Onneksi sentään aivan kaikki edustajat eivät alistu RKP:n saneluun:
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Lakivaliokunnan lausunnosta osio "Valiokunnan kannanotot" on 7,5 sivun mittainen. Siitä lähes puolet eli kolme sivua käsittelee kieliasiaa, mikä kuvastaa hyvin asian saamaa suhteettoman laajaa huomiota valiokuntakäsittelyssä.
Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa kielikysymystä ei lainkaan käsitelty erillisasiana, vaan sitä käsitellään muutamalla yleisluonteisella maininnalla hallituksen esityksen sivuilla 12-13. Kirjaamisasioiden kielitaitovaatimusten liiallinen korostaminen ja asian puutteellinen valmistelu voivat synnyttää yllättäviäkin ongelmia, minkä vuoksi tämän valiokuntakäsittelyssä syntyneen näkemyksen ja lausuman vaikutukset olisi pitänyt tutkia ennen sen hyväksyntää.
Mielestämme valiokunnan lausunnosta olisi tullut poistaa kokonaan kappale "Kielellisten oikeuksien toteutuminen", sivut 8-10. Erityisesti olisi tullut kiinnittää huomiota niihin käytännön hankaluuksiin, joita siinä oleva virke "Tämän turvaamiseksi kaksikielisten maanmittaustoimistojen osalta on valiokunnan mielestä välttämätöntä, että edellä mainitun lain nojalla osalle kirjaamislakimiehiä säädetään asetusteitse tavanomaista korkeampia, esimerkiksi hyvän ruotsin kielen taidon vaatimuksia" saa aikaiseksi.
Valiokunnan lausunnossa ylikorostetaan kiinteistöjen kirjaamisasioissa tavanomaista korkeampaa kielitaitoa. Missään tapauksessa tämä ylikorostus ei saa johtaa siihen, että vaadittaisiin asetusteitse kiinteistöjen kirjaamisasioita käsitteleviltä henkilöiltä erinomaista ruotsin kielen taitoa.
Riskinä on, että korkeiden kielitaitovaatimusten vuoksi kirjaamislakimiesten substanssiosaaminen sivuutetaan, kun pitää nimittää virkaan henkilöitä lähinnä kielitaidon perusteella. Jo pelkästään hyvän ruotsin kielen taidon vaatimus johtaa todennäköisesti rekrytointiongelmiin. Käytännön työelämässä tyydyttävän ruotsin kielen taidon pitäisi riittää myös kirjaamislakimiehille, sillä kiinteistöjen kirjaamisasioiden erityissanaston oppii hallitsemaan hyvin, kun tekee alan työtä.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Mielestämme edellä kuvattu kielitaitovaatimus olisi riittänyt myös kiinteistöjen kirjaamisasioissa.
Mielipide
Edellä olevan perusteella katsomme,
että lakivaliokunnan olisi lausunnossaan tullut ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2009
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Lyly Rajala /kok
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavl_7_2009_p.shtml
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Lakivaliokunnan lausunnosta osio "Valiokunnan kannanotot" on 7,5 sivun mittainen. Siitä lähes puolet eli kolme sivua käsittelee kieliasiaa, mikä kuvastaa hyvin asian saamaa suhteettoman laajaa huomiota valiokuntakäsittelyssä.
Hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa kielikysymystä ei lainkaan käsitelty erillisasiana, vaan sitä käsitellään muutamalla yleisluonteisella maininnalla hallituksen esityksen sivuilla 12-13. Kirjaamisasioiden kielitaitovaatimusten liiallinen korostaminen ja asian puutteellinen valmistelu voivat synnyttää yllättäviäkin ongelmia, minkä vuoksi tämän valiokuntakäsittelyssä syntyneen näkemyksen ja lausuman vaikutukset olisi pitänyt tutkia ennen sen hyväksyntää.
Mielestämme valiokunnan lausunnosta olisi tullut poistaa kokonaan kappale "Kielellisten oikeuksien toteutuminen", sivut 8-10. Erityisesti olisi tullut kiinnittää huomiota niihin käytännön hankaluuksiin, joita siinä oleva virke "Tämän turvaamiseksi kaksikielisten maanmittaustoimistojen osalta on valiokunnan mielestä välttämätöntä, että edellä mainitun lain nojalla osalle kirjaamislakimiehiä säädetään asetusteitse tavanomaista korkeampia, esimerkiksi hyvän ruotsin kielen taidon vaatimuksia" saa aikaiseksi.
Valiokunnan lausunnossa ylikorostetaan kiinteistöjen kirjaamisasioissa tavanomaista korkeampaa kielitaitoa. Missään tapauksessa tämä ylikorostus ei saa johtaa siihen, että vaadittaisiin asetusteitse kiinteistöjen kirjaamisasioita käsitteleviltä henkilöiltä erinomaista ruotsin kielen taitoa.
Riskinä on, että korkeiden kielitaitovaatimusten vuoksi kirjaamislakimiesten substanssiosaaminen sivuutetaan, kun pitää nimittää virkaan henkilöitä lähinnä kielitaidon perusteella. Jo pelkästään hyvän ruotsin kielen taidon vaatimus johtaa todennäköisesti rekrytointiongelmiin. Käytännön työelämässä tyydyttävän ruotsin kielen taidon pitäisi riittää myös kirjaamislakimiehille, sillä kiinteistöjen kirjaamisasioiden erityissanaston oppii hallitsemaan hyvin, kun tekee alan työtä.
Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Mielestämme edellä kuvattu kielitaitovaatimus olisi riittänyt myös kiinteistöjen kirjaamisasioissa.
Mielipide
Edellä olevan perusteella katsomme,
että lakivaliokunnan olisi lausunnossaan tullut ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2009
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Lyly Rajala /kok
http://www.riksdagen.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavl_7_2009_p.shtml
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kimmo Sasi on ihmeissään. kun omasta puolueesta tulee pakkoruotsituksen vastustaja.
Sasi on tähän asti luullut, että Kokoomus on RKP:n jatke.
Sasi on hyvin hämmentynyt tilanteesta ja Rajalan petturuudesta.