Venäjä on oikeistolaisempi ja vapaampi kuin EU

Tällä hetkellä se maa, joka yhä enemmän muistuttaa edesmennyttä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, ei ole Putinin ja Medvedevin uudelleen jaloilleen nostama Venäjä, vaan bysanttilainen liittovaltio Euroopan unioni. Myöskin USA on Obaman johdossa siirtymässä yhä enemmän sosialismiin. Mielenkiintoista, eikö totta? Länsimaat ovat arvoliberaaleja, mutta niistä on tulossa sosialistisia, Venäjä taas on arvokonservatiivinen, mutta pitää kiinni kapitalismista, koska ei toivo paluuta sosialismiin, joka oli Venäjälle ihmisiän kestänyt painajainen ja katastrofi.

Pravdassa julkaistu artikkeli aiheesta:

http://english.pravda.ru/opinion/columnists/107459-1/

Me ymmärrämme sanan vapaus samalla tavalla. Sinä et vaan kunnioita vapautta.
Vapaus tarkoittaa oikeutta päättää itsestään, omasta ruumiistaan ja omasta omaisuudestaan , ja yhteiskunnallista oikeutta toimia oman mielen/tahdon mukaisesti. Kun ihmisillö on oikeus toimia oman tahtonsa mukaisesti, heitä ei voida rangaista tai milään tavalla sortaa valintojensa takia. Kaikilla kansalaisilla tulee olla periaatteessa yhtäläiset vapaudet ja oikeudet.

http://en.wikipedia.org/wiki/Freedom_(philosophy)

Freedom in Philosophy is the right or ability to act according to ones will without being held up by the power of others. From a philosophical point of view, it can be defined as the capacity to determine your own choices. It can be defined negatively as an absence of constraint, subordination, and servitude.

Niin... se ero EU:ssa on Neuvostoliittoon, että siitä voi erota! Lisäksi EU:hun ei ole ainakaan toistaiseksi liitetty maita sotilaallisin keinoin.

Jos ja kun EU alkaa kyllästyttää suomalaisia, on Suomi tervetullut EAU:hun, Euraasian unioniin, jota Putinin ohjauksessa jo parhaillaan muodostetaan.

hairysteed kirjoitti:

Niin... se ero EU:ssa on Neuvostoliittoon, että siitä voi erota! Lisäksi EU:hun ei ole ainakaan toistaiseksi liitetty maita sotilaallisin keinoin.

Voineekohan enään erota, velkavastuut pakkositoo maata, samoin unionista tulisi luultavasti rankasti talouspakotteita ja muuta sen sellaista jos eroamaan pyrittäisiin.

Pahimmillaan tehtäsiin sitä, mitä eu ja usa tekevät Venäjällä ja muuallakin maailmalla, hajotetaan ja pyritään hallitsemaan, eli tuetaan erilaisia hallituksen vastaisia ryhmiä ainan kapinointiin saakka(arabikevät), Jugoslaviassa se sitten päättyi pommituksiin ja maan silppuamiseen jonka jälkeen lilliputtimaat ovatkin valmis pala siirtää unioniin.

Koroljov kirjoitti:

Jos ja kun EU alkaa kyllästyttää suomalaisia, on Suomi tervetullut EAU:hun, Euraasian unioniin, jota Putinin ohjauksessa jo parhaillaan muodostetaan.

Miten Venäjän käy, halu WTO:hon on suuri, vaan jos Venäjä alkaa toteuttaa WTO:n sääntöjä vapaasta kaupasta, tilanne palaa helposti 90-luvun alun tilanteeseen, länsi hyökkää markkinoille ja ostelee kaiken tuottavan itselleen, voitot katoavat länteen (näin on jo osin Suomessakin).

Vaikka libertaarit aina jaksavat kehua Ricardon suhteellisen edun periaatetta.

http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101888-protektionismi-osa1-suhteellisen-edun-periaate

He tuntuvat unohtaneen siitä sen, että Ricardo itsekin totesi, että hänen teoriansa toimii vain jos oletetaan, että pääomat eivät liiku rajojen yli.

Venäjällä vaalit järjestetään paljon paremmin ja avoimemmin kuin useissa länsimaissa, varsinkin Yhdysvalloissa. Putin nyt vain on piikki lännen lihassa, koska hän noudattaa itsenäistä, länsimaiden tahdosta riippumatonta politiikkaa ja pitää kaikissa kysymyksissä tiukasti kiinni Venäjän kansallisista eduista. Lisäksi Putin on asettunut lännen intressien ja laajentumishalun tielle Venäjän lähialueilla, Syyriassa ja Iranissa. Mikä pahinta Yhdysvaltojen unipolaaristen maailmanherruuspyrkimysten kannalta, Putin on luonut Kiinan kanssa taloudellisen ja sotilaallisen yhteistyöverkoston, joka käsittää suuren osan Euraasian suurmantereesta. Koko tuo alue, Euraasian Sydänmaa, on nyt lännen geopoliittisen kontrollin ulottumattomissa. Putinin kaavailema Euraasian Unioni (EAU) on vain yksi askel Putinin pitkäjänteisessä projektissa, jonka vääjäämätöntä etenemistä länsi voi ainoastaan voimattomana seurata vierestä - kunnes Euroopassa käsitetään, että yhteistyö Euraasian kanssa on Euroopallekin edullisempaa kuin riippua kiinni heikkenevän Yhdysvaltojen atlanttisessa yhteisössä.