Aviomieheni on 29 v. Naimisissa kolmisen vuotta.
Olen onneton aina kun hän lähtee yksin baariin, yökerhoon tai missä käykin.
Itse en halua mennä yksin, ei ole tarvetta, ei tee mieli mennä baariin ilman häntä.
Minulle baarissa käyminen oli seuran hakemista. Ei huvita siellä notkua nyt kun olen naimisissa.
Mies sanoo että haluaa välillä mennä ilman minua, kavereiden kanssa, tanssia ja relata.
Minua ahdistaa, josko kuitenkin etsii naista, tai ajautuu suhteeseen.
Nalkuttaminen ei auta, menee kuitenkin.
Mitä minä ajattelen?
yksin ulkona käyminen
12345676543322
17
2262
Vastaukset
- pukin veli
jos haluu mennä yksin,,,,vaarana on ihastus, syrjähyppy, ero.. Sano suoraan mitä ajattelet, Jos ei lapsia niin mieti elämääsi..
- älyhoi -71
Ai jos olisi lapsia niin sitten pitäisi katsoa läpi sormien vaikka mitä sikailua... just!
- T.J.T.
Minulla on takana 28 vuoden suhde. 20-vuotis hääpäivä oli maaliskuussa. Meillä on 15 vuotias tytär. Mieheni täytti juuri 51 ja minä täytän alkuvuodesta 50. Molemmilla työpaikka ja kohtuulliset tulot. Olemme siis ihan tavallinen perhe. Kai ns. alempaa keskiluokkaa.
En ole ikinä kieltänyt mieheltäni ns. omia menoja, sillä olen aina luottanut häneen. Hän on myös ollut täydellisesti luottamukseni arvoinen. Tosin, mieheni olisi mennyt kielloistani huolimatta ja mennyt ehkä loukkaantuneena ja pahoilla mielin. Se olisi saattanut aiheuttaa suurempaa vahinkoa. Mietihän, perheriidan jälkeen ja loukkaantuneena vaimon nalkutuksesta. Ei mieheni usein omilla reissuillaan ollut, kerran-pari kuukaudessa ja aina hän kotiin tuli. Enemmän tai vähemmän humalassa, mutta aina yhtä tervetulleena.
Puolisoa ei mielestäni pidä kahlita, vaan antaa tilaa. Miesten pitää päästä ns. juomaan asioita selväksi omassa kaveriporukassaan, miesten kesken. Jos on pakko johonkin liekaan laittaa, älä laita kuminauhaa kummempaan. Anna hänelle tilaa, luota häneen. En nimittäin usko, että miehet menevät kapakkaan nais-seuraa etsimään, yhden yön seikkailu mielessään. Toki näitäkin on, mutta varmasti suurena vähemmistönä. Älä automaattisesti mieti, että juuri sinun miehesi kuuluu tähän vähemmistöön.
Ainoa vaara mikä tässä kaikessa piilee on se, että sinä jämähdät kotiin, huomaamattasi. Et huolehdi itsestäsi, ajaudut valheelliseen hyvän olon tunteeseen, tilanteeseen missä oletat kaiken olevan välillänne ja avioliitossanne kunnossa. Älä unohda, että avioliittoa on myös hoidettava, hoidettava hyvin jotta sen olisi mahdollista jatkua hamaan hautaan asti. Monesti siinä joutuu luopumaan omista mieliteoista, omista haluista, mutta se on sen arvoista. Tämä luopuminen "omasta" on toki molemminpuolista, se on sitä särmien hioutumista, yhteen kasvamista.
Järjestä siis aikaa miehellesi, avioliitollesi. Jos teillä on lapsia, vie edes kerran kuussa lapset hoitoon saadaksenne yhteistä laatu-aikaa, ilman mitään häiriötekijöitä, ilman velvollisuuksia. Mene edes joskus miehesi mukaan baariin, vaikka se ei sinulle olisikaan niin mukavaa. Mene, jos hän pyytää.
Kirjoitan tämän kaiken kokemuksen tuomalla varmuudella, tiedostaen omat suunnattomat virheeni. Mieheni ilmoitti kuukausi sitten, että haluaa erota, että kaikki on loppu. Hän ei enää rakasta, ei tunne minua kohtaan kun pelkkää ystävyyttä, olen kun sisko. Hänen tunteensa minua kohtaan ovat hiipuneet, eikä hän koe, että niitä voisi tai edes kannattaisi enää elvyyttää. Hän kunnioittaa ja arvostaa minua, olen ollut hyvä vaimo, en ole kahlinnut, vaan olen jopa hänen kavereidensa kertoman mukaan "loistomuija". En ole luotaantyöntävä, olen edelleen mieheni mielestä seksikäs ja kaunis, mutta en ole kuitenkaan tarpeeksi haluttava. Hän ei ole pitkään aikaan kyennyt rakastelemaan kanssani, hän ei kykene saamaan erektiota kanssani tai erektio lopahtaa kesken kaiken. Hän sanoo, että syy on tunteiden täydellinen puute, tunne ettei hän voi olla minulle kuten aviomiehen kuuluu. Tunne, että hän valehtelee minulle, ettei kykene, eikä myöskään halua kyetä vain tekniseen suoritukseen. Avioliittoon kuuluu seksi ja ilman sitä ei avioliittoa ole, on vain ystävyys eikä se riitä mieheni mielestä syyksi jatkaa yhteistä taivalta. Siis eroamme, mieheni halusta. Ei ole kolmatta osapuolta, on vain hänen reilun vuoden ajan työstämänsä ajatus, josta minä olin typerän tietämätön, en ollut osannut tulkita että hän voi huonosti, on onneton.
Minä en hoitanut liittoamme, en huolehtinut itsestäni enkä siitä, että olisin järjestänyt meille tarpeeksi yhteistä aikaa. Mummi olisi ottanut lapsen avosylin vastaan, mahdollistaen meille yhteisiä viikonloppuja. Minä en mieheni pyynnöistä huolimatta lähtenyt viettämään iltaa baariin, olin mielummin kotona tyttären kanssa. Toki silloin tällöin olin hänen mukanaan, mutta en tarpeeksi usein. En välittänyt tai oikeastaan viitsinyt välittää siitä, että miehelleni esteettisyys on iso asia. Viikonloput siis saatoin kulkea tukka sekaisena, kasvot meikittä, yöpaidassa tai lököttävissä verkkareissa. En tietenkään aina, mutta liian usein kuitenkin.
Hyvä ihminen, älä tee samaa virhettä kun minä olen tehnyt. Anna miehellesi tilaa, luota häneen, ota avosylin vastaan kun hän sitä haluaa, mene hänen kansaan kun hän sitä pyytää, hoida itseäsi ja liittoasi. Älä kuitenkaan alistuneesti, vaan ilolla. Tuska mitä minä nyt koen ja käyn läpi, on niin musertavaa, ettei sitä voi sanoin kuvata. Tuntuu kun minut olisi häväisty, revitty rikki, tuhottu, heitetty syrjään kun vanha tarpeeton esine.
En kuitenkaan halua tulla katkeraksi, alkaa vihaamaan miestäni, kostaa. Jos sille tielle lähden, en voi olla miehelleni enää edes ystävä ja sitä en halua. Itse olen tämän aiheuttanut, siksi minun on myös itse tästä selvittävä.- pukki, a-liitos. ei
mut kun on muija, niin ei "pojat" (vieraat akat) saa olla niin tärkeitä. vaimoakin kannattaa kuunnella.
- Viilenneet tunteet
mitään vikaa, ei liioin miehessäsi. Joskus vain käy niin, että ihmiset oikeasti kasvavat erilleen, mutta tämä etääntyminen jää toiselta huomaamatta. Miehesi oli todella rohkea kertoessaan sinulle, että haluaa erota. Minä tiedän vain yhden avioparin, joka erosi samasta syystä kuin te. Muilla eron syy on ollut joku kolmas osapuoli (nainen, mies, alkoholi, väkivalta). Joskus tuntuu, että elämän kuuluisikin mennä niin, että on tavallaan kaksi elämää: ensimmäinen sen kanssa, jonka kanssa tehdään lapset ja loppuelämä "sen oikean" kanssa. En halua vähätellä pitkiä avioliittoja/parisuhteita, mutta miten voi mielenkiinto samaan ihmiseen säilyä kymmeniä vuosia? Tekin olette varmaan ehtineet kokeilla kaikki mahdolliset keinot mielenkiinnon säilyttämiseen, mutta ei se kumppanin sisin siitä miksikään muutu, vaikka pukisi millaiset hepenet ylleen. Enkä tarkoita pelkkää seksiä, pitkä suhde on kuitenkin enemmän sitä muuta.. Pitäisi osata kasvaa yhdessä samaan suuntaan, mutta ei me useimmat sitä osata. Emme uskalla puhua ennen kuin on myöhäistä. Siinä vaiheessa kun toinen uskaltaa kertoa tunteistaan, hän on jo miettinyt asiaa itsekseen jopa vuosia, eikä enää mitään ole tehtävissä. Parisuhdeoppaissa neuvotaan, että pitäisi yrittää löytää uudelleen ne jutut, mihin puolisossa aikoinaan rakastui, mutta entä jos ne ovatkin juuri ne nykyään ärsyttävät asiat. Voi esim. rakastua toisen iloiseen nauruun, ja suhteen väljehtyessä se onkin ärsyttävää räkätystä. Sinun pitää nyt vain toivottaa miehellesi onnea uuteen elämään, ja tulet vielä itsekin löytämään uuden onnen.
- eri käsitys
Niin, mutta kun ap:n mies nimenomaan haluaa käydä yksin, ilman vaimoa.
Minun mieheni ei pidä baareista, ei yksin, kavereitten kanssa tai minun kanssani. Hänellä on muita harrastuksia, missä saa omaa aikaa ja omaa tilaa. Kaveriporukassa kaljoittelevat myös saunailloissa ja urheilun jälkeen. Ei sitä omaa tilaa ole aina pakko hakea baarista, jos se toista loukkaa. Jos yksityiset keikat baariin on tärkeämpiä kuin vaimon tunteet, niin jotain on pahasti vialla. Näin näköjään ap:n tapauksessa. - Opjektiivin läpi
Olen 100 prosenttisen varma, että miehelläsi on nyt "uusi onni" löydettynä kiikarissa. Huomaat sen kyllä tässä muutaman kuukauden kuluessa. Ja jos et, olet vain tavallista tyhmempi.
Tuollaiset "kasvoimme erilleen" jutut ovat aivan hanurista, ja sinun pitsinen omanarvontuntosi haitarinpalkeiden välistä, ja syvältä. Kehtaatkin tulla vielä muita neuvomaan...? Vaikka omassa tilanteessasikaan ei ole mitään, mistä voisi oppia ottaa? ITsekkään et tiedä, mikä meni vikaan!
Sääliksihän sinä käyt, ja ihan koko rahan edestä. Voimia toivon Sinulle, sillä ne vielä tulevat tarpeen. Mutta ota nyt jo ne laput silmiltäsi, ja katso maailmaa. Niin se äijäsikin on tehnyt, jo monta vuotta. - just joo ja päivää
Opjektiivin läpi kirjoitti:
Olen 100 prosenttisen varma, että miehelläsi on nyt "uusi onni" löydettynä kiikarissa. Huomaat sen kyllä tässä muutaman kuukauden kuluessa. Ja jos et, olet vain tavallista tyhmempi.
Tuollaiset "kasvoimme erilleen" jutut ovat aivan hanurista, ja sinun pitsinen omanarvontuntosi haitarinpalkeiden välistä, ja syvältä. Kehtaatkin tulla vielä muita neuvomaan...? Vaikka omassa tilanteessasikaan ei ole mitään, mistä voisi oppia ottaa? ITsekkään et tiedä, mikä meni vikaan!
Sääliksihän sinä käyt, ja ihan koko rahan edestä. Voimia toivon Sinulle, sillä ne vielä tulevat tarpeen. Mutta ota nyt jo ne laput silmiltäsi, ja katso maailmaa. Niin se äijäsikin on tehnyt, jo monta vuotta.Kerrohan nimimerkki objektiivin läpi, kenelle tuo vastauksesi oli tarkoitettu?
Mielestäni kukaan ketjuun vastanneista ei ole varustettu pitsisellä omanarvontunnolla, saati heistä kukaan ei ole antanut huonoja neuvoja. Ja missään tapauksessa yksikään ei ole sääliäsi vailla. Sinua sopii sääliä, sikäli mikäli kukaan edes viitsii vaivautua moisen katkeroituneen tyypin säälimiseen.
- Liina Anniina
Kyllähän yökerhoissa käyminen mahdollistaa kiusaukset, että sieltä löytyy mukavaa naisseuraa. Varsinkin jos alkoholi tulee kuvioon, ja niin kuin tulee, niin itsekontrolli käy yhtä harvaksi kuin haukiverkko.
Vaikka miehesi ei hakisi seuraa, niin seura hakee häntä. Vapaaksi riistaksi hänet mielletään noissa soidinmenoissa.
Tanssia ei harrasteta kavereiden kanssa, ei ainakaan miespuolisten jos itse sattuu olemaan mies... ellei ole kiinnostunut miehistä.
Miehesi on siis liikunallinen ja pitää tanssista... eikös tässä olisi teille harrastuksen paikka yhteinen?
Relaamista voi harrastaa myös muualla kuin yökerhoissa.
Älä ihminen missään nimessä ala nalkuttavaksi muijaksi. Kotisi muuttuu pikapikaa kauhistuksen kanahäkiksi nalkuttamisen myötä.
Nyt pitää lähteä etsimään sinunkin itsellesi elämää... kun ei yökerhot kiinnosta, niin onhan niitä kunniallisia tapoja harrastaa elämää, vaikkapa kuntosaleilla, erilaisissa kansanopiston harrastepiireissä tms.
Etsi itsellesi elämää suurempi juttu, johon paneudut koko sielullasi, ja josta tulee sinulle eräänlainen punainen lanka eli "kutsumus".
Tee itsesi mielenkiintoiseksi miehellesi nalkuttamisen sijaan. Kunnon muodonmuutos! Aloita räväkästi vaikkapa kampauksen täydellisellä muutoksella, vaihda tyyli ja vaatetyyli toiseksi, ja ole vaihteleva muutoinkin. Ihan ulkoisestikin, älä käytä samoja kuteita liian pitkään, siis kunnon kierto vaatekomeroon. Alusvaatteisiin kiinnitä huomio, ei mitään beigejä sloggeja, kääk! Yöpaidatkin oltava räväköitä. EI trikoopaituleita, herranjumala sentään!
Miehesi on SITÄ tyyppiä, että ei jaksa katsella samaa junnaamista päivästä toiseen. Anna miehellesi seikkailu, älä ole liian varma nakki hänelle.
Nyt olet kotona kökkäävä tylsimys hänen näkökulmastaan katsoen.
Olet valitettavasti saanut vaihtelunhaluisen miekkosen mieheksesi. Se teettää töitä, kuule, että tällainen mies pidetään kiinnostuneena kohteesta, jonka on kerran valloittanut.- Everstiluutnantti
Vastaan nimimerkille T.J.T.
Miehelläsi on tietysti uusi nainen. Mies ei halua madonnaa, joka sallii kaiken ja ymmärtää kaiken, kuten äiti. Joka aina ottaa tuhlaajapojan kotiin 'avoimin sydämin'.
Käytöksesi toisessa puolessa on välinpitämättömyys. Ihmiset tarvitsevat tilaa, mutta eivät siinä määrin kuin sinä olet tarjonnut. Välinpitämättömyys on tunteista pahin.
On oltava yhteiset sopimukset. Yksin ei yökerhoissa käydä eikä kaverien kanssa hilluta kuin kerran tai kahdesti vuodessa, puolin ja toisin.
Se nyt valitettavasti on niin, että madonnan ja huoran on yhdistyttävä samaan naiseen - vaimoon. Ja toisin päin: miehen on oltava samanaikaisesti väkevä uros ja hellä vaimonsa tarpeiden huomioija, "ottaja mutta tunteiden ymmärtäjä ja kunnioittaja".
Kumminkin puolin tehtävä on vaikea. Paljon pitää sulattaa samaan pakettiin, myös itsessään. Välinpitämättömyys tai "puhdas madonnamaisuus" on synneistä suurin, sillä se alentaa toisen ja tappaa tunteet. Kuten kohdallasi nähtävästi on käynyt. - T.J.T
Everstiluutnantti kirjoitti:
Vastaan nimimerkille T.J.T.
Miehelläsi on tietysti uusi nainen. Mies ei halua madonnaa, joka sallii kaiken ja ymmärtää kaiken, kuten äiti. Joka aina ottaa tuhlaajapojan kotiin 'avoimin sydämin'.
Käytöksesi toisessa puolessa on välinpitämättömyys. Ihmiset tarvitsevat tilaa, mutta eivät siinä määrin kuin sinä olet tarjonnut. Välinpitämättömyys on tunteista pahin.
On oltava yhteiset sopimukset. Yksin ei yökerhoissa käydä eikä kaverien kanssa hilluta kuin kerran tai kahdesti vuodessa, puolin ja toisin.
Se nyt valitettavasti on niin, että madonnan ja huoran on yhdistyttävä samaan naiseen - vaimoon. Ja toisin päin: miehen on oltava samanaikaisesti väkevä uros ja hellä vaimonsa tarpeiden huomioija, "ottaja mutta tunteiden ymmärtäjä ja kunnioittaja".
Kumminkin puolin tehtävä on vaikea. Paljon pitää sulattaa samaan pakettiin, myös itsessään. Välinpitämättömyys tai "puhdas madonnamaisuus" on synneistä suurin, sillä se alentaa toisen ja tappaa tunteet. Kuten kohdallasi nähtävästi on käynyt.Kuulehan Everstiluutnantti, olet varmasti aivan täysin oikeassa. Hyvä vaimo on samassa paketissa, oikeissa mittasuhteissa miehelleen: lasten äiti, vaimo, ystävä, rakastajatar ja huora. Minä olen ollut hölmö, saa vapaasti nauraa. Nauran varmasti myös itse itselleni, kunhan aika vähän kuluu ja haavat paranee.
Tuosta "kaiken sallivasta madonna" teoriastasi on puhuttu, mieheni piti sitä kuitenkin pelkkänä höpön-lopönä ja naisen typerän logiikan tuotoksena. Hänen mielestään vaimon kuuluu toimia juuri kuten olen toiminut, antamalla tilaa ja sallimalla nuo omat menot. No, tulipa todistettua ja kuten sinäkin huomautit, ei toimi. Ei ainakaan siinä mittakaavassa kun minä sen olen sallinut.
En kuitenkaan mielestäni ole ollut välinpitämätön, sillä en ihan oikeasti ole sellainen. Olen kuulema paremminkin aivan liian tunteellinen ihminen, elän liikaa sydämellä enkä ole realistinen, tästä olen myös saanut näinä päivinä kuulla. Kainalossa nyhjääminen ja pusuttelu kun ei oikein ole miesten hommaa ja se ei ole niin tarpeellista kun kuitenkin ollaan jo "vanha pari". Kun pussataan, se tehdään vain ja ainoastaan siksi, että se on esileikkiä rakastelulle. Vain vastarakastuneet pussailee ja nyhjää toisissaan kiinni. Ja minä hölmö olen tälläiseenkin suostunut, saa edelleen nauraa!
Uskon kuitenkin yhä, että olet väärässä tuon jo valmiiksi katsotun uuden naisen suhteen. Typerääkö? Voi olla. Mieheni on myöntänyt olleensa muutaman kerran uskoton, mutta vasta viime kesästä alkaen. Katsoi sen oikeudekseen, koska ei enää tuntenut rakkautta ja seksuaalista vetoa minua kohtaan. Eikös vaan olekin ihan hyvä ja oikeutettu syy yhden yön suhteisiin?
Mitä turhaan olla uskollinen jos ei kerran enää rakasta. Turhaa myös heti kertoa asiasta vaimolle, sillä kannattahan se ensin itselle selväksi tehdä ja vasta sitten kertoa kun on tarpeeksi rohkeutta kerännyt. Ja kun vielä tietää mitä on odotettavissa, tuskaa, epäuskoa ja pahaa mieltä minulle. Lainaus suoraan mieheni suusta.
Yritän ajatella kaikkea sitä hyvää ja mukavaa mitä meillä on näinä yhteisinä vuoisina ollut. Olen siitä onnellinen ja ne asiat haluan pitää päällimmäisenä mielessäni. Rakastin paljon ja sain myös paljon rakkautta. Rakastan yhä miestäni jollain taolla, vai onko se vain kiintymystä. Hän on ollut hyvä mies, omalla rajoitetulla tavallaan. Syytän myös itseäni, sillä aivan varmasti olisin voinut tehdä paljoinkin toisin suhteemme toimimiseksi. En halua olla katkera, siihen en suostu, en pilaa elämääni katkeroitumalla. Silti sanon, edes tämän yhden kerran, että mieheni on tunnevammainen velliperse. Anteeksi!
Etsikööt hän siis itseään ja sitä, mitä elämällä hänelle vielä olisi tarjottavana. Toivottavasti löytää etsimänsä. Jos ja kun minä jonkun ihmisen rinnalleni joskus löydän, pidän tasan tarkkaan huolta siitä, että olen mitä suurimmissa määrin huora ja madonna samassa paketissa ja ymmärrän totisesti myös nauttia siitä! - knklnklnk
T.J.T kirjoitti:
Kuulehan Everstiluutnantti, olet varmasti aivan täysin oikeassa. Hyvä vaimo on samassa paketissa, oikeissa mittasuhteissa miehelleen: lasten äiti, vaimo, ystävä, rakastajatar ja huora. Minä olen ollut hölmö, saa vapaasti nauraa. Nauran varmasti myös itse itselleni, kunhan aika vähän kuluu ja haavat paranee.
Tuosta "kaiken sallivasta madonna" teoriastasi on puhuttu, mieheni piti sitä kuitenkin pelkkänä höpön-lopönä ja naisen typerän logiikan tuotoksena. Hänen mielestään vaimon kuuluu toimia juuri kuten olen toiminut, antamalla tilaa ja sallimalla nuo omat menot. No, tulipa todistettua ja kuten sinäkin huomautit, ei toimi. Ei ainakaan siinä mittakaavassa kun minä sen olen sallinut.
En kuitenkaan mielestäni ole ollut välinpitämätön, sillä en ihan oikeasti ole sellainen. Olen kuulema paremminkin aivan liian tunteellinen ihminen, elän liikaa sydämellä enkä ole realistinen, tästä olen myös saanut näinä päivinä kuulla. Kainalossa nyhjääminen ja pusuttelu kun ei oikein ole miesten hommaa ja se ei ole niin tarpeellista kun kuitenkin ollaan jo "vanha pari". Kun pussataan, se tehdään vain ja ainoastaan siksi, että se on esileikkiä rakastelulle. Vain vastarakastuneet pussailee ja nyhjää toisissaan kiinni. Ja minä hölmö olen tälläiseenkin suostunut, saa edelleen nauraa!
Uskon kuitenkin yhä, että olet väärässä tuon jo valmiiksi katsotun uuden naisen suhteen. Typerääkö? Voi olla. Mieheni on myöntänyt olleensa muutaman kerran uskoton, mutta vasta viime kesästä alkaen. Katsoi sen oikeudekseen, koska ei enää tuntenut rakkautta ja seksuaalista vetoa minua kohtaan. Eikös vaan olekin ihan hyvä ja oikeutettu syy yhden yön suhteisiin?
Mitä turhaan olla uskollinen jos ei kerran enää rakasta. Turhaa myös heti kertoa asiasta vaimolle, sillä kannattahan se ensin itselle selväksi tehdä ja vasta sitten kertoa kun on tarpeeksi rohkeutta kerännyt. Ja kun vielä tietää mitä on odotettavissa, tuskaa, epäuskoa ja pahaa mieltä minulle. Lainaus suoraan mieheni suusta.
Yritän ajatella kaikkea sitä hyvää ja mukavaa mitä meillä on näinä yhteisinä vuoisina ollut. Olen siitä onnellinen ja ne asiat haluan pitää päällimmäisenä mielessäni. Rakastin paljon ja sain myös paljon rakkautta. Rakastan yhä miestäni jollain taolla, vai onko se vain kiintymystä. Hän on ollut hyvä mies, omalla rajoitetulla tavallaan. Syytän myös itseäni, sillä aivan varmasti olisin voinut tehdä paljoinkin toisin suhteemme toimimiseksi. En halua olla katkera, siihen en suostu, en pilaa elämääni katkeroitumalla. Silti sanon, edes tämän yhden kerran, että mieheni on tunnevammainen velliperse. Anteeksi!
Etsikööt hän siis itseään ja sitä, mitä elämällä hänelle vielä olisi tarjottavana. Toivottavasti löytää etsimänsä. Jos ja kun minä jonkun ihmisen rinnalleni joskus löydän, pidän tasan tarkkaan huolta siitä, että olen mitä suurimmissa määrin huora ja madonna samassa paketissa ja ymmärrän totisesti myös nauttia siitä!Minusta on turhaa miettiä miten tehdään ja miten ei ja mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Suhde päättyy eroon tai ei pääty, varsinkin jos yrittää tehdä aina niin mikä on toiselle parasta ja ei ajattele itseään yhtään. Tärkeintä on olla oma itsensä ja olla rehellinen alusta asti, toinen rakastuu sinuun sellaisena kun olet tai sitten ei rakastu. Ei sellainen suhde tule kestämään, jossa alusta asti ollaan joku muu ja yritetään olla paljon ihanampi kun oikeasti onkaan. Ei se riitä, että tekee toisen onnelliseksi, kyllä se oma onnellisuus on se minkä vaikutus on paljon suurempi. Miksi olla joku muu, jota ei oikeasti ole? On ihan turhaa miettiä mitä teki väärin ja mitä olisi voinnut muuttaa. Ei se enää muuta mitään, jokainen ihminen on sellainen kun on, hyvä parisuhde on sitä että hyväksyy ja rakastaa toista kaikkine vikoineen. Se on erittäin stressaavaa sanoa toista kun mitä ajattelee ja yrittää jatkuvasti miellyttää toista, Jos joku sia loukkaa, pitää se pystyä kertoa puolisolle aivan kun hyvätkin asiat. MInusta olisi kamalaa sanoa, että tottakai saat mennä baariin kirkkain silmin ja sitten yksin jäädä kotiin itkemään ja suremaan, mitäköhän se nyt siellä tekee, vaan sen takia että on hyvä vaimo. Ajatteleekio joku siltä kannalta, että se että näytät oikeasti, että sinua loukkaa, voi saada toisen tajuamaan kuinka paljon sinä oikeasti rakastat häntä? Kaikkihan on aina pelkkää nalkutusta ja täysin paska on sellainen nainen joka nalkuttaa............
- Pikku-A
No onhan se nyt selvää, että ihminen tahtoo mennä joskus ystäviensäkin mukana...vaikka sitten kapakkaan.
Se, että pelkäät hänen pettävän, osoittaa, että sinä et suo hänelle luottamusta, minkä hän ansaitsee, sillä kirjoituksesi perusteella häntä ei voi epäilläkään epärehelliseksi. - Luottamuspula
Meillä kyllä molemmat menee kavereiden kanssa satunnaisesti, eikä kyse ole mistään seuranhausta. Kumpikaan meistä ei ole erityisen kiinnostunut nimenomaan baareissa käymisestä, mutta koska monesti se kuuluu kavereiden illanviettosuunnitelmiin, niin emme näe sille mitään estettäkään. Useimmiten käydään yhdessä, mutta joskus on tyttöjen iltaa tai poikien iltaa tai firman iltaa jolloin mennään "yksin". Jotkut eivät tällaisia tyttöjen ja poikien iltoja hyväksy lainkaan, mutta jos puolisonsa jättämä siskoni haluaa viettää akkaporukalla viihdeiltaa niin en roikota miestäni sinne mukana, enkä muuten itse tunge mukaan miehen työkaverin varpajaisiin.
Miksi et luota? Onko mies tehnyt jotain, että ei ansaitse luottamustasi? Vai onko suhde liian tuore, jotta luottamus olisi ehtinyt syntyä? Vai onko luottamuksen esteenä entisten suhteiden painolasti? Pitkälti siitä riippuu, miten toimia. Itse en voisi kuvitella eläväni suhteessa, jossa ei olisi luottamusta. - kiketti
Olemme sua vähän vanhempi pari. Meillä me käymme yksin ja erikseen rafloissa... Se on vain hauskanpitoa, ei mitään muuta.
Vai seuranhaku mielellä olit liikkeellä aiemmin. Yritähän miettiä asiaa uudelleen vähän eurooppalaisempaan tyyliin, eli raflassa voi käydä muutenkin kuin vain miestä hakemassa.
Yritä muuttua, olet vielä nuori. Miehesi on menevä, ole sinäkin.- aurinkolasit
Meillä takana 20v liitto. Me bailataan yhdessä aina, mies haluaa mut mukaansa menoihinsa, käyhän se yksinkin kavereiden kanssa saunailloissa jne mutta kaupungille mennään kimpassa.
Tiedän monia teidän tapaisia pareja joista toinen käy baareissa= siis mies käy ja nainen jää kotiin. Olen ihan uteliaisuuttani aina kysynyt miksi näin (mieheltä kysynyt) ja vastaukseksi olen saanut sellaisen, ettei oma muija halua lähteä. Mieheni kerran sanoi ettei se ole niin vaan niin, ettei se mies halua naisensa tulevan mukaan. Kieroa.
No voin kertoa mitä nämä miehet tekevät yökerhoissa ilman naisiaan. Jotkut tanssivat keskenään nopeita (nuoret äijät kännissä) Hauskanpitoa!!! Puhuvat äijien juttuja, yleensä haukkuvat muita ja parantavat maailmaa, katsovat ja arvostelevat naisia. Kukaan, ei kukaan ole ikinä lähtenyt vieraan naisen mukaan, kaikki ovat yökerhosta menneet taksilla kotiin. Jos on sinkkumies ollut kyseessä, se koittaa saalistaa mutta varatut ovat kyllä oikeasti vaan kiltisti, puheet ovat tuhmia mutta teot eivät.
Ja tämä on fakta, olen aina ollut mukana.
Teillä on nuori liitto, älä pilaa sitä liiallisella kontrollilla. Kun tiedät ensi kerralla milloin ukkosi lähtee bilettämään, pyydä tyttökavereitasi ryyppäämään kanssasi ja tekin menette vähän tanssimaan!!! Näytä miehellesi että hei, mäkin osaan pitää hauskaa!! - Realismia kehiin
aurinkolasit kirjoitti:
Meillä takana 20v liitto. Me bailataan yhdessä aina, mies haluaa mut mukaansa menoihinsa, käyhän se yksinkin kavereiden kanssa saunailloissa jne mutta kaupungille mennään kimpassa.
Tiedän monia teidän tapaisia pareja joista toinen käy baareissa= siis mies käy ja nainen jää kotiin. Olen ihan uteliaisuuttani aina kysynyt miksi näin (mieheltä kysynyt) ja vastaukseksi olen saanut sellaisen, ettei oma muija halua lähteä. Mieheni kerran sanoi ettei se ole niin vaan niin, ettei se mies halua naisensa tulevan mukaan. Kieroa.
No voin kertoa mitä nämä miehet tekevät yökerhoissa ilman naisiaan. Jotkut tanssivat keskenään nopeita (nuoret äijät kännissä) Hauskanpitoa!!! Puhuvat äijien juttuja, yleensä haukkuvat muita ja parantavat maailmaa, katsovat ja arvostelevat naisia. Kukaan, ei kukaan ole ikinä lähtenyt vieraan naisen mukaan, kaikki ovat yökerhosta menneet taksilla kotiin. Jos on sinkkumies ollut kyseessä, se koittaa saalistaa mutta varatut ovat kyllä oikeasti vaan kiltisti, puheet ovat tuhmia mutta teot eivät.
Ja tämä on fakta, olen aina ollut mukana.
Teillä on nuori liitto, älä pilaa sitä liiallisella kontrollilla. Kun tiedät ensi kerralla milloin ukkosi lähtee bilettämään, pyydä tyttökavereitasi ryyppäämään kanssasi ja tekin menette vähän tanssimaan!!! Näytä miehellesi että hei, mäkin osaan pitää hauskaa!!Totuus on että miehesi käy yökerhoissa etsimässä uutta kumppania. Ajattele nyt. Miksi ihmiset yleensä käyvät yökerhoissa tai discoissa ? Vastakkaisen sukupuolen ja sen tuoman "jännityksen" takia. Ei miehet tai naisetkaan mene yökerhoihin vain tanssimaan tai pitämään hauskaa. Itse miehenä voin todeta että jos haluan puhua äijien juttuja ja parantaa maailmaa menemme pubiin jossa kuuleekin jotain. Jaa että haluaisin vaan tanssia poikaporukassa ? Haloo ! Joskus aikoinaan kun olin poikamies ja kaveripiirissä oli muutama ukkomies yökerhoihin ja diskoihin näistä ukkomiehistä lähti aina ne jotka haki myös panoseuraa. Ei ehkä niin aktiivisesti mutta ei ne koskaan kieltäyneet kun tilaisuus tuli.
Tässä on kolme vaihtoehtoa. 1) Miehesi pettää sinua satunnaisten kumppanien kanssa mutta pitää sinut kotihengettärenä. 2) Miehesi löytää uuden kumppanin jonka kanssa pettää sinua ja ollessaan varma että uusi kumppani on hänelle parempi jättää sinut. 3) Miehesi ei löydä ketään sinua parempaa ja väsyy ulkona käymiseen. Tämä tietysti riippuu siitä millainen flaksi hänellä käy.
Muutaman kerran vuodessa tuon yksin ulkona käynnin voi jotenkin ymmärtää: haluaa päästä tuulettumaan. Mutta jo kerta kuukaudessa on merkki halusta vaihtaa uuteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053161Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391610Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803