Onko oikein.
Jokin aika sitten HS:ssa kirjoitti suomenkielinen nuori nainen, joka oli pyrkinyt Helsingin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä, mutta ei ollut päässyt, vaikka pisteitä oli 43. Raja taisi suomenkielisille olla 45 pistettä. Mutta kappas, hänen ohitseen meni iso rivi suomenruotsalaisia omassa kiintiössään, jopa 38:lla pääsykoepisteellä, vaikka kokeet olivat samat. Tässä loukattiin törkeästi nuoren naishakijan ihmisoikeuksia.
Joka vuosi samalla tavalla Suomessa jää runsaat 500 suomenkielistä hakijaa korkeakoulutuksen ulkopuolelle, paremmilla pääsykoe pisteillä, kun heidän paikat annetaan ruotsinkielisille, huonommilla pääsykoepisteillä.
Tämä ei ole oikeusvaltion käytäntöä.
Jokin aika sitten HS:ssa kirjoitti suomenkielinen nuori nainen, joka oli pyrkinyt Helsingin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä, mutta ei ollut päässyt, vaikka pisteitä oli 43. Raja taisi suomenkielisille olla 45 pistettä. Mutta kappas, hänen ohitseen meni iso rivi suomenruotsalaisia omassa kiintiössään, jopa 38:lla pääsykoepisteellä, vaikka kokeet olivat samat. Tässä loukattiin törkeästi nuoren naishakijan ihmisoikeuksia.
Joka vuosi samalla tavalla Suomessa jää runsaat 500 suomenkielistä hakijaa korkeakoulutuksen ulkopuolelle, paremmilla pääsykoe pisteillä, kun heidän paikat annetaan ruotsinkielisille, huonommilla pääsykoepisteillä.
Tämä ei ole oikeusvaltion käytäntöä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ole samat, ruotsinkielisten koe on paljon vaikeampi ja siksi siitä saa vähemmän pisteitä. Nuori nainen voi hakeutua myös muihin suomenkielisiin korkeakouluihin opiskelemaan oikeustiedettä. Sellaisiin, joihin hänen lahjansa riittävät.
Kiintiöhurrien kokeet ovat aina helpompia kuin suomenkielisten.
Samoja kokeita ei siksi voi pitää, että tämä hurrien ketkuilu paljastuisi.
Mutta ajan myötä nämä suomenmaalaiset pääsevät samalle viivalle pyrkimään oikeiden suomalaisten kanssa.
Kumma juttu etteivät hurrit ole 600. vuodessa kotoutuneet niin paljon, että olisivat oppineet suomenkielen.
olla ihan yhtä vaikeita niin suomen kuin ruotsinkielisillekin, mutta ruotsinkieliset pääsevät alhaisemmilla
pisteillä sisään yliopistoon, mikä on törkeä loukkaus suomenkielistä enemmistöä kohtaan.
etteivät nettifennot ole vieläkään kehittyneet sille tasolle, että olisivat oppineet suomen kielen.
Nettifennon höpötyksiä ei kukaan voi ottaa vakavasti.
Ruotsinkielisille kuuluvat ne kiintiöpaikat, koska he ovat joukkona muita fiksumpaa väkeä ja hallitsevat typeriä fennoja paremmin elin tärkeän edunvalvontansa.
Ekonomie magister, HANKEN
.
että Suomessa on harvinaisen typeriä ihmisiä
Miten muuten olisi selitettävissä mm. svenska.nu olemassaolo?
.
eikös se Hankenin tutkinto lähinnä vastaa uimamaisterin tutkintoa?
Sinnehän pääsee opiskelemaankin varmaan yli 60% hakijoista. Kertoo jotain opiskelijoiden ja opetuksen tasosta.
"Ruotsinkielisille kuuluvat ne kiintiöpaikat, koska he ovat joukkona muita fiksumpaa väkeä.."
Siis hahaa nyt sain hyvät naurut tälle päivälle. Jos he olisivat fiksumpaa väkeä eivät he tarvitsisi kiintiöitä. Vaan kun tarvitsevat.
PS. Hankenin paperisi vastaa lähinnä tradenomia