"Suurten pankkien rahastojen tuotot ovat murheellista luettavaa. Kymmenen vuoden tuotoissa vain harva rahasto on päässyt plussalle."
Ohessa tuo kiinnostava artikkeli:
- http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/29113
.
Ohessa tuo kiinnostava artikkeli:
- http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/29113
.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aika vaativaksi on valittu tuo vertailuajankohta, kun alku on kaikkien aikojen markkinakuplassa ja loppu on syvimmässä sodanjälkeisessä lamassa. Noita lukemia kun miettii, niin vertailun vuoksi vaikkapa Nokian kurssi on laskenut samassa ajassa runsaat 80 %. Eivätkä osingotkaan ole antaneet kovin kummoista korkoa alkuperäiselle sijoitukselle.
Ei noissa tuloksissa paljon ihmettelemistä ole. Onpahan vain osoitus siitä, miten tärkeää sijoittamisessa on välttää kalliilla ostamista.
Artikkeli ei tarkenna alkaako vertailujakso vuonna 1999 vai 2000 ja mistä kuukaudesta lähtien. Varsinainen teknokuplan huippu, josta floppi alkoi, ajoittui vuoden 2000 marras-joulukuun tietämiin.
Käy kuitenkin ilmi, miten salkunhoitajat ovat olleet tuon kuplan puhkeamisen edellä ahneudessaan täysin kykenemättömiä ja sokeita ennakoimaan tilannetta. Toimintaa ohjaa ahneus ja pelko (sekä tulokseen perustuva palkka extra-boonuksineen), ensimmäinen sokeuttaa ja seuraava pelkää missaavansa potentiaalin tuloksen. Salkunhoitaja ei myöskään ole todellisuudessa missään vastuussa hänelle uskotun salkun / asiakkaiden varojen menestyksestä. Hän kuittaa komeat palkkiot tuloksesta riippumatta.
Olen edelleen säilyttänyt joitakin tuolta ajalta olevia ulkolaisia talouslehtiä, joissa teknofirmoja hehkutettiin alan / talouden "asiantuntijoiden" toimesta aivan viimeiselle metrille saakka liki ikuisina kultakaivoksina ja joiden arvotusmetodit ja käytetyt kertoimet olivat aivan kestämättömällä pohjalla.
Sama toistui nyt sittemmin subprime-kriisin yhteydessä. Pohjalla sama logiikka, markkina-psykologia ja osin uudet hemmot puikoissa, mutta vanhalla metodilla. Sama tulee toistumaan jatkossakin kunhan nykyisestä kriisitä on päästy riittävän pitkälle bulliin, joskin jonkin toisen elementin / tekijän seurauksena.
Tuo tilasto on hyvin havainnollinen kertoen millä kantimilla on ns. ammattilaisten salkunhoito, joille moni omansa kuitenkin uskoo, luottaen heidän pätevyyteen. Aiheesta oli hiljattain tutkimus (valitettavasti en sitä merkannut muistiin), jossa kävi ilmi miten hataralla pohjalla heidän valintansa lopuksi on. Muistaaksen puolet vääriä valintoja ja toisella puolella yritetään kompensoida edellisiä.
Toki on menestyksekkäitäkin rahastoja. Niitä tulisi osata ostaa oikeaan aikaan ja osata myös poistua oikeaan aikaan (haasteellinen tehtävä). Siinäkin tulee kuvaan mukaan ahneus ja pelko...
"Tuo tilasto on hyvin havainnollinen kertoen millä kantimilla on ns. ammattilaisten salkunhoito, joille moni omansa kuitenkin uskoo, luottaen heidän pätevyyteen. Aiheesta oli hiljattain tutkimus (valitettavasti en sitä merkannut muistiin), jossa kävi ilmi miten hataralla pohjalla heidän valintansa lopuksi on. Muistaaksen puolet vääriä valintoja ja toisella puolella yritetään kompensoida edellisiä."
Näinhän asian on pakko olla. Jos myyt "huonon" osakkeen, jonkun on ostettava se. Ja päin vastoin. Väistämättä, verrrattuna keskimääräiseen tuottoon tietyllä periodilla, n. puolet osakekaupoista ovat hyviä, ja puolet huonoja. Ja koska suurin osa markkinoilla olevasta rahasta on ammattilaisten hallinnoitavana...arvannet loput. Kyse ei ole siitä etteivätkö ammattilaiset olisi hyviä työssään, vaan siitä että he joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan. Sitten kun päälle lyödään kaupankäynnin kulut ja hallinnointipalkkiot, markkinatuottoa on paha voittaa.
Sama homma jossain V5:ssa, vakioveikkauksessa, vedonlyönnissä sun muussa. Ne kannattavat vain, jos tiedät aika paljon enemmän kyseisestä aiheesta kuin keskimääräinen pelaaja. Tai jos voit vaikuttaa asioiden kulkuun (myrkyttää toisten hevosia, järjestää sopupelejä tai lahjoa tuomarin jne..). Sisäpiiritiedon käyttö kuuluu samaan kastiin. Rahamarkkinoilla toki voittaa keskimäärin sen markkinatuoton verran. Rahapeleissä häviää keskimäärin 80..40%.
Osakkeisiin sisältyy positiivinen tuotto-odotus. Kaiken maailman veikkauksiin ym sisältyy negatiivinen tuotto-odotus, koska rahapelien järjestäjä voittaa aina. Niillä ei ole mitään tekemistä sijoittamisen kanssa. Spekuloinnin kanssa kyllä.
Vaikka keskimääräisen markkinatuoton voittaminen onkin nollasummapeliä, sijoittamisen ei tarvitse olla sitä. Esim. ostamalla indeksirahastoa saa keskimääräisen bruttotuoton (ja keskimääräistä paremman nettotuoton, pienien kulujen ansiosta), riippumatta siitä mitä muut tekevät.
Pitkällä aikavälillä, siis kymmeniä vuosia, osakesijoittaminen on varsin kannattavaa.