Konginkankaan onnettomuus

Nyt täällä ja muuallakin tiedotusvälineissä onnettomuuteen
etsitään syyllisiä. On syyllistetty rekkakuski, linja-auton kuski, liukas keli, suolaamattomuus, tiehallinto, tieurakoitsija, valtion rahajen vähyys tienpitoon, tien urat, tien kallistus vääränlainen lastin kiinnitys, rekan jarrut, rekan etuseinän kestävyys, rekan nopeus, linja-auton nopeus, nopeusrajoitin, perävaunut jarrut, ym. ym. Mielipiteitä on monia.
Eihän mielestäni voi mitään yksittäistä asiaa syyttää tai syyllistää. Mielestäni onnettomuus vain oli monen tekijän summa. Se vaan tapahtui. Ajatelkaa että linja-auto lähtee etelästä ja paperikuorma pohjoisesta satojen kilometrien etäisyydeltä toisistaan. Pysähdytään lukemattomia kertoja matkan varrella. Justiisa kun ollaan silmänräpäyksessa sivuuttamassa toisiaan peräkärry siirtyy yhtäkkiä toiselle kaistalle ja rysähtää. Eihän siinä ole mitään tehtävissä. Ja toiseksi, jos kuorma olisi ollut vessapareria, niin näin mittavaa onnettumuutta tuskin olisi tapahtunut.
Sitten vielä sidonnasta. On sanottu että ihminen muuttuu norsun panoiseksi jos ajaa autolla seinään. Tämän mukaanhan paperirulla muuttui kymmenen norsun painoksi kolarissa ja yhden rullan sidonta olisi pitänyt tehdä kymmenellä turvavyöllä pysyäkseen vähänkään paikoillaan. Olisiko syytä nämä "kymmenen norsun" painoiset tavarat, jotka nopeus saa aikaan, siirtää liikkumaan rautateille. Näin maalaisjärjellä.

Konginkankaan onnettomuuden takia olen ajatellut asiaa myös seuraavasta näkökulmista.

Lähestytäänpä asiaa jokapäiväisestä helposta asiasta. Jos posti ei kolahda postiluukusta aamulla, niin kirotaan posti ja jakajat heti tumpeloiksi. Eikä viitsitä raottaa verhoa ja katsoa että minkälainenhan keli ulkona mahtaa olla. Voi olla vaikka minkälainen myräkkä ja postin on vain kuljettava ensin yöllä ja sitten jakajien taholta samaa vauhtia kuin hyvällä kesäkelillä. Ajatelkaa, meitä kiireisiä ja tressaantuneita ihmisiä. Pysähtykää. Hyväksyttäisiin että joskus posti voi myöhästyä huonolla ilmalla ja kerkiähän sen illalla lukea. Tätä me emme vain hyväksy.
Sitten tavaran kuljetuksiin. Ensiksi me asiakkaat vaadimme ja toiseksi tukku- ja muut kaupat lupaavat, että kun tilataan ennen klo 16.00 niin tavara on laiturilla seuraavana aamulla klo 07.00. Eli hae tavara aamulla. Me vaadimme ja lupaamme että tavara liikkuu yöllä Suomen päästä päähän kelillä kuin kelillä. Ajatelkaa kelillä kuin kelillä. Kaupat kilpailee nopeudessa ja samalla myynnissä ja asiakkaina me vaadimme nopeutta.
Kauppa kilpailuttaa kuljetukset. Poikkeuksetta halvin voittaa kuljetukset. Seuraavaksi kuljetusfirma laatii aikataulut ja reitit ja otetaan avuksi ns. logistiikka.
Viimeiseksi kuljetusfirma piiskaa rekkakuskit baanalle ja sanoo että jos et pysy aikataulussa, niin meiltä otetaan kuljetustehtävät pois ja jäät työttömäksi. Ja lisäksi saahan se rekkakuski isomman tilipussin, kun uskaltaa ja jaksaa ajaa. Näinhän se pahimmassa tapauksessa menee.
Hirveää hommaa. Rahan ahneus, omistajien voiton tavoittelu ja mikä milloinkin on ajanut Suomen tavaran liikkumisen tällaiseen tilanteeseen keleistä riippumatta. Esim. nelostie on yöllä melkoinen rekkojen rallibaana. Siellä menee vilkkaimmillaan 60 autoa tunnissa ja tavara liikkuu piirturin nopeusneula tapissa. Radion lähetyksissä monet rekkakuskit ovat sanoneet että ei ole mitenkään poikkeuksellista että perävaunu lähtee seikkailemaan toiselle kaistalle, mutta onneksi vastaan vain ei ole silloin ole tullut ketään. Suolaa, suolaa vaaditaan lisää ja lisää että vauhti vaan ei putoaisi piirturin tapista vähääkään. Tämä kova kilpailuyhteiskunta ja voiton tavoittelu, raha ja raha, kiireinen elämä, meidän ihmisten vaatimukset ja lupaukset, saavat vaan joskus aikaan semmoisia asioita, joita joskus tulee ja joille me emme voi mitään. Liitän tämän onnettomuuden tähän listaan joille ei voi mitään, johon kuuluu myös esim. Lapuan räjähdys 13.4 1976. Tämän kaltaiset suuret onnettomuudet pysäyttää meidät kaikki, myös meidän rajojen ulkopuolella. Ajatella sopii jokaisen mikä on elämässä tärkeää.

Kaikki, jotka luette tämän näkökulman, menkää sitten peilin eteen.
Katsokaa sieltä katsovaa ihmistä silmiin ja kysykää. Oletko tullut pahalle päälle jos posti ei ole tullut postiluukusta ajallaan ? Onko jotain peruuttamatonta ja vaarallista tapahtumassa, jos luen postin vaikka illalla ? Hyvää ja turvallista jatkoa Teille kaikille.