Pörssissä kulunut vuosi päättyy vahvaan nousuun. Paljon uusia yksityissijoittajia on lähtenyt mukaan pörssikauppaan. Käytännössä valtioiden massiivinen elvytys ja nollakorot virittivät osakemarkkinoille ostotunnelman jo maaliskuussa.
Aika paljon epäiltiin sitä, että kuinka hyvin keskuspankkien kevyt rahapolitiikka avittaa pankkeja. Siinä osa sijoittajista on ehkä ollut liian pessimistisiä, sanoo Danske Markets Equitiesin strategisti Tuomas Komulainen.
(MTV3:n uutisista)
---
Valtion velkamiljardeja käytetään "pankkien avittamiseen", jotta kasinotalous kasvaa ja voi hyvin - myös laman aikana.
PT:n tutkijat Pitkänen ja Sauramo ovat laskeneet, että vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä.
Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Dramaattinen muutos kertoo siitä, että kun osinkojen ja pääoman verotus keveni, yritykset alkoivat jakaa entistä enemmän rahaa omistajille.
Ennen kasinotalouden kulta-aikaa yritykset investoivat, sijoittivat tuotekehitykseen ja osaavaan työvoimaan.
Nyt tilanne on toinen. Yritysten policyna on lyhytaikaisen tuoton maksimointi, sijoittajien tuotot, johtajien miljoonapalkat ja miljoonaoptiot.
Työntekijöiden työtahti kiristetään äärimmilleen ja tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisten työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten työläisten palkkoihin kun taas yritysjohtajien miljoonapalkkoja amerikkalaisten suuryritysten palkkoihin. Kun väkeä vähennetään, tilalle ei oteta uusia työntekijöitä mutta vanhoilta työntekijöiltä vaaditaan samat tuotantomäärät palkkaa korottamatta.
Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero. Työntekijät maksavat sen sijaan progressiivisen veron pienistä palkoistaan. Suomessa yli 300.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa vähemmän veroa kuin 50.000 tienaava, koska pääomatulo ja ansiotulo eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon hallitus) siten, että pääomatulosta maksetaan tasavero ja palkkatulosta progressiivinen vero.
Osinkojen verotus on matalaa. Listaamattomien yritysten osinkotuotoista ei veroa peritä lainkaan ja pörssiosakkeiden osingoistakin verotus on pientä (30 %:n ja 70 %:n säännöt).
Päähallituspuolueiden (kepu ja kok) veropolitiikka ei ole ollut yksimielistä veropohjan laajentamisen suhteen.
Pääministeri Vanhasen mielestä myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" viisi seuraavaa vuotta. Kokoomuksen Ben Zyskowitc sanoi tv:ssa, ettei rikkaita kannata verottaa. Suomen satojen miljardien ulkomaan velkaa ei saada maksetuksi rikkaita verottomalla, koska näitä on "niin vähän".
Nyt nämä rikkaat, joita ei veroteta, sijoittavat miljoonatulojaan pörssiosakkeisiin.
Yksimielisiä hallituksen päähallituspuolueet ovat olleet rikkaiden verohuojennuksista ja omia kavereita ei ole jätetty:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (Metsäliitto, Valio ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset hyötyvät...)
- yritysten kela-maksut on kokonaan poistettu, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
Vanhanen I -hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan.
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron ja varasi tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa. Perintöveron poistaminen pelkästään hallituksen omilta intressiryhmiltä ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Eduskunta päättää hallituksen esityksestä valtion budjetista. Verojen keräämisestä ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Ainoa oikea veronkannon peruste on veronmaksukyky. Veronkannon perusteena ei voida pitää "talvisodan henkeä" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärää tai valtiovarainministeri Kataisen oppia "rikkaan kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Nykyisessa Eduskunnassa on oikeistolla 138 kansanedustajaa ja vasemmistolla 62 kansanedustajaa, yht. 200, joista kepulla on 51 kansanedustajaa ja kokoomuksella 51 kansanedustajaa. Kahdella suurimmalla hallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella on yhteensä 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Näin kepun ja kokoomuksen rikkaiden verohuojennukset ja 0-verot menevät Eduskunnassa läpi ja oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn perustuva, verotus ei toteudu.
Aika paljon epäiltiin sitä, että kuinka hyvin keskuspankkien kevyt rahapolitiikka avittaa pankkeja. Siinä osa sijoittajista on ehkä ollut liian pessimistisiä, sanoo Danske Markets Equitiesin strategisti Tuomas Komulainen.
(MTV3:n uutisista)
---
Valtion velkamiljardeja käytetään "pankkien avittamiseen", jotta kasinotalous kasvaa ja voi hyvin - myös laman aikana.
PT:n tutkijat Pitkänen ja Sauramo ovat laskeneet, että vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä.
Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Dramaattinen muutos kertoo siitä, että kun osinkojen ja pääoman verotus keveni, yritykset alkoivat jakaa entistä enemmän rahaa omistajille.
Ennen kasinotalouden kulta-aikaa yritykset investoivat, sijoittivat tuotekehitykseen ja osaavaan työvoimaan.
Nyt tilanne on toinen. Yritysten policyna on lyhytaikaisen tuoton maksimointi, sijoittajien tuotot, johtajien miljoonapalkat ja miljoonaoptiot.
Työntekijöiden työtahti kiristetään äärimmilleen ja tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin. Suomalaisten työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten työläisten palkkoihin kun taas yritysjohtajien miljoonapalkkoja amerikkalaisten suuryritysten palkkoihin. Kun väkeä vähennetään, tilalle ei oteta uusia työntekijöitä mutta vanhoilta työntekijöiltä vaaditaan samat tuotantomäärät palkkaa korottamatta.
Yritysjohtajat ottavat ansiotulonsa pääomatulona, josta peritään 28 %:n tasavero. Työntekijät maksavat sen sijaan progressiivisen veron pienistä palkoistaan. Suomessa yli 300.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa vähemmän veroa kuin 50.000 tienaava, koska pääomatulo ja ansiotulo eriytettiin vuonna 1993 (Esko Ahon hallitus) siten, että pääomatulosta maksetaan tasavero ja palkkatulosta progressiivinen vero.
Osinkojen verotus on matalaa. Listaamattomien yritysten osinkotuotoista ei veroa peritä lainkaan ja pörssiosakkeiden osingoistakin verotus on pientä (30 %:n ja 70 %:n säännöt).
Päähallituspuolueiden (kepu ja kok) veropolitiikka ei ole ollut yksimielistä veropohjan laajentamisen suhteen.
Pääministeri Vanhasen mielestä myös rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengen mukaan" viisi seuraavaa vuotta. Kokoomuksen Ben Zyskowitc sanoi tv:ssa, ettei rikkaita kannata verottaa. Suomen satojen miljardien ulkomaan velkaa ei saada maksetuksi rikkaita verottomalla, koska näitä on "niin vähän".
Nyt nämä rikkaat, joita ei veroteta, sijoittavat miljoonatulojaan pörssiosakkeisiin.
Yksimielisiä hallituksen päähallituspuolueet ovat olleet rikkaiden verohuojennuksista ja omia kavereita ei ole jätetty:
- peltojen myyntivoiton verotus on poistettu
- metsätilat on vapautettu myyntivoiton verosta
- osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot on vapautettu veroista (Metsäliitto, Valio ja osuuskunnalliset lihanjalostuslaitokset hyötyvät...)
- yritysten kela-maksut on kokonaan poistettu, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan
Vanhanen I -hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron kokonaan.
Heti valtaan tultuaan sinivihreä hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron ja varasi tarkoitukseen 165 miljoonaa euroa. Perintöveron poistaminen pelkästään hallituksen omilta intressiryhmiltä ei onnistunut perustuslain vastaisena.
Eduskunta päättää hallituksen esityksestä valtion budjetista. Verojen keräämisestä ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta. Ainoa oikea veronkannon peruste on veronmaksukyky. Veronkannon perusteena ei voida pitää "talvisodan henkeä" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärää tai valtiovarainministeri Kataisen oppia "rikkaan kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Nykyisessa Eduskunnassa on oikeistolla 138 kansanedustajaa ja vasemmistolla 62 kansanedustajaa, yht. 200, joista kepulla on 51 kansanedustajaa ja kokoomuksella 51 kansanedustajaa. Kahdella suurimmalla hallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella on yhteensä 102 kansanedustajaa, eli yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Näin kepun ja kokoomuksen rikkaiden verohuojennukset ja 0-verot menevät Eduskunnassa läpi ja oikeudenmukainen, veronmaksukykyyn perustuva, verotus ei toteudu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.