Nämä sanat ovat meille kaikille samat.
Silloin kun jätämme henkikotimme astuaksemme uuteen parantumis- ja yhdistymiselämään kolmannessa ulottuvuudessa, on pakko olla jotain hämmennystä, koska päästämme irti koko jumaluudesta ottaaksemme ihmisyyden, minkä tarkoituksena on yhdistyä taas jumalitseemme. Ei ole mikään ihme, että olemme haluttomia tulemaan maan päälle ja vietämme paljon aikaa toivoen, että voisimme palata Kotiin. Mutta joka kerta kun toistamme tämän matkan jumaluudesta ihmisyyteen ja takaisin jumaluuteen, verho ihmis- ja jumalitsemme väliltä ohenee jokaisesta saamastamme ymmärryspilkahduksesta. Vaikka olemme keskittyneet verhon ohentamiseen aineellisen ja henkimaailman väliltä kosmisella tasolla, se tapahtuu myös sisällämme.
Koska maapallon energia on hyvin tiheää, meidän on otettava ihmisolemus täysin pysyäksemme tässä ulottuvuudessa. Mitä enemmän tiheyttä otamme itseemme, sitä vähemmän voimme yhdistyä henkiseen olemukseemme. Mutta tämä muuttuu tekemästämme parannustyöstä, esiin tulevista uusista energioista ja pyörteistä sekä yleisestä halusta ja kiinnostuksesta yhdistymistä kohtaan. Kun maan energiat kevenevät, voimme kohottaa värähtelyämme ja saada energiatason, mikä haluaa henkistä yhdistymistä.
Yhdistymisen tapahtumiseksi meidän on haluttava sitä ja ennen kuin voimme tehdä tämän, meidän on oltava tasolla, missä voimme edes harkita sitä. Maapallon energioiden matalammilla, tiheimmillä tasoilla on niin paljon pelkoa, ettei ole mitään kiinnostusta henkisiin piireisiin. Kun nämä energiat kevenevät, tasapaino muuttuu pelkästä ihmisolemuksesta yhdistyneempään olemukseen. Alamme yhdistyä henkisyyteemme, koska energiakentässämme on tilaa sille. Siksi meidän on päästettävä irti ihmisistä, jotka eivät halua parantua - he eivät ole päästäneet irti riittävästi tiheydestä saadakseen tilaa parantumiselle. Niinpä siitä tulee heille kiusallista sen sijaan, että he haluaisivat sitä.
Kun siirrymme ihmisyydestä jumaluuteen, mikä on tulemista jumalaiseksi ihmiseksi, fyysinen olemuksemme heijastaa kevyempiä energioitamme. "Nuorrumme" ja näytämme nuoremmalta, koska mitä enemmän päästämme irti tiheydestä, sitä enemmän voimme ruumiillistaa ajattoman, moniulotteisen itsemme. Korkeampien energioiden myötä kehomme voi toimia tehokkaammin ja säteillä hyvää terveyttä. Sairautta ja vaivaisuutta ei enää tarvita parantumismatkaamme tai oppimistamme varten. Koska fyysinen keho on hengen astia, niin mitä enemmän jumaluutta voimme ruumiillistaa, sitä vähemmän niillä fyysisen kehon puolilla, jotka ovat läheisesti sidottuja kärsimyksen ja tuskan tiheyteen, on energioita, joiden kanssa resonoida. Tämä on maapallon energioiden muuttamismatkaa - taivaan tuomista maan päälle tekemällä tilaa jumaluudelle ihmiskokemuksessamme. Ja siunaukset meille ovat moninaiset, kun luomme uuden kotimme, mikä heijastaa jumaluutemme ruumiillistumista.
Kirjoittanut arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 21.12.2009
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
.
Silloin kun jätämme henkikotimme astuaksemme uuteen parantumis- ja yhdistymiselämään kolmannessa ulottuvuudessa, on pakko olla jotain hämmennystä, koska päästämme irti koko jumaluudesta ottaaksemme ihmisyyden, minkä tarkoituksena on yhdistyä taas jumalitseemme. Ei ole mikään ihme, että olemme haluttomia tulemaan maan päälle ja vietämme paljon aikaa toivoen, että voisimme palata Kotiin. Mutta joka kerta kun toistamme tämän matkan jumaluudesta ihmisyyteen ja takaisin jumaluuteen, verho ihmis- ja jumalitsemme väliltä ohenee jokaisesta saamastamme ymmärryspilkahduksesta. Vaikka olemme keskittyneet verhon ohentamiseen aineellisen ja henkimaailman väliltä kosmisella tasolla, se tapahtuu myös sisällämme.
Koska maapallon energia on hyvin tiheää, meidän on otettava ihmisolemus täysin pysyäksemme tässä ulottuvuudessa. Mitä enemmän tiheyttä otamme itseemme, sitä vähemmän voimme yhdistyä henkiseen olemukseemme. Mutta tämä muuttuu tekemästämme parannustyöstä, esiin tulevista uusista energioista ja pyörteistä sekä yleisestä halusta ja kiinnostuksesta yhdistymistä kohtaan. Kun maan energiat kevenevät, voimme kohottaa värähtelyämme ja saada energiatason, mikä haluaa henkistä yhdistymistä.
Yhdistymisen tapahtumiseksi meidän on haluttava sitä ja ennen kuin voimme tehdä tämän, meidän on oltava tasolla, missä voimme edes harkita sitä. Maapallon energioiden matalammilla, tiheimmillä tasoilla on niin paljon pelkoa, ettei ole mitään kiinnostusta henkisiin piireisiin. Kun nämä energiat kevenevät, tasapaino muuttuu pelkästä ihmisolemuksesta yhdistyneempään olemukseen. Alamme yhdistyä henkisyyteemme, koska energiakentässämme on tilaa sille. Siksi meidän on päästettävä irti ihmisistä, jotka eivät halua parantua - he eivät ole päästäneet irti riittävästi tiheydestä saadakseen tilaa parantumiselle. Niinpä siitä tulee heille kiusallista sen sijaan, että he haluaisivat sitä.
Kun siirrymme ihmisyydestä jumaluuteen, mikä on tulemista jumalaiseksi ihmiseksi, fyysinen olemuksemme heijastaa kevyempiä energioitamme. "Nuorrumme" ja näytämme nuoremmalta, koska mitä enemmän päästämme irti tiheydestä, sitä enemmän voimme ruumiillistaa ajattoman, moniulotteisen itsemme. Korkeampien energioiden myötä kehomme voi toimia tehokkaammin ja säteillä hyvää terveyttä. Sairautta ja vaivaisuutta ei enää tarvita parantumismatkaamme tai oppimistamme varten. Koska fyysinen keho on hengen astia, niin mitä enemmän jumaluutta voimme ruumiillistaa, sitä vähemmän niillä fyysisen kehon puolilla, jotka ovat läheisesti sidottuja kärsimyksen ja tuskan tiheyteen, on energioita, joiden kanssa resonoida. Tämä on maapallon energioiden muuttamismatkaa - taivaan tuomista maan päälle tekemällä tilaa jumaluudelle ihmiskokemuksessamme. Ja siunaukset meille ovat moninaiset, kun luomme uuden kotimme, mikä heijastaa jumaluutemme ruumiillistumista.
Kirjoittanut arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 21.12.2009
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muutumme ihmiseksi keveästä sfääri-elämästä jotta voisimme oikein tuntea olevamme yksilöitä. Ihminen ei ole vieläkään kunnolla yksilö tässä aivoruumiissaan mailmanlaajuisesti katsoen, sillä hän seuraa joukkoja ja menee ryhmäajattelun mukaan. On tutkittu psykologian saralla, Milgramin tottelevaisuuskokeet mm., että 65 % ihmisistä on täysin käskytettävissä periaatteessa mihin tahansa tekoihin heidän omantuntonsa vastaisesti. Solomon Aschin ja Muzafer Sherifin yhdenmukaisuuskokeet antavat samansuuntaisia tuloksia. Ihminen on siis vielä epäitsenäinen ja seuraa laumaa tarvittaessa kritiikittömästi.
Kun tulemme vahvoiksi ja itsenäisiksi tässä materiassa, alamme itsenäistyä keveissä sfääreissä, ei ennen sitä. Tällä hetkellä ihminen on keveämmissä maailmoissa täysin mielikuviensa vietävissä. Itsenäistyttyämme säilytämme ryhmätajuisuuden "jumalaisissa piireissä", mutta aivan uudella tasolla. Näemme selvemmin ilman mielikuviin perustuvien uskomusten ja uskontojen painolastia.
Suhtautuminen rahaan on ns. henkisissä piireissä monesti uudistumatonta, olen huomannut. Nyt tulee muutos. Rahaa aletaan arvostamaan ja sitä voidaan mysö luoda tarpeen vaatiessa menemällä töihin. Laiskottelevat "erakkogurut" laitetaan kursseille ja töihin. Tämä suuntaus on Suomessakin, kun yhteistä hyvää aletaan arvostaa. Pelkkä oma napa ei riitä.
Raha on tiivistettyä rakkautta. Se on kiertävä luonnonvara. Laitamme sitä jakoon niin se palaa moninkertaisena meille. Virtaus on avainasana tässäkin.
Annamme rahaa ja materiaa niin annamme rakkautta. Tämä oppiläksy on uskomaton, siksi oppiminen tällä saralla on mitä suurin haaste henkisille ihmisille, jotka saattavat jopa pelätä rahaa ja sen antamista.
Kun tämä olemme oppineet ja tämän myötä luontevan suhtautumisen MATERIAAN niin olemme edenneet taas huiman askeleen eteenpäin.
Kuten buddhalaisten ydinsutra vihjaa, toisilla sanoilla - materia on henkeä ja henki on materiaa.
suvussa skitsofreniaa, varottaa nassesetiä ja namutätiä...Aspovaaran poika lakritsimiehenä lapsille, sormeton "kaveri...".