Mihis keskustelut poistui?

Onko teille punikeille arka asia tämä Vapaussota?
231755
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

"Onko teille punikeille arka asia tämä Vapaussota? "

Ei, sinä otat päähän.

Äänestä

Pikku Jättiläinen vuodelta 1951 kirjoittaa; "Tammikuun 28 p:nä 1918 kaatoi punainen vallankumous hallituksen ja eduskunnan Helsingissä. Mutta samalla tarttui valkoinen Etelä-Pohjanmaa aseisiin. Varsinainen vapaussotamme oli alkanut." (s. 280).
"Vapaussodan nopeata ja onnellista ratkaisua auttoivat suuresti saksalaiset. Itämerendivisiona oli huhtik. 3 p:nä noussut maihin Hangossa kreivi von der Goltzin johdolla ja ryhtyi puhdistamaan Etelä-Suomea. Punaiset, jotka olivat Tampereen valtauksen jälkeen ruvenneet toimeenpanemaan joukkmurhia ja tulipaloja, joutuivat nyt sangen ahtaalle.
...
Toukokuun 16 p:nä marssi valkoisen Suomen ylipäällikkö kenraali Mannerheim osa armeijastaan mukanaan Helsinkiin, jossa kansa riemuiten tervehti ylipäällikköä ja hänen sotilaitaan.
Vapaussodassa maamme saavutti vihdoin lopullisen valtiollisen itsenäisyyden, jonka useat ulkovallat jo olivat puolestaan tunnustaneet." (s. 283.)

Eivätkö asiat olleet paremmin muistissa 1951, jolloin sodasta oli kulunut vain 33 vuotta, kuin että tarkastella samoja asioita 86 vuoden takaa?
Punaiset olivat rikollisia ja ansaitsivat kohtalonsa.

Äänestä
  • Niinhän se on... Kannattaa lukea vuoden 51 kirjaa, se ei ole tietenkään missään nimessä puolueellista tekstiä...

    Ymmärtäkää nyt, että SDP oli myös itsenäistymistä vastaan vuonna 1917, sdpn kanta oli ,että pitää odottaa ja keskustella NL kanssa asiasta!

    naurettavaa, miten yksipuolisesti ihmiset (haluavat) näkevät historian...

    terroritekoja tapahtui sis.sodassa molemmin puolin. sitä paitsi kommunismi oli tuolloin uusi aate, jonka tulevaisuus näytti ruusuiselta. on täysin turha syyttää aikalaisia siitä mitä tapahtui 20 vuotta myöhemmin.

    Äänestä

  • joonas kirjoitti:

    Niinhän se on... Kannattaa lukea vuoden 51 kirjaa, se ei ole tietenkään missään nimessä puolueellista tekstiä...

    Ymmärtäkää nyt, että SDP oli myös itsenäistymistä vastaan vuonna 1917, sdpn kanta oli ,että pitää odottaa ja keskustella NL kanssa asiasta!

    naurettavaa, miten yksipuolisesti ihmiset (haluavat) näkevät historian...

    terroritekoja tapahtui sis.sodassa molemmin puolin. sitä paitsi kommunismi oli tuolloin uusi aate, jonka tulevaisuus näytti ruusuiselta. on täysin turha syyttää aikalaisia siitä mitä tapahtui 20 vuotta myöhemmin.

    Kaikkea ei tietenkään voida kertoa, mutta mitä pitäisi kertoa niin, että aikakaudesta jäisi totuudenmukainen kuva? Eihän yhden miehen tai naisen kohtalo voi olla koko Suomen kohtalo, häviäjistä puhumattakaan. Vapaussodassa, joka nimettiin voittajien mukaan (muussa tapauksessa se olisi ollut vallankumous), valkoiset voittivat ja viitoittivat valtaapitävinä tulevaisuuden suunnan. Muuta historiaa ei ole.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Kaikkea ei tietenkään voida kertoa, mutta mitä pitäisi kertoa niin, että aikakaudesta jäisi totuudenmukainen kuva? Eihän yhden miehen tai naisen kohtalo voi olla koko Suomen kohtalo, häviäjistä puhumattakaan. Vapaussodassa, joka nimettiin voittajien mukaan (muussa tapauksessa se olisi ollut vallankumous), valkoiset voittivat ja viitoittivat valtaapitävinä tulevaisuuden suunnan. Muuta historiaa ei ole.

    Ottaa huomiooon molemmat puolet, useat lähteet, mahdolliset ulkomaiset tutkimukset (joissa ei tunnetta mukana).

    onko häviäjän kohtalo aina se haukuttu?? jossittelu EI kuuluu historiatieteeseen.

    ihan turha syyttää punaisia mistään, kukaan ei voi sanoa mikä suomen tulevaisuus olisi ollut, huonompi tai parempi

    Äänestä

  • joonas kirjoitti:

    Ottaa huomiooon molemmat puolet, useat lähteet, mahdolliset ulkomaiset tutkimukset (joissa ei tunnetta mukana).

    onko häviäjän kohtalo aina se haukuttu?? jossittelu EI kuuluu historiatieteeseen.

    ihan turha syyttää punaisia mistään, kukaan ei voi sanoa mikä suomen tulevaisuus olisi ollut, huonompi tai parempi

    Punaisia voi syyttää vaikka mistä (kapina, sodan lietsonta, terrori, laittomuus, vallankumous, murhat...), mutta aivan oikein, jossittelu ei kuulu historiatieteeseen.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Punaisia voi syyttää vaikka mistä (kapina, sodan lietsonta, terrori, laittomuus, vallankumous, murhat...), mutta aivan oikein, jossittelu ei kuulu historiatieteeseen.

    sotaa kävivät molemmat puolet, molemmat ajoivat itsenäisen suomen etuja, terroriteot molemminpuolisia, laittomuuksia molemminpuolin, murhia valkoisten puolelta ENEMMÄN...

    näet asian aika yksipuolisesti

    Äänestä

  • joonas kirjoitti:

    sotaa kävivät molemmat puolet, molemmat ajoivat itsenäisen suomen etuja, terroriteot molemminpuolisia, laittomuuksia molemminpuolin, murhia valkoisten puolelta ENEMMÄN...

    näet asian aika yksipuolisesti

    Katson asioita valkoisten puolelta ja olisin pitänyt kaikkia niitä vallankumouksellisina rikollisina, jotka olisivat kiinnittäneet punaisen nauhan käsivarteensa. Pahin rikollinen oli kuitenkin marxismi-leninismin aate, joka oikeutti tekemään rikoksen koko kansakuntaa vastaan.

    Äänestä

  • Ja sitten vielä vingutaan, että Suomi oli muka suomettunut ja itsesensuuri vallalla! No eipä siltä vaikuta, kun lukee tuota pikkujättiläisen paskaa.
    :D

    Äänestä

  • huvittunut kirjoitti:

    Ja sitten vielä vingutaan, että Suomi oli muka suomettunut ja itsesensuuri vallalla! No eipä siltä vaikuta, kun lukee tuota pikkujättiläisen paskaa.
    :D

    Ei vielä 50-luvulla, mutta tultaessa 60-luvulle ääni kellossa muuttui. Suurvallat kävivät kylmää sotaa länsi-Berliinistä ja maailmanpoliittinen ideologinen kilpailu kiristyi. Suomessa oli ollut ns. yöpakkaset 1958 ja noottikriisi 1961, joilla ilmeisesti Neuvostoliiton taholta haluttiin vain vahvistaa Kekkosen asemaa.

    Nootti sisälsi puolustuksen turvaamista Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhkaa vastaan ja arvosteltiin eräiden piirien tukevan Naton sotavalmisteluja, joka sai oikeuskansleri Hongan luopumaan presidenttiehdokkuudestaan. Ainakin Kekkonen oli nooteista tietoinen jo etukäteen, mikä ilmenee uusista esille tulleista asiakirjoista.

    Suomen sisäpolitiikkaan uusi suuntaus vaikutti rajusti. Moskovan kortti eli Neuvostoliiton puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin aiheutti pelkoa ja varovaisuutta politiikan teossa sekä yhä suurempaa luottamusta Kekkoseen. Hallituksia muodostettaessa NKP:n mielipidettä kuunneltiin tarkasti. Lisäksi YYA-sopimus oikeutti Neuvostoliiton puuttua kriisiin sotilaallisesti, mikä vei meitä yhä tiukemmin naapurin vaikutuspiiriin ja synnytti Länsi-Saksassa pilkallisen termin ”finnlandizierung”, suomettuminen.

    Itse termin ”suomettuminen” ensimmäinen merkittävä maininta oli lontoolaisen Strategisen tutkimuksen instituutin julkaisemassa tutkimuksessa Euroopan tulevaisuudenkuvista. Termi levisi sitten lehdistön ja joukkotiedotusvälineiden kautta laajempaan käyttöön. Varsinkin kommunistit saivat siitä oivan lyömäaseen.

    Kaiken tämän seurauksena meille syntyi ns. itsesensuurin ilmapiiri, mikä tarkoitti ylikorostettua varovaisuutta julkaista sellaista materiaalia, joka saattoi luokata suurta ja mahtavaa Neuvostoliitta.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Ei vielä 50-luvulla, mutta tultaessa 60-luvulle ääni kellossa muuttui. Suurvallat kävivät kylmää sotaa länsi-Berliinistä ja maailmanpoliittinen ideologinen kilpailu kiristyi. Suomessa oli ollut ns. yöpakkaset 1958 ja noottikriisi 1961, joilla ilmeisesti Neuvostoliiton taholta haluttiin vain vahvistaa Kekkosen asemaa.

    Nootti sisälsi puolustuksen turvaamista Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhkaa vastaan ja arvosteltiin eräiden piirien tukevan Naton sotavalmisteluja, joka sai oikeuskansleri Hongan luopumaan presidenttiehdokkuudestaan. Ainakin Kekkonen oli nooteista tietoinen jo etukäteen, mikä ilmenee uusista esille tulleista asiakirjoista.

    Suomen sisäpolitiikkaan uusi suuntaus vaikutti rajusti. Moskovan kortti eli Neuvostoliiton puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin aiheutti pelkoa ja varovaisuutta politiikan teossa sekä yhä suurempaa luottamusta Kekkoseen. Hallituksia muodostettaessa NKP:n mielipidettä kuunneltiin tarkasti. Lisäksi YYA-sopimus oikeutti Neuvostoliiton puuttua kriisiin sotilaallisesti, mikä vei meitä yhä tiukemmin naapurin vaikutuspiiriin ja synnytti Länsi-Saksassa pilkallisen termin ”finnlandizierung”, suomettuminen.

    Itse termin ”suomettuminen” ensimmäinen merkittävä maininta oli lontoolaisen Strategisen tutkimuksen instituutin julkaisemassa tutkimuksessa Euroopan tulevaisuudenkuvista. Termi levisi sitten lehdistön ja joukkotiedotusvälineiden kautta laajempaan käyttöön. Varsinkin kommunistit saivat siitä oivan lyömäaseen.

    Kaiken tämän seurauksena meille syntyi ns. itsesensuurin ilmapiiri, mikä tarkoitti ylikorostettua varovaisuutta julkaista sellaista materiaalia, joka saattoi luokata suurta ja mahtavaa Neuvostoliitta.

    Siis... kommunistit käyttivät hyviä Neuvostoliiton suhteitaan lyömäaseena oman propagandansa levittämiseen. Suomettumis-termiä oli käytetty tietääkseni jo 60-luvun alkupuolelta lähtien, mutta lontoolaisessa tutkimuksessa se esiintyi vuonna 1969.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Ei vielä 50-luvulla, mutta tultaessa 60-luvulle ääni kellossa muuttui. Suurvallat kävivät kylmää sotaa länsi-Berliinistä ja maailmanpoliittinen ideologinen kilpailu kiristyi. Suomessa oli ollut ns. yöpakkaset 1958 ja noottikriisi 1961, joilla ilmeisesti Neuvostoliiton taholta haluttiin vain vahvistaa Kekkosen asemaa.

    Nootti sisälsi puolustuksen turvaamista Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhkaa vastaan ja arvosteltiin eräiden piirien tukevan Naton sotavalmisteluja, joka sai oikeuskansleri Hongan luopumaan presidenttiehdokkuudestaan. Ainakin Kekkonen oli nooteista tietoinen jo etukäteen, mikä ilmenee uusista esille tulleista asiakirjoista.

    Suomen sisäpolitiikkaan uusi suuntaus vaikutti rajusti. Moskovan kortti eli Neuvostoliiton puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin aiheutti pelkoa ja varovaisuutta politiikan teossa sekä yhä suurempaa luottamusta Kekkoseen. Hallituksia muodostettaessa NKP:n mielipidettä kuunneltiin tarkasti. Lisäksi YYA-sopimus oikeutti Neuvostoliiton puuttua kriisiin sotilaallisesti, mikä vei meitä yhä tiukemmin naapurin vaikutuspiiriin ja synnytti Länsi-Saksassa pilkallisen termin ”finnlandizierung”, suomettuminen.

    Itse termin ”suomettuminen” ensimmäinen merkittävä maininta oli lontoolaisen Strategisen tutkimuksen instituutin julkaisemassa tutkimuksessa Euroopan tulevaisuudenkuvista. Termi levisi sitten lehdistön ja joukkotiedotusvälineiden kautta laajempaan käyttöön. Varsinkin kommunistit saivat siitä oivan lyömäaseen.

    Kaiken tämän seurauksena meille syntyi ns. itsesensuurin ilmapiiri, mikä tarkoitti ylikorostettua varovaisuutta julkaista sellaista materiaalia, joka saattoi luokata suurta ja mahtavaa Neuvostoliitta.

    Eli Stalinin aikana (v.1951) Suomessa oli vapaampaa kuin Hrutshevin aikana 60-luvulla?

    En ihan hei usko.

    Äänestä

  • huvittunut kirjoitti:

    Eli Stalinin aikana (v.1951) Suomessa oli vapaampaa kuin Hrutshevin aikana 60-luvulla?

    En ihan hei usko.

    Maailmassa kylläkin kuohui enemmän 60-luvulla. Kuuban kriisi, Vietnamin sota, Kiinan kulttuurivallankumous, Kreikan vallankaappaus, seitsemän päivän sota, Tsekkoslovakian miehitys, Brezhnev ja Breshnevin oppi, radikalismi... ja elää vapaammin kuin 50-luvulla - en usko minäkään.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Maailmassa kylläkin kuohui enemmän 60-luvulla. Kuuban kriisi, Vietnamin sota, Kiinan kulttuurivallankumous, Kreikan vallankaappaus, seitsemän päivän sota, Tsekkoslovakian miehitys, Brezhnev ja Breshnevin oppi, radikalismi... ja elää vapaammin kuin 50-luvulla - en usko minäkään.

    Vietnamin sota alkoi kylläkin jo 50-luvulla. Silloin oli myös Korean sota, Unkarin kansannousu, Kuuban vallankumous, Suezin kriisi, Berliinin kriisi - ja Suomessa yöpakkaset. Edellisen vuosikymmenen tapahtumia, jotka sitoivat Suomea vielä 1951, ei tarvinne kerrata?

    Eli todellakin: 60-luku ei ollut millään mittarilla mitattuna Suomelle ankarampaa aikaa.

    Äänestä

  • huvittunut kirjoitti:

    Vietnamin sota alkoi kylläkin jo 50-luvulla. Silloin oli myös Korean sota, Unkarin kansannousu, Kuuban vallankumous, Suezin kriisi, Berliinin kriisi - ja Suomessa yöpakkaset. Edellisen vuosikymmenen tapahtumia, jotka sitoivat Suomea vielä 1951, ei tarvinne kerrata?

    Eli todellakin: 60-luku ei ollut millään mittarilla mitattuna Suomelle ankarampaa aikaa.

    Unohdit vuonna 1956 tapahtuneen Porkkalan luovutuksen. Eikö sillä ollut mitään poliittista arvoa suhteessa Neuvostoliittoon? Vuodesta 1948 lähtien suhteet olivat vakiintuneet YYA-sopimuksen tultua voimaan. Samana vuonna lex-Jahvetti oli lainvoimaisuudellaan lakkauttanut kommunisti-propagandan Yleisradiossa.

    Tilanne muuttui 60-luvulla. Maailmanpolitiikassa kylmäsota jakoi yhä voimakkaammin suurvallat kahteen eri leiriin, joka vaikutti myös Suomen poliittiseen ilmapiiriin. YYA-sopimuksesta muodostukin taakka, jota Neuvostoliitto käytti tarkoituksellisesti Suomen painostamiseen 1. artiklan mukaisesti:

    "Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

    Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään."

    Suomettuminen, itsesensuuri, reporadio, kommunistit, marxilaiset, stalinistit, maolaiset, uusvasemmisto, radikalismi - oli palattu jälleen aikaan ennen 1948.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Unohdit vuonna 1956 tapahtuneen Porkkalan luovutuksen. Eikö sillä ollut mitään poliittista arvoa suhteessa Neuvostoliittoon? Vuodesta 1948 lähtien suhteet olivat vakiintuneet YYA-sopimuksen tultua voimaan. Samana vuonna lex-Jahvetti oli lainvoimaisuudellaan lakkauttanut kommunisti-propagandan Yleisradiossa.

    Tilanne muuttui 60-luvulla. Maailmanpolitiikassa kylmäsota jakoi yhä voimakkaammin suurvallat kahteen eri leiriin, joka vaikutti myös Suomen poliittiseen ilmapiiriin. YYA-sopimuksesta muodostukin taakka, jota Neuvostoliitto käytti tarkoituksellisesti Suomen painostamiseen 1. artiklan mukaisesti:

    "Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

    Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään."

    Suomettuminen, itsesensuuri, reporadio, kommunistit, marxilaiset, stalinistit, maolaiset, uusvasemmisto, radikalismi - oli palattu jälleen aikaan ennen 1948.

    "Unohdit vuonna 1956 tapahtuneen Porkkalan luovutuksen. Eikö sillä ollut mitään poliittista arvoa suhteessa Neuvostoliittoon?"

    No tuskinpa se nyt sentään 5 vuotta etuajassa vaikutti sun pikkujättiläises sanavalintoihin.

    Äänestä

  • huvittunut kirjoitti:

    "Unohdit vuonna 1956 tapahtuneen Porkkalan luovutuksen. Eikö sillä ollut mitään poliittista arvoa suhteessa Neuvostoliittoon?"

    No tuskinpa se nyt sentään 5 vuotta etuajassa vaikutti sun pikkujättiläises sanavalintoihin.

    Ne vuonna 1951 kirjoitetut kuvaukset vapaussodasta on oikeastaan lainattu 1920- ja 1930-lukujen historiankirjoituksista. Neuvostoliitolla ei ollut mitään tekemistä sanavalintojen kanssa vuonna 1951, jotka olivat vapaussodan voittaneen valkoisen armeijan totuus.

    Pirkkalan moniste varmaankin esittelee asiat aivan toisessa valossa, mutta siinä esitetty "totuus" on vain kopio Petroskoissa painetusta historian oppikirjasta.

    Älä vain myönnä, että olet lukenut sitä.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Ne vuonna 1951 kirjoitetut kuvaukset vapaussodasta on oikeastaan lainattu 1920- ja 1930-lukujen historiankirjoituksista. Neuvostoliitolla ei ollut mitään tekemistä sanavalintojen kanssa vuonna 1951, jotka olivat vapaussodan voittaneen valkoisen armeijan totuus.

    Pirkkalan moniste varmaankin esittelee asiat aivan toisessa valossa, mutta siinä esitetty "totuus" on vain kopio Petroskoissa painetusta historian oppikirjasta.

    Älä vain myönnä, että olet lukenut sitä.

    "Neuvostoliitolla ei ollut mitään tekemistä sanavalintojen kanssa vuonna 1951"

    Juu mitäs tekemistä sillä kivalla pikku Neuvostoliitolla olisi Suomen sananvalinnoissa Stalinin YYA:n aikana ollut.

    Äänestä

  • huvittunut kirjoitti:

    "Neuvostoliitolla ei ollut mitään tekemistä sanavalintojen kanssa vuonna 1951"

    Juu mitäs tekemistä sillä kivalla pikku Neuvostoliitolla olisi Suomen sananvalinnoissa Stalinin YYA:n aikana ollut.

    Neuvostoliitto ei ollut:
    1. kiva
    2. pikku
    Eikä YYA ollut:
    3. Stalinin.

    Jos Pikku Jättiläisen sijaan puhut ulkopolitiikasta, ei ollut järkevää herättää nukkuvaa karhua väärillä provosoivilla sanavalinnoilla (en tarkoita tässä yhteydesä nukkuvalla karhulla Ursus arctosta tai Ursa Majoria). Meidän osaksemme jäi olla provosoitumatta.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Ei vielä 50-luvulla, mutta tultaessa 60-luvulle ääni kellossa muuttui. Suurvallat kävivät kylmää sotaa länsi-Berliinistä ja maailmanpoliittinen ideologinen kilpailu kiristyi. Suomessa oli ollut ns. yöpakkaset 1958 ja noottikriisi 1961, joilla ilmeisesti Neuvostoliiton taholta haluttiin vain vahvistaa Kekkosen asemaa.

    Nootti sisälsi puolustuksen turvaamista Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhkaa vastaan ja arvosteltiin eräiden piirien tukevan Naton sotavalmisteluja, joka sai oikeuskansleri Hongan luopumaan presidenttiehdokkuudestaan. Ainakin Kekkonen oli nooteista tietoinen jo etukäteen, mikä ilmenee uusista esille tulleista asiakirjoista.

    Suomen sisäpolitiikkaan uusi suuntaus vaikutti rajusti. Moskovan kortti eli Neuvostoliiton puuttuminen Suomen sisäisiin asioihin aiheutti pelkoa ja varovaisuutta politiikan teossa sekä yhä suurempaa luottamusta Kekkoseen. Hallituksia muodostettaessa NKP:n mielipidettä kuunneltiin tarkasti. Lisäksi YYA-sopimus oikeutti Neuvostoliiton puuttua kriisiin sotilaallisesti, mikä vei meitä yhä tiukemmin naapurin vaikutuspiiriin ja synnytti Länsi-Saksassa pilkallisen termin ”finnlandizierung”, suomettuminen.

    Itse termin ”suomettuminen” ensimmäinen merkittävä maininta oli lontoolaisen Strategisen tutkimuksen instituutin julkaisemassa tutkimuksessa Euroopan tulevaisuudenkuvista. Termi levisi sitten lehdistön ja joukkotiedotusvälineiden kautta laajempaan käyttöön. Varsinkin kommunistit saivat siitä oivan lyömäaseen.

    Kaiken tämän seurauksena meille syntyi ns. itsesensuurin ilmapiiri, mikä tarkoitti ylikorostettua varovaisuutta julkaista sellaista materiaalia, joka saattoi luokata suurta ja mahtavaa Neuvostoliitta.

    Suomettuminen tarkoittaa sitä, että on järkevää olla dorkille mieliksi. Siinä ei ole mitään hävettävää.

    Äänestä

  • vpr kirjoitti:

    Neuvostoliitto ei ollut:
    1. kiva
    2. pikku
    Eikä YYA ollut:
    3. Stalinin.

    Jos Pikku Jättiläisen sijaan puhut ulkopolitiikasta, ei ollut järkevää herättää nukkuvaa karhua väärillä provosoivilla sanavalinnoilla (en tarkoita tässä yhteydesä nukkuvalla karhulla Ursus arctosta tai Ursa Majoria). Meidän osaksemme jäi olla provosoitumatta.

    "Eikä YYA ollut:
    3. Stalinin."

    Juu Vennamohan sitä Venäjää vissiin sillon hallitsi, kun YYA allekirjotettiin.

    Äänestä

  • huvittunut kirjoitti:

    "Eikä YYA ollut:
    3. Stalinin."

    Juu Vennamohan sitä Venäjää vissiin sillon hallitsi, kun YYA allekirjotettiin.

    Haluan -korostaa- ja _alleviivata_, että YYA-sopimus oli kahden valtion välinen sopimus, ei Stalinin, eikä Vennamon, ja jos puhumme vuodesta 1948, silloin naapuriamme kutsuttiin "suureksi ja mahtavaksi" Neuvostoliitoksi.

    Äänestä

Puhutko Suomen luokkasodasta?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Sanamies kirjoitti:

Onko teille punikeille arka asia tämä Vapaussota?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu