Pysyn kirkon jäsenenä niin kauan, kuin minussa henki pihisee.
Olen syntynyt 82 vuonna joten mahdollisia tulevia ikävuosia on vielä paljon edessä päin.
En ymmärrä ihmisten villitystä erota kirkosta vain huvinvuoksi ja vieläpä uudenvuoden kynnyksellä, jolloin kirkosta eroaminen kasvaa aina huimast.
Ihan älytöntä. Itse en usko jumalaan, mutta kuten kirkolla on strategiassaan, he pyrkivät järjestää toimintaa myös meille ei uskovillekin ihmisille. Kirkolla on paljon annettavanaan mulle. Itse käyn kirkkokuorossa, käyn kuuntelemassa konsertteja, osallistun teemajumalanpalveluksiin jne.
Olen syntynyt 82 vuonna joten mahdollisia tulevia ikävuosia on vielä paljon edessä päin.
En ymmärrä ihmisten villitystä erota kirkosta vain huvinvuoksi ja vieläpä uudenvuoden kynnyksellä, jolloin kirkosta eroaminen kasvaa aina huimast.
Ihan älytöntä. Itse en usko jumalaan, mutta kuten kirkolla on strategiassaan, he pyrkivät järjestää toimintaa myös meille ei uskovillekin ihmisille. Kirkolla on paljon annettavanaan mulle. Itse käyn kirkkokuorossa, käyn kuuntelemassa konsertteja, osallistun teemajumalanpalveluksiin jne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tee niin kuin parhaaksi katsot. Muuten ihan tyypillinen kirjoitus, joita täällä näkee vähän väliä, mutta tuo "itse en usko jumalaan" kyllä yllätti.
vaan siksi, että inhottaa valtionkirkon asema Suomessa ja se, että lapsia voi liittää kirkkoon ja heitä velvoitetaan lain nojalla opiskelemaan uskontoa ja että lapsia leimataan vanhempiensa uskontoon.
Käy sinä vaan kirkkokuorossa, minä pysyn kaukana mokomasta taikauskopesäkkeestä.
Aika avutonta tuo lässytyksesi siitä, että et uskoisi jumalaan. Miltä valehtelu maistuu?
Ihminen, joka itse ei usko satuihin, ei myöskään halua olla missään tekemisissä valehtelijoiden kanssa.
Nytkin kirkko taas hekumoi Sellon tapahtumien kanssa, vaikka eivät edes tiedä, onko kukaan uhreista ev lut kirkon jäsen, puhumattakaan omaisista.
Ihmisten surulla ja traagisilla tapahtumilla ei hekumoida. Kirkko auttaa koulutetun henkilöstön turvin kaikkia niitä, jotka apua tarvitsevat. Jäsenkirjoja ei ole ennenkään kyselty, kaikkein vähiten menetysten keskellä. Toisen ihmisen tukemisessa ja auttamisessa ei ole kysymys siitä, kuka uskoo ja kuka ei ja minkä verran ja mihin, kysymys on tuen tarpeesta johon vastataan avun tarvitsijan omista lähtökohdista käsin. Tämä on hyvä tietää kaikkien, jotka arvostelevat kirkon antamaa kriisiapua. Tuo apu toteutetaan yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa (SRP, kaupungin kriisiapu, Mielenterveysseura), yhteisten eettisten periaatteiden pohjalta.
Miksi kirkko herää vasta silloin, kun jotain on tapahtunut? Kaikkihan tapahtuu jumalan tahdosta, mitä sitä sitten voivotellaan. Minusta kirkon pitäisi olla ylpeä jumalastaan, joka saa jotain aikaan ja kiittää hyvin tehdystä työstä. Voisihan sitä vaikka uhkailla, että muille käy samalla tavalla, jos ette liity ev lut kirkkoon ja usko kirkon hulluja oppeja.
Näiden valitettavien joukkomurhien jälkeiseen mässäilyyn pyrkivät monenlaiset itseään tärkeänä pitävät institutiot aina hallitusta myöten, puhumattakkaan kirkoista ja muista yhteiskunnallisista elimistä. Hallitus myöntää miljoonia omaisten ja läheisten terapiaan samalla kun se toisen pään kautta säästää miljoonia koululaisten ja kansalaisten mielenterveystyöstä
Mikähän mahtaa olla se "koulutus", jonka avulla kirkon työntekijät "auttavat" näissä tilanteissa?
Ei papin tai diakonin koulutus valmista näihin tehtäviin. Ne koulutukset on suunniteltu uskonnonharjoittamista varten. Kirkon ammattitaitoa on valmistella "rukous", jossa (kynttilänvalossa) "tuomme herra sinun eteesi nämä traagisen tapahtuman uhrit ja heidän läheisensä...".
"tuomme herra sinun eteesi nämä traagisen tapahtuman uhrit ja heidän läheisensä...
Sanottuaan tämän ylipappi otti veitsen ja aukaisi uhrien kurkut yksi kerrallaan kuin kypsän avokadon.
Diakonin koulutuksessa opiskellaan esimerkiksi kärsivän ihmisen kohtaamista, kriisissä olevan ihmisen kohtaamista yms. Täytyy muistuttaa, että diakoniksi opiskellut on ensin joutunut lukemaan sosionomi amk:ksi ennen kuin voi lukea diakoniksi. Diakonissa on lukenut ensin sairaanhoitajaksi. Molempien tutkintojen sisällöt löytyvät varmasti opinto-oppaista, joista voit tutkia niitä tarkemmin. Sekä diakonin että diakonissan koulutuksessa opetaan muun muassa kuoleman kohtaamista, surevan ihmisen kohtaamista ja sururyhmien pitämistä ym ym ym. Hengellisyys ja rukousasiat ovat vain yksi pieni osa koulutuksessa.
... ymmärrä ihmisten halua kuulua kirkkoon vain huvin vuoksi. Kyseessä on kuitenkin uskonnollinen, aatteellinen yhdistys. Vai miltä kuulostaisi liittyä Suomen shiia-muslimien seurakuntaan tms. vain huvin vuoksi? Sinullahan on kirkkoon kuulumiselle edes jokin syy - käytät heidän palveluitaan. Useimmat suomalaiset eivät kuitenkaan osallistu kirkkokuorojen toimintaan sen enempää kuin teemajumalanpalveluksiin, ja jos kirkon oppien mukainen uskokin puuttuu, ei tuohon jää oikein mitään rationaalista syytä kuulua kirkkoon.
"Olen syntynyt 82 vuonna"
"Itse en usko jumalaan"
"Kirkolla on paljon annettavanaan mulle. Itse käyn kirkkokuorossa, käyn kuuntelemassa konsertteja, osallistun teemajumalanpalveluksiin jne."
En usko tätä aidoksi. Arvaan että kirjoittaja on joku jolle kirkko on oikeasti varsin tärkeä, ja joka ei halua että muutkaan eroavat kirkosta. ikäryhmä on tarkoitushakuisesti valittu tuohon haarukkaan, koska kolmekymppiset ovat suurin kirkosta eroavien ikäryhmä. Kirkosta erotaan, koska sitä ei koeta mielekkääksi, eikä sen katsota tarjoavan mitään. Tuolla tarkoitushakuisella viestillä halutaan viestittää juuri tälle ikäryhmälle että hei, kirkossa onkin oikeasti kivaa. Juuri aiemmin uutisoitiin että kirkko on palkannut 3000 nettikeskustelijaa jotka sitten ammatikseen tuputtavat kirkkoa nettipalstoilla. Onko tässä nyt yksi sellainen, vai onko tämä joku ihan vapaaehtoinen spämmääjä?
...monin osin kirkkoon kriittisesti suhtaudunkin, en ensimmäisenä usko että kirkon työntekijät näpyttelevät suomi24:n "eroa kirkosta"-palstalle aloituksen kaltaisia viestejä niitä hieman varioiden, ainakaan niin että sellainen kuuluisi työnkuvaan. Todennäköisesti luvassa on uusia kristillisiä nettiprojekteja, joita viime vuosina on tullut kuin sieniä sateella (ryydittäen eroamista) ja entisiä mahdollisesti laajennetaan.
Olen harkinnut kirkosta eroamista, mutta en ole vielä eronnut, olen harkinnut sitä jo yli 2 vuotta. Uskon Jumalaan, mutta en usko kaikkiin luterilaisen kirkon opetuksiin. Olen tuossa ikähaarukassa, joka eroaa eniten kirkosta eli kolmenkympin molemmin puolin erotaan todella paljon. Tiedän kirkosta eronneita Jumalaan uskovia ihmisiä. He ovat kyllästyneet kirkon läpätykseen. Osa heistä on siirtynyt pieniin kirkkokuntiin ja osa ei ole eroamisen jälkeen mennyt minnekään. Jumalaan uskominen ei vaadi mitään laitosta tai instituutiota vaan se on ihmisessä itsessään. Kuulun kirkkoon tavan vuoksi, vaikka sydämessäni tiedän, että voisin olla kuulumatta kirkkoon ja jatkaa silti Jumalaan uskomista.
Miksi sellainen ihminen menisi kirkkokonserttiin kuuntelemaan Jumalasta kertovia virsiä, jos ei edes usko niihin tai menisi itse laulamaan Jeesus-lauluja, jos pitäisi niitä itsekin satuna? Jotenkin koin aloituksen provoksi.
Sinä haluat tukea kirkkoa, jonka jumalaan et usko. Erikoista toki minusta, mutta mitä sitten? 'Uhastakaan en eroa' on ehkä oudoin peruste, mitä olen kuullut tähän mennessä.
Mutta hei, sinä haluat maksaa kirkon järjestämästä toiminnasta. Sittenhän maksat. Tiedäthän itsekin, mitä tuet tukiessasi kirkkoa ja ilmeisesti koet samat arvot tärkeiksi. Onhan sinulla siihen oikeus. Itse en taas halua sellaista moraalitonta laitosta tukea, mutta se on minun ratkaisuni se.
en minäkään usko Jumalaan, oikeastaan olen varma ettei sitä ole olemassa, mutten silti ole ateisti:]