat lause mitä ei kovin usein länsipuolelta ole kuulunut. Ruotsi onkin ulkopolitiikassaan onnistunut hyvin.
Suomen ulkopoliittinen linjakin on keskustavetoisessa hallituksessa alkanut vakiintua. Siinä paistaa peitelty kritiikki yhdysvaltoja kohtaan, jälkikäteinen viisastelu ja peitelty haikailu venäjän suuntaan. Siis: yhdysvaltoja kritisoidaan kärkkäästi, mutta venäjällä tapahtuvista demokratian vastaisista teoista vaietaan systemaattisesti.
Suomen ulkopoliittinen linja alkaa vähitellen muistuttamaan venäläisten linjaa, missä yhdysvaltain vastainen kritiikki on ulkopoliikan kulmakivi.
Suomi ottaa siis jälleen etäisyyttä länsieurooppaan ja muihin pohjoismaihin. Keskustan EU-kritiikki on peittelemätöntä ja voimakasta.
On todellinen uhka, että suomi aletaan jälleen mieltämään venäjän etupiiriin kuuluvaksi puskurivaltioksi. Arvon keskustalaiset, se on teidän hallituksen keskeisin ulkopoliittinen saavutus tähän mennessä.
Wiljami
Ruotsi on ehkä monin tavoin pelannut Irak-politiikkansa taitavammin kuin Suomi. Esim. Ruotsi piti Bushin koalitiohankeeseen välimatkaa, eikä tullut kutsutuksi koalition kokoukseen. Kun Pentagon esitti kymmenille ilmeisesti kannoissaan horjuvalle maalle testipallona osallistumista operaationn "Uhkaava taivaanranta", eli diplomaattikarkoituksiin, Ruotsikin kiristi ja karkoitti diplomaatteja, mutta käytti tilaisuuden paremmin ja myös varmisti selustaansa toiseen suuntaan.
Mitä Ruotsin rooliin tulee, siinä kiinnittää huomiota muuan seikka. Pentagonin operaation julkituonut Washington Post -lehden artikkeli kertoi yksityiskohtaista tietoa irakilaisdiplomaattien kiristyksestä ilmeisesti nimenomaan ruotsalaislähteistä saatuna. On mahdollista, että Ruotsi on vuotanut tietoa tarkoituksellisesti Washington Postille, joten sillä on näin ollen näyttöä myös Bushin hallinnon vastaisesta toiminnasta.
Ehkäpä ruotsalaiset ovat taitavampia diplomaattisessa pelissä kuin suomalaiset - meillähän oma Paavomme tyri asiat alusta alkaen.
Göran Persson ei muuten muuten antanut kannatustaan Paavo Lipposelle EU:n johtoon.
Lipposen aikana suomen irak-linja ja terrorismin tuomitseminen olivat selkeitä. Terrorismi tuomittiin selkeästi. Suomen Irak-linjaukset ovat loppuneet tasan vuosi sitten. Sattumoisin keskustahallitus sai silloin hallitusvastuun. Vanhanen ei ole ilmoittanut, millainen irak-kanta suomella nykyään on. Ei ole ihme, että ulkomailla ihmetellään suomen epäselvää linjaa.
Maakansan kannanottojen pohjalta voisi todeta, että irak-linja on muuttunut saddamia tukevaksi ja yhdysvaltoja vastustavaksi. Olihan reilu vuosi takaperin keskustanuoret menossa tervehdyskäynnille saddamin luo! On vielä huomattavaa, että ulkoministerinä on palestiinalaisia (terroristeja) tukeva idealisti.
Lipposen aikaan Ruotsin ja Suomen ulkopoliittiset linjaukset olivat hyvin lähellä toisiaan. Nyt Vanhasen linja muistuttaa Putinin linjaa.
Wiljami
Madridin tapahtumien jälkeen kaksi maailman johtavaa terrorismin vastaisen sodan kävijää, Bush ja Putin, riensivät miltei täsmällisesti samoin sanakääntein tuomitsemaan kaiken terrorismin.
Molemmilla on kuitenkin ihan omat vihollisensa, ja muun maailman on syytä pitää itsensä selväjärkisenä eikä mennä mukaan näiden herrojen luomiin rintamalinjoihin.
Siinä mielessä nykyisen hallituksen linja saattaa olla terveemmällä pohjalla kuin Lipposen Bush-ihannointi.
Irak-linjauksia oli helppo tehdä vielä vuosi sitten. Kyllähän tarkkanäköisimmät alkoivat jo silloin vetää sordiinoa päälle ja jättäytyä pois USA:n luomasta etulinjasta.
Luultavasti useammat olisivat tehneet samoin, jos olisivat tajunneet selkeämmin mihin soppaan ovat lusikkaansa laittamassa.
Suomen perinteinen linja: pysytellä erossa suurvaltojen omien etujensa ajamiseen (millä syyllä milloinkin) luoduista koalitioista, taitaa sittenkin olla paras.
Turvallisuutta ei kannata uhrata mahdollisen "pörssivoiton" toivossa, vaikka sen hetkinen kurssi olisikin hyvä.
... taas näillä Lippos-faneilla on tunkea Suomi Irakiin ilman YK:n valtuutusta hyökänneen USA:n ja sen presidentti Bushin ystäväksi. Bush sekä Blair näyttävät saavan omilta kansoiltaan tuomion toimistaan vaaleissa. Meillä Lipponen jo sai, samoin Espanjan pääministeri.
Toinen huolen aihe tällä porukalla on, kun nykyinen hallitus on ryhtynyt vähän toppuuttelemaan itsenäisyytemme viimeisten rippeiden luovuttamista EU:lle.
Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien Massinen pitäminen jotenkin auktoriteettinä näissä asioisa on harhaa. Koko HS ja herra Massinen ovat kymmenen vuotta olleet Lipposen kiihkeitä tukijoita. Nämäkin kirjoitukset kuuluvat samaan sarjaan. Yritetään vielä Ruotsikin sotkea tähän Lipposen tukikampanjaan ilmeisen väärin perustein.
Kirjoitukset ovat myös hyökkäys nykyistä tasapainoista työtä tekevää ja Suomen etua ajavaa ulko-ja turvallisuuspoliittista johtoa (Vanhanen, Tuomioja, Halonen ja kääriäinen) vastaan.
>>nykyistä tasapainoista työtä tekevää ja Suomen etua ajavaa ulko-ja turvallisuuspoliittista johtoa (Vanhanen, Tuomioja, Halonen ja kääriäinen)
Katsos, syy on seuraava: Läheiset suhteet yhdysvaltoihin ovat suomelle tärkeät, jottei suomi valu neuvostoliiton (anteeks) venäjän etupiiriin. Kysymyksessä ovat sekä taloudelliset että poliittiset edut.
Keskustalaiset ovat hankkineet kannuksensa suomen myymisellä venäjälle. Valtaosa nykyisistä kepu-ministereistä ovat osallistuneet näihin talkoisiin. Maakansan perinteisiin on kuulunut tämän toiminnan vilpitön tukeminen. Myös sinä Oiva tuet tällaista toimintaa.
Venäjän etupiiriin kuulumista kepulaiset kutsuvat "itsenäisyydeksi" ja "liittoutumattomuudeksi". Toinen nimi tällaiselle itsenäisyydelle on suomettuminen. Suomettuminenhan kiellettiin vielä 1990-luvun alussa keskustapiireissä. Nyt sitä hävetään.
Siinä sitä huolen aihetta on. Se on jopa pelottavampaa kuin terrorismi.
Wiljami
>>Irak-linjauksia oli helppo tehdä vielä vuosi sitten. Kyllähän tarkkanäköisimmät alkoivat jo silloin vetää sordiinoa päälle ja jättäytyä pois USA:n luomasta etulinjasta.>>
Mutta eihän tuossa avaajan lehdistökatsauksessa puhuttu mistään vuodentakaisista, vaan arvioitiin nyt nähtävää Ruotsin ja Suomen erilaista linjaa. Perinteisesti varovainen Ruotsi on siinä transatlanttisissa suhteissaan meitä rohkeampi, niin kuin järkevää on.
>>Turvallisuutta ei kannata uhrata mahdollisen "pörssivoiton" toivossa, vaikka sen hetkinen kurssi olisikin hyvä.
>>meillähän oma Paavomme tyri asiat alusta alkaen.
Göran Persson ei muuten muuten antanut kannatustaan Paavo Lipposelle EU:n johtoon.
Tarkoitin, että turvallisuusasioita pitää ajatella pitkällä tähtäimellä ja edetä varovasti. Lyhytaikaisten voittojen perässä säntäämisessä on vaaransa.
Korostetun maltillinen esiintyminen turvallisuuskysymyksissä on viisasta ja tekee hyvän vaikutuksen. Öykkäröivä Natolla pelaaminen on nousukasmaista.
Jos vihjailet nahjuksella Matti Vanhaseen päin, ei hänellä taida olla ainakaan naisasioissa valittamista. Lentoemäntävaimo on viehättävä ikäisekseen. Monesti hiljaisilla miehillä käy hyvä flaxi naismaailmassa.
Korostetun maltillinen esiintyminen turvallisuuskysymyksissä on viisasta ja tekee hyvän vaikutuksen. Öykkäröivä Natolla pelaaminen on nousukasmaista.
Jos vihjailet nahjuksella Matti Vanhaseen päin, ei hänellä taida olla ainakaan naisasioissa valittamista. Lentoemäntävaimo on viehättävä ikäisekseen. Monesti hiljaisilla miehillä käy hyvä flaxi naismaailmassa.
>>Jos vihjailet nahjuksella Matti Vanhaseen päin, ei hänellä taida olla ainakaan naisasioissa valittamista. Lentoemäntävaimo on viehättävä ikäisekseen. Monesti hiljaisilla miehillä käy hyvä flaxi naismaailmassa.
Turvallisuuskysymyksissä tarvitaan vakaata harkintaa. Myös ilkeisiin vihjailuihin pitää suhtautua keskustalaisen maltillisesti. Niitähän Keskustan johtoasemaa kadehtivilta sinkoilee runojen muodossa jos toisessakin.
Stadin kundin tapa käyttää runoja poliittisessa taistelussaan Keskustaa vastaan, saa varmaan niiden tekijät pyörimään haudoissaan.
Hitler tuhosi Wagnerin maineen vuosikymmeniksi omittuaan hänen sävellyksensä natsismin työkaluiksi.
Kirjoittaja ei ole kepulainen, eikä anna vihjettäkään minkään poliittisen ismin tunnustamiseen. Mistä lie tempaat nuo leimat? Samasta lähteestä kuin näkemykset salaliittoteoriastakin?
Olen useamman kerran tällä saitilla esittänyt, että Suomen ulkopolitiikasta ovat intresseerattuja ja oikeutettuja keskustelemaan muutkin kuin keskenään nahistelevien puolueiden skribentit. Keskustelua voidaan käydä siellä missä sitä käydään, mutta asiat on osattava pitää erillään tunnustuksellisista tulkinnoista.
Göran Persson on sattumoisin demari. Paavo Liponen on demari. Molemmat johtavat puolueitaan ja tapasivat pääministereinä. Ruotsi ilmeisesti hoiti Irak-politiikkansa Suomea viisaammin, minkä esitin tarkoittavan sitä että suhteita on hoidettu laajemmalla kaistalla ja, kuten näyttää, myös Bushin hallintoa kritikoiviin piireihin.
Se että nimenomaan Persson ei anna tukea Lipposelle tämän EU-kunnianhimoisissa urasuunnitelmissa, kertoo mielestäni jotain erityistä sekä maiden että miesten suhteesta. Jotain, jolla on merkitystä myös muiden kansalaisten kuin demareiden (tai kepun) puolueuskollisille politrukeille.
Kyllä Paavon Päivi on ainakin yhtä kaunis ja nuorempikin! Historian maisterikin vielä. Vaikka Paavolla on jo ikää, niin kyllä hänen täytyy olla KOVA MIES siinäkin asiassa! Mitäs se sananlasku sanookaan, että "mitä vanhempi pukki, sitä kovempi sarvi" (sanoo kyllä eräs toinen, että "vaikka puu on jo laho, niin oksa on vielä kova").
Puuta heinää höpinää!
Poliittisen lähihistorian ja journalistiikan opinnäytteille riittää aiheita Suomen Irak-politiikan kiemuroiden selvittämisessä.
Tällä hetkellä omaa kokonaiskuvaani toimintaraamien muuttumisesta ja myös kansallisen keskusteluympäristön käännöksistä vastaa parhaiten se tapa, jolla UTVA:n lausunnot muuttuivat matkan varrella. Niissä heijastuu politiikassa tapahtunut muutosprosessi.
Mutta esim. journalistiikan ja median tutkijoille tulee olemaan herkullinen työ selvittää, missä vaiheessa omaan kotomaiseen keskusteluumme ilmestyi argumentti "monesta eri koalitiosta". Sehän ei ole kovin vanhaa perua, ja sen jäljet voidaan luultavasti tarkkaan kaivaa esiin.
Jäätteenmäki, joka viikonvaihteen Iltalehdessä toistaa näkemyksensä, jonka mukaan Suomen kansalla oli oikeus tietää missä mennään, on luvannut myös kirjoittaa kirjan tapahtumista. Omaa kansallista keskustelukattilaamme se tulee varmaan taas hämmentämään.
Kansainvälisen tutkivan journalismin taholta varmaan saadaan jatkuvasti lisätietoa siitä mikä oli se Bushin "koalitiopolitiikka", johon liittymisestä hän meitä kiitti.
Toistaiseksi on olemassa miltei vain pelkästään kysymyksiä. Moni ei siedä tätä epävarmuutta vaan haluaisi, että asiat kertakaikkiaan jollain perusteella rutattaisiin johonkin lopullisen totuuden pakettiin. Yksi tapa on tuo joka Suomessa oman kekkoslaisen ulkopoliittisen perinteemme mukana noustaa automaattisesti päätään aina kun jyrätään päitä yksimielisiksi: sanotaan että ulkopolitiikkamme on aina ollut tätä-ja-tätä ja se on aina ollut oikeaa.
Se on väärä asenne, vaikka se epäilemättä palvelisi erään asianomaisen kipeitä tarpeita.
On mielenkiintoista nähdä, vastaako kukaan sikäläisissä lehdissä HS:n arvioon Ruotsin ulkopolitiikasta. HS tulkitsee, että Ruotsi pitää vielä tärkeämpinä transatlanttisia suhteita verrattuna EU:n kuin Suomi. Hurja väite.
Kuka on Viron entinen presidentti Lennard MÄKI !
Tuota tasoako kepulaisen ruohonjuuritason kommunikointi on? Hohhoijaa
No sattuipas lipsahtamaan Mäeksi, mutta ehkä Sinulle ei Merikään olisi tutumpi. Meri se kuitenkin on.
molemmat. Mutta ei nyt kuitenkaan mennä "ojasta allikkoon".