Kun suomalainen Puolustusvoimien vakinaisessa virassa ollut upseeri alkoi kirjoittaa kirjoja, kuten "Suomi hyökkääjänä" ja "Suomi miehittäjänä", moni varmaan hämmästeli tätä ylikangastelun etiäistä. Miksi Seppälälle partisaani oli sankari?
Hieno mies, RUK:n johtajanakin toiminut Seppälä, oli alkanut tehdä neuvostomyönteistä historiantutkimusta. Hän oli Kekkosen ajan legalisoitu tutkija.
Jeltsinin aikana hän alkoi kirjoittaa takinkääntöteostaan "Oesch - Suomen pelastaja". Mutta jo 2003 hänen kustantajansa olikin Johann Beckmann Institute Moskovassa. Instituutti on suomalaisen dosentti Johan Bäckmanin omistama ja hallinnoima. Ja Seppälän teos oli Leningradin piiritystä koskeva, dosentti Bäckmanin ja Suomen Antifasistisen Yhdistyksen mielestä kelpo teos.
Mitä Seppälälle tapahtui? Avarakatseinen hetki?
Ja kuinka monelle muulle upseerille tapahtui tällainen elämän ja käsitysten mullistus?
Hieno mies, RUK:n johtajanakin toiminut Seppälä, oli alkanut tehdä neuvostomyönteistä historiantutkimusta. Hän oli Kekkosen ajan legalisoitu tutkija.
Jeltsinin aikana hän alkoi kirjoittaa takinkääntöteostaan "Oesch - Suomen pelastaja". Mutta jo 2003 hänen kustantajansa olikin Johann Beckmann Institute Moskovassa. Instituutti on suomalaisen dosentti Johan Bäckmanin omistama ja hallinnoima. Ja Seppälän teos oli Leningradin piiritystä koskeva, dosentti Bäckmanin ja Suomen Antifasistisen Yhdistyksen mielestä kelpo teos.
Mitä Seppälälle tapahtui? Avarakatseinen hetki?
Ja kuinka monelle muulle upseerille tapahtui tällainen elämän ja käsitysten mullistus?
Vastaukset 7
Vanhimmat
sotahistorioitsija. Hän on sotaveteraani ja yleisesikuntaupseeri, joka teki päätyönsä Sotahistorian Laitoksessa ja Sotakorkeakoulussa 1965-74, jolloin erosi täysin palvelleena. RUK:ssa hän ei palvellut koskaan.
Mitään takinkääntöä hän ei myöskään ole tehnyt, vaan vetänyt koko ajan omaa kriittistä ja samalla hyvin isänmaallista linjaa.
Jo 1969 S. julkaisi teoksen "Taistelu Leningradista ja Suomi".
Seppälä oli ahkera Erkon Aatoksen lehteensä tilaama sotilaskolumnisti. Sellainen Keijo Kylävaaran aikaisen päätoimittajan kanssa kertoi jotakin mustaa ja kieroa olevan ihmismielet täynnä.
HS taisi muuttaa valmiin pöydän ääreelle. Valtavan hieno sotakirjasto oli joku vuosi sitten myynnissä eräässä divarissa. Taitaapa joitain osia olla vieläkin tarjolla. Osassa kirjoissa on hänen hienot ex-librikset.
Oli TV:ssa jokin aika sitten, mutta ikä on jo tehnyt tehtävänsä mitä tulee sotahistoriasta luennoimiseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helge_Seppälä
Taustalla näkyy osa noista kirjoista: Täysi sarja Tiede ja Ase -vuosikirjoja
http://www.ts.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-11-07,104:7:263635,1:0:0:0:0:0
Olihan Suomessa muutenkin Kekkosen aika täynnä kaikenlaisia perseennuolijoita.
Minä olen lukenut ja monta on hyllyssänikin. En ole koskaan ajatellut hänen olevan kallellaan mihinkään suuntaan. Mielenkiintoisia kirjoja aiheesta josta muut ei ole juurikaan kirjoittaneet.
Nuo on hyllyssäni:
Suomi hyökkääjänä 1941. WSOY 1984
Suomi miehittäjänä 1941–1944. SN-kirjat 1989
Asemasodasta katkeraan rauhaan. Orient Express 1991
Karl Lennart Oesch : Suomen pelastaja. Gummerus 1998
Suomi taisteli: sotiemme suurlukemisto osat 1–6, valikoinut ja toimittanut Jukka L. Mäkelä, kommentit laatinut Helge Seppälä. WSOY 1977–1980
Hieno mies ja hienot kirjat!
Tässä muutama kirja lisää:
Nestori Parkkari: Suomalaisessa keskitysleirissä vv. 1940-1944: Sotahistoria, s. 188. Kansankulttuuri, 1955
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nestori_Parkkari
Rosen Gunnar Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilahallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941-1944, SHS, 1998, 274 s., 1. painos
Tässä kirjassa on myöskin hieman juttua ko. leirien hoidosta:
Rosen, Gunnar Sata sodan ja rauhan vuotta
SPR, 1977, 537 s., 1. painos
Laineen teos onkin (ainoa ?) väitöskirja tuosta aiheesta.
Laine Antti Suur-Suomen kahdet kasvot - Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941-1944
Otava, 1982, 490 s., 1. painos
Antti Laine: Suur-Suomen kahdet kasvot
Helge Seppälä: Suomi hyökkääjänä
Helge Seppälä: Suomi miehittäjänä
Nieminen: Suur-Suomi saasta
Jukka Kuloma Äänislinna 1941-1944
Muuta Itä-Karjalaan liittyvää kirjallisuutta:
Nygård Torsten Päiväkirja Itä-Karjalasta 1941-1944
Otava, 1985, 221 s., 1. painos
Hyytiä Osmo Helmi Suomen maakuntien joukossa - Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944, Edita, 2008, 360 s., 1. painos