* Koska ; " Katsokaa omaa kutsumustanne. Ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa eikä monta jalosukuista.
27. Mikä maailman mielestä on hullutusta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään.
28. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen mitättömäksi sen, mikä on jotakin,
29. ettei mikään liha voisi kerskailla Jumalan edessä. "
* Jos vaikka olisikin saanut Jumalan edessä armon, ja Jumala ei ole ottanut pois Pyhää Henkeään, eikä kutsumustaan, jonka kerran teki.
* Sitten jos tämä kutsumus ei olekkaan ihmisten mieleen, vaan päinvastoin saa kokea halveksuntaa ja rasismiakin, syntyy suuri kitka, jos mielii olla Jumalan käytössä. Helpompi on elää ja olla, jos ei koskaan olisi saanutkaan kutsua?
* En minä nyt itsestäni puhu, vaikka kyllä se totuuden nimessä sivuaa itseänikin. Halusin vaan tehdä aloitteen, että "ahjossa" olevat saisivat kertoa kokemuksiaan, olla Jumalan keskipisteessä, eikä vastaavasti ole päässyt samaan ihmisten edessä? Silti parempi on olla siinä "ahjossa", kuin ahjon sivussa ?
27. Mikä maailman mielestä on hullutusta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään.
28. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen mitättömäksi sen, mikä on jotakin,
29. ettei mikään liha voisi kerskailla Jumalan edessä. "
* Jos vaikka olisikin saanut Jumalan edessä armon, ja Jumala ei ole ottanut pois Pyhää Henkeään, eikä kutsumustaan, jonka kerran teki.
* Sitten jos tämä kutsumus ei olekkaan ihmisten mieleen, vaan päinvastoin saa kokea halveksuntaa ja rasismiakin, syntyy suuri kitka, jos mielii olla Jumalan käytössä. Helpompi on elää ja olla, jos ei koskaan olisi saanutkaan kutsua?
* En minä nyt itsestäni puhu, vaikka kyllä se totuuden nimessä sivuaa itseänikin. Halusin vaan tehdä aloitteen, että "ahjossa" olevat saisivat kertoa kokemuksiaan, olla Jumalan keskipisteessä, eikä vastaavasti ole päässyt samaan ihmisten edessä? Silti parempi on olla siinä "ahjossa", kuin ahjon sivussa ?
Vastaukset 28
Vanhimmat
oma valinta, ollakko muurinaukossa, vaiko ei? "Sillä Jumala ei kutsumistaan ja armolahjojaan kadu."
ainakaan aina?
Kaikilla maapallolaisilla on jonkinlainen näkemys maailmasta ja sen toimintaperiaatteista. Sinä uskot vilpittömästi omaasi. Mitä pahaa siinä on muille! Ei yhtään mitään.
Pitäisi vain muistaa, että muilla on ehkä vähän tai enemmän erilainen. Jo UT:sta näyttää löytyvän tai sen pohjalla luodaan kymmeniä ja satoja versioita synnyistä syvistä. Kuka on UT:n kirjoitusten merkityksistä ainoa oikeassa oleva, nostakoon kätensä ja heittäköön ensimmäisen kiven.
* Mutta jatkuvat paineet kyllä kuluttaa ja vie turhaan energiaa, jota voisi käyttää hyödymminkin ?
* "< Sinä uskot vilpittömästi omaasi. Mitä pahaa siinä on muille! Ei yhtään mitään.>" ? Tuo oli hyvä havainto, ei tosin pitäisikään olla? Mutta jos ja kun täälläkin kirjoittaa näkynsä mukaan, niinkuin itse, ja itselle on Raamattu avautunut, ja uskoo sen PH:n opettamaksi ja Jumalan viisaudeksi, niin se ei sitten kelpaa kkaan sellaisenaan.
* "< Pitäisi vain muistaa, että muilla on ehkä vähän tai enemmän erilainen. Jo UT:sta näyttää löytyvän tai sen pohjalla luodaan kymmeniä ja satoja versioita synnyistä syvistä. Kuka on UT:n kirjoitusten merkityksistä ainoa oikeassa oleva, nostakoon kätensä ja heittäköön ensimmäisen kiven >" ?
* Tässä olisin erimieltä? Kiviä tuskin kukaan usjovainen haluaa nakella? Mutta kyllä Raamatussa on YKSI selvä tie totuus ja elämä, Jeesus Kristus. Ja tältä pohjalta tulee edetä evankeliumeissa. Eikä se ole kivien heittoa, vaan todellisen pelastustien tarjoamista lähimmäiselleen!
* Kyllä UusiTestamentti, siinä kuin Vanhakin, toistaan tukien vievät ihmistä oikein oivallettuna taivasta kohti, ovi on Jeesus Kristus. Ja siitä ovesta on jokaisen mentävä, taivaaseen selvitäkseen!
eri tavalla; sisälle menijöiden estäjänä tahi sisälle menijöiden ohjaajana;
Luukas 11:
52 "Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet."
"Estäjät" selittävät kirjoituksia näkyvän maailman mukaan niin ettei mukamas vielä ole mahdollista mennä sisälle Jumalan valtakuntaan ja ensimmäiseen ylösnousemukseen eli Kristukseen, [Joh.11:25,26; Ef.2:1-6].
Johannes 10
1 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen."
Kun olemme kiinnittäneet mielemme "tunnustuksemme ylipappiin, Jeesukseen Kristukseen, olemme silloin jo uskon kautta "ensimmäisessä ylösnousemuksessa, Jeesuksessa Kristuksessa, koska hän on "elämän puu", "ovi ylösnousemuselämään" ja myöskin "meidän elämämme"!
'
Kukaan ei kestä jatkuvaa stressiä ja painetta kovin pitkään. Elämä tuo jokaiselle ristiriitoja ja joita joutuu ratkaisemaan. Ristiriidoissa on elämän suola. Tasapaksu hyväolo ei ole mitään. Ongelma tuo hyvälle ololle merkityksen.
Toistaiseksi kaikki kuolemme ja tulemme kuopatuksi ja ruumiimme mätänee ennenpitkää luonnon kiertokulkuun. Onko ruumiissa kuolematon sielu! Toistaiseksi sielua ei ole löydetty. Juutalaisuudessa sielu on veressä. Heistä eläimilläkin on sielu. Heillä kuitenkin sielu kuolee ruumiin kuoltua.
UT ja VT ovat ristiriidassa keskenään.
Mutta jos tarkoitamme Jumalan suosiolla hyviä ihmissuhteita, niiden vaalimista, niiden edistämistä ja suosio ei ole vastakkainen maallisen tietoisuuden oppimisen kanssa, niin juttu on jees. Voimme tällöin kaikki olla toisinajattelevista huolimatta tasapainossa itsemme kanssa. Pitäisimmepä jumalaa todellisena tai kuviteltuna, niin lopputulos olisi positiivinen.
Jos ihminen vaeltaa Krisuksen mielenlaadussa ja lepää Kristuksessa, niin ei liene valittamista;
" Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä" Matt.11:30
Mitä enemmän ihmisessä lihallista mieltä käytössä, nini sitä raskaampaa uskovan ihmisen arki on.Väkevä totuus! Ihminen on erittäin viisas,- jos ahdistuksesaan rohkenee tutkia itseään, mitä "mennellä viikolla " teki. Siis kylvämisestä ja sen niitosta on kysymys.
* Et ole Jeesus! Puhut, lainaat ikäänkuin olisit itse se, kuka on tuonkin lainauksen sanonut? Olet ehkä itse juuri tuo ovan vartija, et ole itse sisällä, etkä haluasi päästää siitä ovasta, joka on Jeesus, muitakaan sis'älle.
* Olet ekivaari itse menemässä , tai luulet meneväsi sisälle lammastarhaan, vaikka olet avannut esm. Raamatun , vaikka et ole mennyt Jeesus ovesta, vaan aivan muualta. Ja siksi estät muitakin menemästä sisälle Jeesus ovesta.
* Ja eihän ole ovaen vartijoista kukaan puhunutkaan, vaan OVESTA, josta ainoasta pääsee lammastarhaan. Oletko ekivaari mennyt tuosta ovesta? Ja koska ja miten?
* Oman kertomasi perusteella aloit tutkimaan Raamattua kumotaksesi mm. heluntaiseurakunnan opit? Ei kaiketi se ole mikään "sisälle meno" lammastarhaan ? Ei PH: ala sinun kanssa vehkeilemään seurakuntaa vastaan, ja yrittämään kumota Raamatulla Raamattua? Lankea nyt polvillesi Jumalasi, Jeesuksen Kristuksen eteen, ja tutki itseäsi ja opetustasi !
* Eivät missään tapauksessa ole ristiriidassa keskenään! Vaan toinen vahvistaa toistaan, ovat kuiin kaksimarjaa. Ristiriidat on yleensä lukijan päässä !
* Kyttäätkö mun tekemisiäni? Sano mitä syntiä olen tehnyt, muut tekemiset Raamattu hyväksyy, synti ja epäjumalan palvonta on lyhyesti sanottuna, mitä Jumala ei suopeasti katsele !
* Mistä sinä olet muuten mennyt lammastarhaan? Ovestako, joka on Jeesus Jumalan Poika, Joosefin poika se ei ole. Hänenkin tulee mennä sisälle Jeesus ovesta, vaikka olikin Jeesuksen velipuoli! Jeesuksen Isä on Jumala, Joosefin pojan Joosef!
Pohdin yleisellä tasolla ihmisestä, mutta mielenlaatusi kyllä ahdistaa arkeasi,- ihan sivullisena katsoen viestiesi perusteella.No, mitä lienet arjen keskellä lähimmäisiä ajatellen.
PS.
Niin, ihmettelen edelleen, miten syvä ja rauha sydämessäni on ja todella Jeesuksen antama ies on sovelias ja kuormakin keveä.Niin, sanoivatpa ihmiset mitä tahansa.Ymmärtänet,- ettei Jeesuksen antamaa rauhaa ja lepoa voi ihminen jäljitellä tms. Vain Jeesus Kristus antaa ihmiselle syvän rauhan ja levon.Muuten ihmeellinen asia sinänsä.
Vaikka jouluna ei ole oikea Jeeusksen syntymänajankohta,mutta iloitaan siitä huolimatta Jeesuksesta Kristuksesta Jumalan Pojasta, miten hän kantoi turmeltuneen ihmisemme synnit ja sairaudet ja näin saamme nauttia Kristuksen antamaa rauhaa ja lepoa.
Niin,olipa turmeltuneisuutemme mitä lajia tahansa, niin Jeesus oli uhri näiden sairauksien ja poikkeamien ja syntiemme.Todellisen el'män antaja!
esittänyt jo useita kertoja pyyntöni, että jos et voi esittää alkuperäistä suoraa ja muuntelematonta tekstiäni, niin - K I E L L Ä N - S I N U A - E S I T T E L E M Ä S T Ä - T E K S T E J Ä N I - M U U N N E L L U S S A
M U O D O S S A, koska muuntelusi tekee niihin kokonaan eri tarkoituksen, mitä olen kirjoittanut! Kirjoitat vain panetellaksesi. Omana käsityksenäsi saat minusta sanoa mitä tahansa, mutta älä vääristele sanojani ja väitä niitä valheellisesti minun sanomaksi!
'
Mutta jos tarkoitamme Jumalan suosiolla hyviä ihmissuhteita, niiden vaalimista, niiden edistämistä ja suosio ei ole vastakkainen maallisen tietoisuuden oppimisen kanssa, niin juttu on jees. Voimme tällöin kaikki olla toisinajattelevista huolimatta tasapainossa itsemme kanssa. Pitäisimmepä jumalaa todellisena tai kuviteltuna, niin lopputulos olisi positiivinen.
---
Toisaalta olet oikeassa siinä, miten kaikilla maailmassa olevilla terapiolilla ja hoidolla on sama päämäärä. Saada ihmisen mielentila tasapainoon ja nöin mahdollistua nauttimaan onnellista arkea ja elämää pitkäkestoisesti.Maailmassa ei mikään terapia halua ohjata ihmistä synkkyyteen tai mielentasapainon järkyttämiseen.
Mutta, Usko Jumalan aivoituksiin ja sen eroavaisuuteen piilee siinä, että tämä usko ohjaa ihmisen kohden Krisuksen mieltä ja taas tähä'n ei mikään maailman terapiat pysty. Koska Krisuksen mieli ja siinä eläminen vaatii sydämentasolla menneisyydessä tapahtuvien asioiden anteeksi antamista. Periaatteessa tämä "Kristusterapia" on erittäin laaja-alainen,- joka huomioi ihmisen turmeltuneisuudesta johtuvan kielteisen käyttäytymisen/synnin, ja tämän tekijän huomioiden ihminen mahdollistuu irtaantumaan kielteisistä asioista,- joilla on vaiktuksensa ihmiseen.
Jos ihminen ei anna sydämmestään anteeksi ja ei elä Krisuksen mielen mukaisesti,- niin elämässä onni ja iloisuus on erikoisen lyhytkestoista. Erikoisesti tulee myös huomioida, moiten Jumala on rakentanut ihmisen sellaiseksi, että se on sopeutumiskykyinen. Siis vaikka menneisyys on mitä tahansa, niin ihminen mahdollistuu tämän kompensoimaan tavallaan pois tietoisuudesta ja siitä vaikuttamasta,-mutta tarpeeksi rasittaen ihminen sairastuu jopa fyysisesti.
Jokainen ymmärtänee, mitä ihmisen kehossa tapahtuu, jos ihmiknen elää pitkäkestoisesti epävarmuudessa ja ahdistuksessa ja erikoisesti elämän halujen näivettyneenä.Elämä on niin raskasta elää, että se rasittaa huolettavasti jo tervettä sydäntä,- puhumattakaan sydäntä,- joka on geneettisesti heikompi rakenteeltaan.
Sekin on totta, miten ihmisen kehon/elinten toimintoja pyritään tervehdyttämään lääkkeillä,- kun ihmisen elämä on ahdistunut.Sairaudethan on mansti oireita ja lääkkeillä hoidetaan vain oireita. Kaikkein tärkein tä olisikin hoitaa ihmisen mieltä ja erikoisesti hoitaa ihmisen mieltä siten,- ettei se rasita kehoa. Lyhyesti sanoen Jeesuksen sanoilla;
"Minun ikeeni pon sovelis ja minun kuormani keveä".
PS.
Niin, en ole tavannut vielä terapiaa,- joka huomioisi hoidossa ihmisen perusolemuksen eli turmeltunisuuden vaikutuksen ihmisessä, niin fyysisesti kuin psyykkisiin tekijöihin. Jos tätä aluetta ei huomioida, niin ihminen jää hoitamatta kokonaisvaltaisesti. Tietysti pienienkin osien hoitaminen jo auttaa ja vbaikuttaa,- mutta kuitenkin.
VT todistaa UT:n todistuksen Kristuksesta oikeaksi ja UT:n tapahtumat ja kirjoitukset vahvistavat VT:n kirjoitukset ennuksuksineen tosiksi. Uskova löytää Jeesuksen jo VT:n kirjoituksista.
UT ja VT ovat sadoissa kohdissa ristiriidassa keskenään. Siitä ei edes kannata kinata.
Terve ml123 ja hyvää joulua.
Aivan pieni kommentti. Ihmiselle on ehkä tärkeintä mielen tasapaino. Tasapaino itsensä kanssa. Tästä lähdit sinäkin. Olinko oikeassa?
Vain pieni kritiikki. Sanoit, että (vain) uskovalle avautuu uskon kautta mahdollisuus ymmärtää toista ihmistä ja hyväksyä toisen vajavaisuus yleensä tai tiettynä hetkenä ja antaa anteeksi. Minusta tämä on yleinen inhimillinen ominaisuus. Maailma olisi kaaoksessa ilman anteeksiantoa. Kaikki joutuisivat pikapuoliin terapiaan.
Joku voi rähistä toiselle hankalastikin ilman syytä. Syy on rähisijässä itsessään, huonosti nukuttu yö, stressi tms. Vastaanottajan ei tarvitse hyväksyä rähinää, mutta voi ymmärtää. Rähisijä ymmärtää myöhemmin itsensä tilan ja pyytää anteeksi. Jos kuvitteellinen/todellinen jumala auttaa ymmärryksessä, minulla ei ole mitään sitä vastaan.
Lapsesta lähtien kasvatuksessa tulisi olla perusteena anteeksianto ja sopu riidan jälkeen. Tätä olisi lapselle toistettava toistamistaan. Sinä varmasti teet näin. Uskon siihen vakaasti.
Vaikeammissa tapauksissa, joissa mielenterveys järkkyy muista syistä (unettomuus, vauriot hermostossa tai aivoissa) tarvitaan terapiaa ja mahdollisesti lääkkeitä. Lääkkeitä joko tilan rauhoittamiseen tai pitkäaikaisesti. Tavoite on saada mielen tasapaino takaisin. Tässäkin voi olla usko apuna. Joku uskovakin joutuu varmasti joskus ammattiauttajalle. Terapiassa pyritään ratkomaan potilaan elämää sotkevia solmukohtia ja palauttamaan menetty mielen tasapaino. Terapeutti ei voi mennä uskontoon. Potilas voi kertoa uskostaan. Psykologin tai psykiatrin tehtävä on auttaa potilasta paljastamaan itsensä ongelmat ja auttaa niiden parantamisessa.
Mielen asiat ovat monimutkaisia. Helppoa ratkaisua ei ehkä ole, jos asiat ovat pahasti solmussa. En vieläkään oikein ymmärrä käsitettäsi -ihmisen turmeltuneisuus-. Mistä se tulee ja milloin? Ellei viestissäsi ja minun tässä esittämät näkökohdat ole niitä.
eikä ml213;lle, mutta kiitos kuitenkin siitä vastauksestasi! Asutko jossakin diktatorisessa maassa, kun pelkäät pääsi olevan löysällä? Minun niskani ovat ajan myötä jäykistyneet niin etteivät enää taivu niin kuin kuin nuorena, mutta päätä käännellessä saattavat niskanikamat ruskaa ja paukkua.
Niitä VT;n ja UT;n "ristiriitoja" Jeesus selitti esimerkiksi näissä jakeissa; Matt. 5:21-48,! Myös apostolit selittivät niitä kirjeissään monin tavoin ja Jeesus lupasi Pyhän hengen selittävän niitä lisää, joten turha niitä ristiriitoja on kieltää!
'
. En vieläkään oikein ymmärrä käsitettäsi -ihmisen turmeltuneisuus-. Mistä se tulee ja milloin? Ellei viestissäsi ja minun tässä esittämät näkökohdat ole niitä.
-------
Jokainen lapsen vanhempi tietää,miten lapselle ei tarvitse opettaa ja koulita pahan tekemistä.Kaikki lapset omaavat LUONTAISESTI tämän taidon.Seuraappa lapsen kehitystä tarkoin ja pitkäkestoisesti.Mutta, kaikki hyvä; kiitäminen, toisen ihmisen kunnioittaminen jne..... tulee lapselle erikeseen opettaa kasvatuksen kautta.Tavallaan lapseen se hyvä tulee ympäristön positiivisesta opettamisesta.
Niin,tämä ihmisen perusolemuksen/geneettisen kasvun aktivoi laajemmin ohjaamaan ihmisen kehitystä,- jos ihminen tiedostaa ja kokee todellisesti hylkäämisen tunteen. Jos lapsi kokee tämän, niin lapsen luontainen kehitys alkaa kasvaa puolustautumislinjalle ja nämä ihmiset aikuisuudessaan on tosi arvaamattomia ja agressiivisia jne... eli heillä on erittäin pieni kosketuspinta hyvästä käyttäytymisestä toiseen ihmiseen. He eivät edes luota toiseen ihmiseen ja ongelma toisaalta on molemmin puolinen.
Vielä tuosta anteeksiantamisesta.Ihminenhän voi suullaan antaa anteeksi ja tämä lie se yleisintao tässä asiassa.Jos ihminen ei anna anteeksi sydämentasolla, niin ihmisen mielikuvat laajenevat kielteiseen suuntaan ihan ihmisen huomaamatta. Siis vuodenpäästä hän ei edes tiedosta ja alkutilannetta,- vaan asia on laajentunut kuin lumipallo.
Oletko kuullut,- ja miten yleistä se onkaan kun ihmisen mieli ja arjenelämä on vaikeutunuy ja tämä ihminen hakeutuu terveesti käyttäytyen hoitoon. (Ajatteleppa miten outona tätä hoitoon menemistä pidetäänkään kun ongelma on mielen alueella. Jos ihmisellä on flunssa tai selkä kipeä, niin ihmiset,- jopa mieluusti hakeutuvat lääkärille. Tähän jo liittyy se turmeltuneisuus).
Kun tämä ihminen on siellä terapialla eli ei sen ihmeellisemmässä tilassa kuin keskkustelevat ihmisen asioista ja jos on "terhakka" terapeutti, niin ohjaa potilasta/ymmärrystä näkemään hänen ristiriitaisuutensa ja reagoimisensa. Niin, monasti juuri näiden asioiden taustana,- jotka vaivasi/häiritsi mieltä, niin nöiden taustana on anteeksiantamattomia asiioita,- joka on muuntautunut katksruudeksi ja vihaksi jne.....
Niin, tätä pahaa mieltä hoidetaan eniten ja yleisimmin lääkityksellä. Ymmärtänet,- ettei lääkitys mahdollista anteeksiantamiseen ihmisessä. Olisikin todella suuri keksintö,- jos olisi lääke,- joka muuttaisi ihmisenalitajunnassa jyllääviä "tiedostoja" siten,- että ihmisen katkeruus ja viha ja muut kielteiset mielikuvat poistuisi. Tosiasiassa ihminen lääkityksellä turrutetaan siihen tilaan,- ettei hön ajattele "ikäviä " asiuoita,- mutta samalla tämä sama ihminen ei mylskään ajattele muutakaan,- joka mahdollistuisi laajentamaan hänen ymmärrystään.
Sanoit, että (vain) uskovalle avautuu uskon kautta mahdollisuus ymmärtää toista ihmistä ja hyväksyä toisen vajavaisuus yleensä tai tiettynä hetkenä ja antaa anteeksi. Minusta tämä on yleinen inhimillinen ominaisuus. Maailma olisi kaaoksessa ilman anteeksiantoa.
---
Jos saan vielä jatkaa. Mutta, ehkä merkittävin tekijä on siinä,- ettei tavallinen ihminen edes pohdi syvällisiä asioita, jotka liittyvät anteksiantamiseen tai vihaamiseen tai yleensä ihmisen kielteiseen käyttäytymiseen.Jos seuraa tavallisen ihmisen arkea, niin todella harva ihminen edes mahdollistuu keskustelemaan vakavista asioista. Moni ihminen ei kestä edes hiljaisuutta.
Niin, kun ihminen uudestisyuntyy, niin tämän ihmisen arkeen liittyy normaalisti asioiden tutkimien ja valmominen jne...
VT:n kirjoituksista Jeesusta vaikka taatusti olivat niitä pähkäilleet enemmänkin kuin useimmat kristityt.
uskovat kirjoittajat eivät poistaisi kirjoituksiaan. Älkää kirjoittako ellette halua lukijoiden nähdä viestejänne. Poistetut viestit eivät kuitenkaan katoa bittiavaruuteen vaan ovat tallentuneet Googlen muistiin.
Tattis hyvistä kommenteistasi.
Nyt luulen ymmärätäväni, mitä tarkoitatat turmeltuneisuudella. Samasta asiata puhuminen eri termeillä tuottaa joskus hankaluuksia. Pahimmissa tapauksissa se johtaa suuriin riitoihin ja jopa ihmissuhteiden katkeamiseen.
Lapsi on syntyessään viaton. Hänellä on geneettinen perimä. Siitä joi johtua sairauksia, lisääntynyt alkoholiriippuvuusmahdollisuus ym. ym. Myös luonteenpiirteitä voidaan selittää geneettisesti.
En silti koe, että lapsella on taipumus (geneettinen tai muu) pahantekoon puhumattakaan jostain pahuudesta, joka hänessä asuisi.
Vanhemmat tähtäävät siien, että lapset oppisivat perusasiat pärjätäkseen elämssä vanhempien luona asumisen jälkeen. Syntynyt lapsi on vain geneettisesti ihminen. Sosiaalisesti hän on lähes nolla. Sosiaaliset taidot, puhuminen, kanssakäyminen, leikki, harrastukset, perustiedot opitaan vain yhteisössä, jossa vanhemmilla on merkittävä rooli. Lapsi ei tiedä elämän normeja vaan oppii niitä perheen (orpo ao. yhteisön luona) parissa hypäten koko ajan "yli laidan". Ei pahuuttaan vaan tietämättömyyttään. Arkikielessä sanotaan, että lapsi hakee rajojaan. Kasvattamalla oppiminen jatkuu 15-18 vuotiaaksi. Loppuelämä on itsekullakin jatkuvaa elämäntaitojen ja ihmissuhteiden opiskelua.
Mielen tasapainon järkkymistä estävät hyvät ihmissuhteet ja kaveruussuhteet. Geneettisiä virheitä, kuten taipumus jurouteen, syrjäänvetäytyvyyteen, arkuuteen, änkytykseen ym. voidaan kasvatuksella ja terapialla yrittää korjata lapsen eduksi.
Olen sama mieltä, että mielen asioissa lääkkeet ovat hätäkeino vaikean tilanteen ensilievittämisessä tai vasta pakonomaisesti kun muu ei auta. Aivan liian paljon hoidetaan lääkkeillä tai niihin joudutaan lapsen kavasuikäisen vaiheen hyvinvoinnin laiminlyömisestä aikuisena.
Lapsesta tulee aikuinen sosiaalisessa yhteisössä johon kuuluvat koti, koulu, harrastukset, kirjojen kautta maailma. Jokainen sukupolvi joutuu kasvattamaan lapset ("biologiset möhkäleet") aikuisiksi. Sosiaaliset taidot eivät periydy. Ne eivät ole geeneissä. Ne opitaan yhteisössä. Oppimnen on aina ristiriitaista. Ongelmatonta lasta ei ole kuten ei aikuistakaan. Lapsen kasvamisen toinen puoli on vanhemmat. Heidän kyvyistään, taidoistaan ja haluistaan riippuu paljon lapsen turvallisen tunteen muotoutuminen. Tieto sinällään tulee paljolti kodin ulkopuolelta.
Uskalsin kirjoittaa näin, koska olen itsekin isoisä. Oppimisen kannalta lapselle on tärkeä momentti sadut, tarinat, leikit ja muu hömppä. Aatteiden, maailmakatsomusten, puoluepolitikan, ateismin ja uskonnonkin tunnustuksellista tunkemista lapsen aivoihin en oikein kannata. Kun he menevät kouluun ja vanhenevat, he alkavat itse kysellä asioita n. 10 ikävuoden jälkeen. Silloin heille voi alkaa selittää aikuisten maailmaan kuuluvia asioita. 15 vuotiaina heidän kanssaan joutuu jo väittelemään. Olet varmaan kokenut samaa.
En silti koe, että lapsella on taipumus (geneettinen tai muu) pahantekoon puhumattakaan jostain pahuudesta, joka hänessä asuisi.
-----
Mutta, eikö juuri ns vapaakasvatus todista,- kylläkin pinnallisesti, miten lapsi,- jota ei ohjata /kasvateta, niin luontaisesti ohjaudu kielteiseen käyttäytymiseen ja erikoisesti jos nuoret on yhdessä jengissä.Muuten,lapsen sisimpään tuo turvallisuuden juuri kasvatus,- joka ei ole alistava.Lapsi tiedostaa, miten hänen itse ei tarvitse päättää ja ottaa siten vastuuta asioista,- joita ei ymmärrä.
Se muten on totta,että pieni lapsi on pahuudesta tietämätön ja Raamatussa onkin kehoitus,- miten aikuisten ihmisten PAHUUDESSA TULISI OLLA kuin pieni lapsi. Esim. on tutkittu, miten alle 3-vuotias ihminen ei osaa edes valehdella. Ajatteleppa minkalainen aikuinen ihminen olisi,- jos hän ei osaisi valehdella.
Niin, lapsen tilahan muuttuu kaiken aikaa kun hän kehittyy ja tätä kehitystä ohjaa geneettisyys ja ympäristö yhdessä. Taas Raamatussa on erikoisesti painotettu lapsen tietoista kasvattamista eli on täysin vastakohta vapaa kasvatukselle.
mitä tarkoitetaan vapaalla kasvattamisella. Ei se tarkoita sitä, että lapselle sallitaan kaikki, mitä hän haluaa.
Tärkeintä on antaa hänelle tietoa (sopivan tasoista hänen omaksumiskykyynsä nähden), josta valita ja kertoa valintojen hyvät ja huonot puolet.
Vapaa kasvatus tähtää siihen, että lapsi aikuistuttuaan voi tehdä omat valintansa riittävän, lapsuudessa/nuoruudessa saamansa tiedon pohjalta ilman paineita mihinkään suuntaan. Vapaa kasvatus on ns. indoktrinoinnin (vähän vaikea kääntää) vastakohta.
Sanottakoon vielä, että ns. vapaassa kasvatuksessa voidaan mennä liiallisuuksiin yhtä hyvin kuin uskonnollisessa indoktrinoinnissa.
Tuossa kyllä J.Edgar seilitti hyvin oikeaa vapaata kasvatusta. se tarkoittaa sitä, että lapselle kerrotaan sellaisia asioita, joita hän kunakin ikävuotenaan pystyy ymmärtämään. Käsitin myös siten, että vahemmille lapsille 10 ikävuodesta ylöspäin lapsille kerrotaan aatteellisia tai yhteiskunnallisia ilmiöitä vähemmän tunnustuksellisina ja enemmän monimuotoisina, vaihtoehtoja esittävänä. Kyse olisi mielestäni perimmältään siitä, että lapsi oppisi ajattelemaan ja pohtimaan asioita monelta eri kantilta Kyllä hän aikuistumisen aikana ja aikuisena osaa hahmottaa maailman- ja elämäntapahtumien monimutkaisuuksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Tärkeintä olisi, että lapsi oppii päättelemään ja ajattelemaan itsenäisesti.
15-18 ikäisen nuorukaisen kanssa voi jo jutella omista näkemyksistä ja että miksi ne olisivat hyviä. Ajattelemaan oppinut lapsi pystyy myös keskustelemaan erilaisten mielipiteiden seassa kiihtymättä. Eritoten hän osaa kuunnella ja yrittää ymmärtää toisten näkökantoja.
Elämisen perusnormeja, käyttäytymistä, omien jälkien siivoamista (lelut laatikkoon), kaikkea normaaliin elämiseen kuuluvaa, joita aikuisenakin olisi hyvä noudattaa, tulee jatkuvasti teroittaa lapselle. Lasta tavallaan kuitenkin aivopestään. Ei ideologeihin vaan kohteliaisuuteen,
auttamishaluun ja kaikkeen muuhun hyvään käytökseen.
Sellaistakin lapsenkasvatusta on ollut, joka voidaan luokitella kielteiseksi vapaaksi kasvatukseksi. Kohtasin sitä 70-luvulla viime vuosisadalla. Oli suunta, joka kielsi lasta kieltämästä jos tämä teki väärin. Jo muotoseikkojen kasvattamisen puute johti lapset "villi-ihmisiksi", pikku riiviöiksi.
Mitään lapsen luontaista pahuutta tämä ei todista. Se todistaa kasvatuksen puutetta. Pikku-riiviöt luulivat, että heille on sallittu kaikki mitä he tekevät ja että se on oikein. Se oli väärä kasvatustapa.
100.000 vuotta sitten Afrikassa lajimme ryhmässä kasvatettiin myös. Siellä lapset oppivat ryhmän mukana kulkiessa suurimman osan. Puhekieli oli jo olemassa. Vanhempi sukupolvi saattoi välittää tietoa lapsille puheen avulla. Sielläkään ei kieltäydytty, ei voitukaan, kertomasta lapsille mikä on oikein ja väärin. Tässä suhteessa Homo Sapiens -laji ei ole muuttunut. Lastenkasvatusta tarvitaan.
Geeneissä ei mielestäni ole pahuutta tai hyvyyttä. Näiden erottaminen on sosiaalinen taito.
hyviä jouluja
"vapaasta kasvatuksesta". Erään ruuhkabussin käytävällä oli seissyt sauvojen kanssa joku henkilö, jolla oli kipsi sääressä. Siinä lähellä oli ollut myös joku rouvahenkilö pienen poikansa kanssa, joka kevyesti potki sitä miehen sääressä olevaa kipsiä. Vaikka potkut eivät olleetkaan kovia, ne tekivät kipeätä murtuneissa luissa, joten mies pyysi poikaa, ettei hän potkisi, mutta poika ei ollut kuullakseenkaan. Vihdoin mies pyysi rouvaa, että hän kieltäisi poikaansa potkimasta, mutta rouva ilmoitti kopeasti: "Meidän lapsilla on vapaa kasvatus eikä niitä kielletä".
Seuraavalle pysäkille oli jäämässä joku teini-ikäinen poika, joka bussista lähtiessään räkäisi rouvan kasvoille ja sanoi: "Minullakin oli vapaa kasvatus"!
'
Täsmensit juuri sitä Ekivaari, mitä itse en osaanut selvästi monisanaisella lurituksella ilmaista. Malliesimerkki kasvattamattomuuden virheellisyydestä.
Vapaakasvatus on ensisijassa sitä,että lapsi saa valita itse haluamansa asian tilanteesa. Esim. ostetaanko jäätelöä vai karkkia. Haluatko välipalaksi jugurtin vai banaanin. jne... eli vapaalla kasvatuksella pyritään opettamaan lapselle tilanteen ratkaisua haluamallaan tavalla.
Mutta, todellisuudessa vapaakasvatus on laaja-alaisempi arjessa,- koska vanhemmilla ei ole aikaa lapsien touhuissa ja näin lapsi luontaisesti itse ratkaisee tilanteessa olevat asiat.Mitä enemmän lapset ovat yksin, niin sitä vapaammin he päättävät asioiostaan,- niin ja aikaisemmin.
Toisaalta vapaakasvatuksessa on hyviäkin puolia eli lapsi rohkenee päättämään aikaisin omista asioistaan ja tässä on hyvää se päättämisen kyky,- mutta asia mistä hän saa päättää ei aina ole hyvä lopputulokseltaan.
Siis vapaakasvatus on vastakohta alistamisen kautta kasvattamiselle.Jos lasta kasvatetaan alistamalla, niin lapselta kitketään kaikki oma-aloitteisuus ja rohkeus.Siis itsenäistyminen häiriintyy ja on ,- jopa aikuisiällä riipuvainen vanhempiensa holhouksesta.
Googlen ja muiden hakukoneiden välimuistista mutta vain siinä tapauksessa, että hakukoneiden sivustoja selaavat ja niistä muutoksia etsivät algoritmit havaitsevat ne ennen niiden poistamista.