Teuvo

Sopiva nimimerkki tuolle vaihtorotalle.

Myrkyllinen kirjoitti:

Sopiva nimimerkki tuolle vaihtorotalle.

on kasteessa saanut nime Atte ja sukunimessään on sana Myyry- eivät ne silti tarkoita, että olisin rotta eikä myöskään ne tarkoita, että olisi myrkyllinen.

Miksi kirjoitat epäasiallisia ja epäolennaisia mielipiteitä

atteMyyry kirjoitti:

on kasteessa saanut nime Atte ja sukunimessään on sana Myyry- eivät ne silti tarkoita, että olisin rotta eikä myöskään ne tarkoita, että olisi myrkyllinen.

Miksi kirjoitat epäasiallisia ja epäolennaisia mielipiteitä

täällä kirjoittelee omaa elämäntuskaansa potevia ihmisraukkoja, joilla ei elämänsä raunioilla enää ole mitään myönteistä jäljellä. Paha tahto ja katkera mieli eivät hyviä sanoja toista kohtaan löydä. Vain Jumala voi parantaa meidät, jokaisen. Mutta se vie aikaa, ei se tapahdu hetkessä.

atteMyyry kirjoitti:

on kasteessa saanut nime Atte ja sukunimessään on sana Myyry- eivät ne silti tarkoita, että olisin rotta eikä myöskään ne tarkoita, että olisi myrkyllinen.

Miksi kirjoitat epäasiallisia ja epäolennaisia mielipiteitä

voi ihmettä, kiitos herrasi, jota palvelet. Mutta todistapa nyt, itsestäsi, Atte Myyry, kuka olet ja miten tulit uskoon? Missä seurakunnassa vaikutat hurskauttasi ja kuinka Kristus ILMENEE sinussa? Omin sanoin, kiitos. Ei siis lainaten muita, jotka ovat todistaneet uskostaan rehellisesti. Kyllähän ihmisen, joka väittää olevansa Jumalasta, pitä uskaltaa ketoa asiansa. Ellei sitten ole vilpillä liikkeellä.

huomioon: kirjoitti:

täällä kirjoittelee omaa elämäntuskaansa potevia ihmisraukkoja, joilla ei elämänsä raunioilla enää ole mitään myönteistä jäljellä. Paha tahto ja katkera mieli eivät hyviä sanoja toista kohtaan löydä. Vain Jumala voi parantaa meidät, jokaisen. Mutta se vie aikaa, ei se tapahdu hetkessä.

Sinä esimerkiksi. Lisäksi nämä poloiset ovat vainoharhaisia ja juoruilunhaluisia, ja päivystävät täällä vuorotellen aamusta yöhön, raukat. Me fiksut kirjoitetaan heille aivan kurillamme, että saavat siunailla. Heillä on kirkkojen tauti, ja he luulevat olevansa jeesuksia. Mutta en jaksa leikkiä enempää, pitää hoitaa huushollia ja muuta, mahtaa teillä olla sekainen kämppä ja villakoirat ravaavat edestakaisin.

Purkakaa nyt pahimmat murheet, koetan palata jossain välissä iloksenne, jos muistan ja jaksan.

tuommoiset kirjoitti:

Sinä esimerkiksi. Lisäksi nämä poloiset ovat vainoharhaisia ja juoruilunhaluisia, ja päivystävät täällä vuorotellen aamusta yöhön, raukat. Me fiksut kirjoitetaan heille aivan kurillamme, että saavat siunailla. Heillä on kirkkojen tauti, ja he luulevat olevansa jeesuksia. Mutta en jaksa leikkiä enempää, pitää hoitaa huushollia ja muuta, mahtaa teillä olla sekainen kämppä ja villakoirat ravaavat edestakaisin.

Purkakaa nyt pahimmat murheet, koetan palata jossain välissä iloksenne, jos muistan ja jaksan.

Tiedät kyllä mistä.

näemmä kirjoitti:

voi ihmettä, kiitos herrasi, jota palvelet. Mutta todistapa nyt, itsestäsi, Atte Myyry, kuka olet ja miten tulit uskoon? Missä seurakunnassa vaikutat hurskauttasi ja kuinka Kristus ILMENEE sinussa? Omin sanoin, kiitos. Ei siis lainaten muita, jotka ovat todistaneet uskostaan rehellisesti. Kyllähän ihmisen, joka väittää olevansa Jumalasta, pitä uskaltaa ketoa asiansa. Ellei sitten ole vilpillä liikkeellä.

joista Raamattu ilmoittaa: "kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. ... Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla "

Mutta kerran sain Jumalan rakkaudesta ja armosta nähdä, että tieni on väärä ja ymmärtää, että jos en kuole (mistä hetkestä en voi tietenkään myöskään tietää, että milloin se tapahtuu) ja suorastaan kauhistua omaa tilaani. Työtoverini kuoli yllättäen ja hän oli täysin terve ja minua nuorempi. Se antoi runsaaasti lisäpotkua ryhtyä miettimään ja kysymään, milloin minä kuolen. Samalla Jumalan Sana, jota silloin tällöin kuulin, pysäytti minut, kun ajattelin, että jokaisesta turhasta sanastakin pitää tehdä Jumalan valkean valtaistuimen edessä kerran tiliä ja jonka nimi ei ole elämän kirjassa, se heitetään kadotukseen, Iankaikkiseen helvetin tulijärveen, jossa on itku- ja hammasten kiristys ja jossa on matoja ja tulta. Silloin tuli sisäinen halu ja suorastaan pakkotila, jonka voisi lyhyesti sanoa: Nyt on vielä armon aikaa, jossa elän aloin rukoilla: jeesus anna syntini anteeksi ja ota minut omakseni, etten hukkuisi helvettiin. Olin vuoteellani ja äkkiä oli kuin katto olisi ollut poissa ja minä olin kuin äärettömässä olotilassa, kevyt kuin höyhen, Vähän myöhemmin tapasin erään henkilön, uskovan luterilaisen miehen, ei lahkolaisen kuitenkaan ja kun hänelle kerroin asiani, hän sanoi sanoja, jotka ymmärsin Jeesuksen sanoiksi ja syvä rauha täytti minut. Noissa sanoissa Herra itse, niin uskon, vakuutti: Ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi Jumalan Pojan, Jeesuksen veren, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.


Ja nyt kuulun ihmisiin, joista edelleen raamattu kertoo:

"... se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä,

Ei minulla ole mitään seurakuntaa, sellaista en ole löytänyt, monissa olen käynyt, mutta mikään ei tyydytä. Toisten kanssa olen samaa mieltä uskonasioissa, toisten kanssa eri mieltä. joskus keskustellaan, joskus ollaan vaiti. Jumalalta olen viisautta ja Henkensä johdatusta rukouksin pyytänyt. En vaikuta hurskauttani, koska minulla ei ole sellaista, vaan kerron ihmiselle Jeesuksen lahjavanhurskaudesta, Joskus olen säestellyt hengellisiä lauluja ja laulanut mukana, mutta ei kiinteästi eikä säännöllisesti.

Olisi mielenkiintoista nähdä kasvoista kasvoihin, jos se vain sopisi.

atteMyyry kirjoitti:

joista Raamattu ilmoittaa: "kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. ... Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla "

Mutta kerran sain Jumalan rakkaudesta ja armosta nähdä, että tieni on väärä ja ymmärtää, että jos en kuole (mistä hetkestä en voi tietenkään myöskään tietää, että milloin se tapahtuu) ja suorastaan kauhistua omaa tilaani. Työtoverini kuoli yllättäen ja hän oli täysin terve ja minua nuorempi. Se antoi runsaaasti lisäpotkua ryhtyä miettimään ja kysymään, milloin minä kuolen. Samalla Jumalan Sana, jota silloin tällöin kuulin, pysäytti minut, kun ajattelin, että jokaisesta turhasta sanastakin pitää tehdä Jumalan valkean valtaistuimen edessä kerran tiliä ja jonka nimi ei ole elämän kirjassa, se heitetään kadotukseen, Iankaikkiseen helvetin tulijärveen, jossa on itku- ja hammasten kiristys ja jossa on matoja ja tulta. Silloin tuli sisäinen halu ja suorastaan pakkotila, jonka voisi lyhyesti sanoa: Nyt on vielä armon aikaa, jossa elän aloin rukoilla: jeesus anna syntini anteeksi ja ota minut omakseni, etten hukkuisi helvettiin. Olin vuoteellani ja äkkiä oli kuin katto olisi ollut poissa ja minä olin kuin äärettömässä olotilassa, kevyt kuin höyhen, Vähän myöhemmin tapasin erään henkilön, uskovan luterilaisen miehen, ei lahkolaisen kuitenkaan ja kun hänelle kerroin asiani, hän sanoi sanoja, jotka ymmärsin Jeesuksen sanoiksi ja syvä rauha täytti minut. Noissa sanoissa Herra itse, niin uskon, vakuutti: Ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi Jumalan Pojan, Jeesuksen veren, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.


Ja nyt kuulun ihmisiin, joista edelleen raamattu kertoo:

"... se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä,

Ei minulla ole mitään seurakuntaa, sellaista en ole löytänyt, monissa olen käynyt, mutta mikään ei tyydytä. Toisten kanssa olen samaa mieltä uskonasioissa, toisten kanssa eri mieltä. joskus keskustellaan, joskus ollaan vaiti. Jumalalta olen viisautta ja Henkensä johdatusta rukouksin pyytänyt. En vaikuta hurskauttani, koska minulla ei ole sellaista, vaan kerron ihmiselle Jeesuksen lahjavanhurskaudesta, Joskus olen säestellyt hengellisiä lauluja ja laulanut mukana, mutta ei kiinteästi eikä säännöllisesti.

Olisi mielenkiintoista nähdä kasvoista kasvoihin, jos se vain sopisi.

kirjoitin vahingossa ; " jos en kuole " mutta minun pitikin kirjoittaa " jos nyt kuolen"

hae apua. kirjoitti:

Tiedät kyllä mistä.

Soitin jo terkuille, ja he hakevat sinut kohta. Koeta nyt kestää hetken, ja ota ne verenpainepillerisi ensihätään, sekä muut litkusi. Unohdit, mistä sut tunnistaa, pöllö karvanaama.

atteMyyry kirjoitti:

joista Raamattu ilmoittaa: "kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. ... Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla "

Mutta kerran sain Jumalan rakkaudesta ja armosta nähdä, että tieni on väärä ja ymmärtää, että jos en kuole (mistä hetkestä en voi tietenkään myöskään tietää, että milloin se tapahtuu) ja suorastaan kauhistua omaa tilaani. Työtoverini kuoli yllättäen ja hän oli täysin terve ja minua nuorempi. Se antoi runsaaasti lisäpotkua ryhtyä miettimään ja kysymään, milloin minä kuolen. Samalla Jumalan Sana, jota silloin tällöin kuulin, pysäytti minut, kun ajattelin, että jokaisesta turhasta sanastakin pitää tehdä Jumalan valkean valtaistuimen edessä kerran tiliä ja jonka nimi ei ole elämän kirjassa, se heitetään kadotukseen, Iankaikkiseen helvetin tulijärveen, jossa on itku- ja hammasten kiristys ja jossa on matoja ja tulta. Silloin tuli sisäinen halu ja suorastaan pakkotila, jonka voisi lyhyesti sanoa: Nyt on vielä armon aikaa, jossa elän aloin rukoilla: jeesus anna syntini anteeksi ja ota minut omakseni, etten hukkuisi helvettiin. Olin vuoteellani ja äkkiä oli kuin katto olisi ollut poissa ja minä olin kuin äärettömässä olotilassa, kevyt kuin höyhen, Vähän myöhemmin tapasin erään henkilön, uskovan luterilaisen miehen, ei lahkolaisen kuitenkaan ja kun hänelle kerroin asiani, hän sanoi sanoja, jotka ymmärsin Jeesuksen sanoiksi ja syvä rauha täytti minut. Noissa sanoissa Herra itse, niin uskon, vakuutti: Ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi Jumalan Pojan, Jeesuksen veren, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.


Ja nyt kuulun ihmisiin, joista edelleen raamattu kertoo:

"... se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä,

Ei minulla ole mitään seurakuntaa, sellaista en ole löytänyt, monissa olen käynyt, mutta mikään ei tyydytä. Toisten kanssa olen samaa mieltä uskonasioissa, toisten kanssa eri mieltä. joskus keskustellaan, joskus ollaan vaiti. Jumalalta olen viisautta ja Henkensä johdatusta rukouksin pyytänyt. En vaikuta hurskauttani, koska minulla ei ole sellaista, vaan kerron ihmiselle Jeesuksen lahjavanhurskaudesta, Joskus olen säestellyt hengellisiä lauluja ja laulanut mukana, mutta ei kiinteästi eikä säännöllisesti.

Olisi mielenkiintoista nähdä kasvoista kasvoihin, jos se vain sopisi.

Tiedät kyllä, vaikka leikit muka tietämätöntä. Ketjuissasi on eräs heikko lenkki. Se on, kun alkaa valehdella porukalla, aina joku puhuu yli...

atteMyyry kirjoitti:

kirjoitin vahingossa ; " jos en kuole " mutta minun pitikin kirjoittaa " jos nyt kuolen"

KIRJOITUSVIRHEET ALKAVAT YLEISTYÄ...Tyhmä tyhmempi tyhmin, kuka se on? Salla-palla-reppana; maistuuko sulle keppana?

piste.......... kirjoitti:

Soitin jo terkuille, ja he hakevat sinut kohta. Koeta nyt kestää hetken, ja ota ne verenpainepillerisi ensihätään, sekä muut litkusi. Unohdit, mistä sut tunnistaa, pöllö karvanaama.

mutta olisit voinut antaa tarkemmat tuntomerkit itsestäs.
Nuita ihania karvanaamoja kun parveilee sun lisäkses vähän joka puolella.

Kysyin muuten terkuilta että saako ne haettua sut ilman mun apua. Kuulemma hoitavat homman, ole huoleti :))

atteMyyry kirjoitti:

joista Raamattu ilmoittaa: "kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. ... Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla "

Mutta kerran sain Jumalan rakkaudesta ja armosta nähdä, että tieni on väärä ja ymmärtää, että jos en kuole (mistä hetkestä en voi tietenkään myöskään tietää, että milloin se tapahtuu) ja suorastaan kauhistua omaa tilaani. Työtoverini kuoli yllättäen ja hän oli täysin terve ja minua nuorempi. Se antoi runsaaasti lisäpotkua ryhtyä miettimään ja kysymään, milloin minä kuolen. Samalla Jumalan Sana, jota silloin tällöin kuulin, pysäytti minut, kun ajattelin, että jokaisesta turhasta sanastakin pitää tehdä Jumalan valkean valtaistuimen edessä kerran tiliä ja jonka nimi ei ole elämän kirjassa, se heitetään kadotukseen, Iankaikkiseen helvetin tulijärveen, jossa on itku- ja hammasten kiristys ja jossa on matoja ja tulta. Silloin tuli sisäinen halu ja suorastaan pakkotila, jonka voisi lyhyesti sanoa: Nyt on vielä armon aikaa, jossa elän aloin rukoilla: jeesus anna syntini anteeksi ja ota minut omakseni, etten hukkuisi helvettiin. Olin vuoteellani ja äkkiä oli kuin katto olisi ollut poissa ja minä olin kuin äärettömässä olotilassa, kevyt kuin höyhen, Vähän myöhemmin tapasin erään henkilön, uskovan luterilaisen miehen, ei lahkolaisen kuitenkaan ja kun hänelle kerroin asiani, hän sanoi sanoja, jotka ymmärsin Jeesuksen sanoiksi ja syvä rauha täytti minut. Noissa sanoissa Herra itse, niin uskon, vakuutti: Ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi Jumalan Pojan, Jeesuksen veren, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.


Ja nyt kuulun ihmisiin, joista edelleen raamattu kertoo:

"... se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä,

Ei minulla ole mitään seurakuntaa, sellaista en ole löytänyt, monissa olen käynyt, mutta mikään ei tyydytä. Toisten kanssa olen samaa mieltä uskonasioissa, toisten kanssa eri mieltä. joskus keskustellaan, joskus ollaan vaiti. Jumalalta olen viisautta ja Henkensä johdatusta rukouksin pyytänyt. En vaikuta hurskauttani, koska minulla ei ole sellaista, vaan kerron ihmiselle Jeesuksen lahjavanhurskaudesta, Joskus olen säestellyt hengellisiä lauluja ja laulanut mukana, mutta ei kiinteästi eikä säännöllisesti.

Olisi mielenkiintoista nähdä kasvoista kasvoihin, jos se vain sopisi.

>atteMyyry<

Tiedätkö, kun minä olin maailmassa, minä ajattelin että haluan kuolla täältä pois,
ja usein myös ajattelin niin että; "Hae Isä minut täältä pois, täällä on mun paha olla"