Vanhasen valehtelu vaan jatkuu

__**__

Mihin hallitus tarvitsi Sata-komiteaa, jossa työskentelivät hallituspuolueiden edustajat - ei lainkaan opposition jäseniä? Valtiovarainministeri Katainen osoitti Eduskunnan kyselytunnilla kaikki puutteellista sosiaaliturvaa koskevat kysymykset Sata-komiteaan, "jonka työ on kesken - ei voi ottaa kantaa".
Vanhasen I hallituksen aikana rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan. Lisäksi sinivihreä hallitus halusi poistaa yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä perintöveron, mikä ei kuitenkaan onnistunut perustuslain vastaisena.

Hallitus poisti peltojen myyntivoiton veron. Hallitus poisti metsätilojen myyntivoiton veron. Osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot ovat verottomia, mistä hyötyvät Metsäliitto, Valio ja lihanjalostuslaitokset.
Työnantajien kela-maksun poistaminen tekee miljardin euron loven sosiaaliturvaan, mikä on Suomessa ala-arvoinen ja aiheuttaa satojen metrien leipäjonot...

Maataloustuottajat saavat yli kahden miljardin euron tukiaiset, joista kansallinen osuus, eli suomalaiset veronmaksajat maksavat 60 %. Silti suomalainen ruoka on EU-maiden toiseksi kallein. Maatilat saavat energiansa muita halvemmalla: energiaverotus ei saa rasittaa kokoomuksen mukaan teollisuutta eikä kepun mukaan maataloustuottajia, mutta tavallisia kuluttajia sitäkin enemmän.

Rikkaiden saamat osinkotuot ovat hallituksen suojeluksessa kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden (Pitkänen ja Sauramo) mukaan vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä. Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Samaan aikaan osinkotuottojen verotusta on pienenetty.
Osinkoja jaettiinkin ennen lamaa ennätysmäärin, kuten myös yritysjohtajille miljoonapalkkoja ja -optioita. Näin yritysten kassavat oli tyhjillään laman tultua.
Somalaisyritysten ulkomaisissa tytäryrityksissä ja tehtaissa työskentelee 400.000 työntekijää, mikä on 20.000 työntekijää enemmän kuin mitä teollisuus työllistää suomalaisia Suomessa.
Suomesta on toki ensin otettu kaikki mahdolliset yritysten saamat tukiaiset, ennen tuotantojen siirtoa ulkomaille, kun tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin eikä niiden saannille ole työllistämisvelvoitetta.
Saksassa yritykset joutuvat maksamaan irtisanotuille työntekijöille tuntuvia korvauksia, toisin kuin Suomessa, jossa irtisanomiset ja lomautukset voi suorittaa vapaasti ilman korvauksia vedoten tuotannollisiin jataloudellisiin syihin.

Kansan kahtiajako jatkuu, jatkuu, jatkuu...

Suomen rikkaimmat miljonäärit ottavat tulonsa tasaverotettuna pääomatulona, joka on 28 %. Palkkatulo ja eläkkeet ovat progressiivisesti verotettuja.
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mkaan Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon. Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomuslainen Jyrki Katainen on sanonut, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Ja niin Kataisen kaverit ovatkin onnistuneet. Jo vuonna 2004 (sen jälkeen tuloerot ovat tuntuvasti kasvaneet) varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden.

Suomessa on yli 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä asuu 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta, on tosiasia, joka ei ole hallitusta huolestuttanut - onhan ollut Sata-komitea sitä pohtimassa, joten köyhyyden pohtiminen ja leipäjonojen poistaminen ei ole kuulunut hallituksen toimenkuvaan.

Kahdella päähallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella, on yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa, eli yht. 102 kansanedustajaa kahdesta sadasta. Kaikki kepun ja kokoomuksen yhteisesti sopimat esitykset menevät Eduskunnassa läpi. Niinpä kepun ja kokoomuksen omilla intressiryhmillä menee hyvin. Maataloustukiaisista ei ole laman aikana tingitty. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa, kun rikkaiden verolisäyksellä ei valtion satojen miljardien velkaa pystytä maksamaan. Kokoomuksen veronkannon kriteerinä on siten veronmaksuluokkaan kuuluvien lukumäärä. Kepun veronkannon kriteeri tuli selville, kun Matti Vanhanen esitti, että myös rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengen mukaisesti seuraavat viisi vuotta.
Kumpikaan päähallituspuolueista ei halua veronkannon perusteeksi VERONMAKSUKYKYÄ, joka on ainoa oikeudenmukainen veronkannon peruste.

Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot kasvoivat, kansantalouden kasvu hidastui.
Näin on käynyt Suomessa. Bruttokansantuote on tuoreen talousennusteen mukaan kasvanut markkinahinnoin mitattuna Suomessa 30 kehittyneestä teollisuusmaasta neljänneksi huonoiten. Suomea huonommin on mennyt vain Unkarilla, Islannilla, Irlannilla ja Virolla.
5104
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

..kun olet sokea mutta eihän se meidän muiden vika ole eikä edes hyvän hallituksen.

Äänestä
  • kepupaska käytä edes leikilläsi nimimerkkiä työmies, jos taas olet duunari ja äänestät kepua olet luopio ja luopio ei ole minkään arvoinen.
    Revi siitä kyykäärmensikiö.

    Äänestä

  • Kommenttisi on melkein yhtä älytön ja hyödytön kuin mikä tahansa Vanhasen kommentti.

    Äänestä

  • . kirjoitti:

    Kommenttisi on melkein yhtä älytön ja hyödytön kuin mikä tahansa Vanhasen kommentti.

    Totta, pyydän anteeksi edellistä kommenttiani.

    Äänestä

  • EI suomessa ole 7 vuoteen ollut hyvää hallitusta!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jatkuu jatkuu kirjoitti:

__**__

Mihin hallitus tarvitsi Sata-komiteaa, jossa työskentelivät hallituspuolueiden edustajat - ei lainkaan opposition jäseniä? Valtiovarainministeri Katainen osoitti Eduskunnan kyselytunnilla kaikki puutteellista sosiaaliturvaa koskevat kysymykset Sata-komiteaan, "jonka työ on kesken - ei voi ottaa kantaa".
Vanhasen I hallituksen aikana rikkaiden varallisuusvero poistettiin kokonaan. Lisäksi sinivihreä hallitus halusi poistaa yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä perintöveron, mikä ei kuitenkaan onnistunut perustuslain vastaisena.

Hallitus poisti peltojen myyntivoiton veron. Hallitus poisti metsätilojen myyntivoiton veron. Osuuskuntiin sijoitetut pääomien tuotot ovat verottomia, mistä hyötyvät Metsäliitto, Valio ja lihanjalostuslaitokset.
Työnantajien kela-maksun poistaminen tekee miljardin euron loven sosiaaliturvaan, mikä on Suomessa ala-arvoinen ja aiheuttaa satojen metrien leipäjonot...

Maataloustuottajat saavat yli kahden miljardin euron tukiaiset, joista kansallinen osuus, eli suomalaiset veronmaksajat maksavat 60 %. Silti suomalainen ruoka on EU-maiden toiseksi kallein. Maatilat saavat energiansa muita halvemmalla: energiaverotus ei saa rasittaa kokoomuksen mukaan teollisuutta eikä kepun mukaan maataloustuottajia, mutta tavallisia kuluttajia sitäkin enemmän.

Rikkaiden saamat osinkotuot ovat hallituksen suojeluksessa kasvaneet, kasvaneet, kasvaneet
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden (Pitkänen ja Sauramo) mukaan vielä 1970- ja 1980-luvulla suomalaisyritykset maksoivat jokaisesta saamastaan eurosta osinkoa vain noin 10 senttiä. Sen sijaan ajanjaksolla 1994-2006 ne maksoivat jo 33 senttiä eli kolme kertaa enemmän.
Samaan aikaan osinkotuottojen verotusta on pienenetty.
Osinkoja jaettiinkin ennen lamaa ennätysmäärin, kuten myös yritysjohtajille miljoonapalkkoja ja -optioita. Näin yritysten kassavat oli tyhjillään laman tultua.
Somalaisyritysten ulkomaisissa tytäryrityksissä ja tehtaissa työskentelee 400.000 työntekijää, mikä on 20.000 työntekijää enemmän kuin mitä teollisuus työllistää suomalaisia Suomessa.
Suomesta on toki ensin otettu kaikki mahdolliset yritysten saamat tukiaiset, ennen tuotantojen siirtoa ulkomaille, kun tukiaisia ei tarvitse maksaa takaisin eikä niiden saannille ole työllistämisvelvoitetta.
Saksassa yritykset joutuvat maksamaan irtisanotuille työntekijöille tuntuvia korvauksia, toisin kuin Suomessa, jossa irtisanomiset ja lomautukset voi suorittaa vapaasti ilman korvauksia vedoten tuotannollisiin jataloudellisiin syihin.

Kansan kahtiajako jatkuu, jatkuu, jatkuu...

Suomen rikkaimmat miljonäärit ottavat tulonsa tasaverotettuna pääomatulona, joka on 28 %. Palkkatulo ja eläkkeet ovat progressiivisesti verotettuja.
Tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomalan mkaan Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon. Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomuslainen Jyrki Katainen on sanonut, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Ja niin Kataisen kaverit ovatkin onnistuneet. Jo vuonna 2004 (sen jälkeen tuloerot ovat tuntuvasti kasvaneet) varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden.

Suomessa on yli 700.000 pienituloista ja köyhissä perheissä asuu 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta, on tosiasia, joka ei ole hallitusta huolestuttanut - onhan ollut Sata-komitea sitä pohtimassa, joten köyhyyden pohtiminen ja leipäjonojen poistaminen ei ole kuulunut hallituksen toimenkuvaan.

Kahdella päähallituspuolueella, kepulla ja kokoomuksella, on yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa, eli yht. 102 kansanedustajaa kahdesta sadasta. Kaikki kepun ja kokoomuksen yhteisesti sopimat esitykset menevät Eduskunnassa läpi. Niinpä kepun ja kokoomuksen omilla intressiryhmillä menee hyvin. Maataloustukiaisista ei ole laman aikana tingitty. Kokoomuksen mukaan rikkaita ei kannata verottaa, kun rikkaiden verolisäyksellä ei valtion satojen miljardien velkaa pystytä maksamaan. Kokoomuksen veronkannon kriteerinä on siten veronmaksuluokkaan kuuluvien lukumäärä. Kepun veronkannon kriteeri tuli selville, kun Matti Vanhanen esitti, että myös rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengen mukaisesti seuraavat viisi vuotta.
Kumpikaan päähallituspuolueista ei halua veronkannon perusteeksi VERONMAKSUKYKYÄ, joka on ainoa oikeudenmukainen veronkannon peruste.

Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot kasvoivat, kansantalouden kasvu hidastui.
Näin on käynyt Suomessa. Bruttokansantuote on tuoreen talousennusteen mukaan kasvanut markkinahinnoin mitattuna Suomessa 30 kehittyneestä teollisuusmaasta neljänneksi huonoiten. Suomea huonommin on mennyt vain Unkarilla, Islannilla, Irlannilla ja Virolla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu