Talvisodan alla oli valittavana kaksi linjaa. Niitä edustivat Erkko ja Paasikivi. Historia on osoittanut että neuvottelut loka-marraskuussa Moskovassa olivat silmänlumetta. Paasikiven myöntyvyyslinja (jota kannatti tietyin varauksin myös Mannerheim) oli väärä. Tuo olisi ollut Baltian tie.
Ulkoministeri Erkon taipumattomuuden linja oli oikea.
Ulkoministeri Erkon taipumattomuuden linja oli oikea.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.histdoc.net/historia/USFI1939-10-08.html
" 222. Sähkösanomani n:o 216, lokakuun 6. Ulkoministeri [Erkko] kertoi minulle tänään myöhään iltapäivällä, että hän oli tavannut Neuvostoliiton lähettilään tänään ja tämä oli ilmaissut jonkinlaista pettymystä siitä, ettei ulkoministeri itse ollut lähtenyt Moskovaan. Erkko oli sanonut, että hän ei voi tehdä niin tietämättä, mitä konkreettisia ehdotuksia neuvostohallituksella on mielessään. Neuvostoliiton lähettiläs oli maininnut vain, että neuvostohallitus on kiinnostunut keskustelemaan omasta turvallisuudesta Itämerellä ja kauppasuhteistaan Suomen kanssa. Suomen ulkoministeri oli tehnyt täysin selväksi, että hänen hallituksensa ei ole valmiina minkäänlaisiin keskusteluihin sellaisista järjestelyistä, joita on juuri tehty Viron ja Latvian kanssa. Keskustelu ei ollut tuonut mitään lisänäkemyksiä Neuvostoliiton aikeista, mutta Suomen Tukholman lähettiläs tulee matkustamaan Moskovaan huomenillalla, kuten on suunniteltu. Ulkoministeri kertoi, että tänä iltana annetaan ilmoitus erikoisedustajan suunnitellusta lähdöstä.
Ulkoministeri sanoi, että hän on ehdottanut virallisen lausuman esittämistä ulkoministeriölle Berliinissä yksinomaan siksi, että saataisiin selko Saksan hallituksen asenteesta nykyiseen Suomien ja Neuvostoliiton väliseen tilanteeseen, mutta ei missään tapauksessa minkäänlaisen avun pyytämiseksi. Hänen tiedustelunsa Saksan lähettiläältä täällä samoin kuin Berliinissä on vastaanotettu ilmaisemalla täydellistä kiinnostuksen puutetta. Mutta hän halusi formaalisen vahvistuksen tällaiseen kiinnostuksen puutteeseen, koska se selventää tilannetta. Joka tapauksessa Suomi on johdonmukaisesti ottanut sen kannan, että se suhtautuu täysin vieroksuen kaikenlaisiin suurvaltojen yhteenliittymiin ja aikoo pysyä aivan puolueettomana.
Ministeri punnitsi selvästi mielessään Venäjälle annettavien myönnytysten mahdollisia rajoja, koska hän otti esiin kysymyksen, tulisiko Neuvostoliitto käyttämään voimaa Suomea vastaan ja jos niin, millä ehdoilla aktiivista tukea voitaisiin laskea saatavan Ruotsista.
Hän piti tilannetta erittäin vakavana ja vahvistan vaikutelmani Suomen hallituksen asenteesta, jonka hahmottelin eilisessä sähkeessäni n:o 219.
Toistettu Moskovaan ja Tukholmaan. "
Usein siteerataan Paasikiven muistelmista yhtä lausetta: "Talvisota olisi voitu välttää (--)". Tätä toisti Paavo Lipponenkin kerran puhuessaan veteraaneille. Kun yksi lause irroitetaan muusta kontekstistaan, merkitys muuttuu. Täydennänpä virkkeen paremmin alkuasuaan vastaavaksi:
"Talvisota olisi ehkä voitu välttää, mutta silti oli parempi, että taistelimme." (Juho Kusti Paasikivi)
Laitanpa toisenkin sitaatin:
"Virolaiset pääsevät Siperiaan junalla, suomalaiset menevät sinne kävellen." (Vjatseslav Molotov, 1939)
"Erkko oli oikeassa yhdessä hallituksen enemmistön kanssa, kuten nyt tiedetään, ja Mannerheim ja Paasikivi väärässä. Myönnytyksistä ei olisi ollut apua."
http://kemppinen.blogspot.com/2009/12/eljas-erkko.html
linjalla, kuten presidentti, eduskunta ja koko kansa. Paasikivi aloitti Erkon mollaamisen heti Talvisodan sytyttyä. Se oli puhdasta jälkiviisautta. Hän jatkoi moittimista kuolemaansa asti. Totuus on, että Paasikivi erehtyi useaan kertaan ulkopoliittista linjaansa valitessaan. Se taphtui mm. 1918 ja 1941, jolloin hän tukeutui Saksaan. Sotien aikana ja niiden jälkeen Paasikiveä pidettiin helposti peloiteltavana myöntyväisyysmiehenä. Hän alkoi muuttaa linjaansa vasta 1948 alkaen, kun miehityksen vaara alkoi väistyä.