Tuli mieleeen kun luin viimeiset uutiset aurinkokennojen kehitysvaiheista, että kun ollaan jo yli neljänkymmen prosenttin hyötysuhteelle päässyt - labraolosuhteissa, että millainen on elävä puusto talteenottajana. Sitähän se on.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No ei ole puut ihan yhtä hyviä, joskin aika paljon halvempia. Hehtaari kehittää biomassaa maksimissaan noin 10 kuutiota / 5000 kg.
Tuota laskemaan lämpöarvot ja vertaamaan sitä vuoden aikana hehtaarille tulleeseen auringon säteilyyn.
.. on se mitä jää energiana maahan? Siis 5000 kg per VUOSI?
Meenaan, ennen kuin rupean laskemaan.
Siis 5000kg / hehtaari on vuosittainen kasvu. Lasketaan neliömetriä kohden, niin pysyy luvut pienempinä. Puun kasvu on siis 0.5 kg/m2 ja lämpöarvo 20 MJ/kg. Toisin sanoen kasvi tallentaa noin 10 MJ/m2.
Auringonsäteily on noin 1000 kWh / m2. 1000 kWh = 1 MWh = 3600 MJ.
Toisin sanoen hyötysuhde on 10 / 3600 = 0.28%
Turha morkata aurinkokennoja tuon jälkeen...
... kiitos vain, nyt en tarvitse vilkaistaa vanhoja koulukirjoja . :-)
Tästä selviä samalla, kuinka kallis puumassa-aurinkolämpö on Suomessa. Eiköhän pojat muutetaan etelään?
Pitää muistaa että hyötysuhteiden kanssa kikkailu on yhtä tyhjän kanssa kun aurinkoenergian keräämisessä puulla pinta-ala on käytännössä ääretön.
eli NASAn kenno, joka on multicrystal kenno, jota ei kaupallisesti ole saatavilla.
Tavallinen monochrystal kenno antaa maksmissaan tuon 20%.
Vetäkää kuivat, lähden rokkaan, jea.
... ja sekin oli parikymmentä vuotta siten täysi utoopia. Nyt on päästy jo Euroopassa yli 40%:iin. Tiede kattos edistyy ja kohta ollaan tuotantoasteella. Ne jotka ainaisesti epäilee jäävät siten rannalla huiskuttamaan. Tuollaista perustutkimusta tarvittaisi Suomessa, SIITÄ ja vain siitä syntyy tulevaisuuden työpaikat.
Niin pitkällä jo pääsin, että 2000 kcal/m2/v on puumassan energiatuotto (4000 kcal/kg, aika korkeaksi arvioitu sekaklappeille) . Kunhan löydän sen kaavan, jolla lasketaan wattia, palataan asiaan.
Eri aurinkokennojen hyötysuhteita laboratorio-olosuhteissa.
Joistakin tulee kaupallista ja jotku painuu unhon yöhön.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a4/PVeff(rev110707)d.png
... millaisia tiedonlähteitä käytätte ja kuinka paljon olette jäljessä.
Kova on kilpailu alalla, tieteellä tarkoitan, mutta kyllä saksalaiset ovat tällä hetkellä edellä. Älä vain vaadi, etttä joutuisin kaivamaan tuon alkuperäisen tiedon esille, se kun onn jo puoli vuotta vanhaa, voihan olla, että että ovat jo pitemmellä.
Mutta leikki siksi, huolestuttava on tässä pelissä, että kiinalaiset ensin varastavat kaiken keinoin euroopalaisen tieden saavutukset ja siten valmistavat siihen perustuvat tuoteet tunnetuin edellytyksin.
Nin jos tekee ilmakiertoisen aurinkokeräimen yhdellä lasilla, pääsee parhaillaan yli 50% hyötysuhteeseen. Keräin ei maksa montakaan kymppiä.
säteily x läpäisy - lämpötilaero x 6 = teho
1000 w/m2 x 0.9 - 40 x 6 w = (900 - 240) = 660 w / m2
.
...vuodelta 2007 ei kannattaa tänne leitaa, alalla kehitys kulkee niin luja, että jo puolen vuoden takaisille tiedoille naurataan.
Olet ihan oikeassa. Parhaillaan puuhaan solarkuivaajan kanssa, jossa voi kuivataa kaikenlaista, vihanneksistä hedelmiin ja sieniin. Alustava kokeilu banaanien kanssa antoi 70% painohäviön kolmen päivän sisällä.
Atomi/höryvoimaloissa nostetaan suuri haloo jos hyötysuhdetta saadaan parannettua prosentin kymmennyksiä.