Voi vain kuvitella, millainen suru valtaa niiden ihmisten mielen, jotka ovat nähneet kenties omin silmin Viipurin kaupungin siinä hyvinvoinnin tilassa, jossa se oli Suomelle kuuluessaan.
Päivän HS kertoo murheellista tarinaa tällä kertaa Monrepos-puistosta, jonka Unesco on kuulemma jossain vaiheessa erehtynyt ottamaan suojelukohteekseen.
Erehdys siinä mielessä, että puiston rappiolle tai rakennusten tuhoutumiselle Venäjä ei ole ilmeisesti pannut tikkua ristiin.
Suomessa jokin pro-yhdistys on syytänyt vähiä varojaan saadakseen Monrepon edes vähän entiselleen ja Viipurin linnan rapautumisen korjatuksi.
Kirjoitus kertoi, miten suomalainen yhtiö oli valmistanut erikoislaastin linnan tornien korjaamiseksi.
Tyypilliseen tapaansa venäläiset viivyttelivät korjaustöiden aloittamisessa niin kauan, että marraskuussa vihdoin alkaneet rappaustyöt menivät täysin pieleen liian kylmien ilmojen takia.
Nyt rappaukset ovat pudonneet pääosin alas, ja kauhea pulina on siellä alkanut syyllisistä.
Piloille menneen työn takuukorjaamista ei pietarilainen firma ota kuuleviin korviinsa, joten tuokin tappio taitaa jäädä suomalaisten piikkiin.
Koska joku Suomen huippupoliitikoista uskaltaisi aloittaa vakavamieliset neuvottelut Viipurin palauttamisesta Suomen kaupunkien joukkoon, jolloin saisimme sen taatusti lähes entiseen kuntoonsa puistoineen kaikkineen nopeammin ja paremmin kuin venäläiset ilmeisesti edes pystyvät kuvittelemaankaan.
Ps. Missähän kunnossa on Alvar Aallon piirtämä Viipurin kirjastotalo?
Ehdittiinkö se pelastamaan suomalaisin varoin ennen lopullista tuhoutumistaan?
Päivän HS kertoo murheellista tarinaa tällä kertaa Monrepos-puistosta, jonka Unesco on kuulemma jossain vaiheessa erehtynyt ottamaan suojelukohteekseen.
Erehdys siinä mielessä, että puiston rappiolle tai rakennusten tuhoutumiselle Venäjä ei ole ilmeisesti pannut tikkua ristiin.
Suomessa jokin pro-yhdistys on syytänyt vähiä varojaan saadakseen Monrepon edes vähän entiselleen ja Viipurin linnan rapautumisen korjatuksi.
Kirjoitus kertoi, miten suomalainen yhtiö oli valmistanut erikoislaastin linnan tornien korjaamiseksi.
Tyypilliseen tapaansa venäläiset viivyttelivät korjaustöiden aloittamisessa niin kauan, että marraskuussa vihdoin alkaneet rappaustyöt menivät täysin pieleen liian kylmien ilmojen takia.
Nyt rappaukset ovat pudonneet pääosin alas, ja kauhea pulina on siellä alkanut syyllisistä.
Piloille menneen työn takuukorjaamista ei pietarilainen firma ota kuuleviin korviinsa, joten tuokin tappio taitaa jäädä suomalaisten piikkiin.
Koska joku Suomen huippupoliitikoista uskaltaisi aloittaa vakavamieliset neuvottelut Viipurin palauttamisesta Suomen kaupunkien joukkoon, jolloin saisimme sen taatusti lähes entiseen kuntoonsa puistoineen kaikkineen nopeammin ja paremmin kuin venäläiset ilmeisesti edes pystyvät kuvittelemaankaan.
Ps. Missähän kunnossa on Alvar Aallon piirtämä Viipurin kirjastotalo?
Ehdittiinkö se pelastamaan suomalaisin varoin ennen lopullista tuhoutumistaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
No kato nyt näitä meidän politikkoja, kukaan ei uskalla sanoa pahaa sanaa venäjästä. Ja mitä vittua sinne suomalaiset tunkee rahaa niihin projekteihin, kun ne kaikki päättyy samanlailla vuodesta toiseen.
Suomella olis ollut saumat saada jotain aikaiseksi 90-luvun alussa mutta mitäs tää Koivisto teki. Rassas jotain traktorin raatoja Tähtelässä.
Noin on, miten sanot.
Suomella ei vuosikymmeniin ole ollut sellaisia riittävän suoraselkäisiä johtajia, jotka eivät kyyryilisi Venäjän johtajien edessä.
Se on yksi syy siihen, että toivoisin Suomen liittyvän Natoon.
Jospa edes silloin suomalaiset olisivat yhtä rohkeita ja isänmaalaisia kuin vaikkapa Viro nykyisin on!
Koivisto oli sotakokemuksistaan huolimatta myös liian pehmeä N-liitto/Venäjän hallinnon edessä, kenties Kekkosen neuvojen johdosta.
Venäläiset kunnioittivat Paasikiveä ja Mannerheimia, koska ne miehet uskalsivat sanoa myös njet silloin, kun sen aika oli.
Suomen verorahojen syytäminen jonnekin Pietarin vedenpudistuslaitoksiin tai ydinvoimaloiden kunnossapitoon on eräänlaista kyykkyilyä sekin.
enää mitään sanomaan. Asia on juuri kuten mainitsit. Koivistoa kyllä olisi syytä kritisoida enemmän jahkailuineen. Pallo oli todella hukassa silloin, kun olisi pitänyt toimia. Sen epäröinnin seurauksena Viipuri ja muutkin ryöstetyt alueet ovat edelleen samassa jamassa, jollei pahemmassakin, kuin 1990-91.
"Kirjoitus kertoi, miten suomalainen yhtiö oli valmistanut erikoislaastin linnan tornien korjaamiseksi"
Paskaa laastia, kun ei pysy seinässä tai kestä pohjoista ilmastoa. Suomalaiset tunarit voisi pitää näppinsä irti arvorakennuksista, kun eivät osaa.
"Missähän kunnossa on Alvar Aallon piirtämä Viipurin kirjastotalo"
Varmaan paskassa kunnossa, sillä eihän suomalainen rakennustaito ole koskaan riittänyt rakentamaan mitään kestävää. Tunari-Aallon tupakka-askin kanteen suunnittelema Finlandia-talokin kupruilevine seinineen olisi vain soraläjä, jollei sen hökkelin ylläpitoon upotettaisi jatkuvalla syötöllä kohtuuttomia määriä veromarkkoja.
että hävitty mitkä hävitty. Pitäisi antaa sen Viipurin jo olla. Suomessa ei noin rapistunutta kaupunkia löydy mistään kuin mitä Viipuri on. Eikä Suomessa ole pikkupojat kerjäämässä henkensä pitimiksi. Minusta on aivan turhaa kunnostaa taloja maassa, jossa ei anneta arvoa paskanvertaa koko hankkeelle. Se tarkoituksella vesitetään ja vielä syytetän rahoittajia vääränlaisesta materiaalista. Meidän pitäisi antaa venäjän pärjätä omillaan. On siellä rikkauksia, vaan niiden antama raha taitaa mennä johonkin hornantuuttiin. Kun ei niitä kerran riitä yhteiskunnan ylläpitoon eikä sen kunnossapitoon.Suomalaisten tulisi rakentaa omaa maatan ja antaa toisten hoitaa oma maansa kuntoon. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
www.karjalantragedia.info
Kyllä se niin on, ettei verorahojen tuhlaaminen johonkin helkutin lähialueyhteistyöhön hyödytä muuta kuin Venäläisiä byrokraatteja!
Mutta, jos Viipuri olisi Suomella ( siis siirrettäissin rajaa) tulisi ihan toinen ääni kelloon. Vasta silloin voitaisiin alkaa Viipuria kehittämmään toden teolla ja palauttamaan sille sen entistä loistoa. Viipuri siis kuuluu Suomelle!