Miksi suurhyökkäys -44 yllätti Suomen?

Kesäkuun 6. päivä oli alkanut Normandian maihinnousu ja maailmalla tiedettiin yleisesti, että myös itärintamalla alkaa puna-armeijan SUURHYÖKKÄYS. Sen uskottiin alakavan eteläisellä Ukrainan rintamalla.

Rauhanneuvottelut Suomen kanssa olivat kuitenkiin päättyneet huhtikuun lopulla tuloksittomina ja puna-armeijalla oli ennen SUURHYÖKKÄYSTÄ yksi asia hoidettavanaan: Uhka Leningradin yllä.

Suomessa oli 200 000 saksalaista sotilasta siirtymässä pohjoisesta etelämmäksi.

Niinpä puna-armeijan SUURHYÖKKÄYS alko vasta 22.6.1944 välittömästi Viipurin operaation jälkeen ja välittömästi operaatio Petroskoin alkamisen jälkeen. Ja se alkoi, ei etelässä kuten saksalaiset uskoivat, vaan Valko-Venäjällä.

Tämä operaatio Bagration oli maailmansodan merkittävin operaatio. Siinä lopullisesti katkesi Wehrmachtin selkäranka.

Ukrainan rintamalla kirjoitti:

Kesäkuun 6. päivä oli alkanut Normandian maihinnousu ja maailmalla tiedettiin yleisesti, että myös itärintamalla alkaa puna-armeijan SUURHYÖKKÄYS. Sen uskottiin alakavan eteläisellä Ukrainan rintamalla.

Rauhanneuvottelut Suomen kanssa olivat kuitenkiin päättyneet huhtikuun lopulla tuloksittomina ja puna-armeijalla oli ennen SUURHYÖKKÄYSTÄ yksi asia hoidettavanaan: Uhka Leningradin yllä.

Suomessa oli 200 000 saksalaista sotilasta siirtymässä pohjoisesta etelämmäksi.

Niinpä puna-armeijan SUURHYÖKKÄYS alko vasta 22.6.1944 välittömästi Viipurin operaation jälkeen ja välittömästi operaatio Petroskoin alkamisen jälkeen. Ja se alkoi, ei etelässä kuten saksalaiset uskoivat, vaan Valko-Venäjällä.

Tämä operaatio Bagration oli maailmansodan merkittävin operaatio. Siinä lopullisesti katkesi Wehrmachtin selkäranka.

Lue lisää

etelämmäksi? Taas höpöä. No, kyllähän Dietl tuli Mikkeliin ja lähti Saksaan, mutta armeija pysyi paikoillaan.Siellä pelättiin puna-armeijan suurhyökkäystä. Joitakin lentokoneita luovutettiin osasto Kuhlmeylle.

Taidat olla se kaheli, joak ei tiedä sodasta muuta kuin Bagrationin. Jotain on sekin.

Ryti oli presidentti eikä sodan johtaja!? Kyllä vastuu asiasta kuuluu muille!

Ei ole sattumaa, että Operaatio Bagration, joka murskasi saksalaisten itärintaman keskisen armeijaryhmän, alkoi heti Viipurin tultua vallatuksi. Suomalaiset oli karkotettu Leningradin edustalta nopealla operaatiolla ja saatu Viipurin menetyksen myötä tajuamaan toivottoman taistelun turhuus - eli nyt oli puna-armeijan aika lähteä saksalaisia kurmottamaan, etenemään kohti Berliiniä.

Monia meni kirjoitti:

Ei ole sattumaa, että Operaatio Bagration, joka murskasi saksalaisten itärintaman keskisen armeijaryhmän, alkoi heti Viipurin tultua vallatuksi. Suomalaiset oli karkotettu Leningradin edustalta nopealla operaatiolla ja saatu Viipurin menetyksen myötä tajuamaan toivottoman taistelun turhuus - eli nyt oli puna-armeijan aika lähteä saksalaisia kurmottamaan, etenemään kohti Berliiniä.

Lue lisää

vasta alkoi. Joukkoja siirrettiin pois vasta 15.7. alkaen, kun hyökkäyksen epäonnistuminen oli käynyt selväksi. Silti sitä jatkettiin Vuosalmella ja Laatokan pohjoispuolella.

Stallarien kirjoituspiirien ohjeet ovat auttamatta totuuden vastaisia. Sen osoittavat neuvostoarkistot.

Monia meni kirjoitti:

Ei ole sattumaa, että Operaatio Bagration, joka murskasi saksalaisten itärintaman keskisen armeijaryhmän, alkoi heti Viipurin tultua vallatuksi. Suomalaiset oli karkotettu Leningradin edustalta nopealla operaatiolla ja saatu Viipurin menetyksen myötä tajuamaan toivottoman taistelun turhuus - eli nyt oli puna-armeijan aika lähteä saksalaisia kurmottamaan, etenemään kohti Berliiniä.

Lue lisää

Kyse oli kahdesta täysin eri kokoluokan hankkeesta eikäne olleet kytköksissä toisiinsa!

johto keskitetttiin 15.6.44 eversti Rikhard Lorentzille, joka perusti johtokeskuksen Lappeenrantaaan. Sieltä johdettiin keskitetysti lentotoimintaa Kannakselle ja itse asiassa koko rintamalle.

tätä aihetta koskaan tutkittu kunnolla tai onko kukaan lukenut tästä aiheesta enempää? Tämä oli kuitenkin erittäin ratkaiseva asia Suomen kohtalossa. JOS suomi olisi ollut valmiina hyökkäykseen, taistelujen lopputilos olisi voinut aivan erilainen. Kuitenkin monista lähteistä on luettavista että varsinkin ilmavoimat lähettivät eteenpäin raportteja venäläisten joukkojen siirroista ja keskityksistä. Eli voi sanoa näin että alun perääntyminen ja jopa osin pakokauhu johtui yksinomaan sodanjohdon typeryydestä ja sinisilmäisyydestä. Hyökkäykseen ei vain oltu varauduttu millään tavalla, vaikka ennakkovaroituksia siittä oli sadellut pitkin kevättä. Miten sodanjohto voi olla niin typerää että luulee asemasodan jatkuvan vielä kolmen vuoden jälkeen vaikka saksalaiset oli laitettu perääntymään kaikkialla itärintamalla. Onko tästä vaiettu vain koska tämä on häpeällinen luku suomen sotahistoriassa? Himmentäisikö tämä fakta suomen torjuntavoiron arvoa? Ihmettelen vaan.

propelli kirjoitti:

tätä aihetta koskaan tutkittu kunnolla tai onko kukaan lukenut tästä aiheesta enempää? Tämä oli kuitenkin erittäin ratkaiseva asia Suomen kohtalossa. JOS suomi olisi ollut valmiina hyökkäykseen, taistelujen lopputilos olisi voinut aivan erilainen. Kuitenkin monista lähteistä on luettavista että varsinkin ilmavoimat lähettivät eteenpäin raportteja venäläisten joukkojen siirroista ja keskityksistä. Eli voi sanoa näin että alun perääntyminen ja jopa osin pakokauhu johtui yksinomaan sodanjohdon typeryydestä ja sinisilmäisyydestä. Hyökkäykseen ei vain oltu varauduttu millään tavalla, vaikka ennakkovaroituksia siittä oli sadellut pitkin kevättä. Miten sodanjohto voi olla niin typerää että luulee asemasodan jatkuvan vielä kolmen vuoden jälkeen vaikka saksalaiset oli laitettu perääntymään kaikkialla itärintamalla. Onko tästä vaiettu vain koska tämä on häpeällinen luku suomen sotahistoriassa? Himmentäisikö tämä fakta suomen torjuntavoiron arvoa? Ihmettelen vaan.

Lue lisää

Ilmavoimat saivat tieoa joukojen keskityksistä ilmakuvien avulla. Kuvauslentoja tehtiin jatkuvasti. Myös kiinni saaduista desanteilta saatiin sen suuntaista tietoa, että hyökkäys oli tulossa. Se, mitä näille tiedoille tapahtui johtoportaassa, onkin toinen juttu.
Siinä olet oikeassa, että lopputulos olisi voinut olla erilainen, jos olisi valmistauduttu. Mutta on hyvä muistaa, että yllättys ei johtanut samanlaiseen lamaantumiseen, joka tapahtui Pearl Hearborin iskussa v.1941 tai Neuvostoliiton kohdalla kesällä 1941. Hyökkäys torjuttiin lopulta ja itsenäisyys pelastettiin.
Joten siinä mielessä tapaus ei himmennä torjuntavoiton arvoa.

propelli kirjoitti:

tätä aihetta koskaan tutkittu kunnolla tai onko kukaan lukenut tästä aiheesta enempää? Tämä oli kuitenkin erittäin ratkaiseva asia Suomen kohtalossa. JOS suomi olisi ollut valmiina hyökkäykseen, taistelujen lopputilos olisi voinut aivan erilainen. Kuitenkin monista lähteistä on luettavista että varsinkin ilmavoimat lähettivät eteenpäin raportteja venäläisten joukkojen siirroista ja keskityksistä. Eli voi sanoa näin että alun perääntyminen ja jopa osin pakokauhu johtui yksinomaan sodanjohdon typeryydestä ja sinisilmäisyydestä. Hyökkäykseen ei vain oltu varauduttu millään tavalla, vaikka ennakkovaroituksia siittä oli sadellut pitkin kevättä. Miten sodanjohto voi olla niin typerää että luulee asemasodan jatkuvan vielä kolmen vuoden jälkeen vaikka saksalaiset oli laitettu perääntymään kaikkialla itärintamalla. Onko tästä vaiettu vain koska tämä on häpeällinen luku suomen sotahistoriassa? Himmentäisikö tämä fakta suomen torjuntavoiron arvoa? Ihmettelen vaan.

Lue lisää

luultavasti perusteellisemmin kuin mitään muuta vaihetta viime sodissa. Suomi oli täysin valmiina hyökkäykseen, mutta eihän sen voimaSTA JA TARKASTA AJASTA kukaan voinut olla etukäteen täsmällisesti tietoinen. Tiedustelutiedot olivat hajanaisisa ja epätarkkoja.

Esimerkiksi hyökkäysjoukkojen siirto tapahtui vasta pari päivää ennen vesitse Oranienbaumin puolelta. Sekin selvisi vasta 1993, kun entisen NL:n alemmat arkistot hetkeksi aukenivat.

Sodanjohto odotti täysin perustellusti puna-armeijan hyökkäävän itärintamalla maihinnousuun liittyen. Lisäksi NL hämäsi erittäin taitavasti saaden mm. saksalaiset uskomaan hyökkäykseen Pohjois-Suomessa.

Miten ihmeessä voit väittää asiasta vaietun?

vaikka kuinka, kirjoitti:

luultavasti perusteellisemmin kuin mitään muuta vaihetta viime sodissa. Suomi oli täysin valmiina hyökkäykseen, mutta eihän sen voimaSTA JA TARKASTA AJASTA kukaan voinut olla etukäteen täsmällisesti tietoinen. Tiedustelutiedot olivat hajanaisisa ja epätarkkoja.

Esimerkiksi hyökkäysjoukkojen siirto tapahtui vasta pari päivää ennen vesitse Oranienbaumin puolelta. Sekin selvisi vasta 1993, kun entisen NL:n alemmat arkistot hetkeksi aukenivat.

Sodanjohto odotti täysin perustellusti puna-armeijan hyökkäävän itärintamalla maihinnousuun liittyen. Lisäksi NL hämäsi erittäin taitavasti saaden mm. saksalaiset uskomaan hyökkäykseen Pohjois-Suomessa.

Miten ihmeessä voit väittää asiasta vaietun?

Lue lisää

tarkoituksellisesti kärjistin asioita jotta saataisiin aikaan keskustelua. Mutta tähän asiaan olen törmännyt hyvin vähän, liekö sitten oikein kunnolla asiaa penkonutkaan. Yleensä suurhyökkäyksestä ja kannaksen taisteluista puhutaan paljon mutta ei siittä että miksi siihen oltiin valmistauduttu niin huonosti. Jälkiviisaushan on helppoa, mutta kuitenkin merkit olivat selviä pitkin kevättä. Tutkittuhan asiaa on varmasti paljon ainakin puolustuvoimien osalta, muta on siitä olemassa yleisesti julkaistuja teoksia. Tuolta ylempää linkistä sain ainakin vinkin kirjasta "päämäjan hukatut kuukaudet". Olisiko tietoa muista teoksista?

vaikka kuinka, kirjoitti:

luultavasti perusteellisemmin kuin mitään muuta vaihetta viime sodissa. Suomi oli täysin valmiina hyökkäykseen, mutta eihän sen voimaSTA JA TARKASTA AJASTA kukaan voinut olla etukäteen täsmällisesti tietoinen. Tiedustelutiedot olivat hajanaisisa ja epätarkkoja.

Esimerkiksi hyökkäysjoukkojen siirto tapahtui vasta pari päivää ennen vesitse Oranienbaumin puolelta. Sekin selvisi vasta 1993, kun entisen NL:n alemmat arkistot hetkeksi aukenivat.

Sodanjohto odotti täysin perustellusti puna-armeijan hyökkäävän itärintamalla maihinnousuun liittyen. Lisäksi NL hämäsi erittäin taitavasti saaden mm. saksalaiset uskomaan hyökkäykseen Pohjois-Suomessa.

Miten ihmeessä voit väittää asiasta vaietun?

Lue lisää

Kuinka sitten aiheesta on kirjoitettu iät ja ajat ja aliupseerin arvoinen vanki on asiasta kertonut tuoreeltaan, että heitä siirretään laivoilla savuverhon suojissa Kannakselle.

"Oranienbaumin puolelta. Sekin selvisi vasta 1993, kun entisen NL:n alemmat arkistot hetkeksi aukenivat."

Paksua kirjoitti:

Kuinka sitten aiheesta on kirjoitettu iät ja ajat ja aliupseerin arvoinen vanki on asiasta kertonut tuoreeltaan, että heitä siirretään laivoilla savuverhon suojissa Kannakselle.

"Oranienbaumin puolelta. Sekin selvisi vasta 1993, kun entisen NL:n alemmat arkistot hetkeksi aukenivat."

Lue lisää

siirrettiin ne jalkaväkijoukot, jotka hyökkäsivät Valkeasaaressa. Tietysti Keski- ja Itä-Kannaksen joukot siirrettiin maitse, mutta nekin hyvin myöhään. Yksittäisistä vankitiedoista ei voitu luoda kokonaiskuvaa, koska ne olivat puutteellisia ja ristiriitaisia. Vangit eivät useinkaan antaneet riittävän uskottavia tietoja.

propelli kirjoitti:

tarkoituksellisesti kärjistin asioita jotta saataisiin aikaan keskustelua. Mutta tähän asiaan olen törmännyt hyvin vähän, liekö sitten oikein kunnolla asiaa penkonutkaan. Yleensä suurhyökkäyksestä ja kannaksen taisteluista puhutaan paljon mutta ei siittä että miksi siihen oltiin valmistauduttu niin huonosti. Jälkiviisaushan on helppoa, mutta kuitenkin merkit olivat selviä pitkin kevättä. Tutkittuhan asiaa on varmasti paljon ainakin puolustuvoimien osalta, muta on siitä olemassa yleisesti julkaistuja teoksia. Tuolta ylempää linkistä sain ainakin vinkin kirjasta "päämäjan hukatut kuukaudet". Olisiko tietoa muista teoksista?

Lue lisää

ja katso viime sotien hyllyjä. Kannaksen läpimurrosta on tutkimuksia 50-luvulta alkaen. Tuoreehko väitöskirja on mm. Tapio Tiihoselta. Vielö tuoreempi on Ohto Mannisen kirja "Miten Suomi valloitetaan ( 2008).Etkö todellakaan ole edes kuullut Ylikankaan kirjasta Romahtaako rintama?

Mistä tuollaisia hölmöjä oikein sikiää näille palstoille?

puolelta kirjoitti:

siirrettiin ne jalkaväkijoukot, jotka hyökkäsivät Valkeasaaressa. Tietysti Keski- ja Itä-Kannaksen joukot siirrettiin maitse, mutta nekin hyvin myöhään. Yksittäisistä vankitiedoista ei voitu luoda kokonaiskuvaa, koska ne olivat puutteellisia ja ristiriitaisia. Vangit eivät useinkaan antaneet riittävän uskottavia tietoja.

Lue lisää

Oraniebaumista siirrettiin touko- kesäkuun vaihteessa Valkeasaareen Suomen sodanjohdon tietämättä kokonainen ARMEIJA, tykistökeraaki Govorovin 21. armeija ja sitä tukevat Kaartin raskaat pansarirykmentit.

Juuri tämä Govorovin 21. armeija toteutti kannaksen suurhyökkäyksen länsikannaksella (III AK:n lohko), ns Viipurin operaation 9. - 20. kesäkuuta 1944. Siellä vuodesta 1941 roikkunut 23. armeija tuli vasta perässä ja suuntasi Vuokselle.

Itä-Karjalan suurhyökkäykset Syvärin ja Petroskoin suunnilta alkoivat välittömästi Viipurin menetyksen jälkeen 21. kesäkuuta.

NÄIN! kirjoitti:

Oraniebaumista siirrettiin touko- kesäkuun vaihteessa Valkeasaareen Suomen sodanjohdon tietämättä kokonainen ARMEIJA, tykistökeraaki Govorovin 21. armeija ja sitä tukevat Kaartin raskaat pansarirykmentit.

Juuri tämä Govorovin 21. armeija toteutti kannaksen suurhyökkäyksen länsikannaksella (III AK:n lohko), ns Viipurin operaation 9. - 20. kesäkuuta 1944. Siellä vuodesta 1941 roikkunut 23. armeija tuli vasta perässä ja suuntasi Vuokselle.

Itä-Karjalan suurhyökkäykset Syvärin ja Petroskoin suunnilta alkoivat välittömästi Viipurin menetyksen jälkeen 21. kesäkuuta.

Lue lisää

Laatikaisen !V AK. Itä-Kannaksella oli Siilasvuon III AK.

Voi-voi tuota tiedon tasoa.

Vapaa suopmalainen kirjoitti:

Ilmavoimat saivat tieoa joukojen keskityksistä ilmakuvien avulla. Kuvauslentoja tehtiin jatkuvasti. Myös kiinni saaduista desanteilta saatiin sen suuntaista tietoa, että hyökkäys oli tulossa. Se, mitä näille tiedoille tapahtui johtoportaassa, onkin toinen juttu.
Siinä olet oikeassa, että lopputulos olisi voinut olla erilainen, jos olisi valmistauduttu. Mutta on hyvä muistaa, että yllättys ei johtanut samanlaiseen lamaantumiseen, joka tapahtui Pearl Hearborin iskussa v.1941 tai Neuvostoliiton kohdalla kesällä 1941. Hyökkäys torjuttiin lopulta ja itsenäisyys pelastettiin.
Joten siinä mielessä tapaus ei himmennä torjuntavoiton arvoa.

Lue lisää

Stalin löi pari viikkoa järkeä suomalaisten päähän. Rauhanhalukkuus Suomessa kasvoi siitä kummasti.

Govorovin tykit kirjoitti:

Stalin löi pari viikkoa järkeä suomalaisten päähän. Rauhanhalukkuus Suomessa kasvoi siitä kummasti.

Tarkoitus oli tuhota Suomen armeija ja pakottaa maa antautumaan. Aika loppui kesken ja saatiin rauha, tosin tiukin ehdoin. Torjuntavoitot pelastivat itsenäisyyden.

Govorovin tykit kirjoitti:

Stalin löi pari viikkoa järkeä suomalaisten päähän. Rauhanhalukkuus Suomessa kasvoi siitä kummasti.

Neuvostoliitto pakotettiin rauhaan Suomen kanssa parissa viikossa. Ensin oli kohtuutomat ja kansainvälisisä sääntöjä sisältävät rauhan ehdot maaliskuussa, sitten ehdoton antautumisvaatimus Kannaksen suurhyökkäyksen aikana kesäkuussa. Syksyllä saatiin ainakin kansainvälisten sääntöjen mukaiset ehdot, jotka voittiin paremman puuteessa hyväksyä.

NÄIN! kirjoitti:

Oraniebaumista siirrettiin touko- kesäkuun vaihteessa Valkeasaareen Suomen sodanjohdon tietämättä kokonainen ARMEIJA, tykistökeraaki Govorovin 21. armeija ja sitä tukevat Kaartin raskaat pansarirykmentit.

Juuri tämä Govorovin 21. armeija toteutti kannaksen suurhyökkäyksen länsikannaksella (III AK:n lohko), ns Viipurin operaation 9. - 20. kesäkuuta 1944. Siellä vuodesta 1941 roikkunut 23. armeija tuli vasta perässä ja suuntasi Vuokselle.

Itä-Karjalan suurhyökkäykset Syvärin ja Petroskoin suunnilta alkoivat välittömästi Viipurin menetyksen jälkeen 21. kesäkuuta.

Lue lisää

ota selvää edes perusasioista. Govorov oli Leningradin rintaman komentaja. 21. Armeijaa komensi kenraali G.N. Gusev.

Koko armeijaa ei suinkaan siirretty Oranienbaumin puolelta, vaan vain tietyt osat. Muut tuotiin rautateitse. Se selvisi suomalaisille vasta 1991, kun NL:n alemman tason arkistot aukenivat lyhyeksi aikaa.

Punas-armeija salasi ja harhautti toimensa tavattoman taitavasti. Siitä on syytä antaa heille tunnustus.Ei Suomen sodanjohto muutenkaan ollut viime sotien aikana ainoa, joka harhautettiin. Esimerkkejä riittää yli maailman.

Leningradin saarron purkauduttua Päämaja luonnollisesti harkitsi Kannaksen puolustuksen uudelleen. Joukot jaettiin kahdelle armeijakunnalle. Linnoitustöitä kiirehdittiin ja Kannakselle siirrettiin Panssaridivisioona ja 3. Divisioona sekä ilmatorjunta-, pioneeri ja työjoukkoja. Operaatiopuoli esitti muitakin siirtoja, mutta ylipäällikkö ei niihin suostunut.

VT-asemaa ei otettu pääasemaksi, koska rykmentin- ja divisioonan komentajat ilmoittivat kahdesti olevansa halukkaita taistelemaan nimenomaan silloisessa pääasemassa.

Yksikään Kannaksen divisioonankomentaja ei viimeisissä kesäkuun alun tilannearvioissaan odottanut hyökkäystä lähipäivinä. Niihinhän Päämaja osaltaan nojautui.

tuo onkin kirjoitti:

Leningradin saarron purkauduttua Päämaja luonnollisesti harkitsi Kannaksen puolustuksen uudelleen. Joukot jaettiin kahdelle armeijakunnalle. Linnoitustöitä kiirehdittiin ja Kannakselle siirrettiin Panssaridivisioona ja 3. Divisioona sekä ilmatorjunta-, pioneeri ja työjoukkoja. Operaatiopuoli esitti muitakin siirtoja, mutta ylipäällikkö ei niihin suostunut.

VT-asemaa ei otettu pääasemaksi, koska rykmentin- ja divisioonan komentajat ilmoittivat kahdesti olevansa halukkaita taistelemaan nimenomaan silloisessa pääasemassa.

Yksikään Kannaksen divisioonankomentaja ei viimeisissä kesäkuun alun tilannearvioissaan odottanut hyökkäystä lähipäivinä. Niihinhän Päämaja osaltaan nojautui.

Lue lisää

Näin tapahtui vasta hyökkäyksen jälkeen Oeschin toimesta.

"Joukot jaettiin kahdelle armeijakunnalle. Linnoitustöitä kiirehdittiin"

pidä paikkaansa kirjoitti:

Näin tapahtui vasta hyökkäyksen jälkeen Oeschin toimesta.

"Joukot jaettiin kahdelle armeijakunnalle. Linnoitustöitä kiirehdittiin"

Kannas jaettiin kahdelle armeijakunnalle 16.2. 44. Samalla vahvennettiin Kannasta kahdella divisioonalla ja muilla joukoilla. Armeijakuntien tehtävissä korostettiin nimenomaan suurhyökkäyksen torjuntaa sellaisena kuin se oli itärintmalla useasti nähty. Päämaja oli täysin oikealla asialla näissä kohdin. Oli täysin perusteltua uskoa kolmatta vuotta valmistellun puolustuksen kestävän. Siihen uskoivat joukot itsekin. Jälkiviisaus on sitten toinen asia.

Kannakselle siirrettiin kolmas armeijakunta ( V AKE) Aunuksesta 18.6. 44.

Kannattaisi perehtyä sotatapahtumiin edes hieman. Tietoa on loputtomiin. Uskomukset kannattaa aina korvata faktoin.

Rautakylki kirjoitti:

Kannas jaettiin kahdelle armeijakunnalle 16.2. 44. Samalla vahvennettiin Kannasta kahdella divisioonalla ja muilla joukoilla. Armeijakuntien tehtävissä korostettiin nimenomaan suurhyökkäyksen torjuntaa sellaisena kuin se oli itärintmalla useasti nähty. Päämaja oli täysin oikealla asialla näissä kohdin. Oli täysin perusteltua uskoa kolmatta vuotta valmistellun puolustuksen kestävän. Siihen uskoivat joukot itsekin. Jälkiviisaus on sitten toinen asia.

Kannakselle siirrettiin kolmas armeijakunta ( V AKE) Aunuksesta 18.6. 44.

Kannattaisi perehtyä sotatapahtumiin edes hieman. Tietoa on loputtomiin. Uskomukset kannattaa aina korvata faktoin.

Lue lisää

Noilla aiemmilla Mannerheimin päätöksillä ei ollut tässä tilanteessa enää mitään merkitystä.
En aio rasittaa lukijoita mutu tai henk.koht. lässytyksillä vaan viittauksilla Mannerheimin toimintaan:

"Vetäytymällä VKT-linjalle suomalaiset voittivat aikaa apuvoimien saamiseksi. Mannerheim määräsi neljä divisioonaa ja yhden prikaatin siirrettäväksi Itä-Karjalasta Kannakselle."

"Airo soitti Oeschille 14. kesäkuuta:
Kannaksella on asiat päin helvettiä. Painu sinne ylipäällikön käskystä, armeijakunnat ovat sinun.
Aamulla kello 7.50 Oesch oli Laatikaisen esikunnassa Ylä-Kuusassa ja otti tehtävänsä vastaan koko Kannaksen komentajana. Hänellä oli komennossaan enemmän joukkoja kuin koko talvisodassa taisteli. Se tarkoitti kahta kolmasosaa koko Suomen kenttäarmeijasta."

"IV Armeijakunta pystyi keskittämään voimansa painopistesuunnan
taisteluun sen jalkeen, kun V Armeijakunta aloitti toimintansa
22.6. klo 12.00 kenraalimajuri A. Svenssonin otettua rintamavas-
tuun Viipurinlahden lohkolla.
Seuraavan~ paivana viimeiset vahvennukset alkoivat saapua
Kannakselle. Viipurin luoteispuplisilla rautatieasemilla purettiin
junista 11. Divisioona, joka alistettiin Kannaksen joukkojen komen-
tajalle käytettavaksi vastahyokkayksiin Viipurinlahden ja Viipurin
suuntiin. 6. Divisioona saapui Jaasken asemalle päämajan reser-
viksi, Saksan lupaamia maavoimia alkai myos tulla Kannakselle
aikaisemmin saapuneiden ilmavoimien lisaksi. Ensimmaisena saa-
tiin kayttoon 303. Rynnakkötykkiprikaati, joka alistettiin 24.6.
Panssaridivisiaanan kamentajalle. Kesäkuun lopulla saapui viela
saksalainen 122. Divisioona ylipäällikon reserviksi."

Hehtaarijankutuksia kirjoitti:

Noilla aiemmilla Mannerheimin päätöksillä ei ollut tässä tilanteessa enää mitään merkitystä.
En aio rasittaa lukijoita mutu tai henk.koht. lässytyksillä vaan viittauksilla Mannerheimin toimintaan:

"Vetäytymällä VKT-linjalle suomalaiset voittivat aikaa apuvoimien saamiseksi. Mannerheim määräsi neljä divisioonaa ja yhden prikaatin siirrettäväksi Itä-Karjalasta Kannakselle."

"Airo soitti Oeschille 14. kesäkuuta:
Kannaksella on asiat päin helvettiä. Painu sinne ylipäällikön käskystä, armeijakunnat ovat sinun.
Aamulla kello 7.50 Oesch oli Laatikaisen esikunnassa Ylä-Kuusassa ja otti tehtävänsä vastaan koko Kannaksen komentajana. Hänellä oli komennossaan enemmän joukkoja kuin koko talvisodassa taisteli. Se tarkoitti kahta kolmasosaa koko Suomen kenttäarmeijasta."

"IV Armeijakunta pystyi keskittämään voimansa painopistesuunnan
taisteluun sen jalkeen, kun V Armeijakunta aloitti toimintansa
22.6. klo 12.00 kenraalimajuri A. Svenssonin otettua rintamavas-
tuun Viipurinlahden lohkolla.
Seuraavan~ paivana viimeiset vahvennukset alkoivat saapua
Kannakselle. Viipurin luoteispuplisilla rautatieasemilla purettiin
junista 11. Divisioona, joka alistettiin Kannaksen joukkojen komen-
tajalle käytettavaksi vastahyokkayksiin Viipurinlahden ja Viipurin
suuntiin. 6. Divisioona saapui Jaasken asemalle päämajan reser-
viksi, Saksan lupaamia maavoimia alkai myos tulla Kannakselle
aikaisemmin saapuneiden ilmavoimien lisaksi. Ensimmaisena saa-
tiin kayttoon 303. Rynnakkötykkiprikaati, joka alistettiin 24.6.
Panssaridivisiaanan kamentajalle. Kesäkuun lopulla saapui viela
saksalainen 122. Divisioona ylipäällikon reserviksi."

Lue lisää

Ilman niitä ongelmat olisivat olleet vielä suuremmat. Kyllä PsD:lla ja 3. D:lla oli tärkeä rooli alun alkaen, samoin kahdella johtoportaalla. Yhden esikunnan olisi ollut täysin mahdotonta hallita tilannetta.

Muutenhan nuo tiedot pitävät paikkansa. Joku on sentään edes vähän asioissa sisällä.

On huomattavaa, että jo 10..6. Mannerheim kläski 4.D:n ja 3. Pr:n siirtyä Kannnakselle. Ne ehtivät jo viivytysvaiheeseen.

Sodanjohto oli käynyt läpi Talvisodan ja hyökkäysvaiheen. Itärintamaa, Afrikkaa, Italiaa jne seurattiin erittäin tarkasti. Kyllä tiedettiin, miten sotaa käydään.

On täysin virheellinen kuva, jota nämä korpraalitason "ratekit" pyrkivät luomaan. Armeijaa kehitettiin koko ajan ja uutta materiaalia hankittiin. Pelkästään kevättalvella 1944 perustettiin toistakymmentä uutta patteristoa, hankitiin lentokoneita jas panssarintorjunta-aseita ja ylipäätään kaikkea materiaalia, mitä oli Saksasta tai kotimaasta saatavilla.

Tietysti kaikki toivoivat sodan päättyvän ja Suomen pääsevän loppuselvittelyissä mahdollisimman vähällä.

Hatusta vedettyjen väitteiden tilalle voisi esittää tutkittuja faktoja.

Rautakylki kirjoitti:

Sodanjohto oli käynyt läpi Talvisodan ja hyökkäysvaiheen. Itärintamaa, Afrikkaa, Italiaa jne seurattiin erittäin tarkasti. Kyllä tiedettiin, miten sotaa käydään.

On täysin virheellinen kuva, jota nämä korpraalitason "ratekit" pyrkivät luomaan. Armeijaa kehitettiin koko ajan ja uutta materiaalia hankittiin. Pelkästään kevättalvella 1944 perustettiin toistakymmentä uutta patteristoa, hankitiin lentokoneita jas panssarintorjunta-aseita ja ylipäätään kaikkea materiaalia, mitä oli Saksasta tai kotimaasta saatavilla.

Tietysti kaikki toivoivat sodan päättyvän ja Suomen pääsevän loppuselvittelyissä mahdollisimman vähällä.

Hatusta vedettyjen väitteiden tilalle voisi esittää tutkittuja faktoja.

Lue lisää

Hyökkäyssota vuonna 1941 oli ollut helppoa, joskin hidasta etenemistä kaksinkertaisen miesylivoiman ja vielä suuremman kalustoylivoiman turvin. Venäläisillä oli 1941 suomalaisia vastassa ainoastaan toisen ja kolmannen luokan divisioonia. Suomalaisille jäi vuodesta 1941 vallitsevaksi tämä kuva puna-armeijan sodankäynnin tasosta ja voimasta. Sitä pahempi oli yllätys ja shokki, kun suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 kokemaan samaa kuin saksalaiset Kurskissa ja muissa itärintaman suurissa materiaalitaisteluissa 1943-1944!

Rautakylki kirjoitti:

Sodanjohto oli käynyt läpi Talvisodan ja hyökkäysvaiheen. Itärintamaa, Afrikkaa, Italiaa jne seurattiin erittäin tarkasti. Kyllä tiedettiin, miten sotaa käydään.

On täysin virheellinen kuva, jota nämä korpraalitason "ratekit" pyrkivät luomaan. Armeijaa kehitettiin koko ajan ja uutta materiaalia hankittiin. Pelkästään kevättalvella 1944 perustettiin toistakymmentä uutta patteristoa, hankitiin lentokoneita jas panssarintorjunta-aseita ja ylipäätään kaikkea materiaalia, mitä oli Saksasta tai kotimaasta saatavilla.

Tietysti kaikki toivoivat sodan päättyvän ja Suomen pääsevän loppuselvittelyissä mahdollisimman vähällä.

Hatusta vedettyjen väitteiden tilalle voisi esittää tutkittuja faktoja.

Lue lisää

opetustensa mukaan. Siinä olemme yhtä mieltä että varmasti lähes kaikki (oli olemassa myös poliittinen viides kolonna joka ei tätä toivonut) toivoivat sodan päättyvän Suomen kannalta onnellisesti ja voittoisasti. Ehkä on jopa mahdollista että rintamien kehitystä seurattiin, tosin en täysin usko sitä sillä perusteella ettei se johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Mutta perusväite pysyy edelleen kumoamattomana että "Lapuan lumiaura" -tyyppisillä korkonimillä nimetyt komentajamme eivät olleet millään tasolla suursodan tehtävien tasalla. Ei edes vanhus-ikäinen ylipäällikkö, jolla ei tosiasiassa ollut juuri minkään tason käytännön sotakokemusta. Torjuntavoiton ratkaisivat selkärankansa yhdennellätoista hetkellä löytäneet kenttäarmeijan rintamataistelijat, päämajasta huolimatta.

Rateki kirjoitti:

opetustensa mukaan. Siinä olemme yhtä mieltä että varmasti lähes kaikki (oli olemassa myös poliittinen viides kolonna joka ei tätä toivonut) toivoivat sodan päättyvän Suomen kannalta onnellisesti ja voittoisasti. Ehkä on jopa mahdollista että rintamien kehitystä seurattiin, tosin en täysin usko sitä sillä perusteella ettei se johtanut mihinkään toimenpiteisiin. Mutta perusväite pysyy edelleen kumoamattomana että "Lapuan lumiaura" -tyyppisillä korkonimillä nimetyt komentajamme eivät olleet millään tasolla suursodan tehtävien tasalla. Ei edes vanhus-ikäinen ylipäällikkö, jolla ei tosiasiassa ollut juuri minkään tason käytännön sotakokemusta. Torjuntavoiton ratkaisivat selkärankansa yhdennellätoista hetkellä löytäneet kenttäarmeijan rintamataistelijat, päämajasta huolimatta.

Lue lisää

tyyppisillä lempinimillä tunnettuja komentajia? Komentajaportaalla oli kokemusta eri tehtävissä keskimäärin neljästä sodasta rivimiehestä komentajatasolle. Heillä oli kokemusta kolmesta suursodasta, 1. Msodasta, Talvisodasta ja jatkosodasta. Millään komentajistolla koko maailmassa ei ollut sen kummempaa kokemusta. Jos maalla ei ollut varaa hankkia suurvaltaa vastaan tarpeellista materiaalia, niin eihän se upseerien vika ollut.

Kenen luulet johtaneen onnistuneet torjuntataistelut? Miehistönkö? Kyllä sen ratkaisivat juuri ylipäällikkö, kenraalit ja alemmat komentajat. Paraskin miehistö pystyy vain tekemään käskyjen mukaan, ei johtamaan. Sodan ja taistelut ratkaisee upseeriston taito.

Sinulla on sama ongelma kuin muillakin palstan kirjoittajilla. Ilman asianmukaista koulutusta ja asiantuntemusta yritätte antaa ohjeita vuodelle -44 tuntematta sen enempää tilannetta kuin sitä johtaneita upseereitakaan. Ei omat kuvitelmat korvaa tietoa, poikaparka.

lapuan lumiaura kirjoitti:

tyyppisillä lempinimillä tunnettuja komentajia? Komentajaportaalla oli kokemusta eri tehtävissä keskimäärin neljästä sodasta rivimiehestä komentajatasolle. Heillä oli kokemusta kolmesta suursodasta, 1. Msodasta, Talvisodasta ja jatkosodasta. Millään komentajistolla koko maailmassa ei ollut sen kummempaa kokemusta. Jos maalla ei ollut varaa hankkia suurvaltaa vastaan tarpeellista materiaalia, niin eihän se upseerien vika ollut.

Kenen luulet johtaneen onnistuneet torjuntataistelut? Miehistönkö? Kyllä sen ratkaisivat juuri ylipäällikkö, kenraalit ja alemmat komentajat. Paraskin miehistö pystyy vain tekemään käskyjen mukaan, ei johtamaan. Sodan ja taistelut ratkaisee upseeriston taito.

Sinulla on sama ongelma kuin muillakin palstan kirjoittajilla. Ilman asianmukaista koulutusta ja asiantuntemusta yritätte antaa ohjeita vuodelle -44 tuntematta sen enempää tilannetta kuin sitä johtaneita upseereitakaan. Ei omat kuvitelmat korvaa tietoa, poikaparka.

Lue lisää

Puna-armeijan tulevasta hyökkäyksestä viestivät seuraavat asia:
1. juoksu(hyökkäys-) hautojen kaivaminen etulinjassa ei kenenkään maalle lähemmäksi suomalaisten linjoja
2. radiohiljaisuus
3. ilmatiedustelun valokuvat

Kurskissa Rokossovski antoi rintamalinjan pohjoispuolisen pullistuman vastaavana komentajana tulikäskyn juuri ennen saksalaisten hyökkäystä. Suomessa nukuttiin vastaavassa tilanteessa ruususen unta.

Suuret määrät tykistöämme ja muuta materiaalia jäi hyökkäävälle puna-armeijalle.
Mannerheimin ja Airon pelleilyt tulivat kalliiksi. Rivisotilas olisi ammuttu noin törkeistä laiminlyönneistä.

Rokossovski kirjoitti:

Puna-armeijan tulevasta hyökkäyksestä viestivät seuraavat asia:
1. juoksu(hyökkäys-) hautojen kaivaminen etulinjassa ei kenenkään maalle lähemmäksi suomalaisten linjoja
2. radiohiljaisuus
3. ilmatiedustelun valokuvat

Kurskissa Rokossovski antoi rintamalinjan pohjoispuolisen pullistuman vastaavana komentajana tulikäskyn juuri ennen saksalaisten hyökkäystä. Suomessa nukuttiin vastaavassa tilanteessa ruususen unta.

Suuret määrät tykistöämme ja muuta materiaalia jäi hyökkäävälle puna-armeijalle.
Mannerheimin ja Airon pelleilyt tulivat kalliiksi. Rivisotilas olisi ammuttu noin törkeistä laiminlyönneistä.

Lue lisää

Se kaikki johtui asiantuntemattomuudesta:
1. Juoksu(hyökkäys-)haudat: Niitä ei tunnistettu. Uusi asia sotajohdolle.
2. Radiohiljaisuus. Sitä ei otettu vakavasti.
3. ilmatiedustelun kuvat. (kts. 1.). Sen lisäksi, että kuvia ei osattu tulkita oikein (syöksyhaudat), niin ne todennäköisesti myös hautautuivat byrokratiaan.
4. Tunnistamaton esikunta(mannerheimin muistelmat). Siihen ei kiinitetty huomiota.
Mannerheim mainitsee muistelmissaan, että venäläiset vahvistaneet omia joukojaan kesän kynnyksellä. Se on ilmeinen selitys siihen, että hyökkäykseen ei varauduttu.

NL:n rauhanehdothan oli nimenomaan hylätty huhtikuussa. Sinänsä Mannerheimilla ja Rytillä oli ajatus luovuttaa Itä-Karjala, kunhan Viipuri saataisiin pitää. Ryti epäili avoimesti Kannaksen kestävyyttä jo helmikuussa, mutta Mannerheim katsoi tehtyjen toimien riittävän. Hänen näkemyksensä mukaan Puna-armeijalla riitti töitä Saksan kanssa ja Suomi voisi selvitä passiivisuutensa ja tietysti vielä lyömättömän armeijansa turvin. Hyökkäyksen ajankohta ja voima yllätti hänet aika lailla. Se näkyy hyvin vielä hänen muistelmistaankin. Mannerheimia alkoi ikä painaa. Se näkyi hänen työkyvyssään ja terveydessään 1943 alkaen.

Riittäähän noita kirjoitti:

NL:n rauhanehdothan oli nimenomaan hylätty huhtikuussa. Sinänsä Mannerheimilla ja Rytillä oli ajatus luovuttaa Itä-Karjala, kunhan Viipuri saataisiin pitää. Ryti epäili avoimesti Kannaksen kestävyyttä jo helmikuussa, mutta Mannerheim katsoi tehtyjen toimien riittävän. Hänen näkemyksensä mukaan Puna-armeijalla riitti töitä Saksan kanssa ja Suomi voisi selvitä passiivisuutensa ja tietysti vielä lyömättömän armeijansa turvin. Hyökkäyksen ajankohta ja voima yllätti hänet aika lailla. Se näkyy hyvin vielä hänen muistelmistaankin. Mannerheimia alkoi ikä painaa. Se näkyi hänen työkyvyssään ja terveydessään 1943 alkaen.

Lue lisää

Maailmalla tiedettiin yleisesti liittoutuneiden sopimuksista Teheranissa joulukuussa 1943;

Länsiliittoutuneiden tulemisesta maajoukoilla mukaan sotaan Euroopassa (maihinnousu) sekä Suomen ja Romanian irrottaminen sodasta Saksan rinnalla.

Kansainvälisen lehdistön ansiosta tämä ei ollut mikään salaisuus esimerkiksi Ruotsissa, Tukholmassa.

Suomessa armeijan (ja sotakabinetinkaan) piirissä ehkä eversti Aladár Paasosta lukuunottamatta tuskin monikaan tunsi tai ymmärsi maailmapolitiikkaa ja tilanneta Euroopan rintamalla.

Tuolloin huhti- toukokuussa 1944 itärintamallakin oli varsin hiljaista. Puna-armeija oli maaliskuussa keskeyttänyt operaationsa Narvan suunnalla ja vain ´häiriköinyt' etelässä Ukraina rintamalla vetääkseen saksalaisia joukkoja pois Valko-Venäjän rintamalta.

Paasosella oli Paasikiven luotettuna ja avustajana varmastikin myös poliittista ymmärrystä - ja tunnetusti kielitaitoakin.

Ilman Teharania ja Normandian maihinnousua ja varsinkin Valko-Venäjän operaatio Bagrationia EI VOI YMMÄRTÄÄ miksi kannaksen suurhyökkäys lopultakin tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle.

Aladár P. kirjoitti:

Maailmalla tiedettiin yleisesti liittoutuneiden sopimuksista Teheranissa joulukuussa 1943;

Länsiliittoutuneiden tulemisesta maajoukoilla mukaan sotaan Euroopassa (maihinnousu) sekä Suomen ja Romanian irrottaminen sodasta Saksan rinnalla.

Kansainvälisen lehdistön ansiosta tämä ei ollut mikään salaisuus esimerkiksi Ruotsissa, Tukholmassa.

Suomessa armeijan (ja sotakabinetinkaan) piirissä ehkä eversti Aladár Paasosta lukuunottamatta tuskin monikaan tunsi tai ymmärsi maailmapolitiikkaa ja tilanneta Euroopan rintamalla.

Tuolloin huhti- toukokuussa 1944 itärintamallakin oli varsin hiljaista. Puna-armeija oli maaliskuussa keskeyttänyt operaationsa Narvan suunnalla ja vain ´häiriköinyt' etelässä Ukraina rintamalla vetääkseen saksalaisia joukkoja pois Valko-Venäjän rintamalta.

Paasosella oli Paasikiven luotettuna ja avustajana varmastikin myös poliittista ymmärrystä - ja tunnetusti kielitaitoakin.

Ilman Teharania ja Normandian maihinnousua ja varsinkin Valko-Venäjän operaatio Bagrationia EI VOI YMMÄRTÄÄ miksi kannaksen suurhyökkäys lopultakin tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle.

Lue lisää

Ainahan sodassa tulee yllätyksiä, puolin ja toisin, Suomelle oli yllätys puna-armeijan hyökkäys, N-liitolle Suomen puolustuskyvyn voima, joka sitten hyökkäyksen hyydytti.

Aladár P. kirjoitti:

Maailmalla tiedettiin yleisesti liittoutuneiden sopimuksista Teheranissa joulukuussa 1943;

Länsiliittoutuneiden tulemisesta maajoukoilla mukaan sotaan Euroopassa (maihinnousu) sekä Suomen ja Romanian irrottaminen sodasta Saksan rinnalla.

Kansainvälisen lehdistön ansiosta tämä ei ollut mikään salaisuus esimerkiksi Ruotsissa, Tukholmassa.

Suomessa armeijan (ja sotakabinetinkaan) piirissä ehkä eversti Aladár Paasosta lukuunottamatta tuskin monikaan tunsi tai ymmärsi maailmapolitiikkaa ja tilanneta Euroopan rintamalla.

Tuolloin huhti- toukokuussa 1944 itärintamallakin oli varsin hiljaista. Puna-armeija oli maaliskuussa keskeyttänyt operaationsa Narvan suunnalla ja vain ´häiriköinyt' etelässä Ukraina rintamalla vetääkseen saksalaisia joukkoja pois Valko-Venäjän rintamalta.

Paasosella oli Paasikiven luotettuna ja avustajana varmastikin myös poliittista ymmärrystä - ja tunnetusti kielitaitoakin.

Ilman Teharania ja Normandian maihinnousua ja varsinkin Valko-Venäjän operaatio Bagrationia EI VOI YMMÄRTÄÄ miksi kannaksen suurhyökkäys lopultakin tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle.

Lue lisää

Suomessa seurattiin tapahtumia erittäin huolella ja pyrittiin tekemään johtopäätöksiä. Sitähän hallituksen vaihdos keväällä -43 merkitsi. Ja siltä pohjalta otettiin yhteys Moskovaan ja saatiin rauhanehdot,jotka sitten hylättiin.

Kirjoitat siis aivan puuta heinää.

Mitä tulee Paasoseen, niin hän ei suinkaan ollut Paasikiven käytössä oleva asiantuntija, vaan Mannerheimin tiedustelupäällikkö, joka esitti kahdesti päivässä vihollistiedot ylipäällikölle. Hänellä oli aina suora pääsy Marskin puheille.

Juuri maihinnousu pani arvioimaan, että hyökkäystä Suomeen ei samanaikaisesti tule. Operaatio Bagration alkoi vasta 23.6. Se vaikutti Suomen suunnan joukkoja vähentävästi heinäkuun alkupuolelta alkaen.

Perehdy ensin asioihin ja höpötä sitten.

Rautakylki kirjoitti:

Suomessa seurattiin tapahtumia erittäin huolella ja pyrittiin tekemään johtopäätöksiä. Sitähän hallituksen vaihdos keväällä -43 merkitsi. Ja siltä pohjalta otettiin yhteys Moskovaan ja saatiin rauhanehdot,jotka sitten hylättiin.

Kirjoitat siis aivan puuta heinää.

Mitä tulee Paasoseen, niin hän ei suinkaan ollut Paasikiven käytössä oleva asiantuntija, vaan Mannerheimin tiedustelupäällikkö, joka esitti kahdesti päivässä vihollistiedot ylipäällikölle. Hänellä oli aina suora pääsy Marskin puheille.

Juuri maihinnousu pani arvioimaan, että hyökkäystä Suomeen ei samanaikaisesti tule. Operaatio Bagration alkoi vasta 23.6. Se vaikutti Suomen suunnan joukkoja vähentävästi heinäkuun alkupuolelta alkaen.

Perehdy ensin asioihin ja höpötä sitten.

Lue lisää

varoittaneensa Mannerheimia suurhyökkäyksestä vielä 5.6. 44 ja puolustusministeri Walldenin olleen silloin paikalla. Näin on voinut tapahtua, sillä jossain kerrotaan Marskin sanoneen sodan jälkeen Paasoselle, että "minun olisi pitänyt enemmän kuunnella everstiä.". Sitten hän jatkoi:"Mutta mitä olisin voinut tehdä?". Hän lienee tarkoittanut, että kun Saksa hävisi, niin Suomi hävisi, teki ylipäällikkö mitä tahansa.

Jälkikäteen on helppo antaa neuvoja. Sen helpompi, mitä heikommat tiedot ja ymmärrys on. Sitä sorttia näillä palstoilal riittää.

muistelmissaan kirjoitti:

varoittaneensa Mannerheimia suurhyökkäyksestä vielä 5.6. 44 ja puolustusministeri Walldenin olleen silloin paikalla. Näin on voinut tapahtua, sillä jossain kerrotaan Marskin sanoneen sodan jälkeen Paasoselle, että "minun olisi pitänyt enemmän kuunnella everstiä.". Sitten hän jatkoi:"Mutta mitä olisin voinut tehdä?". Hän lienee tarkoittanut, että kun Saksa hävisi, niin Suomi hävisi, teki ylipäällikkö mitä tahansa.

Jälkikäteen on helppo antaa neuvoja. Sen helpompi, mitä heikommat tiedot ja ymmärrys on. Sitä sorttia näillä palstoilal riittää.

Lue lisää

Kannakselle ryhmitettyinä suomalaisten päävoimien olisi käynyt kalpaten. Nimittäin silloinhan venäläisten hyökkäys olisi läpi mennessään vain tuhonnut ne! Itä-Karjalassa reservit säästyivät ensimmäiseltä kovimmalta iskulta ja tuhoamistaistelulta ja ehtivät mukaan Tienhaaran, Talin ja Ihantalan torjuntataisteluihin.

Riittäähän noita kirjoitti:

NL:n rauhanehdothan oli nimenomaan hylätty huhtikuussa. Sinänsä Mannerheimilla ja Rytillä oli ajatus luovuttaa Itä-Karjala, kunhan Viipuri saataisiin pitää. Ryti epäili avoimesti Kannaksen kestävyyttä jo helmikuussa, mutta Mannerheim katsoi tehtyjen toimien riittävän. Hänen näkemyksensä mukaan Puna-armeijalla riitti töitä Saksan kanssa ja Suomi voisi selvitä passiivisuutensa ja tietysti vielä lyömättömän armeijansa turvin. Hyökkäyksen ajankohta ja voima yllätti hänet aika lailla. Se näkyy hyvin vielä hänen muistelmistaankin. Mannerheimia alkoi ikä painaa. Se näkyi hänen työkyvyssään ja terveydessään 1943 alkaen.

Lue lisää

Niin mikä tässä oli oikein höpötystä ????

N-liiton rauhanehdot hylättiin Huhtikuussa, koska ne oli sellaiset, ettei niitä voitu hyväksyä.
Torjuntataistelujen jälkeen, kun puna-armeija ei kyennyt hyökkäystä jatkamaan, saatiin uudet paremmat ehdot, jotka sitten hyväksyttiin.

Voihan sitä epäillä linjojen pitävyyttä, mitä se todistaa ????

Mannerheimia varmasti ikä painoi, mutta tuskin tuossa asemassa oleva mies muutenkaan vastasi muusta kuin sodan nimellisestä johtamisesta, siinä mielessä on turha laittaa Marskin piikkiin joitain laiminlyöntejä linnoituksissa tai muissa puolustus-suunnitelmissa, ei se niitä itse laatinut eikä niistä vastanut, jakoi vain tehtäviä ja vastuuta, mutta tuskin niitäkään yksin.

Vaka Vanha kirjoitti:

Niin mikä tässä oli oikein höpötystä ????

N-liiton rauhanehdot hylättiin Huhtikuussa, koska ne oli sellaiset, ettei niitä voitu hyväksyä.
Torjuntataistelujen jälkeen, kun puna-armeija ei kyennyt hyökkäystä jatkamaan, saatiin uudet paremmat ehdot, jotka sitten hyväksyttiin.

Voihan sitä epäillä linjojen pitävyyttä, mitä se todistaa ????

Mannerheimia varmasti ikä painoi, mutta tuskin tuossa asemassa oleva mies muutenkaan vastasi muusta kuin sodan nimellisestä johtamisesta, siinä mielessä on turha laittaa Marskin piikkiin joitain laiminlyöntejä linnoituksissa tai muissa puolustus-suunnitelmissa, ei se niitä itse laatinut eikä niistä vastanut, jakoi vain tehtäviä ja vastuuta, mutta tuskin niitäkään yksin.

Lue lisää

eikä mitenkään nimellisesti. Rintamasta vastasivat komentajat niillä joukoilla, jotka Marski antoi. Pelivaraa ei pienellä maalla juuri ole. Sitä löytyy lähinnä jälkiviisaudessa. Näilläkin paLSTOILLA JAKELEVAT OHJEITA VUODEN 1944 KENRAALEILLE IHMISET, JOILLA EI VIELÄKÄÄN OLE EDES PERUSASIAT SELVILLÄ.

joka kohdassa, kirjoitti:

eikä mitenkään nimellisesti. Rintamasta vastasivat komentajat niillä joukoilla, jotka Marski antoi. Pelivaraa ei pienellä maalla juuri ole. Sitä löytyy lähinnä jälkiviisaudessa. Näilläkin paLSTOILLA JAKELEVAT OHJEITA VUODEN 1944 KENRAALEILLE IHMISET, JOILLA EI VIELÄKÄÄN OLE EDES PERUSASIAT SELVILLÄ.

Lue lisää

Ei sotaa johda kenraalit tai marsalkat ....
Sotatoimia johtaa everstit, ne suunnittelee ja toteuttaa taistelut, kenraalit ja siitä ylöspäin ovat vain nimenä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei sotaa johda kenraalit tai marsalkat ....
Sotatoimia johtaa everstit, ne suunnittelee ja toteuttaa taistelut, kenraalit ja siitä ylöspäin ovat vain nimenä.

ylipäällikkö, joka tekee päätökset. Päämaja laatii niiden perusteella suunitelmat ja edelleen käskyt. Joukkojen komentajat ovat toimeenpanijoita ylijohdon käskyjen mukaan..

Ostin kerran divarista tuon Käkösen Miehityksen varalta -kirjan. Siinä oli tuo Mikolan arvostelu niitattuna loppulehtiin kiinni! Taisi olla jonkun kapiaisen aiemmin omistama kirja. Pitkin kirjan sivuja oli tehty kommentteja ja alleviivauksia.

Harvoin sattuu noin hyvä tuuri, että näkee heti ostamansa kirjan virheet esiin seulottuna.

Aika vanhaa aineistoa, eikös arkistojen avautumiset ole jo osan tostakin muuttaneet ????

Vaka Vanha kirjoitti:

Aika vanhaa aineistoa, eikös arkistojen avautumiset ole jo osan tostakin muuttaneet ????

avautuminen on otettu huomioon mm. Jatkosodan Pikku Jättiläisessä ja Ohto Mannisen 20008 ilmestyneessä Miten Suomi valloitetaan. Nämä höpöttäjät eivät tunne ainoatakaan tutkimusta vaan latelevat omiaan.

Niin tietävänä kuin esimerkiksi Martolaa on pidetty, niin hän oli käskenyt järjestyää divisioonan ampumamestaruuskilpailut 10.6. alkaen.

Sama koskee muita etulinjan divisioonia. Yhdenkään komentaja ei uskonut pian alkavaan hyökkäykseen viimeisissä arvioissaan. Mitä sitten alemmat komentajat ja miehistö miettivät, on toinen juttu.Joka tapuksessa hyökkäyksen voima yllätti kaikki etulinjasta Mikkeliin ja Helsinkiin. Myös saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä pohjoisessa.

Minä tiedän kirjoitti:

Niin tietävänä kuin esimerkiksi Martolaa on pidetty, niin hän oli käskenyt järjestyää divisioonan ampumamestaruuskilpailut 10.6. alkaen.

Sama koskee muita etulinjan divisioonia. Yhdenkään komentaja ei uskonut pian alkavaan hyökkäykseen viimeisissä arvioissaan. Mitä sitten alemmat komentajat ja miehistö miettivät, on toinen juttu.Joka tapuksessa hyökkäyksen voima yllätti kaikki etulinjasta Mikkeliin ja Helsinkiin. Myös saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä pohjoisessa.

Lue lisää

Saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä ETELÄSSÄ - Ukrainan rintamalla.

Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä?

Magistra Vitae kirjoitti:

Saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä ETELÄSSÄ - Ukrainan rintamalla.

Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä?

Lue lisää

vaatimalla vaati suomalaisia joukkoja reservikseen -siis jo talvella -44 - koska odotti hyökkäystä. Siihen perustui sinänsä käsittämätön 3.Prikaatin siirto Sallaan ja vahv. JR 11:n pitäminen VuorA:n alueella kesäkuun alkuun asti.

Saksan 18. Armeija taisteli Panther-asemassa. Sekään ei havainnut Suomen suunnan keskityksiä.

Suomalaiset sotahistorioitsijat ovat erittäin hyvin perillä suursodan kehityksestä myös muilla rintamilla.

Itärintaman tapahtumia seurattiin tarkasti myös Päämajassa. OKH:ssa oleva yhteysupseeri tiedoiti niistä lähes päivittäin. Tietysti myös Yhteysesikunta Nordin tiedot olivat käytössä.

Suomea vastaan tarkoitetut joukot keskitettiin siis erittäin taitavasti salaten käytettäviksi Suomen suunnalla, jos nyt ymmärrät edes näitä perusasioita. Niitä ei keskitetty Valko-Venäjällle operaatio Bagrationiin.

Teillä korpaalitason strategeilla ei ole kokonaiskäsitystä, vaan jauhatte omia levyjänne niin kuin muuta ei olisi tapahtunut.

Magistra Vitae kirjoitti:

Saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä ETELÄSSÄ - Ukrainan rintamalla.

Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä?

Lue lisää

" Ei, Ei, ja vielä kerran EI! "
"Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä? "

Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan. Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän..

.,.,vielä kerran kirjoitti:

" Ei, Ei, ja vielä kerran EI! "
"Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä? "

Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan. Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän..

Lue lisää

tämän höpötyksen oikomiseksi.

.,.,vielä kerran kirjoitti:

" Ei, Ei, ja vielä kerran EI! "
"Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä? "

Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan. Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän..

Lue lisää

ilman yhtäkään lähdeviitettä. Eli hyvääpäivääkirvesvartta.

"löpinää" kirjoitti:

ilman yhtäkään lähdeviitettä. Eli hyvääpäivääkirvesvartta.

Jos ensin sinä - niin sitten minä!

"Saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä ETELÄSSÄ - Ukrainan rintamalla."

Et laittanut lähdeviitteitä - joita vaadit sittemmin toisilta!

Ne lähdeviitteet,.,. kirjoitti:

Jos ensin sinä - niin sitten minä!

"Saksalaiset oli harhautettu odottamaan hyökkäystä ETELÄSSÄ - Ukrainan rintamalla."

Et laittanut lähdeviitteitä - joita vaadit sittemmin toisilta!

Lue lisää

laittaa, kun on kyse yleisesti tunnetuista asioista. Lisäksi tekstistä näkee heti, kuka tietää ja kuka höpöttää omiaan.

.,.,vielä kerran kirjoitti:

" Ei, Ei, ja vielä kerran EI! "
"Voi tätä suomalaisten "sotahistoriotsijoiden" tyhmyyttä ja ymmärtämättömyytä? "

Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan. Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän..

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Bodyguar

During World War II , Operation Bodyguard was the overall Allied strategic deception plan in Europe for 1944, carried out as part of the build-up to the invasion of Normandy . Aikana toisen maailmansodan, operaatio Bodyguard oli kokonaisuudessaan liittoutuneiden strategisten petoksen suunnitelma Euroopassa 1944, toteutetaan osana rakentamista jopa hyökkäyksen Normandian. The major objective of this plan was to lead the Germans to believe that the invasion of northwestern Europe would come later than was actually planned, and to threaten attacks at other locations than the true objective, including the Pas de Calais , the Balkans , southern France , Norway , and Soviet attacks in Bulgaria and northern Norway . Päätavoite Suunnitelma johtaa saksalaiset uskomaan, että hyökkäys Luoteis-Eurooppaan tulisi viimeistään oli todella suunnitellaan, ja uhkaavat hyökkäykset muissa paikoissa kuin todelliseen tavoitteeseen, kuten Pas de Calais, Balkanin, Etelä-Ranska , Norjan ja Neuvostoliiton hyökkäykset Bulgariassa ja Pohjois-Norjassa.

Originally the operation was known as Plan Jael , with reference to Jael , the Old Testament heroine who killed an enemy commander by deception. [ 1 ] The subsequent name 'Bodyguard' was derived from a comment by Winston Churchill to Joseph Stalin at the Tehran Conference in 1943, saying, "In wartime, truth is so precious that she should always be attended by a bodyguard of lies." Alun perin operaatio oli tunnettu suunnitelma Jael, viitaten Jael, Vanhan testamentin sankaritar, joka tappoi vihollisen komentajan vilpillisesti. [1] jälkeen nimi "Bodyguard" oli saatu kommentti Winston Churchill on Joseph Stalin on Teheranin konferenssissa vuonna 1943, sanoi, "Sota-aikana, totuus on niin arvokas, että hänen tulisi aina olla läsnä henkivartija valheita."

The main part of Operation Bodyguard was the plan to deceive the enemy as to the timing, weight and direction of the Normandy invasion. Suurin osa operaation Bodyguard oli suunnitelma pettää vihollinen ajoituksesta, paino ja suunta Normandian maihinnousun. Roger Hesketh, who helped plan and carry out the operation while working at 'Ops B', the deception sector of SHAEF , recalled in his book the three main goals of this part of Bodyguard. Roger Hesketh, joka auttoi suunnitella ja toteuttaa toimintaa, kun töissä "Ops B-, petos-alan SHAEF, muistutti teoksessaan kolme päätavoitetta tämän osan Bodyguard. These were laid down in Appendix Y of COSSAC, a previous deception plan, and were: Nämä vahvistetaan lisäyksessä Y COSSAC, edellisen petos suunnitelma, ja olivat:

1. To induce the German command to believe that the main assault and follow up will be in or east of the Pas de Calais, thereby encouraging the enemy to maintain or increase the strength of his air and ground forces and his fortifications there at the expense of other areas, particularly of the Caen area. Saada aikaan Saksan komento olettaa, että tärkeimmät hyökkäys ja seuranta tulee olemaan tai Itä-Pas de Calais, mikä kannustaisi vihollinen säilyttää tai lisätä voimaa hänen ilma-ja maavoimien komentaja ja hänen linnoituksia siellä muiden kustannuksella alueilla, erityisesti Caen alueella.
2. To keep the enemy in doubt as to the date and the time of the actual assault. Pitää vihollisen epäillä päivämäärä ja kellonaika todellista hyökkäystä.
3. During and after the main assault to contain the largest possible German land and air forces in or east of the Pas de Calais for at least fourteen days. [ 2 ] Aikana ja sen jälkeen tärkeimmät hyökkäys on oltava mahdollisimman suuri Saksan maa-ja ilmavoimien tai Itä-Pas de Calais vähintään neljätoista päivää. [2]

The Bodyguard plan was created by London Controlling Section following the Tehran Conference in November 1943. Bodyguard suunnitelma perustettiin Lontoossa hallinta jakson jälkeen Teheranin konferenssissa marraskuussa 1943. It was divided into three main sub-operations: Operation Fortitude , which had both a North component (designed to lead the Germans how to expect an invasion of Norway) and a South component, designed to lead them to expect an invasion at the Pas de Calais . Se on jaettu kolmeen osa-operaatioiden: Operaatio Fortitude, joka oli sekä Pohjois-komponentin (jonka on tarkoitus johtaa saksalaiset kuinka odottaa hyökkäystä ja Norja) ja Etelä-komponentti, jonka tarkoituksena on johtaa heitä odottaa hyökkäystä on Pas de Calais. The third main sub-operation was Operation Zeppelin , to indicate landings on Crete or in Romania . Kolmas tärkeä osa-operaatio oli operaatio Zeppelin, ilmoittaa maihintuonnin Kreetalla tai Romaniassa.

There were also at least 36 smaller operations. Oli myös ainakin 36 pienempiä operaatioita. These were not implemented by London Controlling Section, but by the commanders in the theatres to which they applied. [ citation needed ] Nämä eivät ole pantu täytäntöön Lontoon hallinta jakso, mutta päälliköt ja teattereissa joihin niitä sovelletaan.

Tulisuunnitelmat oli tehty jo syksyllä -41. Ne kuuluvat rutiineihin kaikissa tilanteissa, vaikka et näy edes sitä sitä tietävän. Sama koskee sulutteita.

Olet ihan väärä ihminen antamaan ohjeita panssarintorjunnasta.

Syöksypommittajia oli pari laivuetta. Kyllä niitä käytettiin.

Suomella ei ollut raketinheitinkalustoa missään vaiheessa.

Et taida olla edes korpraali?

3 panssaridivisioonaa, 9 panssariprikaatia, 9 panssarirykmenttiä ja 9 rynnäkkötykkirykmenttiä. Onpa hyvä, että sinulla on jo suunnitelma niiden torjumiseksi. Tosin et taida ymmärtää asiasta edes noiden korpraalien verran. Tällä en tarkoita aliarvioida korpraaleja. Heillä on oma osaamisensa.

oli seuraavasti kirjoitti:

3 panssaridivisioonaa, 9 panssariprikaatia, 9 panssarirykmenttiä ja 9 rynnäkkötykkirykmenttiä. Onpa hyvä, että sinulla on jo suunnitelma niiden torjumiseksi. Tosin et taida ymmärtää asiasta edes noiden korpraalien verran. Tällä en tarkoita aliarvioida korpraaleja. Heillä on oma osaamisensa.

Lue lisää

Taisteluun os. joukkojen kokoonpanoihin. Siis nämä eivät olleet erillisiä yksiköitä, jotka lähtivät hyökkäykseen. Voisitko kertoa noiden hatusta vedettyjen lukemien alkuperän. Puna-armeijassa tuskin on edes ollut prikaateja.

Anna mun kestää kirjoitti:

Tulisuunnitelmat oli tehty jo syksyllä -41. Ne kuuluvat rutiineihin kaikissa tilanteissa, vaikka et näy edes sitä sitä tietävän. Sama koskee sulutteita.

Olet ihan väärä ihminen antamaan ohjeita panssarintorjunnasta.

Syöksypommittajia oli pari laivuetta. Kyllä niitä käytettiin.

Suomella ei ollut raketinheitinkalustoa missään vaiheessa.

Et taida olla edes korpraali?

Lue lisää

Lukion oppikirjoistako isin lellikin tiedot ovat peräisin. Ei käytetty kannaksella suurhyökkäyksen aikaan mitään lentokoneita, sillä se olisi ollut itsemurhatehtävä.

olla ilkeä, niin sinun ja sinua kommentoineiden henkilöiden kohdalla en tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa. Niin tai näin, niin äärettömän alkeellista pikkupoikien juttuja/ näkemyksiä.

Punaiset prikaatit kirjoitti:

Taisteluun os. joukkojen kokoonpanoihin. Siis nämä eivät olleet erillisiä yksiköitä, jotka lähtivät hyökkäykseen. Voisitko kertoa noiden hatusta vedettyjen lukemien alkuperän. Puna-armeijassa tuskin on edes ollut prikaateja.

Lue lisää

prikaateja? Tiedot ovat peräisin puna-armeijan alkuperäisistä käskyistä. Jos et omaa alkeellisintakaan sotilastietoutta, niin miksi rupeat selittämään asioita muille?

Historioitsija kirjoitti:

Lukion oppikirjoistako isin lellikin tiedot ovat peräisin. Ei käytetty kannaksella suurhyökkäyksen aikaan mitään lentokoneita, sillä se olisi ollut itsemurhatehtävä.

alkeellisimpiin asiakirjoihin. Suomen llmavoimien taistelukykyiset osat keskitettiin 15.6. eversti Rikhard Lorentzin johtoon. Niitä tuki saksalainen lento-osasto Kuhlmey.

Neuvostokoneita pudotettiin noin 500 ja yksin osasto Kuhlmey tuhosi noin 200 panssarivaunua.

haluamatta kirjoitti:

olla ilkeä, niin sinun ja sinua kommentoineiden henkilöiden kohdalla en tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa. Niin tai näin, niin äärettömän alkeellista pikkupoikien juttuja/ näkemyksiä.

Lue lisää

eivät nimittäin tunne edes tapahtumien perusasioita.Yritän selvittää teille surkimuksille kaikkein yksinkertaisimpia totuuksia kesän -44 tapahtumista.

haluamatta kirjoitti:

olla ilkeä, niin sinun ja sinua kommentoineiden henkilöiden kohdalla en tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa. Niin tai näin, niin äärettömän alkeellista pikkupoikien juttuja/ näkemyksiä.

Lue lisää

Ensin itse asiaan ja sitten esitellä henkilökohtaisia luulojasi. Tilanne oli 21A:n osalta tuo kuvattu. Muolaaseen johtavaa päätietä eteni moottoroitu divisioona 108 ja 109 ja tykistö jäi asemiin Terijoen asemasta koilliseen ja rataa pitkin asemille 21A 109 div. pääjoukko 10.6.1944. Eteneminen pohjoiseen tapahtui hitaammin 97 ak. voimin ja NL 10 div. voimin. Paria päivää myöhemmin 12.6. 108 ak. on rynninyt edellisten asemien ohi n. 10 km radan pohjoispuolta.

Puna-armeija asettuu asemiin rannikolta alkaen 108 ak:n 46., 90, 110 div. Valkeasaaren edustalle ja Tsernaja Retska nimisessä paikassa ovat heidän tykistönsä asemat.

Vai ei ollut kirjoitti:

prikaateja? Tiedot ovat peräisin puna-armeijan alkuperäisistä käskyistä. Jos et omaa alkeellisintakaan sotilastietoutta, niin miksi rupeat selittämään asioita muille?

NL aikaan, Moottoroidussa divisioonassa oli tavallisesti oli kolme moottoroitua kivääri rykmenttiä, panssari rykmentti ja tykistörykmentti. Kaksi moottoroitua kiväärin rykmenttiä panssariautoilla, kolmas oli telavaunuilla.

Ei prikaateja ainakaan Kannaksella 1944. Siis NL:ssa divisioona koostui rykmenteistä.

Saatanan mulkunjatke kirjoitti:

NL aikaan, Moottoroidussa divisioonassa oli tavallisesti oli kolme moottoroitua kivääri rykmenttiä, panssari rykmentti ja tykistörykmentti. Kaksi moottoroitua kiväärin rykmenttiä panssariautoilla, kolmas oli telavaunuilla.

Ei prikaateja ainakaan Kannaksella 1944. Siis NL:ssa divisioona koostui rykmenteistä.

Lue lisää

Perehdy edes puna-armeijan organisaation alkeisiin. Joukkoluettelon löydät vaikka Ohto Mannisen viime kirjasta. Se on suoraan alkuperäioistä asiakirjoista, ei stallarien kirjoitusohjeista.

Tietysti KANNAKSELLA OLI MYÖS TARKKA-AMPUJADIVISIOONIA,. MOOTTOROITUJA DIVISIOONIA JA KAARTINJOUKKOJA sekä linnoitusalueita.

Esimerkiksi panssariarmeija koostui yleensä panssariprikaateista. Lisäksi niitä oli suuri määrä erillisinä. Niitä alisteltiin tarpeen mukaan. Prikaateja oli montaa lajia.

Olette poika-parat avuttomia harrastelijoita.

Rivoudet ovat vain lisävakuus tietämättömyydelle.

Perehtyä kirjoitti:

Ensin itse asiaan ja sitten esitellä henkilökohtaisia luulojasi. Tilanne oli 21A:n osalta tuo kuvattu. Muolaaseen johtavaa päätietä eteni moottoroitu divisioona 108 ja 109 ja tykistö jäi asemiin Terijoen asemasta koilliseen ja rataa pitkin asemille 21A 109 div. pääjoukko 10.6.1944. Eteneminen pohjoiseen tapahtui hitaammin 97 ak. voimin ja NL 10 div. voimin. Paria päivää myöhemmin 12.6. 108 ak. on rynninyt edellisten asemien ohi n. 10 km radan pohjoispuolta.

Puna-armeija asettuu asemiin rannikolta alkaen 108 ak:n 46., 90, 110 div. Valkeasaaren edustalle ja Tsernaja Retska nimisessä paikassa ovat heidän tykistönsä asemat.

Lue lisää

iso poika, niin sinä ymmärrät, että neuvostoarmeijan kaikki motoroidut, mekanisoidut ja panssaridivisioonat tuhottiin/ lakkautettiin 1941. Sen jälkeen esiintyi divisioonanimikkeellä ainoastaan jvD=6000-7000 miestä KaD=10000 . Ilman, että pyrkisin olemaan ilkeä, niin suosittelisin sinua perehtymään venäläisiin organisaatiokaavoihin 1944 kesällä. Selvittämään mitä tarkoittaa prikaati, divisioona, armeijakunta, armeija, armeijaryhmä (Rintama). Se nimittänsä saattaa välillä olla rasittavaa keskustella Villen 10v kanssa seksin eri muodoista.

Perehtyä kirjoitti:

Ensin itse asiaan ja sitten esitellä henkilökohtaisia luulojasi. Tilanne oli 21A:n osalta tuo kuvattu. Muolaaseen johtavaa päätietä eteni moottoroitu divisioona 108 ja 109 ja tykistö jäi asemiin Terijoen asemasta koilliseen ja rataa pitkin asemille 21A 109 div. pääjoukko 10.6.1944. Eteneminen pohjoiseen tapahtui hitaammin 97 ak. voimin ja NL 10 div. voimin. Paria päivää myöhemmin 12.6. 108 ak. on rynninyt edellisten asemien ohi n. 10 km radan pohjoispuolta.

Puna-armeija asettuu asemiin rannikolta alkaen 108 ak:n 46., 90, 110 div. Valkeasaaren edustalle ja Tsernaja Retska nimisessä paikassa ovat heidän tykistönsä asemat.

Lue lisää

ja rautatien suunnassa kohti Viipuria.Siellä oli vahvin yhtymä eli 30. KAK. Toinen vahva joukko eteni rantatietä.Tietysti väkeä riitti myös Keski-Kannakselle. Muolaa ei olltu mikään erityinen tavoite.
Ota edes alkeista selvää.

oli päätien kirjoitti:

ja rautatien suunnassa kohti Viipuria.Siellä oli vahvin yhtymä eli 30. KAK. Toinen vahva joukko eteni rantatietä.Tietysti väkeä riitti myös Keski-Kannakselle. Muolaa ei olltu mikään erityinen tavoite.
Ota edes alkeista selvää.

Lue lisää

Oli sijoitettuna Mainilaan tykistöasemien taakse 21A:n reserviksi. Siis Muolaaseen johtavasta päätiestä on kyse. Muolaa ja Valkjärvi ovat kauppaloita ja muut pikkupaikkoja. Hyökkäys tapahtui radan ja tien suunnassa ja 64 kaartin div.oli edennyt Repolan pohjoispuolelle 12.6.. Siitä rintama kääntyi koilliseen.

tulee?? kirjoitti:

iso poika, niin sinä ymmärrät, että neuvostoarmeijan kaikki motoroidut, mekanisoidut ja panssaridivisioonat tuhottiin/ lakkautettiin 1941. Sen jälkeen esiintyi divisioonanimikkeellä ainoastaan jvD=6000-7000 miestä KaD=10000 . Ilman, että pyrkisin olemaan ilkeä, niin suosittelisin sinua perehtymään venäläisiin organisaatiokaavoihin 1944 kesällä. Selvittämään mitä tarkoittaa prikaati, divisioona, armeijakunta, armeija, armeijaryhmä (Rintama). Se nimittänsä saattaa välillä olla rasittavaa keskustella Villen 10v kanssa seksin eri muodoista.

Lue lisää

Et sitten vielä oppinut hankkimaan tietoa kirjallisista lähteistä, mitä prikaateihin tulee, niin olihan se Dolinin hiihtoprikaati talvisodassa.

We have already seen that the unit known as a `motor-rifle regiment' in the Soviet Army is in fact an all-arms unit with half the numerical strength of brigades in Western armies, which is nevertheless equal or even superior to the latter in fire-power and striking-power..

Vetämään käteen kirjoitti:

Et sitten vielä oppinut hankkimaan tietoa kirjallisista lähteistä, mitä prikaateihin tulee, niin olihan se Dolinin hiihtoprikaati talvisodassa.

We have already seen that the unit known as a `motor-rifle regiment' in the Soviet Army is in fact an all-arms unit with half the numerical strength of brigades in Western armies, which is nevertheless equal or even superior to the latter in fire-power and striking-power..

Lue lisää

on paljon muutakin kuin se ”nyrkkikyllikki”, niin kuka ties ehdit perehtyä alla oleviin linkkeihin.

http://rkkaww2.armchairgeneral.com/formations.htm
http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/ob.htm

elämässä?? kirjoitti:

on paljon muutakin kuin se ”nyrkkikyllikki”, niin kuka ties ehdit perehtyä alla oleviin linkkeihin.

http://rkkaww2.armchairgeneral.com/formations.htm
http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/ob.htm

Lue lisää

Prikaatia linkeistäsi.

Kaartin ak kirjoitti:

Oli sijoitettuna Mainilaan tykistöasemien taakse 21A:n reserviksi. Siis Muolaaseen johtavasta päätiestä on kyse. Muolaa ja Valkjärvi ovat kauppaloita ja muut pikkupaikkoja. Hyökkäys tapahtui radan ja tien suunnassa ja 64 kaartin div.oli edennyt Repolan pohjoispuolelle 12.6.. Siitä rintama kääntyi koilliseen.

Lue lisää

30. KAK mursi pääaseman Valkeasaaressa. Se jäi reserviin ennen VT-asemaa. Aikanaan se siirtyi Talin itäpuolelle joskus 22.-23.6. ja aloitti Talin suurtaistelun 25.6.

Repolan 109. AK valtasi vasta 22.6.

Muolaa ja Valkjärvi olivat kirkonkyliä. 21.A.n painopiste oli Viipurin valtatien suunnassa. Valtatie ei kulje Muolaan kautta.

23.A hyökkäsi painopiste Siiranmäen-Valkjärven-Äyräpään suunnassa.
Muolaa ei ollut painopistesuunta. Se jäi armeijoiden välirajalle. Se ei ollut tärkeä paikka, vaan Viipuri ja Viipurin koillispuoli.

Perehdy jo viimein edes hieman maantietoon ja sotahistoriaan. Vai onko ylivoimaista? Katso edes Wikipediasta.

Minä tiedän kirjoitti:

30. KAK mursi pääaseman Valkeasaaressa. Se jäi reserviin ennen VT-asemaa. Aikanaan se siirtyi Talin itäpuolelle joskus 22.-23.6. ja aloitti Talin suurtaistelun 25.6.

Repolan 109. AK valtasi vasta 22.6.

Muolaa ja Valkjärvi olivat kirkonkyliä. 21.A.n painopiste oli Viipurin valtatien suunnassa. Valtatie ei kulje Muolaan kautta.

23.A hyökkäsi painopiste Siiranmäen-Valkjärven-Äyräpään suunnassa.
Muolaa ei ollut painopistesuunta. Se jäi armeijoiden välirajalle. Se ei ollut tärkeä paikka, vaan Viipuri ja Viipurin koillispuoli.

Perehdy jo viimein edes hieman maantietoon ja sotahistoriaan. Vai onko ylivoimaista? Katso edes Wikipediasta.

Lue lisää

En ole kommentoinut mitään 23A:sta ja, jos et tuon vertaa käsitä reserveistä tai luulet ettei niitä ollut, niin sen kuin luulet. Se ei suinkaan ollut reservissä kokonaan vaan sillä oli tehtävä, niin kuin itämailla on tapana laittaa tuommoinen jälkivarmistus. Et huomannut, että en selostuksessani edes päässyt Valkeasaareen asti vaan olen kirjoittanut vain ja ainoastaan läpimurrosta 21A:n lähtöalueella.

Vain pölvästi ei voi käsittää, mikä on päätie Viipurista Valkjärven kautta Leningradiin. Kai tiedät, mikä on rautatie. Vai pitääkö sekin selostaa erikseen. Valtatie kulkee erittäin läheltä Muolaata ja Valkjärveä. Kyse on ollut Terijoen pohjoispuolella olevasta melko pienestä alueesta hyökkäyksen alkuvaiheissa.

Kaartin ak kirjoitti:

Oli sijoitettuna Mainilaan tykistöasemien taakse 21A:n reserviksi. Siis Muolaaseen johtavasta päätiestä on kyse. Muolaa ja Valkjärvi ovat kauppaloita ja muut pikkupaikkoja. Hyökkäys tapahtui radan ja tien suunnassa ja 64 kaartin div.oli edennyt Repolan pohjoispuolelle 12.6.. Siitä rintama kääntyi koilliseen.

Lue lisää

Se on joka tapauksessa seuraava kylä Mainilasta länteen n. 10- 20 km. Kivennavan ja Joutselän välissä.

Alokas prikaati kirjoitti:

En ole kommentoinut mitään 23A:sta ja, jos et tuon vertaa käsitä reserveistä tai luulet ettei niitä ollut, niin sen kuin luulet. Se ei suinkaan ollut reservissä kokonaan vaan sillä oli tehtävä, niin kuin itämailla on tapana laittaa tuommoinen jälkivarmistus. Et huomannut, että en selostuksessani edes päässyt Valkeasaareen asti vaan olen kirjoittanut vain ja ainoastaan läpimurrosta 21A:n lähtöalueella.

Vain pölvästi ei voi käsittää, mikä on päätie Viipurista Valkjärven kautta Leningradiin. Kai tiedät, mikä on rautatie. Vai pitääkö sekin selostaa erikseen. Valtatie kulkee erittäin läheltä Muolaata ja Valkjärveä. Kyse on ollut Terijoen pohjoispuolella olevasta melko pienestä alueesta hyökkäyksen alkuvaiheissa.

Lue lisää

hyökkäystä Viipurista Leningradiin? No, kaikkien meidän muiden tietojen mukaan Viipurin-Leningradin valtatie on kyllä Viipurista Vammelsuuhun kulkeva tie. Melko lähellä kulkee rautatie Leningradiin tai siis Viipuriin. Tiedätkö, missä on Viipuri?

Maantieto taitaa olla yhtä heikko lajisi kuin sotahistoria?'

Hyvä tietää, että 21. A kykeni murtautumaan oman lähtöalueensa läpi jo 12.6. mennessä. Se on aivan uutta. Kenenkähän kanssa se siellä taisteli?

Joko tiedät, milloin Valkeasaaren läpimurto alkoi? Koeta nyt opiskella edes pari päivää eteenpäin.

Tässäkin porukassa olet idioottisarjassa kova sana.

Minä tiedän kirjoitti:

30. KAK mursi pääaseman Valkeasaaressa. Se jäi reserviin ennen VT-asemaa. Aikanaan se siirtyi Talin itäpuolelle joskus 22.-23.6. ja aloitti Talin suurtaistelun 25.6.

Repolan 109. AK valtasi vasta 22.6.

Muolaa ja Valkjärvi olivat kirkonkyliä. 21.A.n painopiste oli Viipurin valtatien suunnassa. Valtatie ei kulje Muolaan kautta.

23.A hyökkäsi painopiste Siiranmäen-Valkjärven-Äyräpään suunnassa.
Muolaa ei ollut painopistesuunta. Se jäi armeijoiden välirajalle. Se ei ollut tärkeä paikka, vaan Viipuri ja Viipurin koillispuoli.

Perehdy jo viimein edes hieman maantietoon ja sotahistoriaan. Vai onko ylivoimaista? Katso edes Wikipediasta.

Lue lisää

"Voi höpöä, voi! Minä tiedän"

Onhan täällä besservisser, joka luulee tietävänsä kaiken! Asenteesi on lähinnä kuvottava. Jos pyrkisit
jonkinlaiseen provokatiivisyyteen, niin sekin olisi ymmärrettävämpää. Tapasi luetella venäläisten armeijoiden ja armeijakuntien numeroita ja tunnuksia on enimmäkseen huvittava! Eipä puutu muuta kuin sanot vielä BAGRATION!

Alokas prikaati kirjoitti:

En ole kommentoinut mitään 23A:sta ja, jos et tuon vertaa käsitä reserveistä tai luulet ettei niitä ollut, niin sen kuin luulet. Se ei suinkaan ollut reservissä kokonaan vaan sillä oli tehtävä, niin kuin itämailla on tapana laittaa tuommoinen jälkivarmistus. Et huomannut, että en selostuksessani edes päässyt Valkeasaareen asti vaan olen kirjoittanut vain ja ainoastaan läpimurrosta 21A:n lähtöalueella.

Vain pölvästi ei voi käsittää, mikä on päätie Viipurista Valkjärven kautta Leningradiin. Kai tiedät, mikä on rautatie. Vai pitääkö sekin selostaa erikseen. Valtatie kulkee erittäin läheltä Muolaata ja Valkjärveä. Kyse on ollut Terijoen pohjoispuolella olevasta melko pienestä alueesta hyökkäyksen alkuvaiheissa.

Lue lisää

Jätä sotahistoria siihen perehtyneille. Tämä ihan ystävyydessä.

1944 kirjoitti:

"Voi höpöä, voi! Minä tiedän"

Onhan täällä besservisser, joka luulee tietävänsä kaiken! Asenteesi on lähinnä kuvottava. Jos pyrkisit
jonkinlaiseen provokatiivisyyteen, niin sekin olisi ymmärrettävämpää. Tapasi luetella venäläisten armeijoiden ja armeijakuntien numeroita ja tunnuksia on enimmäkseen huvittava! Eipä puutu muuta kuin sanot vielä BAGRATION!

Lue lisää

en luule. Koettakaa perehtyä edes alkeisiin kesän -44 tapahtumista. Niistä on loputon määrä tietoa. Miksi ihmeessä pitää tuputtaa ties mistä kuvitelmista tai stallarien kirjoittajakursseilta koottua höpinää.

Ne Bagrationin hokijat ovat juuri samaa tietämätöntä sakkia.

Hötsölä kirjoitti:

Se on joka tapauksessa seuraava kylä Mainilasta länteen n. 10- 20 km. Kivennavan ja Joutselän välissä.

on Talin kannaksen itäosa. Sen neuvostojoukotr valtasivat joskus 23.6.

näkyvä Repola kirjoitti:

on Talin kannaksen itäosa. Sen neuvostojoukotr valtasivat joskus 23.6.

ПЕРОЛА

aapiseen? kirjoitti:

Jätä sotahistoria siihen perehtyneille. Tämä ihan ystävyydessä.

Kertoa jotain näiden 21A ja 23A liikkeistä jotain,niinerotellaan jyvät akanoista.

Minä tiedän, kirjoitti:

en luule. Koettakaa perehtyä edes alkeisiin kesän -44 tapahtumista. Niistä on loputon määrä tietoa. Miksi ihmeessä pitää tuputtaa ties mistä kuvitelmista tai stallarien kirjoittajakursseilta koottua höpinää.

Ne Bagrationin hokijat ovat juuri samaa tietämätöntä sakkia.

Lue lisää

Sellainen ole kirjoittanutkaan, joka tietää nämä asiat. Sitä paitsi venäläisten käsitys operaatiosta on aika erilainen. Sinä olit se, joka sotki 23A:ta, kun 21A on se, joka on jo aiemmissa keskusteluissa todettu jokeri, joka yllätti. Sinä väitit vielä hyökkäykseen osallistuneen olemattomia joukkoja ja nyt kehut taas tietäväsi. Oletko suorittanut edes varusmiespalvelusta, kun et ymmärrä ilmasodankäynnistä mitään. Puhunattakaan muista aselajeista.

Kukaan ... kirjoitti:

Sellainen ole kirjoittanutkaan, joka tietää nämä asiat. Sitä paitsi venäläisten käsitys operaatiosta on aika erilainen. Sinä olit se, joka sotki 23A:ta, kun 21A on se, joka on jo aiemmissa keskusteluissa todettu jokeri, joka yllätti. Sinä väitit vielä hyökkäykseen osallistuneen olemattomia joukkoja ja nyt kehut taas tietäväsi. Oletko suorittanut edes varusmiespalvelusta, kun et ymmärrä ilmasodankäynnistä mitään. Puhunattakaan muista aselajeista.

Lue lisää

koska tarkistan tuoreista tutkimuksista kaikki asiat. Ei 21. A ole tutkijoille ikinä mikään jokeri ollut. Lisäksi 23. A osallistui hyökkäykseen alusta alkaen ja sai osalleen nimenomaan Siiranmäen--Vuosalmen ja myöhemmin Repolan- Antrean suunnan.

Se, mitä olen todennut ilmasodankäynnistä pitää tietysti paikkansa. Siitäkin on esitetty aivan höpöä.

Parhaiten on venäläisten suunnitelmat selvittänyt Ohto Manninen 2008. Sieltä löytyvät parhaat tiedot mm. neuvostojoukoista Suomen suunnalla.Se, mitä palstan höpöttäjät esittävät, menee täysin heidän omaan tiliinsä.

Varusmiespalvelus ei anna mitään perusteita sotahistorian tutkimiselle. Näyttää kyllä siltä, että useilla kirjoittajilla ei mitään muuta pohjaa ole. Niin, tietysti uskomus stalinistiseen propagandaan.

Jos et erota asiantuntijaa muista,olet samaa sarjaa kuin nuo järjettömiä väitteitään esittävät höpöttäjät. Onhan täällä myös kohtalaisen asiantuntevia puheenvuoroja.

NeuvostoPrikaati kirjoitti:

Kertoa jotain näiden 21A ja 23A liikkeistä jotain,niinerotellaan jyvät akanoista.

tässä edessäni pöydällä puoli tusinaa kesää -44 käsittelevää tutkimusta ja tuossa hyllyssä muutamia kymmeniä lisää. Mitä haluat tietää?

Olen huvikseni oikonut näiden höpöttäjien pahimpia mokia.

Minä tiedän, kirjoitti:

koska tarkistan tuoreista tutkimuksista kaikki asiat. Ei 21. A ole tutkijoille ikinä mikään jokeri ollut. Lisäksi 23. A osallistui hyökkäykseen alusta alkaen ja sai osalleen nimenomaan Siiranmäen--Vuosalmen ja myöhemmin Repolan- Antrean suunnan.

Se, mitä olen todennut ilmasodankäynnistä pitää tietysti paikkansa. Siitäkin on esitetty aivan höpöä.

Parhaiten on venäläisten suunnitelmat selvittänyt Ohto Manninen 2008. Sieltä löytyvät parhaat tiedot mm. neuvostojoukoista Suomen suunnalla.Se, mitä palstan höpöttäjät esittävät, menee täysin heidän omaan tiliinsä.

Varusmiespalvelus ei anna mitään perusteita sotahistorian tutkimiselle. Näyttää kyllä siltä, että useilla kirjoittajilla ei mitään muuta pohjaa ole. Niin, tietysti uskomus stalinistiseen propagandaan.

Jos et erota asiantuntijaa muista,olet samaa sarjaa kuin nuo järjettömiä väitteitään esittävät höpöttäjät. Onhan täällä myös kohtalaisen asiantuntevia puheenvuoroja.

Lue lisää

Otsikoitasi vaan, ei tänne kohta kukaan muu kirjoitakaan. Elämä pyörii höpö höpön ympärillä. Voin paljastaa, että historia on minulle opportunistista hölynpölyä. Sotahistoria on epäonnistuneiden luusereiden oman hännän nostoa ja laiminlyöntien vähättelyä. Olisihan se Kannas mennyt muutenkin, mitä väliä sillä oli vaikka oltaisiin lähetetty koko valtionjohto Moskovaan ja laskettu housut alas Stalinin ja Molotovin edessä...huuhaata.

Minulla on kirjoitti:

tässä edessäni pöydällä puoli tusinaa kesää -44 käsittelevää tutkimusta ja tuossa hyllyssä muutamia kymmeniä lisää. Mitä haluat tietää?

Olen huvikseni oikonut näiden höpöttäjien pahimpia mokia.

Lue lisää

Niillä persettäsi tai omalla kustannuksellasi laittaa kansiin ja mennä myymään ovelta ovelle.

Höpö höpösi kirjoitti:

Otsikoitasi vaan, ei tänne kohta kukaan muu kirjoitakaan. Elämä pyörii höpö höpön ympärillä. Voin paljastaa, että historia on minulle opportunistista hölynpölyä. Sotahistoria on epäonnistuneiden luusereiden oman hännän nostoa ja laiminlyöntien vähättelyä. Olisihan se Kannas mennyt muutenkin, mitä väliä sillä oli vaikka oltaisiin lähetetty koko valtionjohto Moskovaan ja laskettu housut alas Stalinin ja Molotovin edessä...huuhaata.

Lue lisää

otsikoita muuttaa, kun höpö vain lisääntyy. Et näy tuntevan sotahistorian perusasioitakaan. Juuri tuollaisia näkyvät nuo muutkin höpöttäjät olevan. Otsikointi on sen mukainen.

Pyyhkiä kirjoitti:

Niillä persettäsi tai omalla kustannuksellasi laittaa kansiin ja mennä myymään ovelta ovelle.

todellinen tietäjä. Mitäpä hyötyä sotahistorioitsijoiden tutkimuksista on, kun ne voi korvata jauhamalla jotain stallaripaskaa asioista, joista ei tiedä edes perusteita.

Yhteenveto

1. Ylijohto ja IV AK:n komentaja kenrl. Laatikainen eivät olleet huolehtineet siitä, että VT-asema olisi linnoitettu ajoissa, riittävän vahvaksi ja oikeaan paikkaan;

2. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksella ja/tai sen läheisyydessä olisi ollut riittävästi reservejä;

3. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksen armeijakunnilla olisi yhteinen paikallinen johto - armeijan esikunta, joka olisi vastannut koko Kannaksen puolustuksesta - nyt sellaista alettiin rakentamaan kesken taistelujen, kun Kuuterselkä oli jo murtunut;

4. IV AK:n komentaja sijoitti käytettävissä olleet joukot huonosti jättäen Kuuterselkään aivan liian heikon miehityksen, jakoi joukot väärin eri lohkoille, asetti vastuualueiden rajat huonosti, eikä huolehtinut siitä, että Kuuterselän lohkon lähellä olisi ollut käytettävissä reservejä;

5. Kenraaliluutnantti Laatikainen ei huolehtinut siitä, että komentosuhteet olisivat olleet selvät ja järkevät;

6. IV AK:n komentaja ei huolehtinut siitä, että tykistöllä olisi riittävästi ammuksia pitkäaikaiseen suurtaisteluun;

7. Laatikainen jakoi Suomen ainoan iskukykyisen yhtymän ns. Marskin nyrkin, eli Panssaridivisioonan, ja käytti sitä ”tipoittain”, eikä yhtenä iskukykyisenä yhtymänä, kuten sitä ehdottomasti olisi pitänyt käyttää. Panssaridivisioona on yhtymä, jonka pitää iskeä täysillä, eikä sitä saa sitoa puolustustaisteluun, vaan se on heti iskun jälkeen vedettävä taakse reserviin - valmistautumaan seuraavaan iskuun.

Niinpä sitten lukuisien komentajien, yhtymien ja yksittäisten taistelijoiden suurenmoisetkaan suoritukset eivät riittäneet torjumaan tulimyrskyn tukemaa teräsjyrää saamasta aikaan läpimurtoa.

On selvää, ettei VT-asema olisi voinut kestää loputtomiin jatkuvaa massiivista tykistötulta ja panssarihyökkäyksiä kapeana nauhamaisena linjana. Sillä olisi yksinkertaisesti pitänyt olla syvyyttä niin paljon, että aina kun etummainen linja olisi ammuttu ja pommitettu murskaksi olisi ollut mahdollisuus siirtyä seuraaviin taempiin asemiin ja niiden jauhamisen aikana taemmas olisi jälleen syntynyt uusi asema. Siten vihollisen suurikin hyökkäysvoima olisi viimein ehtynyt.

Vihollisen hyökkäysvoima ehtyi nytkin Tali-Ihantalan, Äyräpää-Vuosalmen ja Viipurinlahden suurenmoisiin torjuntavoittoihin, mutta olisi selvitty vähemmin tappioin jos VT-linja olisi kestänyt pitkään. Kukapa tietää, ehkä olisimme myös välttyneet siltä tilanteelta, että Venäjä miehittää parhaillaan Suomen Viipuria.

VT linja kirjoitti:

Yhteenveto

1. Ylijohto ja IV AK:n komentaja kenrl. Laatikainen eivät olleet huolehtineet siitä, että VT-asema olisi linnoitettu ajoissa, riittävän vahvaksi ja oikeaan paikkaan;

2. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksella ja/tai sen läheisyydessä olisi ollut riittävästi reservejä;

3. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksen armeijakunnilla olisi yhteinen paikallinen johto - armeijan esikunta, joka olisi vastannut koko Kannaksen puolustuksesta - nyt sellaista alettiin rakentamaan kesken taistelujen, kun Kuuterselkä oli jo murtunut;

4. IV AK:n komentaja sijoitti käytettävissä olleet joukot huonosti jättäen Kuuterselkään aivan liian heikon miehityksen, jakoi joukot väärin eri lohkoille, asetti vastuualueiden rajat huonosti, eikä huolehtinut siitä, että Kuuterselän lohkon lähellä olisi ollut käytettävissä reservejä;

5. Kenraaliluutnantti Laatikainen ei huolehtinut siitä, että komentosuhteet olisivat olleet selvät ja järkevät;

6. IV AK:n komentaja ei huolehtinut siitä, että tykistöllä olisi riittävästi ammuksia pitkäaikaiseen suurtaisteluun;

7. Laatikainen jakoi Suomen ainoan iskukykyisen yhtymän ns. Marskin nyrkin, eli Panssaridivisioonan, ja käytti sitä ”tipoittain”, eikä yhtenä iskukykyisenä yhtymänä, kuten sitä ehdottomasti olisi pitänyt käyttää. Panssaridivisioona on yhtymä, jonka pitää iskeä täysillä, eikä sitä saa sitoa puolustustaisteluun, vaan se on heti iskun jälkeen vedettävä taakse reserviin - valmistautumaan seuraavaan iskuun.

Niinpä sitten lukuisien komentajien, yhtymien ja yksittäisten taistelijoiden suurenmoisetkaan suoritukset eivät riittäneet torjumaan tulimyrskyn tukemaa teräsjyrää saamasta aikaan läpimurtoa.

On selvää, ettei VT-asema olisi voinut kestää loputtomiin jatkuvaa massiivista tykistötulta ja panssarihyökkäyksiä kapeana nauhamaisena linjana. Sillä olisi yksinkertaisesti pitänyt olla syvyyttä niin paljon, että aina kun etummainen linja olisi ammuttu ja pommitettu murskaksi olisi ollut mahdollisuus siirtyä seuraaviin taempiin asemiin ja niiden jauhamisen aikana taemmas olisi jälleen syntynyt uusi asema. Siten vihollisen suurikin hyökkäysvoima olisi viimein ehtynyt.

Vihollisen hyökkäysvoima ehtyi nytkin Tali-Ihantalan, Äyräpää-Vuosalmen ja Viipurinlahden suurenmoisiin torjuntavoittoihin, mutta olisi selvitty vähemmin tappioin jos VT-linja olisi kestänyt pitkään. Kukapa tietää, ehkä olisimme myös välttyneet siltä tilanteelta, että Venäjä miehittää parhaillaan Suomen Viipuria.

Lue lisää

vaan kenraali Hanellin vastuulla. Toinen asia on, olisiko Laatikaisen pitänyt toimia tarmokkaammin aseman kunnostamiseksi taistelua varten. Hän oli yleensä varsin passiivinen kaikissa toimissaan.

ollut Laatikaisen, kirjoitti:

vaan kenraali Hanellin vastuulla. Toinen asia on, olisiko Laatikaisen pitänyt toimia tarmokkaammin aseman kunnostamiseksi taistelua varten. Hän oli yleensä varsin passiivinen kaikissa toimissaan.

Lue lisää

Ylijohdon linnoitusosaston päällikkö kenraaliluutnantti Edvard Hanell.

Ylijohto ja IV AK:n komentaja kenrl. Laatikainen eivät olleet huolehtineet siitä, että VT-asema olisi linnoitettu ajoissa,

Mitä tuo jäkätys hyödyttää.

Kuka oli kirjoitti:

Ylijohdon linnoitusosaston päällikkö kenraaliluutnantti Edvard Hanell.

Ylijohto ja IV AK:n komentaja kenrl. Laatikainen eivät olleet huolehtineet siitä, että VT-asema olisi linnoitettu ajoissa,

Mitä tuo jäkätys hyödyttää.

Lue lisää

eivät ole selvillä? Täällä on monta höpöttäjää, joilla ei ole yhtään luettua kesän -44 kirjaa takanaan. Ja luettu kun pitäisi vielä ymmärtääkin.

kun perusteetkaan kirjoitti:

eivät ole selvillä? Täällä on monta höpöttäjää, joilla ei ole yhtään luettua kesän -44 kirjaa takanaan. Ja luettu kun pitäisi vielä ymmärtääkin.

Siihen,mitä kysytään. Vuodatuksesi ovat turhia.

kun perusteetkaan kirjoitti:

eivät ole selvillä? Täällä on monta höpöttäjää, joilla ei ole yhtään luettua kesän -44 kirjaa takanaan. Ja luettu kun pitäisi vielä ymmärtääkin.

Minä kirjoitan Hanellista ja sinä alat kirjoittamaan minusta. En minä ole ollut päämajan palveluksessa milloinkaan ja minusta on turha näissä keskusteluissa kirjoitella. Kirjoita äitistäsi.

VT linja kirjoitti:

Yhteenveto

1. Ylijohto ja IV AK:n komentaja kenrl. Laatikainen eivät olleet huolehtineet siitä, että VT-asema olisi linnoitettu ajoissa, riittävän vahvaksi ja oikeaan paikkaan;

2. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksella ja/tai sen läheisyydessä olisi ollut riittävästi reservejä;

3. Ylijohto ei ollut huolehtinut siitä, että Karjalan kannaksen armeijakunnilla olisi yhteinen paikallinen johto - armeijan esikunta, joka olisi vastannut koko Kannaksen puolustuksesta - nyt sellaista alettiin rakentamaan kesken taistelujen, kun Kuuterselkä oli jo murtunut;

4. IV AK:n komentaja sijoitti käytettävissä olleet joukot huonosti jättäen Kuuterselkään aivan liian heikon miehityksen, jakoi joukot väärin eri lohkoille, asetti vastuualueiden rajat huonosti, eikä huolehtinut siitä, että Kuuterselän lohkon lähellä olisi ollut käytettävissä reservejä;

5. Kenraaliluutnantti Laatikainen ei huolehtinut siitä, että komentosuhteet olisivat olleet selvät ja järkevät;

6. IV AK:n komentaja ei huolehtinut siitä, että tykistöllä olisi riittävästi ammuksia pitkäaikaiseen suurtaisteluun;

7. Laatikainen jakoi Suomen ainoan iskukykyisen yhtymän ns. Marskin nyrkin, eli Panssaridivisioonan, ja käytti sitä ”tipoittain”, eikä yhtenä iskukykyisenä yhtymänä, kuten sitä ehdottomasti olisi pitänyt käyttää. Panssaridivisioona on yhtymä, jonka pitää iskeä täysillä, eikä sitä saa sitoa puolustustaisteluun, vaan se on heti iskun jälkeen vedettävä taakse reserviin - valmistautumaan seuraavaan iskuun.

Niinpä sitten lukuisien komentajien, yhtymien ja yksittäisten taistelijoiden suurenmoisetkaan suoritukset eivät riittäneet torjumaan tulimyrskyn tukemaa teräsjyrää saamasta aikaan läpimurtoa.

On selvää, ettei VT-asema olisi voinut kestää loputtomiin jatkuvaa massiivista tykistötulta ja panssarihyökkäyksiä kapeana nauhamaisena linjana. Sillä olisi yksinkertaisesti pitänyt olla syvyyttä niin paljon, että aina kun etummainen linja olisi ammuttu ja pommitettu murskaksi olisi ollut mahdollisuus siirtyä seuraaviin taempiin asemiin ja niiden jauhamisen aikana taemmas olisi jälleen syntynyt uusi asema. Siten vihollisen suurikin hyökkäysvoima olisi viimein ehtynyt.

Vihollisen hyökkäysvoima ehtyi nytkin Tali-Ihantalan, Äyräpää-Vuosalmen ja Viipurinlahden suurenmoisiin torjuntavoittoihin, mutta olisi selvitty vähemmin tappioin jos VT-linja olisi kestänyt pitkään. Kukapa tietää, ehkä olisimme myös välttyneet siltä tilanteelta, että Venäjä miehittää parhaillaan Suomen Viipuria.

Lue lisää

Ja tapahtui siksi että suurin osa kenraaleista ylipäällikköä myöden odottivat ja kykenivät valmistautumaan jonkinlaiseen toisintoon Ikaalisten taistelusta keväällä -18 eivätkä olleet seuranneet mitä oli nenän alla Saksan itärintamalla tapahtunut viimeisen 2 vuoden ajan. Oli käsittämätöntä laiskuutta olla käymättä vaikkapa Saksan esikunnissa Ukrainan rintamalla vuoden 1943 aikana opintomatkalla.

Rateki kirjoitti:

Ja tapahtui siksi että suurin osa kenraaleista ylipäällikköä myöden odottivat ja kykenivät valmistautumaan jonkinlaiseen toisintoon Ikaalisten taistelusta keväällä -18 eivätkä olleet seuranneet mitä oli nenän alla Saksan itärintamalla tapahtunut viimeisen 2 vuoden ajan. Oli käsittämätöntä laiskuutta olla käymättä vaikkapa Saksan esikunnissa Ukrainan rintamalla vuoden 1943 aikana opintomatkalla.

Lue lisää

Tietää kaiken.

Rateki kirjoitti:

Ja tapahtui siksi että suurin osa kenraaleista ylipäällikköä myöden odottivat ja kykenivät valmistautumaan jonkinlaiseen toisintoon Ikaalisten taistelusta keväällä -18 eivätkä olleet seuranneet mitä oli nenän alla Saksan itärintamalla tapahtunut viimeisen 2 vuoden ajan. Oli käsittämätöntä laiskuutta olla käymättä vaikkapa Saksan esikunnissa Ukrainan rintamalla vuoden 1943 aikana opintomatkalla.

Lue lisää

itsekään juttuihisi?

Ratekia kirjoitti:

Tietää kaiken.

että kuinka itse toimisit vastaavassa tilanteessa. Pyrkisitkö omin silmin näkemään käytännössä mihin ammattialasi työ on viimeisten vuosien aikana kehittynyt, vai viittaisitko sille kintaalla ja keskittyisit mieluummin alkoholin nautintaan.

Näin valitettavasti toimi ylijohtomme silloin.

Rateki kirjoitti:

että kuinka itse toimisit vastaavassa tilanteessa. Pyrkisitkö omin silmin näkemään käytännössä mihin ammattialasi työ on viimeisten vuosien aikana kehittynyt, vai viittaisitko sille kintaalla ja keskittyisit mieluummin alkoholin nautintaan.

Näin valitettavasti toimi ylijohtomme silloin.

Lue lisää

Kyllä Saksan rintaman tapahtumia seurattiin ja ne tunnettiin.
Suomella vain ei ollut edes Saksan resursseja käytettävissä. Oli pelattava sillä, mitä oli saatu.
Valehtelun sijasta voisit vähän ottaa selvää asioista.

Sillä rakennusalalla on tarkat määräykset ja kaikissa piirustuksissa piirtäjä, suunnittelija ja hyväksyjä. Ne lähetetään valvovaan virastoon aluksi ja piirretään uudestaan,mikäli ne eivät täytä normia. Taiteilijaelämästä en tässä aio ruveta kuitenkaan kertoilemaan.

Ontuu kirjoitti:

Sillä rakennusalalla on tarkat määräykset ja kaikissa piirustuksissa piirtäjä, suunnittelija ja hyväksyjä. Ne lähetetään valvovaan virastoon aluksi ja piirretään uudestaan,mikäli ne eivät täytä normia. Taiteilijaelämästä en tässä aio ruveta kuitenkaan kertoilemaan.

Lue lisää

käytäntö lyövät toisiaan "korville". Sotien välillä pitkälle 30-luvulle Laatokan pohjoispuolella kartalla Erilliset Pataljoonat operoivat Muurmanin radalla ja valtasivat Kantalahden, Vienan Kemin, Sorokan ja Petroskoin noin aluksi. Rakennusalalla nykyisin päätoimisesti korjataan ja puretaan "homekouluja".

teoria ja kirjoitti:

käytäntö lyövät toisiaan "korville". Sotien välillä pitkälle 30-luvulle Laatokan pohjoispuolella kartalla Erilliset Pataljoonat operoivat Muurmanin radalla ja valtasivat Kantalahden, Vienan Kemin, Sorokan ja Petroskoin noin aluksi. Rakennusalalla nykyisin päätoimisesti korjataan ja puretaan "homekouluja".

Lue lisää

LeRi kiinnitti erityistä huomiota hyökkäyksen salaamiseen, mm. radiohiljaisuus oli ehdoton. Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan.

Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän.

Stavka oletti mm. että suomalaisilla olisi ollut 380 rynnäkkötykkiä ja panssarivaunua. Samoin oli lentokoneiden virhearvio, joka laski suomalaisten koneiden määräksi 350 konetta. Lentokoneylivoima rakentui näin 38-kertaiseksi. Näistä seikoista johtuen, puna-armeija vastasi haasteeseen omalla materiallaan. Vieläpä Mannerheimlinjankin varaan laskeskeltiin - eli venäläiset näkivät kolmannenkin puolustuslinja, jonka LeRi:n esikunta havannoi samojen periaatteiden mukaan rakennetuksi kuin pääasema ja VT-linja. Pääaeman miehityksessä venäläiset arvelivat olleen 67 000 miestä, joka arvio johti voimasuhteet 1:2,7.
Vain pieni osa joukkoja tuotiin laivoilla, rautatiet johtivat sisämaasta suoraan Kannakselle. Yölliset kuljetukset tehtiin suljetuin vaunuin hiiren hiljaa. Joukkoja koulutettiin keväästä alkaen Leningradin lähettyvillä samanlaisissa maastoissa kuin mitä oli Kannaksella.

Kun lasketaan puna-armeijan Kannaksen joukkojen vahvuudeksi n. 260 000-280 000 miestä, ylivoima muuttui nelinkertaiseksi. Kannaksella oli suomalaisia n. 75000 Venäläiset erehtyivät etulinjan jalkaväkisuhtessa suomalaisvahvuudessa n.67 000 miehellä, jolloin voimasuhteet olivat todellisuudessa 1.2,7.suomalaista jalkaväkisotilasta.

Vuonna 1944 puna-armeija pystyi siirtämään ARMEIJAN rintamalohkolle parissa viikossa, koska he olivat saaneet haltuunsa suuria rautatieverkostoja ja mm. USA:n lähettämiä dodgeja, studebakereita ja ruskiford-kuorma-autoja. Leningradin suunnalla heilla oli toukokuun alussa hyvät rautatieyhteydet Kannakselle.

Joukkoja kuljetettiin suljetuissa junanvaunuissa. Junat eivät saaneet pysähtyä asemilla, vaan ne ohjattiin sivuraiteille ja metsätaipaleiden ratapihoille. Laivastot purkivat lastinsa öisin. Panssarijoukkoja harjoitettiin rajoitetun näkyvyyden aikaan tai pimeällä. 97.Armeijakunta siirrettiin koulutusalueelta rautateitse. 21.Armeijan joukot (suomalaisille tuntematon) siirrettiin salaamisvalmistelujen puitteissa marssien, rautateitse ja vesitse. 30.Kaartinarmeijakunta ja 109. Armeijakunta kuljetusaluksin Suomenlahden yli, laivojen ruumissa ja naamioituina.

21.A:n hyökkäyskaistalla neuvostoarviot heittivät n. 434 kranaatinheittimellä ja tykillä (666-232) näin puna-armeijan ylivoimaksi tuli 13 kertaiseksi. Noista lentovoimista jo aiemmin kertomani täydennykseksi vielä. Koska Stavka ”tiesi” konemäärän niin 13.Ilma-A:n tiedustelun tehtäväksi tuli laittaa nämäkoneet suomalaiskentille.

Venäläiset arvioivat suomalaiskoneiden määrän 10-kertaa liian suureksi, jolloin he pystyivät näkemään oman 5-kertaisen ylivoimansa, eivät kuitenkaan todellista 38-kertaista. Puna-armeijan keskittäessä 21.Armeijan hyökkäysalueelle taistelujoukoista 75%, tykistöstä 80%, panssarivaunuista 82% sekä suuri osa ilmavoimista, nämä painottamiset takasivat lamauttavan ylivoiman. Painopisteessä tykistösuhde oli 1:20, 741 neuvostokonetta vastassa EI OLLUT yhtään suomalaiskonetta, 130 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä vastassa ei myöskään ollut omia tankkejamme ja Sturmejamme. Jalkaväen ylivoima oli venäläisillä yli 10-kertainen. Suomalaisten virhearvioinniksi tuli kolminkertaiseksi, koska päämaja ei tiedostanut lainkaan 21.A:n olemassaoloa Kannaksella. LeRi:n virhearviot johtivat tarvetta suuremman voiman käyttöön, mitä todellisuuspohjaiset arviot olisivat edellyttäneet. LeRin:n Rintaman komentajan ei tarvinnut pyytää lisäjoukkoja Karjalan Rintaman tapaan Stavkalta, koska Stavka itse, oli useaan otteeseen suurennellut LeRi:n Rintaman ja 13 Ilma-armeijan esittämiä suomalaisvoimia ja asemia.
Väärät tiedot haittasivat huomioida todellisuutta, koska venäläiset nyt havaitsivat olevansa paremmassa asemassa kuin mitä alkulaskelmat edellyttivät.

Stavka itse kirjoitti:

LeRi kiinnitti erityistä huomiota hyökkäyksen salaamiseen, mm. radiohiljaisuus oli ehdoton. Stalin määräsi että suomalaisille on annettava kuva että hyökkäys tapahtuu Petsamon valtaamiseksi. Puna-armeija suoritti valeliikkeitä ja kun olivat onnistuneet niissä saksalaisia vastaan, niin nyt kokeiltiin samaa kaavaa suomalaisia vastaan.

Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa. Suomalaisia harhautettiin Stavka - Leningradin ja Karjalanrintamille annetuin käskyin. Erityisen tärkeää osaa harhautuksilla haluttiin osoittaa että hyökkäys tapahtuu Narvan kannaksella, Karjalan kannaksen vasemmalla sivustalla. Venäläisten tiedustelutoimintaa kiihdytettiin Narvan suunnalla, sinne perustettiin radioverkkoja sekä siirrettiin tykistöä panssarivaunuja etulinjaan. Kun operaatiot olivat 3.5 valmiit, nämä operaatiot vaativat vielä Stavkan hyväksynnän.

Stavka oletti mm. että suomalaisilla olisi ollut 380 rynnäkkötykkiä ja panssarivaunua. Samoin oli lentokoneiden virhearvio, joka laski suomalaisten koneiden määräksi 350 konetta. Lentokoneylivoima rakentui näin 38-kertaiseksi. Näistä seikoista johtuen, puna-armeija vastasi haasteeseen omalla materiallaan. Vieläpä Mannerheimlinjankin varaan laskeskeltiin - eli venäläiset näkivät kolmannenkin puolustuslinja, jonka LeRi:n esikunta havannoi samojen periaatteiden mukaan rakennetuksi kuin pääasema ja VT-linja. Pääaeman miehityksessä venäläiset arvelivat olleen 67 000 miestä, joka arvio johti voimasuhteet 1:2,7.
Vain pieni osa joukkoja tuotiin laivoilla, rautatiet johtivat sisämaasta suoraan Kannakselle. Yölliset kuljetukset tehtiin suljetuin vaunuin hiiren hiljaa. Joukkoja koulutettiin keväästä alkaen Leningradin lähettyvillä samanlaisissa maastoissa kuin mitä oli Kannaksella.

Kun lasketaan puna-armeijan Kannaksen joukkojen vahvuudeksi n. 260 000-280 000 miestä, ylivoima muuttui nelinkertaiseksi. Kannaksella oli suomalaisia n. 75000 Venäläiset erehtyivät etulinjan jalkaväkisuhtessa suomalaisvahvuudessa n.67 000 miehellä, jolloin voimasuhteet olivat todellisuudessa 1.2,7.suomalaista jalkaväkisotilasta.

Vuonna 1944 puna-armeija pystyi siirtämään ARMEIJAN rintamalohkolle parissa viikossa, koska he olivat saaneet haltuunsa suuria rautatieverkostoja ja mm. USA:n lähettämiä dodgeja, studebakereita ja ruskiford-kuorma-autoja. Leningradin suunnalla heilla oli toukokuun alussa hyvät rautatieyhteydet Kannakselle.

Joukkoja kuljetettiin suljetuissa junanvaunuissa. Junat eivät saaneet pysähtyä asemilla, vaan ne ohjattiin sivuraiteille ja metsätaipaleiden ratapihoille. Laivastot purkivat lastinsa öisin. Panssarijoukkoja harjoitettiin rajoitetun näkyvyyden aikaan tai pimeällä. 97.Armeijakunta siirrettiin koulutusalueelta rautateitse. 21.Armeijan joukot (suomalaisille tuntematon) siirrettiin salaamisvalmistelujen puitteissa marssien, rautateitse ja vesitse. 30.Kaartinarmeijakunta ja 109. Armeijakunta kuljetusaluksin Suomenlahden yli, laivojen ruumissa ja naamioituina.

21.A:n hyökkäyskaistalla neuvostoarviot heittivät n. 434 kranaatinheittimellä ja tykillä (666-232) näin puna-armeijan ylivoimaksi tuli 13 kertaiseksi. Noista lentovoimista jo aiemmin kertomani täydennykseksi vielä. Koska Stavka ”tiesi” konemäärän niin 13.Ilma-A:n tiedustelun tehtäväksi tuli laittaa nämäkoneet suomalaiskentille.

Venäläiset arvioivat suomalaiskoneiden määrän 10-kertaa liian suureksi, jolloin he pystyivät näkemään oman 5-kertaisen ylivoimansa, eivät kuitenkaan todellista 38-kertaista. Puna-armeijan keskittäessä 21.Armeijan hyökkäysalueelle taistelujoukoista 75%, tykistöstä 80%, panssarivaunuista 82% sekä suuri osa ilmavoimista, nämä painottamiset takasivat lamauttavan ylivoiman. Painopisteessä tykistösuhde oli 1:20, 741 neuvostokonetta vastassa EI OLLUT yhtään suomalaiskonetta, 130 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä vastassa ei myöskään ollut omia tankkejamme ja Sturmejamme. Jalkaväen ylivoima oli venäläisillä yli 10-kertainen. Suomalaisten virhearvioinniksi tuli kolminkertaiseksi, koska päämaja ei tiedostanut lainkaan 21.A:n olemassaoloa Kannaksella. LeRi:n virhearviot johtivat tarvetta suuremman voiman käyttöön, mitä todellisuuspohjaiset arviot olisivat edellyttäneet. LeRin:n Rintaman komentajan ei tarvinnut pyytää lisäjoukkoja Karjalan Rintaman tapaan Stavkalta, koska Stavka itse, oli useaan otteeseen suurennellut LeRi:n Rintaman ja 13 Ilma-armeijan esittämiä suomalaisvoimia ja asemia.
Väärät tiedot haittasivat huomioida todellisuutta, koska venäläiset nyt havaitsivat olevansa paremmassa asemassa kuin mitä alkulaskelmat edellyttivät.

Lue lisää

kertoa hiukan tarkemmin tuosta venäläisten maihinnoususta Petsamon suunnalla 1944 kevätkesällä. Ymmärtääkseni siinä vaiheessa pohjoisessa ei ollut mitään hätää kuin korkeintaan Sallassa vasemmasta sivustasta. (Kovdor) Mutta tuosta Kuolan maihinnousuharhautuksesta kuulisin mielellään lisää.

Voisitko kirjoitti:

kertoa hiukan tarkemmin tuosta venäläisten maihinnoususta Petsamon suunnalla 1944 kevätkesällä. Ymmärtääkseni siinä vaiheessa pohjoisessa ei ollut mitään hätää kuin korkeintaan Sallassa vasemmasta sivustasta. (Kovdor) Mutta tuosta Kuolan maihinnousuharhautuksesta kuulisin mielellään lisää.

Lue lisää

Pitkään aikaan tuli kirjoituksestasi esiin taas nuo sanat "kukaan ei tiennyt hyökkäyksestä etukäteen". Täyttä paskaa suoraan saatanan peräsuolesta.

Ja lisää peräsuolesta "ei suuria muutoksia olisi voinut tehdä" ja "Puna-armeija tuli lähtöasemiin 5.6. alkaen".

Onko mahdollista että rintamajoukot pystyvät vetäytymään hyvässä järjestyksessä parissa päivässä 10 - 20 kilometriä ja siirtymään uusiin asemiin ja siten jättäen vihollisen tykistökeskityksen jauhamaan tyhjää?
Yksi Rokossovskin kaltainen sotilasjohtaja Suomen huipulla olisi säästänyt tuhansien suomalaissotilaiden kuoleman tai vammautumisen.
Hyvä poliittinen johto tosin olisi kyennyt aikaisemmin vielä parempaan.

Tapio T kirjoitti:

Pitkään aikaan tuli kirjoituksestasi esiin taas nuo sanat "kukaan ei tiennyt hyökkäyksestä etukäteen". Täyttä paskaa suoraan saatanan peräsuolesta.

Ja lisää peräsuolesta "ei suuria muutoksia olisi voinut tehdä" ja "Puna-armeija tuli lähtöasemiin 5.6. alkaen".

Onko mahdollista että rintamajoukot pystyvät vetäytymään hyvässä järjestyksessä parissa päivässä 10 - 20 kilometriä ja siirtymään uusiin asemiin ja siten jättäen vihollisen tykistökeskityksen jauhamaan tyhjää?
Yksi Rokossovskin kaltainen sotilasjohtaja Suomen huipulla olisi säästänyt tuhansien suomalaissotilaiden kuoleman tai vammautumisen.
Hyvä poliittinen johto tosin olisi kyennyt aikaisemmin vielä parempaan.

Lue lisää

vaikkakaan se ei millään tavalla koskenut käsiteltyä kysymystä. Kaiketi kuitenkin sinun mielestä pitkälle vakioitu vastaus sopii paikkaan kuin paikkaan aiheesta riipumatta. No kukin tavallaan.

Voisitko kirjoitti:

kertoa hiukan tarkemmin tuosta venäläisten maihinnoususta Petsamon suunnalla 1944 kevätkesällä. Ymmärtääkseni siinä vaiheessa pohjoisessa ei ollut mitään hätää kuin korkeintaan Sallassa vasemmasta sivustasta. (Kovdor) Mutta tuosta Kuolan maihinnousuharhautuksesta kuulisin mielellään lisää.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8715637/41694690

eikämölöttää kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8715637/41694690

luetun ymmärtämisessä.

”Väärät tiedot haittasivat
Stavka itse 27.12.2009 18:35

Venäläiset nousivat maihin Norjan rannikkoon liityvällä rannikkoalueella ja täytti näin velvollisuutensa Bodygard-harhautuksessa.”

”Kannattaa seurata keskustelua
eikämölöttää 27.12.2009 21:16”

Niinpä.

” Kelvoton sodanjohto. Kunniankipeä, yli-ikäinen ja -mielinen hevosmies johtamassa täysin muuttunutta sotaa. Selvää on että eihän siitä mitään voinut tulla.”

Täysin kelvollinen sodanjohto ja kesällä 1944 on naurettavaa puhua kunniankipeydestä. Marski johti sotaa järkevästi, mutta oli sodanjohdon virhe, ettei merkkeihin suurhyökkäyksestä uskottu riittävästi.

”Tuhansia kaatuneita pitää laittaa Mannerheimin piikkiin.”

Kyllä kaatuneet johtuvat sodassa sotimisesta. Suomen armeija vetäytyi 10:ssä päivässä 100 km, menetti Viipurin, mutta tprjui siitä eteenpäin kaikki Neukun hyökkäykset sisämaahan.

Suomen johto yllätettiin ja sillä selvä!

Tottakai oli varastot, koska pääaseman oletettiin kestävän! Neukun hyökkäyksen voima ja rajuus oli yllätys vaikka saksalaiset olivat hyvin jakaneet tietoa neukun hyökkäysvoiman kasvusta!

Etulinjan miinakenttiin jäi Valkeasaaressa jopa turvallisen reitin kertovat merkitkin paikalleen. Niin pukkasi paniikkia. Hyvä oli neukun jalkaväen tulla tepsutella läpi.