Jo 1600-luvulla suomalaiset pyysivät suomenkielisiä virkamiehiä ja tärkeimpiä asiakirjoja suomeksi. Lakien ja asetusten kääntäminen oli tilapäisjärjestelyiden varassa, koska Turun hovioikeus ja lääninhallitus eivät siihen suostuneet työvoimapulaan vedoten. Tukholman kansliakollegioon saatiin vuonna 1735 kielenkääntäjän virka, mutta sen hoitaja vangittiin vuonna 1740. Vuoden 1734 uutta yleistä lakia alettiin kuitenkin oitis suomentaa, mutta kun hallitus ei suostunut maksamaan kääntäjälle palkkiota, sitä ei lähetetty painettavaksi. Kun suomalaiset yhä penäsivät suomennosta, hallitus määräsi sen painettavaksi ja se ilmestyi lopulta vuonna 1759. Kääntäjäparka oli kuollut 15 vuotta aikaisemmin.
Ruotsalaiset eivät pitäneet kiirettä suomalaisten kielitoiveitten toteuttamisessa eivätkä virkanimityksissä. Tuomarinvirkoihin pyydettiin vuonna 1731 maan kieltä hallitsevia miehiä, ja hallitus vastasi, että kielitaito otettaisiin huomioon virkojen täytössä. Käytännössä ei tapahtunut yhtään mitään, joten Suomessa alettiin olla yhä tyytymättömämpiä. Yleisesti valitettiin, että oikeuden saaminen ja asioitten hoito oli mahdotonta, ellei osannut ruotsia, koska tuomarinvirkoihin nimitettiin yhä useammin ruotsalaisia. Varsinaissuomalaiset tekivät vuonna 1738 valtiopäiville aloitteen Suomen hallinnollisten olojen korjaamiseksi. Se herätti melkoista huomiota ja hallintouudistusta koskevan kohdan marginaaliin valtaneuvokset merkitsivät: ”Luetaan siinä olevien monien outojen ehdotusten johdosta”. Valtiopäivien salaisessa valiokunnassa sukeutui kova kiista Suomessa olevien virkamiesten suomentaidon tarpeellisuudesta. Turkulainen porvari Esaias Wechter uskalsi puhua jopa suomalaisten syrjinnästä. Tähän Turun hovioikeuden silloinen presidentti, Ruotsista tullut Samuel Åkerhielm jätti kuulijoitten harkittavaksi, oliko ”tarkoituksena erota Ruotsista”. Mihinkään uudistuksiin ei anomus johtanut. Åkerhielm syytti vastustajiaan, että anomuksella haluttiin estää ruotsalaisia hakemasta virkoja Suomesta. Kun Wechter erehtyi käyttämään ilmaisua ”suomalainen kansakunta” hänelle huomautettiin kiihtyneessä mielialassa, ettei saanut puhua erosta Suomen ja Ruotsin välillä, ”jotka olivat yksi kansa, joilla on sama laki ja sama hallitusmuoto”. Tässä keskustelussa suomenruotsalainen vapaaherra Henrik Wrede lausui sittemmin kuuluisat asennetta heijastavat sanansa ”Suomalaiset mätämunat aikovat liittyä venäläisiin ja antaa ruotsalaisille selkään, jos heitä kohdellaan huonosti.”
Päätökseksi tuli, että suomen kielen taito otettaisiin virkoja täytettäessä huomioon, sikäli kuin olosuhteet sen sallivat. Käytännössä ne ”eivät sitä sallineet”, joskin joskus hakija kansan hyödyksi osasi myös suomea.
Koko Ruotsin vallan aika oli suomalaisten sortoa, joka jatkui aukottomasti autonomian apartheid-hallintona ja koko 1900-luvun kaksikielisyyden ja pakkoruotsin aikakautena. Vasta nyt 2000-luvun alussa on saatu uudelleen käyntiin Suomen kansan ehdottoman enemmistön tahdon mukaisia kielipoliittisia ratkaisuja. Alku oli hieman erikoinen, koska se lähti suomenkielisten lukiolaisten joukkovoimalla liikkeelle ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksena, jonka seurauksena "toisesta kotimaisesta kielestä" tuli valinnainen ylioppilaskirjoituksissa. Ja nyt lumipalloefekti etenee jo lukuisilla eri hallinnon alueilla.
Ruotsalaiset eivät pitäneet kiirettä suomalaisten kielitoiveitten toteuttamisessa eivätkä virkanimityksissä. Tuomarinvirkoihin pyydettiin vuonna 1731 maan kieltä hallitsevia miehiä, ja hallitus vastasi, että kielitaito otettaisiin huomioon virkojen täytössä. Käytännössä ei tapahtunut yhtään mitään, joten Suomessa alettiin olla yhä tyytymättömämpiä. Yleisesti valitettiin, että oikeuden saaminen ja asioitten hoito oli mahdotonta, ellei osannut ruotsia, koska tuomarinvirkoihin nimitettiin yhä useammin ruotsalaisia. Varsinaissuomalaiset tekivät vuonna 1738 valtiopäiville aloitteen Suomen hallinnollisten olojen korjaamiseksi. Se herätti melkoista huomiota ja hallintouudistusta koskevan kohdan marginaaliin valtaneuvokset merkitsivät: ”Luetaan siinä olevien monien outojen ehdotusten johdosta”. Valtiopäivien salaisessa valiokunnassa sukeutui kova kiista Suomessa olevien virkamiesten suomentaidon tarpeellisuudesta. Turkulainen porvari Esaias Wechter uskalsi puhua jopa suomalaisten syrjinnästä. Tähän Turun hovioikeuden silloinen presidentti, Ruotsista tullut Samuel Åkerhielm jätti kuulijoitten harkittavaksi, oliko ”tarkoituksena erota Ruotsista”. Mihinkään uudistuksiin ei anomus johtanut. Åkerhielm syytti vastustajiaan, että anomuksella haluttiin estää ruotsalaisia hakemasta virkoja Suomesta. Kun Wechter erehtyi käyttämään ilmaisua ”suomalainen kansakunta” hänelle huomautettiin kiihtyneessä mielialassa, ettei saanut puhua erosta Suomen ja Ruotsin välillä, ”jotka olivat yksi kansa, joilla on sama laki ja sama hallitusmuoto”. Tässä keskustelussa suomenruotsalainen vapaaherra Henrik Wrede lausui sittemmin kuuluisat asennetta heijastavat sanansa ”Suomalaiset mätämunat aikovat liittyä venäläisiin ja antaa ruotsalaisille selkään, jos heitä kohdellaan huonosti.”
Päätökseksi tuli, että suomen kielen taito otettaisiin virkoja täytettäessä huomioon, sikäli kuin olosuhteet sen sallivat. Käytännössä ne ”eivät sitä sallineet”, joskin joskus hakija kansan hyödyksi osasi myös suomea.
Koko Ruotsin vallan aika oli suomalaisten sortoa, joka jatkui aukottomasti autonomian apartheid-hallintona ja koko 1900-luvun kaksikielisyyden ja pakkoruotsin aikakautena. Vasta nyt 2000-luvun alussa on saatu uudelleen käyntiin Suomen kansan ehdottoman enemmistön tahdon mukaisia kielipoliittisia ratkaisuja. Alku oli hieman erikoinen, koska se lähti suomenkielisten lukiolaisten joukkovoimalla liikkeelle ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksena, jonka seurauksena "toisesta kotimaisesta kielestä" tuli valinnainen ylioppilaskirjoituksissa. Ja nyt lumipalloefekti etenee jo lukuisilla eri hallinnon alueilla.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tämä juttu ei tahdo pysyä jostain syystä! Sensuuri vei sen heti kun se tuli uusintajan jonkun toimesta.
Kuka kirjoittikaan RKP:stä näin?
heikki_tala 20.12.2009 09:35
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8708112/flat
"Käydyt sodat osoittivat kielirajan molemmin puolin asioitten todellisen arvojärjestyksen. Vanhat riidat olivat pois pyyhkäistyt, ja ainakin suomenkielisten taholla oltiin hyvin pitkälle myöntyväisiä. Mutta juuri mainittujen sovinnollisten piirien ulkopuolelle jäi eräs henkilöryhmä, jonka esillä olo oli riippuvainen kieliriidan jatkumisesta. Nämä olivat ruotsalaisen kansanpuolueen ammattipoliitikkoja. He näkivät Suomen kansainvälisen aseman luhistumisessa suuren tilaisuutensa. Sitä oli käytettävä hyväksi ja hankittava etuja ruotsinkielisille sivistyksellisellä alalla, kunnallisessa ja valtiollisessa elämässä. Mutta ruotsinkieliset eivät tyytyneet vain vaatimaan etuja itselleen. He kieltäytyivät monista velvoituksista, joihin sodan johdosta olimme joutuneet. Erikoisen väkevästi he nousivat vastustamaan karjalaisen siirtoväen asuttamista "ruotsalaiselle maalle". Kun tässä uudenlaisessa "kielitaistelussa" on käytetty demagogian kaikkia keinoja jättämättä syrjään vetoamista ulkomaihinkaan, on syntynyt melkoista jännitystä kieliryhmien kesken. Jos he jatkuvasti pelaavat, kuten näyttää, he voivat ehkä saavuttaa voiton. Mutta se tulee olemaan tilapäinen. Voimat, joita nyt pidetään kurissa, pääsevät joskus taas vaikuttamaan. Poliittinen viisaus kehoittaisi ottamaan varteen vastaisuuden ja näkemään, että ruotsinkielisten vahvin tuki tulevaisuudessa on sotien aikana syntyneessä yhteishengessä ja yhä vahvistuvassa valtakunnallisessa ajattelussa. Älköön nyt kylvettäkö vastaisten kielitaistelujen siemeniä. Jos näin tapahtuu, on syy kokonaan muutamien lyhytnäköisten ruotsinkielisten poliitikkojen, jotka eivät ymmärrä mitään historian opetuksista. Heidän ei ole annettava johtaa maata onnettomuuksiin." (Koko kirjoitus löytyy Suomen Kuvalehdestä Nr 39/1948)
Nyt tuo ennuste on toteutumassa, kun aikaa on kulunut 60 vuotta! RKP:n ja suomenruotsalaisten ahneus on johtanut tilanteeseen, jossa ei enää hyväksytä tämän maailman lellityimmän kielivähemmistön järjettömän ylimitoitettuja etu- ja erioikeuksia.
Kirjoittaja on Urho Kaleva Kekkonen
heikki_tala 20.12.2009 09:53
ja kirjoituksen otsikko on "Vahingollisia ruotsalaisia". Nyt vain reippaasti lukemaan koko juttu SK 39/1948. UKK käytti tuolloin nimimerkkiä "Veljenpoika".
---
Täältähän tuokin kirjoitus löytyy kokonaisena: UKK:n juttuarkistosta:
Vahingollisia ruotsalaisia
https://oa.doria.fi/handle/10024/10283?show=full
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/10283/TMP.objres.3422.html?sequence=1
Tämä on kenties vieläkin parempi Kekkosen pakina: Minä olin diktaattori
Tämän kirjoituksen naputtelin aikoinaan Matti Kuusen ja Ville-Paavo Aitolan toimittamasta kirjasta Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa : AKS:läinen elämäkerrasto. WSOY 1991, sivuilta 45-47. Kohta se löysikin tiensä tänne Urho-klubin sivustolle. Sen reitti oli helppo selvittää erään pikku virheen avulla.
Minä olin diktaattori
http://www.urhoklubi.net/Historiaa4.htm
Työttömyyskin on taas lisääntynyt.
Suomessa on paljon rakenteellista maan taloutta haittaavaa toimintaa.
Kannattaisi nyt edes laman ollessa suurin maan historiassa vihdoin lopettaa pakkoruotsi, miettiä uudelleen maataloustukiaiset ja muut yritystukiaiset ja työttömien pakkotyöllistämiset tuottamattomaan työhön palkatta, jottei vaan palveluala pärjäisi jne.
Vientiteollisuus tarvitsisi kieliä osaavaa henkilöstöä, sitä ei vaan löydy joten joutuvat ottamaan kenet tahansa jotain kieltä taitavan koska pakkoruotsilla on estetty suomalaisten kielitaidon kehitys, vaikka se, joka kieltä osaa, ei muilta ominaisuuksiltaan olisi kummoinenkaan tehtävissään.
Maailman maiden joukossa ei montaa ole jossa vienti olisi melkein puolet bkt:sta, kuten Suomessa, mikä on pienestä väestömäärästä johtuen ymmärrettävää joten melkoista tuhlausta tuo on ja aiheuttanee suoraan suuren osan työttömyydestä. Vastuussa asiasta on hallitus ja tuollainen ihmisten olojen tahallinen huonontaminen on lain mukaan maanpetos.
Toivon, että tämän ketjun aihepiiri herättäisi kiinnostusta tälle palstalle kirjoittavissa henkilöissä.
Hyvä, Heikki, että tuot esille ruotsinkielisen hallinnon pyrkimykset tukahduttaa suomen kieli virkakielenä Suomessa.
Se oli julmaa politiikkaa, maan enemmistön kieli yritettiin polkea täysin toisarvoiseksi.
Ja tuollaisesta historiastako suomenkielisten pitäisi tuntea kiitollisuutta Ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan?
kiva kuulla mielipiteesi jo monen kertaan esittämiini kysymyksiin.
Et taida olla kiinnostunut itse asiasta eli kielistä, kysymys taitaa olla kohdallasi vain politiikasta eli vallasta.
Valittettava asia.
Ei kai mietitä erilaisia tapoja kylpeä kun juomavesikin on vähissä.
Heikki Talan tuoma esimerkki paljastaa, että Suomen historiaa ei ole vieläkään kirjoitettu suomalaisesta näkökulmasta.
Tässä perusteita suomalaiseen näkökulmaan perehtymiseen:
http://www.saunalahti.fi/~eiry
Tunnettua lienee että vasta viimeisen 50 vuoden aikana historiaa on kirjoitettu jostakin muusta kuin kansallisromanttisesta suomalaisuusnäkökulmasta.
Tämä ja Suomalaisuuden liiton tavoiteohjelma olisi hyvä saada Uuden Suomen verkkolehden blogeihin.
httop://www.uusisuomi.fi
korjaus
http://www.uusisuomi.fi
Jos tuo Talan juttu edes pidikkeeksi pitäisi paikkansa, niin voi vaan todeta että asuimmepa 1600-luvulla todella edistyksellisessä maassa. Meidän on syytä oll ylpeitä että olemme jotain niin hienoa ja arvokasta saatu aikaiseksi näillä kolkoilla leveysasteilla.
Ei naapurimaissamme tullut kuuloonkaan että jonkun provinssin erityistarpeita olisi edes uskallettu tuoda esille.
Naapurimaissamme ei tulisi nykyään kuuloonkaan, että valloittajan kieltä pakko-opetettaisiin koko kansalle.
Miten 1600-luvun tapahtumat liittyvät meihin suomenruotsalaisiin?
Teidät varsin hyvin että jos niin kaukaa lähdetään suomalaisten juuria hakemaan niin sinä olet yhtä vähän tai yhtä paljon "ruotsalainen" kuin minäkin.
Olet käsittämättömän vastenmielinen iljetys Heikki Tala! Tämä tulee sydämestä. En pysty käsittämään kuinka joku "muka" sivistynyt henkilö voi vuodesta toiseen, julkisesti suoltaa nettiin moista rikollista pahansuopaa paskaa!!
hurrit häpäisitte tuolloin suomenkielisyytenne.
Nuoleksitte miehittäjien takapuolta ja ruotsinkielistitte itsenne vain saadaksenne itsellenne lisää etuja.
Te olette riistäneet tätä maata ihan riittävän pitkään ja halveksineet maan suomnenkielistä suurta enemmistöä.
Se että te Närpiöläiset ja sisäsiittoiset hurrit katsotte vieläkin oikeudeksenne vaatia että enemmistö opettelee teidän naurettavan mongerruksenne, ruotsinmurteen, herättää minussa suurta vastenmielisyyttä ja inhoa teitä niljakkeita kohtaan.
On aika laittaa teidät järjestykseen!
Pois pakkoruotsi, pois virkamiesmuumiruotsi.
Suomi virallisesti suomenkieliseksi ja koppavien hurrien asennevammainen selkäranka katkaistaaan.
Ruotsin vallan aikana ja myöhemmin autonomian aikana valtaapitäneet ruotsinkieliset maanmiehesi sekä silloinen pääsosin ruotsinkielinen älymystö eivät ajatelleet noin vaan antoivat sinun pitää kielesi, loi sinulle kirjakielen ja jopa auttoivat nostamaan kielesi maan toiseksi virallisesksi kieleksi.
Jos kaltaisesi kielifanaatikot olivat silloin olleet Suomessa vallassa sattaisi tilanne olla tänä päivänä suomen kielen osalta olla täysin toinen.
"silloinen pääsosin ruotsinkielinen älymystö eivät ajatelleet noin vaan antoivat sinun pitää kielesi, loi sinulle kirjakielen ja jopa auttoivat nostamaan kielesi maan toiseksi virallisesksi kieleksi."
Eikö olekin aika metkaa että maassa jossa on yli 90 % suomenkielinen enemmistö ja tuollon liki 80 % ei suomenkieli päässyt sille kuuluvaan asemaan.
Te hurrit ja mutalammikon geneettiset jätteet olette tehneet kaikkenne estääksenne suomenkielen nousun sille kuuluvaan asemaan. Vaan ette pysty enää.
Kielifanaatikko? heh heh.. pussaa hurri takapuoltasi...
Kerro joku muu toinen maa missä 5% kääpiökielen puhujat kehtaavat vaatia tälle virallisen kielen asemaa ja jossa 90% enemmistö turhautuneena tankkaa tätä murreta. Semmoista ei ole
Kuten hurri Nylander totesi " me emme ilman suomenkielisiä saa palvelua ruotsiksi ja Tammisaaren mummo ei osaa suomea".
P**.. teidän hurrien on aika ottaa lusikka käteenne.
Pois pakkoruotsi, virkamiesruotsi ja kaikki vain ruotsinkielinen korkeakoulutus tulee lakkauttaa ja kaikki pyrkivät samassa kiintiössä , suomenkielisessä kiintiössä oppilaitoksiin.
Loppuu kertaheitolla PISA-hurrien änkyröinti.
Menehän taas lukemaan höplääsi..
Asiat alkavat korjaantumaan kun pakkoruotsi poistuu suomaisnuoria kiusaamasta. Saavathan ruotsinkieliset kieltään puhua, mutta mielestäni heillä ei ole mitään oikeutta vaatia, että myös suomen kieltä äidinkielenään puhuvat ryhtyisivät tekemään samoin. Aivan näin yksinkertaisesti ilmaistuna.
"Eikö olekin aika metkaa että maassa jossa on yli 90 % suomenkielinen enemmistö ja tuollon liki 80 % ei suomenkieli päässyt sille kuuluvaan asemaan."
90% enemmistö ei tänä päivänäkään ole missään asemassa. Ei se ole kielestä kiinni.
Johan hurri nyt vitsin murjaisit.
Ei ole toista maata Suomen lisäksi jossa 90 % kielienemmistö joutuu hampaat irvessä tankkaamaan vassokuud .. etc ja muuta soopaa.. eli MARGINAALISEN kielivähemmistön murretta jotta näitä koppavia lonksunokkia pitäisi palvella tällä vähemmistön kielellä!
Hurrien RÖYHKEYDELLÄ ei ole mitään rajaa!!
Se on ihan kielestä kiinni. PISTE.
Mutta ettehän te reppanat ilman kielikiintiöitä ja hoopu akatemioita pärjäisi rehellisessä kilpailussa suomenkielisten kanssa.
Te kuulutte historiaaan ja tulette olemaan menneisyyttä aika pian.
Toki jossain Närpiössä teille varaataan se 10 000 reservaatti jossa voitte keskenänne harittavin silmin toisillenne laulaa snapsilaulujanne ja skåålata ja muistella sitä " vanhaa hvyää aikaa".
Mutta et kyennyt mitenkään kiistämään tätä teille kiusallista tosiaasiaa.
Muutama tuntemani fiksu ruotsinkielinen suomalainen on myöntänyt tämän tosiasian:
Suomenkielisten selkänahoista hurrit ovat kupanneet kaiken.
Miksi muuten nyt kun pakkoruotsi on vapaaehtoista Yo:ssa sen valitsijoiden määrä kasvaa?
Toki riesana on edelleen ne tarpeettomat ja pakolliset muumiruotsin tunnit lukiossa ja peruskoulussa.
Mutta kyllä niistäkin päästään eroon.
Ankdam: Miten 1600-luvun tapahtumat liittyvät meihin suomenruotsalaisiin?
Suomenruotsalaiset viittaavat mielellään historialliseen perinteeseen selvitellessään ruotsin kielen asemaa Suomessa. Historiassa on sekä myönteisiä että kielteisiä asioita, ja molemmat ovat osa perinnettä. Kun ruotsin kielen sanotaan olevan osa suomalaisuutta, niin ruotsin kieli on myös 'Talan kuvaamalla tavalla vaikuttanut suomalaisten ajattelutapaan. Siinä missä suomenruotsalaisuuden innokkaat puhemiehet näkevät vain ruusunpunaista, Tala tuo esiin kääntöpuolella olevat synkät värit. Historiaa kumpikin, ei siitä pidä pillastua.
Ruotsin kielen asema vahvistui 1700- ja 1800-luvulla, ja ruotsi oli maamme hallinto- ja koulukieli. Tämä on jättänyt jälkensä suomenruotsalaiseen ajatteluun ja asenteisiin, osittain myönteisenä mutta paljolti myös rasitteena. On voitava keskustella siitä, miten suomenkieliset ovat olleet ruotsinkielisen hallinnon alaisina, vailla kielellisiä oikeuksia ja omakielistä koulutusta. Se on jättänyt jälkensä niin suomen- kuin ruotsinkielisen väestön ajatustapoihin.
Ruotsi taisteli viimeiseen suomalaiseen
Sunnuntai, Maaliskuu 1, 2009 13:51 | Raimo Myöhänen
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/01/ruotsi-taisteli-viimeiseen-suomalaiseen/
kuin miten tapahtui Eteä-Afrikassa mustien kohdalla.
Ruotsalaiset eivät ainoastaan sotineet viimeiseen suomalaiseen asti vaan myös harjoittivat
raakaa suomalaisen kulttuurin sortoa.
Tästä on osoituksena se, että maailman ensimmäinen suomen kielen yliopistotasoinen
opetusvirka lehtorin virka perustettiin TARTON yliopistoon 1803 eikä siis esim. Tukholman/Uppsalan yliopistoon tai Turun/Helsingin yliopistoon, joka sai viran vasta venäläisaikana 1829.
Pakkoruotsitus lopetettava, suomalaisten kielitaito kunniaan suomen ja englannin lisäksi pakkoruotsin tilalle saksan, ranskan, espanjan ja muiden suurimpien EU-kielien taitajia.
Kielitaidon puolesta pakkoruotsi pois.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sirje_Tamul
Veel kord Tartu ülikooli taasavamise ja eesti keele lektori küsimusest, in: 200 aastat eesti keele ülikooliõpet: 1803 eesti ja soome keele lektoraat Tartu ülikoolis: juubelikogumik, Tartu, 2003.
Tuo Heikkihän on hassu kuin kissan tassu.
No mutta Minna, ei kai sinulta pala pinna?
Terve,
kuinka paljon Ruotsin valtakunnassa oli vuonna 1806 oli suomea puhuvia alamaisia verrattuna ruotsia puhuviin ja itse lasken mäenkieltä puhuvat suomea puhuviksi, koska se on minusta suomenkielen murre.
Tuo artikkeli pitäisi saada myös Suomen Mieli-lehteen.
Suomalaiset silloin 1806 ,kieltä osattiin silloin vielä laajasti vaikka sortotoimet suomalaisia ja suomenkieltä kohtaan olivat vielä rajumpia kuin Suomessa !
up
Riittää kun matkustaa opintomatkalle Suomen ainoaan virallisesti muukalaisvihamieliseen maakuntaan Ahvenanmaalle. Tuolle Rkp:n ylpeyden aiheelle.
Tuo kävisi sellaisenaan Suomen Mieli-lehteen. Informaatiota tarvitaan. Heikki tuottaa sitä:)