LUEN SEITSEMÄÄ

veljestä tai muuta suurta kirjallisuusklassikkoa.
Saan suuren taidenautinnon.
Luen tarinaa Nooan arkista, kiehtova tarina, mutta lukeminen ei tuota mitään nautintoa.
SYY:
Edellisessä tiedän, että kyseessä fiktio.
Jälkimmäisessä yritetään minut pakottaa uskomaan fiktio faktaksi.
Kokeeko joku toinen samoin?
13109
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Lukiessani romaaneja ja novelleja, joita en kyllä enää innostu lukemaan, alkaessani jo nukahdan. Se on vain mielikuvitusken tuotetta. Lukiessani esim, jonkun lähetyssaarnaajan elämänkertaa, fiilis on odottava, koska lukemani perustuu todelliseen koettuun elämään.

Äänestä
  • Miksi olet niin katkera ja harhainen?

    Äänestä

  • Lukisin mielelläni sen julkaisun, missä lähetyssaarnaaja-asento esiintyy enimmäisen kerran.

    ps kiinnostukseni aiheeseen on puhtaasti kielitieteellinen, ja siis tässä tapauksessa leksikaalista laatua.

    Äänestä

  • Raamatun tarina veden päällä kävelystä ?. Innostuttaako itse kokeilemaan ?

    Äänestä

ei ole mikään taidenautinto. Huonosti kirjoitettu huuhaakokoelma.

Olen kaikenlaisia elämäkertoja lukenut, eivätkä ne kaikki suinkaan innosta mitenkään, vaikka tosiasioihin perustuvatkin. Riippuu kirjoittajasta.

Äänestä
  • Hyvä mies, eikö siis edes Sodoman ja Gomorran mahtava hävittämiskertomus saa paatunutta sydäntäsi pamppailemaan?

    Äänestä

  • Yllättäin pidin Lemmy Kilmisterin elämänkerrasta, muuten en niistä niin perusta.
    Todellisuutta näkee muutenkin, siks tykkään lukee fiktioon huumorilla höystettyä.
    Terry Pratchettejä luen taas uuelleen.

    Äänestä


  • old_profile_55791 kirjoitti:

    Yllättäin pidin Lemmy Kilmisterin elämänkerrasta, muuten en niistä niin perusta.
    Todellisuutta näkee muutenkin, siks tykkään lukee fiktioon huumorilla höystettyä.
    Terry Pratchettejä luen taas uuelleen.

    Minulla on Chaplinin omaelämäkerta. Se on mielenkiintoinen ja ja kuvaa hyvinkin tarkasti sekä lapsuutta, elokuvateollisuuden alkuaikoja, kaikenlaista konfliktia mihin Chaplin elämänsä aikana joutui ja valottaa myös hänen elokuviensa motiiveja.

    Äänestä


  • Kössönöm kirjoitti:

    Minulla on Chaplinin omaelämäkerta. Se on mielenkiintoinen ja ja kuvaa hyvinkin tarkasti sekä lapsuutta, elokuvateollisuuden alkuaikoja, kaikenlaista konfliktia mihin Chaplin elämänsä aikana joutui ja valottaa myös hänen elokuviensa motiiveja.

    Motörhead.
    Totta Chaplin elämänkertakin vois olla hyvä.
    Pidän Diktaattori elokuvaa yhtenä maailman parhaista pätkistä, eikä nykyaikakaan huonompi ole:-)
    Oliko se niin, että Kuningas New Yorkissa elokuvan jälkeen se joutu usasta maanpakoon kun häntä ruvettiin sen takia syyttään kommunismista?

    Äänestä

  • old_profile_55791 kirjoitti:

    Motörhead.
    Totta Chaplin elämänkertakin vois olla hyvä.
    Pidän Diktaattori elokuvaa yhtenä maailman parhaista pätkistä, eikä nykyaikakaan huonompi ole:-)
    Oliko se niin, että Kuningas New Yorkissa elokuvan jälkeen se joutu usasta maanpakoon kun häntä ruvettiin sen takia syyttään kommunismista?

    mutta ei tuon elokuvan takia. Sen hän teki kai kostoksi siitä, että joutui lähtemään. Oli kyllä aikamoista touhua se Chaplinin kokema vaino 1950-luvulla. Mutta jenkkilähän oli siihen aikaan ihan hysteerinen kommunismin pelossaan. Oli mustat listat ja muuta. Chaplin ei muuten koskaan luopunut Englannin kansalaisuudestaan, vaikka jenkkilässä pitkään asuikin.

    Pidän ehkä eniten Kaupungin valoista. Ritari Siniparta on myös hyvä.

    Äänestä

  • Pompi pompi sydän-pa kirjoitti:

    Hyvä mies, eikö siis edes Sodoman ja Gomorran mahtava hävittämiskertomus saa paatunutta sydäntäsi pamppailemaan?

    Hienoja kertomuksia, kuten Jerikon muurien murtuminenkin pasuunoihin puhaltamalla.
    Mutta..mutta, sitten kun pitäisi ne totena ottaa, ei voi muuta kuin pyörittää murheellisena päätäään.
    Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle:
    Salli edes käsittää ne symbolistisina vertauksina, eikä totisena totena.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


__epäuskova kirjoitti:

veljestä tai muuta suurta kirjallisuusklassikkoa.
Saan suuren taidenautinnon.
Luen tarinaa Nooan arkista, kiehtova tarina, mutta lukeminen ei tuota mitään nautintoa.
SYY:
Edellisessä tiedän, että kyseessä fiktio.
Jälkimmäisessä yritetään minut pakottaa uskomaan fiktio faktaksi.
Kokeeko joku toinen samoin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu