typeriä kysymyksiä lattialämmityksestä

Joo, lattialämmitys ihan ehdoton. Mulla on tollanen vanha navetta harrastuskäytössä ja osaan olen tenhyt "pisaralla pidemmälle" lattialämmityksen, ihan vaan PEX:ä valuun ja tarvittaessa jakotukkeja, jos piiri tulee liian pitkäksi. Mulla on aika primitiivinen järjestelmä, polttelen puita vanhassa Jämä junioria, joka on ollut sellainen puiden polttelukattila/öljy, vaihdoin heti puiden polton sinne öljypolttimen puolelle ja kaiken varalta on sähkövastus, sekä hieman pakkasnestettä on vielä kierrossa mukana. Lattiat eivät lämpene ihan tasaisesti joka paikasta, mutta auttavasti ja kuivahtavat kyllä. Vallan paksuja laattoja en valanut 80-100mm, rautaa verkkona toki reilusti.
Mulla jakotukit on ihan jotain LVI-liikkeen kalmistoa ja samoin venttiilit jotain höyryventtiileitä ym. Osaan laitoin patterit ikkunoiden alle ja ne on hommattu vakuutusyhtiöltä kuljetusvahingoittuneet muodollisella korvauksella. Alakerran tukemiseen kiinnitäisin kyllä huomiota ja varmistaisin väliseinien kestävyyden, jos navettasi on valmistettu sementtitiilistä, voi ammoniakki olla hapertanut niitä tiiliä melkoisesti. Tukeminen ei ole mikään ropleemi, I-palkkia vaan romiksesta ja Rhs-putkea, kannattaa kuitenkin paneutua huolella asiaan. Sitten vielä pikkuvinkki, alkuperäinen kattolaatta tuskin on ihan tasainen, voit tasata hienolla hiekalla mahdolliset epätasaisuudet, että eristeet käyvät paremmin sinne valun alle (laattasi halkeaa muuten kuin piirakka, kun eriste painuu jonkun "mäen" kohdalla aikaa myöten).

Itsellä on vuositunhannen alussa rakennettu talo ja Nereuksen lattialämmitys. Alakerrassa on maavarainen 8cm laatta ja välipohjassa ontelolaatat ja sen päällä 50mm "styrox" ja sen päällä 7cm valu. Noillakin paksuuksilla meinasi olla välillä vaikeuksia saada pysymään putket valussa sisällä, vaikka olivat Nereuksen tavan mukaan ohuita 14mm (?) putkia. Pistin putkipiiri on muistaaksenin 84m.

Mutta pääset kyllä ylivoimaisesti helpoimmalla ja saat varmimmin toimivan systeemin kun menet ideasi kanssa jollekkin lattialämmityssuunnittelijalle (=myyjä) ja hän laskee sinulle sopivat piirit ja jakotukit, mitoittaa pumpun ja tarvittavat vesien lämpötilat yms. Nillä kun on ohjelmat johon ne syöttää tietonsa ja saavat laskennalliset virtaukset, painehäviöt yms. Saat myös kuvan jossa on valmiiksi mietitty putkien asennus. Asennuksen voi kyllä tehdä ihan hyvin itse, jos ei ole peukalo keskellä kämmentä.

Ainakin Nereuksen sivulla on kyllä todella hyviä asennusohjeita ja muuta materiaalia.

Sori että tämä kommentti painottuu nereukseen, joka oli oma valintani. Siihen aikaan valinta oli lähinnä Nereuksen ja Wirspon välillä. Mielestäni Nereuksen systeemi oli parempi, paljon ohutta putkea spiraalimaisina piireinä, kun Wirspo käytti taas paksumpaa putkea "suoralla mutkittelulla" (ei spiraaliin).

Jos lattiasi ei ole tarkoitus olla ainoa lämmön lähde, niin silloin sen varmasti uskaltaa mitoittaa ihan omasta päästä. Voisi riittää että teet vaan 20mm putkesta vähintään 30cm jaolla ja noin 100m piireillä.

Oman kokemukseni mukaan ei kannata käyttää niitä "käteviä" putkikiinnikkeitä, jotka toimii samalla valuverkon kohottajina. Itse totesin ettei myöskään kannata käyttää "korppujakaan" jotka on tarkoitettu valuverkon kohottamiseen. Kaikkein kätevintä kun leikkoo 20mm sähköputkesta noin 10-15cm pätkiä ja sitoo niitä surrilangalla kiinni verkon alle, eivät irtoile vaikka verkkoa joutuisi vähän nostelemaan tai liikuttelemaan. Tietysti verkon alla kulkevat sähköputket toimii myös samalla verkon kohottajina. Lämmitysputket on parasta sitoa verkkoon nippusiteillä.

Eristeen paksuus riippuu siitä että minkälaista alapuolen tila on. Jos se on lämmin, tai halutaan että sekin vähän lämpenee, niin mahdollisimman ohut eriste. Jos taas välipohjan alla voi olla pakkaskelit, niin silloin 200mm ei ole yhtään liikaa. Ehkäpä tuon lattiarakenteenkin kanssa olisi syytä vaivata ihan ammattilaista.

Muista vetää raudoitusverkkoon potentiaalintasauskupari.