Merikapteenin status

Ainoita oikeita merikapteeneita ovat ne jotka seilaavat tai ovat seilanneet päällikkönä. Merikapteenin kirjan omaava henkilö jolla ei ole päällikkökokemusta on vain kipparin kirjalla seilaava perämies tai onhan näitä kipparinkirjalla matruuseinakin kuulemma. Samoin jos on maissa töissä, pelkkä pätevyyskirja ei ole sama asia kuin pätevyyskirja ja päällikkökokemus.

Eniten merikapteenin asemasta mölyävät ne jotka eivät koskaan ole päällikkönä olleet, oikeiden päällikkönä seilaavien merikapteeneiden asema on selviö heidän ei tarvitse möykätä ja korostaa asemaansa.

Luuserit korostavat titteliä(merikapteenin kirja) ja merikapteenit asemaansa(päällikön jobi ja kirja)

Päälliköt ovat merikapteeneita mutta suurin osa merikapteenin kirjan omaavista ei koskaan seilaa päällikkönä ja he eivät ole kunnioitusta ansaitsevia laivanpäälliköitä vain nousukasmaisia pikkuperäsmiehiä joista ei koskaan kipparia tule.
836953
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 83

Vanhimmat

Konejulli 2 kuvasi asian juuri niinkuin se todella on,siihen ei ole mitään lisättävää.

Äänestä

....oli Timo K Jensen (timantinkova), joka sanoi, että ei saisi kutsua itseään merikapteeniksi, ellei ole seilannut päällikkönä.
No, mielipide tuokin, mutta kaikki päälliköt eivät toki ole merikapteeneita (siis merikapteenin tutkinto puuttuu). Paljon on myös yliperämiehen kirjalla seilaavia, pikkukippojen päällikköjä Itämeren liikenteessä. Sikäli nyt muistutan, että esim. saksalaisten ja hollantilaisten monien alusten päälliköillä ei ole suomalaista merikapteenin kirjaa vastaavaa tutkintoa vaan vastaa lähinnä meidän yliperämiehen tutkintoa. En nyt tarkalleen muista, mitä koko- ja liikennealuerajoituksia heillä on, mutta aikaisemmin ainakin Saksassa oli Cabo Sao Vicente rajana. Saksassa aiemmin ns. euroopanliikenteen päälliköksi riitti A4, joka vastasi lähinnä meidän perämiehen kirjaa, A5 sen sijaan oli vastasi suomalaista yliperämiehen kirjaa ja A 6 sitten sitä oikeaa.
Vastoin Timantinkovan kantaa olen eri mieltä; minulla on merikapteenin tutkinto eli siis olen merikapteeni, vaikka toimisin sikopaimenena.
Myöskään kaikki ylikonemestarit eivät seilaa siiffeinä, eli konepäällikköinä, mutta en silti heitä väheksy vaikka olisivat koneykkösinä ja ajan hermolla kuten useat , yliperämihinä seilaavat merikapteenit. Tuli tarpeeksi katseltua niitä, kippareina seilaavia ukkeleita, kun he peilin kanssa kuukausitolkulla skoolasivat, kunnes lataamon kautta lomille. Näin on

Äänestä
  • haetaan/tai tarkoitetaan? Jos vertailaan esim ison bulkkerin kipparin käytännön ammattitaitovaatimuksia( hinaajat /luotsi laivaan heti kuin maita rupeaa tutkassa näkymään) esim vaativassa rannikkoliikenteessä olevaan laivaan missä försti ajeleeitse saaristossa ilman luotsia, voi tietenkin kysyä että kumpi on enemmän "Merikapteeni". Joten ei nämä ihan yksiselitteisiä asioita ole.

    Maissa tutkinto ratkaisee aika paljon, sillä logikalla tutkinto, vaikka ei olisi kirjojakaan, rittää tittelin käyttön.

    Toinen aspekti aiheeseen on se että ei merikapteenin status noin yleisesti ottaen merenkulun ulkopuolisessa mailmassa ole mitenkään ihmeellinen, kehitysmaamiehistöt ei paranna tilannetta.

    Äänestä

  • x-sailor kirjoitti:

    haetaan/tai tarkoitetaan? Jos vertailaan esim ison bulkkerin kipparin käytännön ammattitaitovaatimuksia( hinaajat /luotsi laivaan heti kuin maita rupeaa tutkassa näkymään) esim vaativassa rannikkoliikenteessä olevaan laivaan missä försti ajeleeitse saaristossa ilman luotsia, voi tietenkin kysyä että kumpi on enemmän "Merikapteeni". Joten ei nämä ihan yksiselitteisiä asioita ole.

    Maissa tutkinto ratkaisee aika paljon, sillä logikalla tutkinto, vaikka ei olisi kirjojakaan, rittää tittelin käyttön.

    Toinen aspekti aiheeseen on se että ei merikapteenin status noin yleisesti ottaen merenkulun ulkopuolisessa mailmassa ole mitenkään ihmeellinen, kehitysmaamiehistöt ei paranna tilannetta.

    Tuli aikoinaan seilailtua noiden "suurten päälliköiden" kanssa. Kun pysyttiin 150 mailia rannoista, oli kännin aste 0,5 ja lähempänä rantoja 1,5 vähintään. Lähellä satamia oli suuri helpotus, kun luotsi tuli hoitamaan hommat. Tämä nyt ei tietenkään koske kaikkia valtamerikippareita, mutta valitettavasti monia.

    Äänestä

  • Tietääkö kukaan T.K Jensenin tämän hetkistä sijaintia?

    Äänestä

  • Kompassiruusu kirjoitti:

    Tietääkö kukaan T.K Jensenin tämän hetkistä sijaintia?

    T.k.Jensen luki elktroniikan inssiksi ja sai homman Ericssonilla, ja siirtyi
    sitten Nokialle. - On nykyisin omassa yhtiössä: Industrispedition Jensen......
    Omisti välillä pari laivaa Etelä-Amerikassa. Asui Colombiassa. Taitaa asua
    Kanariansaarilla ja Ruotsissa.

    Äänestä

  • onko kauankin sitten kun Timo K.Jensen laukaisi sanat? - Meinaan että
    jäi kai maihin jo 80/90-luvulla? - Ja ajat on muuttuneet.
    - Onhan se selviö että valtamerialuksen päällikkö on näin maakravun
    silmillä korkeassa asemassa. - Kaikki muut merellä olleet ovat vain
    "tavallisia merimiehiä". - Olin itsekin kokkina parin vuoden, ja totta
    han toki lähetettiin salonkiin ne parhaammat palat.

    Äänestä

  • Charlos kirjoitti:

    T.k.Jensen luki elktroniikan inssiksi ja sai homman Ericssonilla, ja siirtyi
    sitten Nokialle. - On nykyisin omassa yhtiössä: Industrispedition Jensen......
    Omisti välillä pari laivaa Etelä-Amerikassa. Asui Colombiassa. Taitaa asua
    Kanariansaarilla ja Ruotsissa.

    Kiitoksia tiedosta.

    Äänestä

  • kakskokki kirjoitti:

    onko kauankin sitten kun Timo K.Jensen laukaisi sanat? - Meinaan että
    jäi kai maihin jo 80/90-luvulla? - Ja ajat on muuttuneet.
    - Onhan se selviö että valtamerialuksen päällikkö on näin maakravun
    silmillä korkeassa asemassa. - Kaikki muut merellä olleet ovat vain
    "tavallisia merimiehiä". - Olin itsekin kokkina parin vuoden, ja totta
    han toki lähetettiin salonkiin ne parhaammat palat.

    Tere. Seilasin entisessä Mistralissa, taisi olla v. 1978. Elomaa päällikkönä. Sitte kippari vaihtui ja komennon otti Timo K Jensen. Aluksen nimeksi tuli Montana ja omistaja oli
    Hangö Ship Owners. Jensen pätevä päällikkö, otti joskus riskejä, kun ajoimme ilman luotsia.
    Oli tarkka ja piti kovan kurin ja lemppuja antoi herkästi, samoin kuin kuuluisa Lemppu-Erik.
    silti hyvät muistot molemmista.

    Äänestä

Nythän taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin. Merikapteeni on merikapteeni, mutta kaikki kapteenit eivät ole päälliköitä.

Äänestä

mistä kenkä puristaa?
Mikä sinua harmittaa?
Miksi sinua vituttaa?

Äänestä

Monta merikapteenia mutta vain yksi päällikkö.
Näin sanoi jo aikoinaan "ilmapallo Ilmari".

Äänestä
  • Entä vaikkapa konePÄÄLLIKKÖ?

    Äänestä

  • UPDATE_6764518 kirjoitti:

    Entä vaikkapa konePÄÄLLIKKÖ?

    Komplexintäytteisä spakryckareita koko porukka.
    Naurettavaa nähdä rasvaajia uniformussa. Laivasta
    vastaa ainoastaan kapteeni/päällikkö

    Äänestä

  • Sailori26 kirjoitti:

    Komplexintäytteisä spakryckareita koko porukka.
    Naurettavaa nähdä rasvaajia uniformussa. Laivasta
    vastaa ainoastaan kapteeni/päällikkö

    sinäkin skrapanterottaja käännyt hätätilanteessa. Kyllä sitten itketään konemiehiä apuun kun on teknisiä ongelmia.

    Äänestä

  • Sailori26 kirjoitti:

    Komplexintäytteisä spakryckareita koko porukka.
    Naurettavaa nähdä rasvaajia uniformussa. Laivasta
    vastaa ainoastaan kapteeni/päällikkö

    Kippari soitti konehuoneeseen Casablankassa uloslähdössä. ota paaksauskone pois päältä, että päästään lähtemään, vastasin : nosta ensin ankkuri ylös, jonka se oli kännipäissään unohtanut alas satamaan tultaessa laituriin käännyttäessä. Että semmoisia päälliköitä ja kaikesta vastaajia.

    Äänestä

  • kännikalakippari kirjoitti:

    Kippari soitti konehuoneeseen Casablankassa uloslähdössä. ota paaksauskone pois päältä, että päästään lähtemään, vastasin : nosta ensin ankkuri ylös, jonka se oli kännipäissään unohtanut alas satamaan tultaessa laituriin käännyttäessä. Että semmoisia päälliköitä ja kaikesta vastaajia.

    Ja sitten heräsit kun kusi tuli punkkaasi!!

    Äänestä

electronisten laitteiden aikakautena.......varustamo käskyttää täysin. Luotsilta luotsille ajalee kuka vaan
vaikka konejulli..........

Äänestä
  • Merikapteeni on oppiarvo. Laivojen päälliköt eivät läheskään aina ole merikapteeneita.

    Äänestä

  • Simbad the kirjoitti:

    Merikapteeni on oppiarvo. Laivojen päälliköt eivät läheskään aina ole merikapteeneita.

    Ei aina, mutta lähes aina ovat merikapteeneita!
    Merenkulku on eri kuin järvikulku.

    Äänestä

  • wrong- kirjoitti:

    Ei aina, mutta lähes aina ovat merikapteeneita!
    Merenkulku on eri kuin järvikulku.

    kuuluu;
    mikä on sitten se "diplomi merikapteeni"?
    Itse olen sen verran simppeli etten tajua...Kyllähän koulutusasteet ja ammattininimikkeet oli joskus ennen muinoin tuttuja,mutta enään noista ei ota selvää.

    Äänestä

  • mat-ruusa kirjoitti:

    kuuluu;
    mikä on sitten se "diplomi merikapteeni"?
    Itse olen sen verran simppeli etten tajua...Kyllähän koulutusasteet ja ammattininimikkeet oli joskus ennen muinoin tuttuja,mutta enään noista ei ota selvää.

    Se on varmaan semmonen, joka kävi 3-vuotista vesilyseota 6 vuotta! Perusteellinen oppimäärä!

    Äänestä

  • simmottis,tämmöttis kirjoitti:

    Se on varmaan semmonen, joka kävi 3-vuotista vesilyseota 6 vuotta! Perusteellinen oppimäärä!

    Diplomimerikapteenilla on merikapteenin tutkinnon lisäksi myös ylempi korkeakoulututkinto, esim. yliopistosta...

    Äänestä

  • Merikapteeni kirjoitti:

    Diplomimerikapteenilla on merikapteenin tutkinnon lisäksi myös ylempi korkeakoulututkinto, esim. yliopistosta...

    näkkyypä taso olevan korkialla !

    Äänestä

  • Alfa uros.. kirjoitti:

    näkkyypä taso olevan korkialla !

    Kun olet kaynyt ja ja lapaissyt merekulkuopiston merkapteeniluokan,olet koulutukseltasi
    merikapteeni.Jos/kun prakktiikkasi tayttyy ja saat patevyyskirjan,olet merkapteeni.Se varsi-
    nainen kipparin jobi on taas monien asioiden summa,joka monen kohdalle ei osu kohdalle
    koskaan.Paastaksesi paallikoksi sinun on oltava vahintaan kolmikielinen,joista tarkein on rus-
    keakielisyys.onnea matkaan pojat!

    Äänestä

  • mat-ruusa kirjoitti:

    kuuluu;
    mikä on sitten se "diplomi merikapteeni"?
    Itse olen sen verran simppeli etten tajua...Kyllähän koulutusasteet ja ammattininimikkeet oli joskus ennen muinoin tuttuja,mutta enään noista ei ota selvää.

    oli jo aikoinaan yksi "dibloomimerikapteeni",nimi tuli siitä että oli tuplannut kaikki luokat...

    Äänestä

  • ...no eikö olla päästy irti konemestarikompleksista?!
    Arvonsa kullekin: Ammattitaito on ratkaisevin arvonannon
    puntari. - Laivasta vastaa kuitenkin ainoastaan yksi henkilö:
    PÄÄLLIKKÖ.

    Äänestä

  • Simbad the kirjoitti:

    Merikapteeni on oppiarvo. Laivojen päälliköt eivät läheskään aina ole merikapteeneita.

    100-prosenttisesti merikapteeneita!
    - Kuinkas muuten?

    Äänestä

Olen seilannut vesibussin päällikkönä ja minulla on merikapteenin kirja. Olen siis OIKEA MERIKAPTEENI:
Voi jeesus näitä kirjoituksia

Äänestä
  • välittää??nykyään pääsee parinvuoden ja jopa vähemmällä förstinä olemisen jälkeen kippariksi kun on näppärä kieli..Sitten ollaan niin niin kapteenia kun on päästy jopa yhdeksän hengen ylijumalaksi.Sitten tämmönen poika alkaa holhoamaan aikuisia miehiä..lokaa tilauksia,kyttää tunteja,määrää vaihtopäivät ja ajat,tiiraa skottien puhtautta kun sitä vituttaa kun on joutunu puolikkaana niitä peseen peräti monta kertaa sen vuoden aikana kun yleensäkkin on täkillä seilannu.

    Äänestä

  • pellejä ovat kirjoitti:

    välittää??nykyään pääsee parinvuoden ja jopa vähemmällä förstinä olemisen jälkeen kippariksi kun on näppärä kieli..Sitten ollaan niin niin kapteenia kun on päästy jopa yhdeksän hengen ylijumalaksi.Sitten tämmönen poika alkaa holhoamaan aikuisia miehiä..lokaa tilauksia,kyttää tunteja,määrää vaihtopäivät ja ajat,tiiraa skottien puhtautta kun sitä vituttaa kun on joutunu puolikkaana niitä peseen peräti monta kertaa sen vuoden aikana kun yleensäkkin on täkillä seilannu.

    Niin se valitettavasti on, että aikuisia miehiä täytyy holhota, että hommat sujuisi. Laivan päällikön työ on pitkälti hallinnollinen. Laivan ajaminen alkaa olla "sivutyö". Aluksen päällikön velvollisuus on noudattaa lakeja ja asetuksia ja muita viranomaismääräyksiä sekä tietysti toteuttaa omistajan politiikkaa.
    Tämän tajuaminen ei kaikilta alaisilta onnistu. Kun sorvari tekee työnsä hyvin kaikki näkee sen ja häntä pidetään hyvänä ammattimiehenä. Kun laivan päällikkö tekee työnsä hyvin sen tajuavat fiksuimmat alaiset - muut pitävät ukkoaa vittumaisena miehenä.

    Äänestä

  • kippari mkk kirjoitti:

    Niin se valitettavasti on, että aikuisia miehiä täytyy holhota, että hommat sujuisi. Laivan päällikön työ on pitkälti hallinnollinen. Laivan ajaminen alkaa olla "sivutyö". Aluksen päällikön velvollisuus on noudattaa lakeja ja asetuksia ja muita viranomaismääräyksiä sekä tietysti toteuttaa omistajan politiikkaa.
    Tämän tajuaminen ei kaikilta alaisilta onnistu. Kun sorvari tekee työnsä hyvin kaikki näkee sen ja häntä pidetään hyvänä ammattimiehenä. Kun laivan päällikkö tekee työnsä hyvin sen tajuavat fiksuimmat alaiset - muut pitävät ukkoaa vittumaisena miehenä.

    Kuten otsikkokin sanoo, olet aivan oikeassa. Välillä tuntuu että olisi hyvä olla taskussa myös lastentarhanopettajan paperit.. Mutta onneksi Suomesta löytyy vielä hyviäkin täkkäreitä!

    Äänestä

  • C/O kirjoitti:

    Kuten otsikkokin sanoo, olet aivan oikeassa. Välillä tuntuu että olisi hyvä olla taskussa myös lastentarhanopettajan paperit.. Mutta onneksi Suomesta löytyy vielä hyviäkin täkkäreitä!

    Kaksi ylempää kommenttia poikkeavat tämän palstan totutusta tasosta iloisesti. Tämä kaitsentatehtävä on vasinkin viimevuosina alkanut sattua silmään enemmän ja enemmän vaikka en itse kipparina seilaakkaan.

    Äänestä

  • aivan oikein kirjoitti:

    Kaksi ylempää kommenttia poikkeavat tämän palstan totutusta tasosta iloisesti. Tämä kaitsentatehtävä on vasinkin viimevuosina alkanut sattua silmään enemmän ja enemmän vaikka en itse kipparina seilaakkaan.

    että kipparit tekevät pääsäntöisesti hallinollisia hommia, kuka ajaa "pahat paikat" Itseäni harmitti perämiehenä että vaativat paikaat ajoi aina kippari, styyri ajaoi itämerrellä avovesiä. Ei siinä mitään opi, ainkan ajamisesta. Tilannae siis nyt paremmin jos kippari pysy yhä enemmän poissa brygalta.

    "nykyään pääsee parinvuoden ja jopa vähemmällä förstinä olemisen jälkeen kippariksi kun on näppärä kieli" No mikäs siinä jos näin on. Ei siellä lumipyryssä ja kovassa tuulessa mítenkään niin hirvittävän helppoa brygalla ole, aika yksin kippari tuppaa olemaan kuin nurkissa palaa......

    Ei vamaan kovinkaan moni hinkua kippariksi joka ei ole todella varma taidoistaan. Palkka huono, vastuu hurja ja status olematon. Päälikön palkka suhteessa arvostukseen ja vastuuseen linee yksi mailman surkeimista. Toisaalta, käytännössä rooli heikkene edelleen, merten bussikuskista kuitenkin puhutaa. Rahtaustapahtuma, joka ohjaa laivan kaupallista arvoa ketään ei kiinosta kipparin taitp, kansallisuus jne.

    Äänestä

  • C/O kirjoitti:

    Kuten otsikkokin sanoo, olet aivan oikeassa. Välillä tuntuu että olisi hyvä olla taskussa myös lastentarhanopettajan paperit.. Mutta onneksi Suomesta löytyy vielä hyviäkin täkkäreitä!

    juuri näin

    Äänestä

  • juuri näin kirjoitti:

    juuri näin

    Oli se monen mukaan sentään Suomen viimeisiä kovia kippareita.
    Ei se välittänyt hinaaja-luotsi tai mistään lakoista. Laiva kulki
    aina Jenssenin komennossa. - Heitti maihin kelvottomat, eikä
    välittänyt oli ne chiefejä tai perämiehiä. Oltiin sitten merellä
    tai telakalla tai missä tahansa, - Jensseni määräsi kaiken.
    Sanon vaan että samanlaista ammattitaitoa tai energiaa ei ole
    nähty Suomen kauppalaivastossa niiden aikojen jälkeen.
    Missähän lienee mies nykyään.

    Äänestä

  • vanhastuertti kirjoitti:

    Oli se monen mukaan sentään Suomen viimeisiä kovia kippareita.
    Ei se välittänyt hinaaja-luotsi tai mistään lakoista. Laiva kulki
    aina Jenssenin komennossa. - Heitti maihin kelvottomat, eikä
    välittänyt oli ne chiefejä tai perämiehiä. Oltiin sitten merellä
    tai telakalla tai missä tahansa, - Jensseni määräsi kaiken.
    Sanon vaan että samanlaista ammattitaitoa tai energiaa ei ole
    nähty Suomen kauppalaivastossa niiden aikojen jälkeen.
    Missähän lienee mies nykyään.

    rullaappa hiirellä jutunkulkua taaksepäin. Eilen Charlos kertoi Jensenistä tietoa.

    Äänestä

  • vanhastuertti kirjoitti:

    Oli se monen mukaan sentään Suomen viimeisiä kovia kippareita.
    Ei se välittänyt hinaaja-luotsi tai mistään lakoista. Laiva kulki
    aina Jenssenin komennossa. - Heitti maihin kelvottomat, eikä
    välittänyt oli ne chiefejä tai perämiehiä. Oltiin sitten merellä
    tai telakalla tai missä tahansa, - Jensseni määräsi kaiken.
    Sanon vaan että samanlaista ammattitaitoa tai energiaa ei ole
    nähty Suomen kauppalaivastossa niiden aikojen jälkeen.
    Missähän lienee mies nykyään.

    Olihan tuo TKJ erikoinen kippari, mutta ei han mikaan kova kippari ollut. Teoria-asiat tiesi erinomaisen hyvin, koska oli kaynyt kippariluokan kahteen kertaan !!! Henkilohallinnasta ei ollut tietoakaan, yritti vanhalla natsitominnalla pitaa kuria. Hytin oven ylla taisi lukea "Arbeit Mach Frei".

    Seilasin ukon kanssa kahdesti, jotenka tunnen miehen melkoisen hyvin.

    Äänestä

  • KapteeniMeri kirjoitti:

    Olihan tuo TKJ erikoinen kippari, mutta ei han mikaan kova kippari ollut. Teoria-asiat tiesi erinomaisen hyvin, koska oli kaynyt kippariluokan kahteen kertaan !!! Henkilohallinnasta ei ollut tietoakaan, yritti vanhalla natsitominnalla pitaa kuria. Hytin oven ylla taisi lukea "Arbeit Mach Frei".

    Seilasin ukon kanssa kahdesti, jotenka tunnen miehen melkoisen hyvin.

    ...vai tuplasi kippariluokan; - mistä tiedät? - Vaikutta uskomattomalta.
    Ei ainakaan tietojen vuoksi. Oli kuulemma merisotakoulun kurssiykkönen.
    Jaa että henkilökunta: Ei sellaissta ollut:
    Käsitteli ihmisiä kuin laitteita. Oli sitten ciiffi tai försti: heitti maihin
    ja hoiti monen hommat. - Käsitteli tavallista miehistöä paremmin.
    Sai potkut ajettuaan ulos Antwerpenistä Mirrabookan täysissä lasteissa
    ilman luotseja tai muuta apua. - Sinne vaan täysin konein sakeiseen
    sumuun proomujen ja ruoppaajien sekaan. - Aina kulki laiva!!
    Sain kerran uuden homman kun kerroin seilanneeni Jenssenin alaisena
    ilman potkuja.

    Äänestä

  • vanhastuertti kirjoitti:

    ...vai tuplasi kippariluokan; - mistä tiedät? - Vaikutta uskomattomalta.
    Ei ainakaan tietojen vuoksi. Oli kuulemma merisotakoulun kurssiykkönen.
    Jaa että henkilökunta: Ei sellaissta ollut:
    Käsitteli ihmisiä kuin laitteita. Oli sitten ciiffi tai försti: heitti maihin
    ja hoiti monen hommat. - Käsitteli tavallista miehistöä paremmin.
    Sai potkut ajettuaan ulos Antwerpenistä Mirrabookan täysissä lasteissa
    ilman luotseja tai muuta apua. - Sinne vaan täysin konein sakeiseen
    sumuun proomujen ja ruoppaajien sekaan. - Aina kulki laiva!!
    Sain kerran uuden homman kun kerroin seilanneeni Jenssenin alaisena
    ilman potkuja.

    En sanonut, etta tuplasi kippariluokan. TKJ meni kippariluokalle toisen kerran kun sai ensimmaisella kerralla yhdesta aineesta yhdeksikon (muut kymppeja). Itse kertoi.

    Tuo Antwerpenista ulosajo osoittaa, etta kaikki ei ollut kohdallaan.

    En saanut minakaan lemppuja TKJ:lta, vaikka ensimmaisessa laivassa hanen kanssaan parin kuukauden aikana parikymmenta ukkoa ja akkaa sai kenkaa. Sitten tultiin Ruotsiin ja TKJ itse pantiin lomalle rauhoittumaan. Tama kaikki 70-luvulla.

    Äänestä

  • vanhastuertti kirjoitti:

    ...vai tuplasi kippariluokan; - mistä tiedät? - Vaikutta uskomattomalta.
    Ei ainakaan tietojen vuoksi. Oli kuulemma merisotakoulun kurssiykkönen.
    Jaa että henkilökunta: Ei sellaissta ollut:
    Käsitteli ihmisiä kuin laitteita. Oli sitten ciiffi tai försti: heitti maihin
    ja hoiti monen hommat. - Käsitteli tavallista miehistöä paremmin.
    Sai potkut ajettuaan ulos Antwerpenistä Mirrabookan täysissä lasteissa
    ilman luotseja tai muuta apua. - Sinne vaan täysin konein sakeiseen
    sumuun proomujen ja ruoppaajien sekaan. - Aina kulki laiva!!
    Sain kerran uuden homman kun kerroin seilanneeni Jenssenin alaisena
    ilman potkuja.

    Seilasin kyseisen ukon kanssa eräässä nesteen tankissa, missä hän oli förstinä. Kova äijä touhuamaan ja taisi mennä sukset ristiin kipparin ja konttorin kanssa.
    Tuo Mirrabookan "uroteko ", ilman luotsia ja hinaajia täyteen sumuun osoittaa täydellistä piittaamattomuutta ihmishenkien turvallisuudesta merellä, täydellistä piittaamattomuutta ympäristöä, lastinomistajia, aluksen omistajaa kohtaan.
    Osoittaa myös omien kykyjen yliarviointia ja tarpeetonta riskinottoa. Estonian onnettomuus on osaltaan samanlaisten arviointivirheiden summa, joka realisoitui karmealla tavalla.
    Se, että haluaa olla joka paikassa "number one" täyden kympin mies on kai eräänlainen narsismin muoto, ja osoittaa myös muiden aliarviointia.
    Jos MSK:ssa on ollut kurssin priimus, ei tee ketään erityisosaajaksi kauppalaivastossa.
    Hyvähän tuo Kaj-Erik Relanderkin oli reserviupseerikoulussa vaan siviilielämän karu totuus tuli maksamaan veronmaksajille huimia miljardeja Sonerakaupoissa.

    Äänestä

  • ...no jatka sitten vesibussissa! - Kaikki ei uskalla nousta parempaan asemaan...

    Äänestä

  • vanhastuertti kirjoitti:

    Oli se monen mukaan sentään Suomen viimeisiä kovia kippareita.
    Ei se välittänyt hinaaja-luotsi tai mistään lakoista. Laiva kulki
    aina Jenssenin komennossa. - Heitti maihin kelvottomat, eikä
    välittänyt oli ne chiefejä tai perämiehiä. Oltiin sitten merellä
    tai telakalla tai missä tahansa, - Jensseni määräsi kaiken.
    Sanon vaan että samanlaista ammattitaitoa tai energiaa ei ole
    nähty Suomen kauppalaivastossa niiden aikojen jälkeen.
    Missähän lienee mies nykyään.

    Hei te TKJ-kertojat! - Kuka oli, tai on, täma legenda/legendaarinen ja
    tunteita sekoittava TKJ? - Onko siitä jo pitkä aika? - Voitteko kertoa
    jostain laivasta/varustamosta tms.

    Äänestä

  • KapteeniMeri kirjoitti:

    En sanonut, etta tuplasi kippariluokan. TKJ meni kippariluokalle toisen kerran kun sai ensimmaisella kerralla yhdesta aineesta yhdeksikon (muut kymppeja). Itse kertoi.

    Tuo Antwerpenista ulosajo osoittaa, etta kaikki ei ollut kohdallaan.

    En saanut minakaan lemppuja TKJ:lta, vaikka ensimmaisessa laivassa hanen kanssaan parin kuukauden aikana parikymmenta ukkoa ja akkaa sai kenkaa. Sitten tultiin Ruotsiin ja TKJ itse pantiin lomalle rauhoittumaan. Tama kaikki 70-luvulla.

    ...vai itse kertoi??. Et ole taitanut seilata TKJn kanssa. - Teititteli kaikkia,
    förstiä ehkä poiketen, - muuten ei koskaan rupatellut roskia, eikä ainakaan
    kehunut tai legendoinut! Kuulin sanoneen jollekin valittajalle että
    "On ruhtinaallista kohdata vaikeuksia, mutta raukkamaista luopua yrittämästä".
    Moneen kertaan on nämä sanat tulleet mieleeni. Vasta jälkeenpäin havitsin
    miten paljon varteenotettavaa sain niiden 6kk aikana kun seilasin MONTANAssa.

    Äänestä

  • VanhaStuertti kirjoitti:

    ...vai itse kertoi??. Et ole taitanut seilata TKJn kanssa. - Teititteli kaikkia,
    förstiä ehkä poiketen, - muuten ei koskaan rupatellut roskia, eikä ainakaan
    kehunut tai legendoinut! Kuulin sanoneen jollekin valittajalle että
    "On ruhtinaallista kohdata vaikeuksia, mutta raukkamaista luopua yrittämästä".
    Moneen kertaan on nämä sanat tulleet mieleeni. Vasta jälkeenpäin havitsin
    miten paljon varteenotettavaa sain niiden 6kk aikana kun seilasin MONTANAssa.

    Otas nyt vanha stuju rauhallisesti.
    Olin TKJ'n kanssa Sirocossa -74 ja Mistralissa -75.
    Saattoi miehistoa teititella, mutta kylla meille peramiehille puhui kuin ihmisille, tosin koko ajan tuoden omaa erinomaisuuttaan esille. Lisaksi sillointalloin haukkui meita laiskoiksi, koska emme opiskelleet vapaa-aikanamme laivalla.
    Englannin kielessa on sana "eccentric", joka kuvaa TKJ'n kayttaytymista taydellisesti.

    Äänestä

  • MeriKirjailija kirjoitti:

    Hei te TKJ-kertojat! - Kuka oli, tai on, täma legenda/legendaarinen ja
    tunteita sekoittava TKJ? - Onko siitä jo pitkä aika? - Voitteko kertoa
    jostain laivasta/varustamosta tms.

    Merikapteeni Timo K. Jensen purjehti Henry Nielsen'in tankkilaivoilla paallikkona 1970-luvulla.
    Tuohon aikaan han asui Ruotsissa.

    Henkilokohtaiset kokemukset Sirocco'sta ja Mistral'ista.

    En kutsuisi hanta legendaksi. Erikoinen ja omalaatuinen persoona sopisi paremmin kuvaamaan TKJ'ta.

    Äänestä

  • tormi kirjoitti:

    Seilasin kyseisen ukon kanssa eräässä nesteen tankissa, missä hän oli förstinä. Kova äijä touhuamaan ja taisi mennä sukset ristiin kipparin ja konttorin kanssa.
    Tuo Mirrabookan "uroteko ", ilman luotsia ja hinaajia täyteen sumuun osoittaa täydellistä piittaamattomuutta ihmishenkien turvallisuudesta merellä, täydellistä piittaamattomuutta ympäristöä, lastinomistajia, aluksen omistajaa kohtaan.
    Osoittaa myös omien kykyjen yliarviointia ja tarpeetonta riskinottoa. Estonian onnettomuus on osaltaan samanlaisten arviointivirheiden summa, joka realisoitui karmealla tavalla.
    Se, että haluaa olla joka paikassa "number one" täyden kympin mies on kai eräänlainen narsismin muoto, ja osoittaa myös muiden aliarviointia.
    Jos MSK:ssa on ollut kurssin priimus, ei tee ketään erityisosaajaksi kauppalaivastossa.
    Hyvähän tuo Kaj-Erik Relanderkin oli reserviupseerikoulussa vaan siviilielämän karu totuus tuli maksamaan veronmaksajille huimia miljardeja Sonerakaupoissa.

    ...no helpottiko kun sait moraalisaarnata?

    Äänestä

  • KapteeniMeri kirjoitti:

    Merikapteeni Timo K. Jensen purjehti Henry Nielsen'in tankkilaivoilla paallikkona 1970-luvulla.
    Tuohon aikaan han asui Ruotsissa.

    Henkilokohtaiset kokemukset Sirocco'sta ja Mistral'ista.

    En kutsuisi hanta legendaksi. Erikoinen ja omalaatuinen persoona sopisi paremmin kuvaamaan TKJ'ta.

    Niinpäs oli samansuuntaisia kokemuksia minullakin. Kokemuksia muistakin omalaatuisista kippareista, Alvareista, Erikeistä, Rainereista, ym. Mutta Timankinkova oli unohtumaton, samoin kuin Pekka Pyssy Lunkulla.

    Äänestä

  • möröllä kirjoitti:

    Niinpäs oli samansuuntaisia kokemuksia minullakin. Kokemuksia muistakin omalaatuisista kippareista, Alvareista, Erikeistä, Rainereista, ym. Mutta Timankinkova oli unohtumaton, samoin kuin Pekka Pyssy Lunkulla.

    Kokemusta on myoskin mainitsemistasi herra Merikapteeneista. P. Pyssy Lunkulla tosin on tuntematon, koska en seilannut siella koskaan.
    Omaa uraa ajatellen oli erinomaisen hyva kokemus seilata noitten erikoisten kippareitten kanssa, koska silloin opin kuinka EI pida toimia kipparin asemassa.

    Äänestä

  • KapteeniMeri kirjoitti:

    Kokemusta on myoskin mainitsemistasi herra Merikapteeneista. P. Pyssy Lunkulla tosin on tuntematon, koska en seilannut siella koskaan.
    Omaa uraa ajatellen oli erinomaisen hyva kokemus seilata noitten erikoisten kippareitten kanssa, koska silloin opin kuinka EI pida toimia kipparin asemassa.

    Kaikista em. päälliköistä on laaja kokemus. Pyssy-Pekka oli Kotkan kouluaikoinaan jo kovasti aktiivinen Navikon toimittaja ja päätoimittaja. Kyseinen nimi tulee aseharrastuksesta. En ole kenenkään nähnyt purkavan ja kasaavan Smith&Wessonia nopeammin kuin hän.
    Se, että seurasi näiden enemmän ja vähemmän erikoisten herrojen touhuja opetti ainakin välttämään itse niitä virheitä. Monissa ammatillisissa asioissa toki kyseiset herrat olivat hyviä, mutta se henkilöstöjohtaminen oli enemmänkin luokkaa Susi-Larsen.

    Äänestä

  • Salonkiville silloin kirjoitti:

    ...no helpottiko kun sait moraalisaarnata?

    Niinhän se ihan oikeasti on, en moraalisaarnannut. Onko tuo nyt jotain sankaruutta tai ammattitaitoa ottaa liian kovia ja älyttömiä riskejä? Jos silloin ilmeisesti villenä olleena kuvittelet kumartamaasi "ns. superpäällikköä" sankariksi, olet kyllä hakoteillä.

    Äänestä

  • KapteeniMeri kirjoitti:

    Merikapteeni Timo K. Jensen purjehti Henry Nielsen'in tankkilaivoilla paallikkona 1970-luvulla.
    Tuohon aikaan han asui Ruotsissa.

    Henkilokohtaiset kokemukset Sirocco'sta ja Mistral'ista.

    En kutsuisi hanta legendaksi. Erikoinen ja omalaatuinen persoona sopisi paremmin kuvaamaan TKJ'ta.

    Varoen puhukaa vanhoista ellette olleet mukana!
    Olin konekakkonen Mirrabookassa kun kippari ajoi
    Angolassa ankkurista kaijaan
    Tuli Dead Slow ahead
    sitten Stop
    sitten Dead slow Astern
    sitten Stop ja suoraan Well Engines.
    Mene kattomaan sanoin moottorimehelle.
    Palasi ja sanoi: ollaan kaijassa.
    Tee jos osaat paremmin moralisti!
    Oli TKJ monessa oudon taitava. - Ei ottanut
    mustaa luotsia, ja jos pakosta tuli, niin ajoi itte.
    No, kai on muuttunut. Olis kiva tavata.
    Taisin olla vahdissa silloin Antwerpenin ajossa.
    Ei ollut ainoa kerta. Vapisi ja meni aina kovaan.
    Se oli sellaista normin mukaista menoa Jenssenin
    laivoissa. Aina mentiin!

    Äänestä

  • Konekakkonen kirjoitti:

    Varoen puhukaa vanhoista ellette olleet mukana!
    Olin konekakkonen Mirrabookassa kun kippari ajoi
    Angolassa ankkurista kaijaan
    Tuli Dead Slow ahead
    sitten Stop
    sitten Dead slow Astern
    sitten Stop ja suoraan Well Engines.
    Mene kattomaan sanoin moottorimehelle.
    Palasi ja sanoi: ollaan kaijassa.
    Tee jos osaat paremmin moralisti!
    Oli TKJ monessa oudon taitava. - Ei ottanut
    mustaa luotsia, ja jos pakosta tuli, niin ajoi itte.
    No, kai on muuttunut. Olis kiva tavata.
    Taisin olla vahdissa silloin Antwerpenin ajossa.
    Ei ollut ainoa kerta. Vapisi ja meni aina kovaan.
    Se oli sellaista normin mukaista menoa Jenssenin
    laivoissa. Aina mentiin!

    Enpäs ole koskaan kuullutkaan moista tarinaa, että oikein konekakkonen lähettää brygälle moottorimiehen katsomaan, miksei tullut enempää manööverejä. Oletkos ihan itse Jensen kun tämmöisiä tänne rustaat? Ei ainakaan yhdessäkään seilaamassani laivassa koskaan moista tapahtunut, että "mutterilaakson" valtiaat vahtivat kipparin tekemisiä!

    Äänestä

  • larssen varg kirjoitti:

    Enpäs ole koskaan kuullutkaan moista tarinaa, että oikein konekakkonen lähettää brygälle moottorimiehen katsomaan, miksei tullut enempää manööverejä. Oletkos ihan itse Jensen kun tämmöisiä tänne rustaat? Ei ainakaan yhdessäkään seilaamassani laivassa koskaan moista tapahtunut, että "mutterilaakson" valtiaat vahtivat kipparin tekemisiä!

    Kyllä moottorilaivasta näkee tilanteen muualtakin kuin brykältä.
    Ainakin töijäyksen suhteen.
    On toki laivoja joissa brykällävoi kävästä vaikkei olekaan täkkipuolen jobilla

    Äänestä

  • larssen varg kirjoitti:

    Enpäs ole koskaan kuullutkaan moista tarinaa, että oikein konekakkonen lähettää brygälle moottorimiehen katsomaan, miksei tullut enempää manööverejä. Oletkos ihan itse Jensen kun tämmöisiä tänne rustaat? Ei ainakaan yhdessäkään seilaamassani laivassa koskaan moista tapahtunut, että "mutterilaakson" valtiaat vahtivat kipparin tekemisiä!

    siin puhuttu rykälle menosta,tittaa reelingin yli vaan!

    Äänestä

  • Konekakkonen kirjoitti:

    Varoen puhukaa vanhoista ellette olleet mukana!
    Olin konekakkonen Mirrabookassa kun kippari ajoi
    Angolassa ankkurista kaijaan
    Tuli Dead Slow ahead
    sitten Stop
    sitten Dead slow Astern
    sitten Stop ja suoraan Well Engines.
    Mene kattomaan sanoin moottorimehelle.
    Palasi ja sanoi: ollaan kaijassa.
    Tee jos osaat paremmin moralisti!
    Oli TKJ monessa oudon taitava. - Ei ottanut
    mustaa luotsia, ja jos pakosta tuli, niin ajoi itte.
    No, kai on muuttunut. Olis kiva tavata.
    Taisin olla vahdissa silloin Antwerpenin ajossa.
    Ei ollut ainoa kerta. Vapisi ja meni aina kovaan.
    Se oli sellaista normin mukaista menoa Jenssenin
    laivoissa. Aina mentiin!

    ...vai kahdesti piti startata.....piisasko ilmat? Kuka kiitti?
    no, ei ekvaattorin seuduin ulkonaiset voimat vaikuta...
    tee Suomen vesis...

    Äänestä

  • MeriKirjailija kirjoitti:

    Hei te TKJ-kertojat! - Kuka oli, tai on, täma legenda/legendaarinen ja
    tunteita sekoittava TKJ? - Onko siitä jo pitkä aika? - Voitteko kertoa
    jostain laivasta/varustamosta tms.

    No jopa sattuvasti! - Nostalgia kohosi päähäni ja
    ryhdyin etsimään tätä vanhaa kipparia (TKJ). Ja
    täältä löysin!
    Olin messilikkana Mirrabookassa. Oli se kippari
    aina keskeinen puheenaihe messeissä. Oli miten
    oli. Kovassa kurissa elettiin. Puolet mustia miehiostössä.
    Kai se oli pakko pitää järjestystä niissä olosuhteissa.
    Kyllä kaikki piti kipparia korkeassa arvossa. On jäänyt
    hyvinkin mieleen monta tapahtumaa.

    Äänestä

  • tormi kirjoitti:

    Niinhän se ihan oikeasti on, en moraalisaarnannut. Onko tuo nyt jotain sankaruutta tai ammattitaitoa ottaa liian kovia ja älyttömiä riskejä? Jos silloin ilmeisesti villenä olleena kuvittelet kumartamaasi "ns. superpäällikköä" sankariksi, olet kyllä hakoteillä.

    Eiköhän juuri sentähden Estonia ajettu pohjaan että ei ollut
    T.K.Jensenin tasoista kipparia.

    Äänestä

  • försti3 kirjoitti:

    Eiköhän juuri sentähden Estonia ajettu pohjaan että ei ollut
    T.K.Jensenin tasoista kipparia.

    Estonissa , oli " jäsenkirja taustaise " pätevyyskirjat .

    Äänestä

  • försti3 kirjoitti:

    Eiköhän juuri sentähden Estonia ajettu pohjaan että ei ollut
    T.K.Jensenin tasoista kipparia.

    Ei siella ketaan TKJ:ta tai muuta "super-kipparia" olisi tarvittu. Ainoastaan paallikko, joka olisi osannut ajatella omilla aivoillaan ja hiljentaa laivan vauhdin olosuhteisiin sopivaksi. Mutta minkas teet kun laivayhtio siihen aikaan mainoksissaan ilmoitti, etta
    "Me emme saaolosuhteiden takia ole koskaan myohassa".
    Lehti-ilmoitus onnettomuutta edeltavana paivana Tukhomalaisessa lehdessa.

    Äänestä

  • tormi kirjoitti:

    Niinhän se ihan oikeasti on, en moraalisaarnannut. Onko tuo nyt jotain sankaruutta tai ammattitaitoa ottaa liian kovia ja älyttömiä riskejä? Jos silloin ilmeisesti villenä olleena kuvittelet kumartamaasi "ns. superpäällikköä" sankariksi, olet kyllä hakoteillä.

    Huomaa ettet ole koskaan seilannut TKJn kanssa.

    Äänestä

  • tormi kirjoitti:

    Seilasin kyseisen ukon kanssa eräässä nesteen tankissa, missä hän oli förstinä. Kova äijä touhuamaan ja taisi mennä sukset ristiin kipparin ja konttorin kanssa.
    Tuo Mirrabookan "uroteko ", ilman luotsia ja hinaajia täyteen sumuun osoittaa täydellistä piittaamattomuutta ihmishenkien turvallisuudesta merellä, täydellistä piittaamattomuutta ympäristöä, lastinomistajia, aluksen omistajaa kohtaan.
    Osoittaa myös omien kykyjen yliarviointia ja tarpeetonta riskinottoa. Estonian onnettomuus on osaltaan samanlaisten arviointivirheiden summa, joka realisoitui karmealla tavalla.
    Se, että haluaa olla joka paikassa "number one" täyden kympin mies on kai eräänlainen narsismin muoto, ja osoittaa myös muiden aliarviointia.
    Jos MSK:ssa on ollut kurssin priimus, ei tee ketään erityisosaajaksi kauppalaivastossa.
    Hyvähän tuo Kaj-Erik Relanderkin oli reserviupseerikoulussa vaan siviilielämän karu totuus tuli maksamaan veronmaksajille huimia miljardeja Sonerakaupoissa.

    Diagnoosi: Psykopaatti. - By definition!
    Mies tähtäsi vain omiin onnistumiseen ja (muka)
    laivan parhaaseen välittämättä muusta miehistöstä.
    Oli jostain syystä "Ikuinen försti" Nesteellä. Hyvä
    että oivalsivat lykätä TK Jenssening pallilta.

    Äänestä

  • tormi kirjoitti:

    Niinhän se ihan oikeasti on, en moraalisaarnannut. Onko tuo nyt jotain sankaruutta tai ammattitaitoa ottaa liian kovia ja älyttömiä riskejä? Jos silloin ilmeisesti villenä olleena kuvittelet kumartamaasi "ns. superpäällikköä" sankariksi, olet kyllä hakoteillä.

    ETTÄ KATEUTTA RIITTÄÄ VIELÄ 40N VUODEN JÄLKEEN!!!

    Äänestä

  • möröllä kirjoitti:

    Niinpäs oli samansuuntaisia kokemuksia minullakin. Kokemuksia muistakin omalaatuisista kippareista, Alvareista, Erikeistä, Rainereista, ym. Mutta Timankinkova oli unohtumaton, samoin kuin Pekka Pyssy Lunkulla.

    TIMANTINKOVAN (TKJ) AMMATTITAITOA EI VOINUT VÄHEKSYÄ.
    OLI VAAN NIIN MAHDOTTOMAN VAATIVAINEN

    Äänestä

  • TKJ-Legenda3 kirjoitti:

    No jopa sattuvasti! - Nostalgia kohosi päähäni ja
    ryhdyin etsimään tätä vanhaa kipparia (TKJ). Ja
    täältä löysin!
    Olin messilikkana Mirrabookassa. Oli se kippari
    aina keskeinen puheenaihe messeissä. Oli miten
    oli. Kovassa kurissa elettiin. Puolet mustia miehiostössä.
    Kai se oli pakko pitää järjestystä niissä olosuhteissa.
    Kyllä kaikki piti kipparia korkeassa arvossa. On jäänyt
    hyvinkin mieleen monta tapahtumaa.

    Ja minä olin Timo K Jenssenin salonkilikkana Montanassa. - Oli oiken
    KOVA ja TYYDYTTÄVÄ kippari!!!!

    Äänestä

Kun hankitaan laiva , tulee aina kysymykseen KIPPARI ( päälikkö ) Konepäälikkö
Siksi kerron tapauksen , ostivat laivan Ranskasta ( menin sinne myöhemmin )
Kippari , Perämies ( 26 ) Ciffi 2 mestari ( 70 v ) , lämmittäjät . Lensimme Amderdamiin josta junalla Pariisiin , sieltä laivaan ?? . sitten illalla sanoin , mennääkö katsomaan alas ( Ciffi :ei tarvii minä tunnen koneen , eikä menty ) Sitten aamulla 4 - 8 vahdissa oli lähtö , kaikki meni ok , paitsi 1 venttiilin asenosta tuli " kiistaa " tottahan se laitettiin niinkuin Ciffi sanoi , oltuaan n 1 tunti niin konetankista rupesi höyri noiusemaan , venttiili olikin väärin ( plissi ei enään olisi toiminut ).
Päästiin sitten ulos . 3 vahtiin minut herätettiin ( Ciffi ) mene katsomaan ruorikone ei toimi . Tosiaan Försti ( 26 v ) oli yksin Prykällä tietys ruorimies , laiva ajoi ympyrää , satamanedustalla aamulla n klo 4-5 ( tarkkaa en muista ) Kippari " kuumeessa " ( minulla oma taskulamppu mukana kun tulin laivaan )
Aikanopeesti huomasin Hydtraulipaineet oli pois ( olin jo 1951 ollut Turun Wärtsilässä ollut vähän tuollaisenkanssa tekemisissä ) MIKSI PAINEET KADONNEET , TUOSTA SAATAN JOSKUS KERTOA .
Tutkin kaikki oli OK , ihmettelin missä paineet. Läksin pimeessä etsimää peräsinkonetta , Selstonit täkillä pelkäsin pimeessä pääsenkö , ja pääsin löysin ruorikoneen , onneksi oli taskulamppu .
Siellä käsipumppu , vaan olisi pitänyt olla kaveri jotta olis saanut pumppauksenjälkeen saanut venttiilin kii ja paineen pysymään . Kun sitten makasin jotta jalat painoi pumpun paakia ylsin kääntää venttiilin kii .
Prykällä sitten , tasasin paineet , ruori toimi taas ( eikä vikaa ilmennyt enään . Menin vahtiin. Matka loppui jouduimme telakalla , Juuri ostettu laiva ei ollutkaan seilauskunnossa , Kattiloista ei saatu tarpeeksi tehoja. TULIPAHAN KIPPARIN JA KONEPÄÄLIKÖN STATUUS KYSYMYKSEEN.

Äänestä
  • Menin tuohon laivaan 08.11.61 , Saadakseni Höyryylikirjan . Selvisi laivan menevän välimerelle talveksi , sanouduin irti ennen kun tulin laivaan ( Pariisissa )
    Kone tuossa oli erikoinen , niin siihen saatiin " osaava Ciffi " jäänsärkijästä ( tuollainen H- kone 1 kpl oli Suomessa ) 3 sylt. Compoudi ( siinä Turpokomrsessori 2-3 sylinterin välissä )
    Kuttilat Skotti - kattilat ( vaan kääntökammio oli muurattu ) ja sieltä muuraukset rikki . Näitä korjattiin Ranskan telakalla.Tämähän oli kova pettymys " laivanostajille "
    No sitten saatiin höyryä niinpaijon jotta päästiin Biskajalta Englannin kanaliin .
    Ciffi yritti Turpoa päälle , saamatta .
    Niinpä Kiilissä taas telakalle , Turpon tydrauliikka oli remotissa ( kaikkea ihmeitä sattui kuten ( tulipesä niintäynä öljyä että valui jo pilssiin )
    Olin Stopparissa , niin kuului koneesta nakutusta , kun menin niin huomasin kattila olleen vettä sitä jo tuli generaattorille . Kun kysyin niin lämmittäjä ollut tehnyt mitään.
    Päästiin matkalle Puolaan Ciffi yritti Turpoa päälle saamatta ( turpo olisi antanut 3 solmun lisävauhtia )
    Meillä erimiellisyys miten turpo saadaan päälle ( 0lin 27 v neuvo ei kelvannut )
    Niinpä sitten saatiinkin lasti päälle 12 tuntia etuajassa .

    Äänestä

  • Ostajan Pettymys Lis kirjoitti:

    Menin tuohon laivaan 08.11.61 , Saadakseni Höyryylikirjan . Selvisi laivan menevän välimerelle talveksi , sanouduin irti ennen kun tulin laivaan ( Pariisissa )
    Kone tuossa oli erikoinen , niin siihen saatiin " osaava Ciffi " jäänsärkijästä ( tuollainen H- kone 1 kpl oli Suomessa ) 3 sylt. Compoudi ( siinä Turpokomrsessori 2-3 sylinterin välissä )
    Kuttilat Skotti - kattilat ( vaan kääntökammio oli muurattu ) ja sieltä muuraukset rikki . Näitä korjattiin Ranskan telakalla.Tämähän oli kova pettymys " laivanostajille "
    No sitten saatiin höyryä niinpaijon jotta päästiin Biskajalta Englannin kanaliin .
    Ciffi yritti Turpoa päälle , saamatta .
    Niinpä Kiilissä taas telakalle , Turpon tydrauliikka oli remotissa ( kaikkea ihmeitä sattui kuten ( tulipesä niintäynä öljyä että valui jo pilssiin )
    Olin Stopparissa , niin kuului koneesta nakutusta , kun menin niin huomasin kattila olleen vettä sitä jo tuli generaattorille . Kun kysyin niin lämmittäjä ollut tehnyt mitään.
    Päästiin matkalle Puolaan Ciffi yritti Turpoa päälle saamatta ( turpo olisi antanut 3 solmun lisävauhtia )
    Meillä erimiellisyys miten turpo saadaan päälle ( 0lin 27 v neuvo ei kelvannut )
    Niinpä sitten saatiinkin lasti päälle 12 tuntia etuajassa .

    Hauskasti kirjoitettu juttu, eritoten Ciffi ja Turpo. Mitenka tama kaikki liittyy Merikapteenin Statukseen ???

    Äänestä

  • KapteeniMeri kirjoitti:

    Hauskasti kirjoitettu juttu, eritoten Ciffi ja Turpo. Mitenka tama kaikki liittyy Merikapteenin Statukseen ???

    He olivat yhtiön edustajana tutkineet laivan . Ammattimiehinä kelpuuttaneet . Ostettavaksi ( Nimiä ja laivaa en kerro )
    Kun sitten Puolassa saatiinkin lasti nopeemmin . Sunnuntai ja kaikki miehet maissa , merivahti piti laittaa päälle , vaan kun ei ollut miehistöä .
    Ehdotin meneväni kertomaan uloslähdöstä , kun tunsin tuon sataman . Kippari empi laskeeko minua , vaan kun olin vapaa niin kuhan menin : poruhka löytyi ja kaikki OK .
    Sitten aamulla n 05 , jätimme luotsin sain rauhassa virittää konetta . Kytkin sitten " Turpon " päälle , tottahan pelkäsin , mitä tapahtunee ( Kierokset nousivat 8500 enempää en tohtinut ottaa.
    Kun sitten Ciffi tuli alas 0800 Formu päällä niin tein oikeen ilmotuksen jossa ilmotin " Turpon " koerokset , ei hän siihen sitten mitään ja läksin ylös.
    Messissä sitten sanoin Förstille kumpikohan tulee koneesta ylös ensin " turpo " vai Ciffi ?
    Tosiaan ei kestänyt kauaakaa kun Ciffi tuli ... ja ihmetteli " miten olit saanut " turpon " päälle . ( kuten olin aiemmin ehdottanut )
    No laiva tosiaan kulki " hyvin " Vaan jo huomenissa pitikin ottaa " turpo " pois päältä se kuluttikin liikaa " Löpöä "
    Tuon laivan haku , Ranskasta - Puolankautta - Kotkaa kesti 29 päivää siinä sitten 2 telakkaa ( remotit alkoi sitten Kotkassa .( Mahtoikohan Kipparin ja Ciffin TATUS tuosta kärsiä ( Hän Kippari hyvinkin tunnettu Turkulainennmerikarhu ) . Tähän reissuun liittyy vielä se Kipparin ÄKILLINEN KUUME TUOSSA TILANTEESSA JOLLOIN 26 V PERÄMIES YKSI YÖLLÄ PRYKÄLLÄ " RUORIKONE JUMISSA "

    Äänestä

  • Ostajan Pettymys Lis kirjoitti:

    Menin tuohon laivaan 08.11.61 , Saadakseni Höyryylikirjan . Selvisi laivan menevän välimerelle talveksi , sanouduin irti ennen kun tulin laivaan ( Pariisissa )
    Kone tuossa oli erikoinen , niin siihen saatiin " osaava Ciffi " jäänsärkijästä ( tuollainen H- kone 1 kpl oli Suomessa ) 3 sylt. Compoudi ( siinä Turpokomrsessori 2-3 sylinterin välissä )
    Kuttilat Skotti - kattilat ( vaan kääntökammio oli muurattu ) ja sieltä muuraukset rikki . Näitä korjattiin Ranskan telakalla.Tämähän oli kova pettymys " laivanostajille "
    No sitten saatiin höyryä niinpaijon jotta päästiin Biskajalta Englannin kanaliin .
    Ciffi yritti Turpoa päälle , saamatta .
    Niinpä Kiilissä taas telakalle , Turpon tydrauliikka oli remotissa ( kaikkea ihmeitä sattui kuten ( tulipesä niintäynä öljyä että valui jo pilssiin )
    Olin Stopparissa , niin kuului koneesta nakutusta , kun menin niin huomasin kattila olleen vettä sitä jo tuli generaattorille . Kun kysyin niin lämmittäjä ollut tehnyt mitään.
    Päästiin matkalle Puolaan Ciffi yritti Turpoa päälle saamatta ( turpo olisi antanut 3 solmun lisävauhtia )
    Meillä erimiellisyys miten turpo saadaan päälle ( 0lin 27 v neuvo ei kelvannut )
    Niinpä sitten saatiinkin lasti päälle 12 tuntia etuajassa .

    humoristinen velikulta! Itsekin vähäsen samanoloinen. Taitaapi huumorimme olla samoilla tasoilla, ainakin nauratti. Ihan hyvä!

    Äänestä

  • capt. rolling kirjoitti:

    humoristinen velikulta! Itsekin vähäsen samanoloinen. Taitaapi huumorimme olla samoilla tasoilla, ainakin nauratti. Ihan hyvä!

    Niin konehan oli , ainutkertainen Suomessa vaan 1 kpl ( ja jäänsärkijässä ylikonemestari joka tunsi tuos vehkeen ) satun tuntemaan hänen seilauskaveri jäänsäkijässä .
    Yleensä Compoid - koneessa on 2 sylinderiä , korkeapaineesta, matalapaineeseen ja sitten lauhduttajaan
    Tässä versiossa Korkeapaine , matalapaine sitten Kompressori ja toinen matalapaine . Toisen matalapaineen jälkeen " turpo " ja sitten lauduttajaan .
    Siis turpo pyöritti kompressoria ( turpo sai pyöritysenergian lauhduttajan alipaineesta .
    Turpoon ei saanut kieroksia , jollei ollut kunnon alipaine .
    Miksi kone kulutti enemmän " löpöä " , koska koneeseen tuli lisäkieroksia ( energian häviöttömyydenlaki )

    Äänestä

  • Erikoismiehet Asiall kirjoitti:

    Niin konehan oli , ainutkertainen Suomessa vaan 1 kpl ( ja jäänsärkijässä ylikonemestari joka tunsi tuos vehkeen ) satun tuntemaan hänen seilauskaveri jäänsäkijässä .
    Yleensä Compoid - koneessa on 2 sylinderiä , korkeapaineesta, matalapaineeseen ja sitten lauhduttajaan
    Tässä versiossa Korkeapaine , matalapaine sitten Kompressori ja toinen matalapaine . Toisen matalapaineen jälkeen " turpo " ja sitten lauduttajaan .
    Siis turpo pyöritti kompressoria ( turpo sai pyöritysenergian lauhduttajan alipaineesta .
    Turpoon ei saanut kieroksia , jollei ollut kunnon alipaine .
    Miksi kone kulutti enemmän " löpöä " , koska koneeseen tuli lisäkieroksia ( energian häviöttömyydenlaki )

    Kuten olen jo kertonut , kattilat olivat myöskin erikoiset ( ei montakaan Suomessa )
    Capus - kattila ( tuossa oli ratkau joka nosti tehoa ( verrattuna Skottikattilaan ) , mutta olikin ajettu osittain rikki . Ei kestänytkään kuormitusta ( siis huijattiin kunnolla ) . Kone ja kattilahuone olivat todella puhtaat .
    Jokaisessa hytissä lämmitysjärjestelmä piti uusia ( ruostunut loppuun )

    Tuskin siinä " Päätä silitettiin "

    Äänestä

  • Älä Ole Spesiasti kirjoitti:

    Kuten olen jo kertonut , kattilat olivat myöskin erikoiset ( ei montakaan Suomessa )
    Capus - kattila ( tuossa oli ratkau joka nosti tehoa ( verrattuna Skottikattilaan ) , mutta olikin ajettu osittain rikki . Ei kestänytkään kuormitusta ( siis huijattiin kunnolla ) . Kone ja kattilahuone olivat todella puhtaat .
    Jokaisessa hytissä lämmitysjärjestelmä piti uusia ( ruostunut loppuun )

    Tuskin siinä " Päätä silitettiin "

    Ollessani vesibussissa keittäjänä Kotkaan seilatessa huomasin kapyysissa alu-kattilan palaneen pohjaan. Kysyin tietysti kipparilta mietenkä nyt puuro keitetään? Hän sanoi koulutuksen tuomalla varmuudella. "Ostetaan teflonpintainen." Oli kuulema takastaessaan vesibussia ennen liikennekautta huomannut arveluttavat alu-kattilat joita on ollut käytössä ympäri maailmaa miljoonia.

    PS.Siis tämäkin kirjoitus lienee kuulu tähän osastoon

    Äänestä

tohmajärveltä on meritäyskapteenien aatelia, kaveri pyörittää maatilaa ja tyttöilee, parisuhteessa upean venakon kanssa, on siinä kaverilla uskallusta elää ! Tavallisestihan kipparit runkkailee vain kopissaan.....

Äänestä
  • Tuli seilattua tämän Eerikan kanssa vuosikausia samassa laivassa.Ei näitä ominaisuuksia laivalla paljastunut.
    Yritti maihin jäätyään luotsiksi,mutta ei läpäissyt tutkintoa.Nyt varmaan unelmiensa ammatissa.

    Äänestä

Olipahan kerrankin merimiesjuttuja. Luulisi että merenkulusta saisi asiallisempikin keskustelu aikaan !

Äänestä

Mitä ihmeen kunnioitusta kipparit tarvitsevat??? Samanlaisia pulliaisia ne ovat kuin muutkin ihmiset. Soutuveneessäkin on päällikkö. Pahimmat perseennuolijat ovat yleensä päässeet päälliköiksi.

Äänestä
  • ... JA PÄTEVIMMÄT....

    Äänestä

Voi raukkaa ku et pääsy näön takia styyriluokalle. Älä huoli, voit aina lääkintäperämiehelle purkaa tuntojas jos siltä tuntuu.

Äänestä

Ihmetyttää tuon el capitanin kommentit perseennuolemisesta ym. Itse olen seilannut täkillä miehistön puolella kaikki asteet junkista poosuksi ja timpaksi asti. Myös koneessa on tullut oltua trimmarina.
Tuon jälkeen kaiken asteisina perämiehenä ja lopuksi päällikkönä. Kaikista haastavin on ollut tuo kipparin jobi, eikä sen ansaitsemiseksi ole tarvinnut juosta kieli ruskeana. Mutta kaikillahan on oikeus mielipiteeseensä.

Äänestä

Joo... Ja Luoja varjelkoon meitä "Merikapteeni(AMK)"-tyypeeiltä...

Äänestä
  • Koulutus 4,5 v, merenkulku on vaativa ala.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Koulutus 4,5 v, merenkulku on vaativa ala.

    Täällä puhutaan aivan kuin Suomalainen merikapteeni olisi joku ainutlaatuinen olio täällä planeetallamme.. Miettikäähän paljonko maapallolla on laivoja liikenteessä ja paljonko on maailmalla merikapteeninkoulutuksen käynneitä. Suomi on tässäkin kärpäsenpaska kartalla. Parhaahat Kipparit joiden kanssa olen seilannut ovat tulleet Hollannista ja Norjasta ja yksi Hongkongilainen ovat aivan huippu kippareita . Näitä herroja yhdistää huippu Ammattitaito sekä Miehistöjohtaminen ollut huippua, ei kiusaamista ei turhaa vittuilua , ei suosikkeja, ei "konttoriin" soittelua ,että se teki tätä ja tuo sanoi sitä ja miten minä tämän asian hoidan. Siinä olis Näille Suomi Pojille ja Tytöille opettelemista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


konejulli2 kirjoitti:

Ainoita oikeita merikapteeneita ovat ne jotka seilaavat tai ovat seilanneet päällikkönä. Merikapteenin kirjan omaava henkilö jolla ei ole päällikkökokemusta on vain kipparin kirjalla seilaava perämies tai onhan näitä kipparinkirjalla matruuseinakin kuulemma. Samoin jos on maissa töissä, pelkkä pätevyyskirja ei ole sama asia kuin pätevyyskirja ja päällikkökokemus.

Eniten merikapteenin asemasta mölyävät ne jotka eivät koskaan ole päällikkönä olleet, oikeiden päällikkönä seilaavien merikapteeneiden asema on selviö heidän ei tarvitse möykätä ja korostaa asemaansa.

Luuserit korostavat titteliä(merikapteenin kirja) ja merikapteenit asemaansa(päällikön jobi ja kirja)

Päälliköt ovat merikapteeneita mutta suurin osa merikapteenin kirjan omaavista ei koskaan seilaa päällikkönä ja he eivät ole kunnioitusta ansaitsevia laivanpäälliköitä vain nousukasmaisia pikkuperäsmiehiä joista ei koskaan kipparia tule.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu