Keskeinen kuvaus ihmisen identiteetistä sisältyy jo luomiskertomukseen: ”Herra Jumala muovasi
maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.” (Moos. 2:7)
Vanhassa käännöksessä sanotaan, että ihmisestä tuli elävä sielu. Ennen maan päälle syntymistä ihminen oli luotu Raamatun mukaan Hänen kuvakseen: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Moos. 27) Kaikki muukin luotiin Raamatun mukaan ensin hengellisesti
ja vasta sitten toteutettiin fyysinen olemassaolo.
1. Mooseksen kirjan 1. luku koskee hengellistä luomista ja 2. luku fyysistä luomista. Kun ihminen muovattiin maan tomusta, voi hyvin ymmärtää tämän tarkoittavan sitä, että ihmisen ruumis muokattiin maan eläimiä hyödyntäen eli siten kuin darvinismissakin kuvataan.
Jotkut tulkitsevat, että 1. ja 2. luku olisivat kaksi eri luomiskertomusta samasta tapahtumasta, mutta miksi ne on silti liitetty toisiaan seuraaviksi? Ne esitetään Raamatussa eri asioita koskevina. Vasta sitten, kun maasta ”kumpusi vettä” alkoi maa viheriöidä. Ihmisen alkuperä on siis Raamatun mukaan Jumalan kuvan mukainen. Meillä on aikaisempi olemassaolo taivaassa Jumalallisten vanhempiemme henkilapsina. Hebr. 12:9 sanoo tästä:
”Kun maalliset isämme kurittivat meitä, me emme tohtineet vastustaa. Vielä paljon suurempi syy meillä on alistua taivaallisen Isämme tahtoon, sillä se takaa meille elämän.”
Jer. 1:4-5 toteaa: ”Minulle tuli tämä Herran sana: - Jo ennen kuin sinut äidin kohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.”
Tämä kohta osoittaa, että Jeremia oli ennen maanpäällistä syntymäänsä taivaassa henkiolentona, jollaisena hänet jo kutsuttiin profeetan tehtävään. Saarnaaja 12:7 sanoo: ”Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut.”
Raamatun mukaan ihmisen identiteetti eli samuus ei synny pelkästään mentaalisista ilmiöistä. Emme voi muistaa aikaisempaa olemassaoloamme taivaassa, mutta kuitenkin olemme pohjimmaltamme juuri sitä.
maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.” (Moos. 2:7)
Vanhassa käännöksessä sanotaan, että ihmisestä tuli elävä sielu. Ennen maan päälle syntymistä ihminen oli luotu Raamatun mukaan Hänen kuvakseen: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Moos. 27) Kaikki muukin luotiin Raamatun mukaan ensin hengellisesti
ja vasta sitten toteutettiin fyysinen olemassaolo.
1. Mooseksen kirjan 1. luku koskee hengellistä luomista ja 2. luku fyysistä luomista. Kun ihminen muovattiin maan tomusta, voi hyvin ymmärtää tämän tarkoittavan sitä, että ihmisen ruumis muokattiin maan eläimiä hyödyntäen eli siten kuin darvinismissakin kuvataan.
Jotkut tulkitsevat, että 1. ja 2. luku olisivat kaksi eri luomiskertomusta samasta tapahtumasta, mutta miksi ne on silti liitetty toisiaan seuraaviksi? Ne esitetään Raamatussa eri asioita koskevina. Vasta sitten, kun maasta ”kumpusi vettä” alkoi maa viheriöidä. Ihmisen alkuperä on siis Raamatun mukaan Jumalan kuvan mukainen. Meillä on aikaisempi olemassaolo taivaassa Jumalallisten vanhempiemme henkilapsina. Hebr. 12:9 sanoo tästä:
”Kun maalliset isämme kurittivat meitä, me emme tohtineet vastustaa. Vielä paljon suurempi syy meillä on alistua taivaallisen Isämme tahtoon, sillä se takaa meille elämän.”
Jer. 1:4-5 toteaa: ”Minulle tuli tämä Herran sana: - Jo ennen kuin sinut äidin kohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.”
Tämä kohta osoittaa, että Jeremia oli ennen maanpäällistä syntymäänsä taivaassa henkiolentona, jollaisena hänet jo kutsuttiin profeetan tehtävään. Saarnaaja 12:7 sanoo: ”Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut.”
Raamatun mukaan ihmisen identiteetti eli samuus ei synny pelkästään mentaalisista ilmiöistä. Emme voi muistaa aikaisempaa olemassaoloamme taivaassa, mutta kuitenkin olemme pohjimmaltamme juuri sitä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
kohta kertoo Jumalan olemuksen kaikkitietävyydestä ja ennaltanäkemisestä, ei ihmisen aikaisemmasta taivaassa olemisesta.
Mistä niin päättelet? On monia muita kohtia, jotka viittaavat aikaisempaan olemassaoloon. Osaatko sanoa, miksi Kristus kehotti rukoilemaan: "Isä meidän, joka olet taivaassa..." Mieti tuota joka kerran, kun lausut tai kuulet Isä-meidän -rukouksen!
tuo viittaa aikaisempaan olemassaoloon, mutta Raamattu ei oikeasti anna sellaista kuvaa, että olisimme olleet taivaan asukkeja.
Kuinka Isä meidän -rukous tähän liittyy?
Isä-meidän rukouksessa puhutellaan Taivaallista Isää. Mitä sinun mielestäsi Isä -sana tässä tarkoittaa? Oletko ajatellut miksi Jumalaa kutsutaan Isäksi?
Kiinnostaisi tietää miten niin ajattelet? Kuinka se voisi niin olla?
jo oli juutalaisilla käytössä, alkuaan jo niissä kirjoituksissa jotka päätyivät kädet saastuttaviksi eli juutalaiseen raamattuun. Esim " Katso taivaastasi, katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi! Missä viipyy sinun ulinen intosi, missä ovat voimatekosi? Missä on sinun palava säälisi? Älä kiellä meiltä rakkauttasi! .
16 Olethan sinä meidän isämme. Ei Abraham meistä mitään tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, JHWH, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi " tai " Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa JHWH niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä." Ps 103
Jeremia puhuu omasta valinnastaan profeetan tehtävävään. Ihminen alkaa hedelmöityksestä, sitä ennen ketään meistä ei ole ollut.Tämä on juutalaisuuden ja sen kirjoitusten kanta, emme ole eläneet henkiolentoina sitä ennen yhtään missään.
että olisimme jumalia tai eläneet ennen syntymää; uusi uskonto ei voi takautuvasti liittää monta tuhatta vuotta sitä edeltäneeseen uskonoon ja kulttuuriin omia uutuuksiaan Jos olette jumalia tai sellaisten henkilapsia siitä' vaan, mutta Israelin uskonnossa tällaista ajatusta ei ollut .
Eli aivan kuten me uskomme kutsumme sitä Jumalauudeksi useammin kuin muut. Luultavasti koska Juamala sana liitetään yhteen koknaisuuteen, mutta Israaelin Jumala on Elohim, joka on monikossa.
Perhaps the most familiar Scripture quotation to Jewish folk is "Shma Yisrael Adonai Eloheinu Adonai Echad". Hear O Israel the LORD our God is one LORD," Deuteronomy 6:4. But do we accurately understand this passage? We should for it is the cornerstone of our faith. But what could possibly cause us trouble of interpretation? It is so simple to read. Why should it be a cause of misunderstanding? All because of the word for "one" in Hebrew. We have come to understand that our God, Elohim, is a single God. He is the only one. And the Tenach speaks of Elohim in such a way that we are to believe that He is the only God. He is the True and Living God, but is He a singularity? We base our concept of God on "Shma Yisrael Adonai Eloheinu Adonai Echad". But what does "echad" mean? First, let us look at the word "yachid", for this is the word that we use when we speak of the oneness of God. "Yachid" means "only", "solitary", "unique", and "singular". Would you not expect God to reveal Himself to us in His word as we have come to think of Him, as "yachid"? Would He not identify Himself as the single, solitary, unique, and only God of Israel and the world? Yet He DOES NOT reveal Himself to us and the world as such. He says,"Shma Yisrael Adonai Eloheinu Adonai ECHAD." So what is the definition of "ECHAD"? It is "one", "someone", a "unit". It speaks of being "one", but not in the sense of being solitary. It is "one" in the sense of a "unit". As an example, consider the hand. It is made up of four fingers and thumb, yet it is a unit called a hand. To better illustrate, look at Genesis 41. There Pharoah speaks to Joseph of two individual dreams, and asks Joseph to interpret them. The Scriptures state,"And Joseph said unto Pharaoh, The dream of Pharaoh [is] ECHAD, is one...." Genesis 41:25. "Yachid" is not used even though the dream was "one", because the one dream was composed of two parts. Still the two dreams were "echad" - one. You will say,"Are you trying to tell me that God is something more than a singular God?" The answer is, "How does our God reveal Himself in Tenach?" Let us believe what he shows himself to be. Look at Genesis 1:1. There it reads, "Brayshit bara ELOHIM et hashamayim veh et haaretz.". Notice the word of God, Elohim. It in itself is not a singular noun but a plural noun. In Hebrew, a person can speak in the singular, dual, and plural. "El" is the word for a singular god. "Eloha" is the word for a dual or two gods. "Elohim" is the word for the plural or three or more gods. God reveals to us in His word, Tenach, that He is "One", a "unity", and at the same time "plural", consisting of at least three personalities, because He uses the plural word "Elohim", and not "El" or "Eloha" to define Himself. Do we have additional Scriptural proof of this? Yes! Look at Genesis 1:26. "And Elohim [Gods] said, Let Us make man in OUR image, after OUR likeness...". Notice the use of the plural personal pronouns. Does God make mistakes? NO! Have we, in understanding the One God of Israel, mistaken His true identity? Again He uses a plural pronoun at Genesis 11:7. But first notice at Genesis 11:6 that God uses "echad" to speak of numerous people, the same word used for ONE Lord in our Shema. Tenach reads,"And the LORD said, Behold the people (is) one-echad... "Now for Genesis 11:7. "Go to, let US go down, and there confound their language, that they may not understand one another's speech." So our God, the God of Israel, is a UNITY.
muistaakseni uskovat aikaisempaan olemassa oloon, mutta eivät kuoleman jälkeiseen elämään.
Taivaallinen Isä ei tosiaan meinaa sitä, että ihminen olisi Jumalan kaksinkertainen lapsi, ensin taivaassa ja vielä uudestaan, kuten te mormonit uskotte.
Ilmaisu "Taivaallinen Isä" vihjaa taivaan kodista, jonne ihmisen Raamatun mukaan tulisi mennä maanpäällisen elämänsä jälkeen. Yksi syy siihen, miksi Jumala kutsutaan Isäksi, on siis Jumalan ja ihmisen yhteys, "yhdessä asuminen".
että Raamatun alussa kerrottu ihmisen luominen olisikin 2. näytös? Missä se ensimmäinen olisi ollut, kunsiitä ei Raamattu maimitse yhtään mitään. Nuo heittämänne yhden jakeen uskomukset eivät ketään vakuuta. Kummallista, että itse uskotte niihin vastoin Raamatun kaanonia..
hepreaksikaan ei lasketa ykseys, kaksi, kolme ja ykseys hepreaksi on ichud, sanaa olisi voitu käyttää jos JHWH olisi jumalrypäs, ei pidä vääntää tekstiä oman pään mukaan. "Kuule Jisrael JHWH meidän jumalamme on yksi" kuuluu tuo lause. Kuka mahtaa olla tuon kummajaistekstin tekijä ?
Teidän uskonnossanne ilmeisesti on monia olla jumalia, mutta Israelin uskonossa ei ole kuin yksi, joka muuta väittää valehtelee. "Näin sanoo JHWH, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, JHWH Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa".
"
elämään.
Juutalaisen kirjoittamassa kirjassa hän kuvaa kuinka oli kerrottu kuinka vaiokeata oli kun isoisä kuoli, kukaan ei oikein tiennyt mihin hän meni, tai siis koskajuutalaiset uskoivat että ihmistä ei enää sen jäkeen ollut. Henki katosi. Se oli peloittavaa lapselle. Kuolema oli peloittavaa koska se oli loppu.
eikä yhdellekään israelilaiselle kerrotatettä kuolemasi jälkeen menet "taivaan kotiin ".
Taivaan kotiin mennäänkin yleensä vasta viimeisen tuomion jälkeen. Henkimaailma on sitä ennen. Saattaa kuitenkin olla, että jotkut ovat saaneet oikeuden ylösnousemukseen ja kotiin pääsyyn jo aikaisemin. Ainakin Kristuksen aikaiset apostolit olivat heitä. Kristus lupasi olla heidän kanssaan maailman loppuun asti. Luullakseni se tarkoittaa olemista lopullisessa taivaassa.
esim. 5. Moos. 26:15 sanoo taivasta Jumalan pyhäksi asunnonnoksi eli kotihan se siis on, vaikka ei aivan sillä sanalla ilmaistuna.
Mihin Jumala nostaa juutalaisen sielun tuonelasta, ellei oman henkensä yhteyteen?
Ut kertoo, että saadukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen, Eikä sitten ollut iso ryhmä juutalaisia, jotka kuitenkin uskoivat siihen?
mutta ei missään puhuta ihmisten siirtymisestä sinne viettämään "ikuisuutta".
Jumalan tykö.
Hanok ja Elias oikein temmattiin taivaaseen, kertoo Eenokin kirja - myöhäisjuutalainen kirjallisuus valottaa VT:a enemmän taivaan kodista Jumalan asuinsijana.
Ja onhan VT:ssakin otteita taivaasta ikuisuudenviettopaikkana. Tässä avautuu ylistäjä Aasaf: "Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli." (2. Kun.2:11)
saanut päähäsi, että alkuseurakunnan apostolit olisivat jo ylösnousseita? Ja tuo lupaus "olla heidän kanssaan maailman loppuun asti"? Mitä se tähän kuuluu?
Kristus lupasi olla apostoliensa kanssa maailman loppuun asti. Monet vanhurskaat nousivat ylös yhdessä Kristuksen kanssa. Siitä alkoi ensimmäinen ylösnousemus. MAP-kirkon perustamisvaiheisiin kuului ylösnousseiden apostolien eli Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen vierailu, kun he palauttivat Melkisedekin pappeuden. Oli myös muita, jotka ilmestyivät ylösnousseina olentoina eli kuolemattoman ruumiin saaneina enkeleinä.
aika läjä mormonismia!
Raamattu ei missään opeta, että Jeesus lupasi olla vain apostoliensa kanssa maailman loppuun asti, eikä niin, että monia vanhurskaita nousi ylös Kristuksen kanssa, eikä että siitä alkoi ensimmäinen ylösnousemus... ja kolmikon vierailu pappeuden merkeissä: Jeesuksellahan se Melkisedekin pappeus on, ei Hän sitä ole pois antanut, tietenkään.
On Kristus niin sanonut, että hän apostoliensa kanssa maailman loppuun asti:
Matt. 28:20
ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Lausuma on kylläkin epäselvä. Jotkut luulevat, että maailman loppumisella tarkoitettiin sitä, että Kristus tulisi jo apostolien eläessä, mutta se tarkoittaa sitä, että Kristus on taivaassa apostoliensa kanssa. - Näin on mahdollista, mutta asiaa ei sanota aivan selvästi tai sitten kääntäjät ovat ymmärtäneet jotain vajavaisesti.
Uskotko lainkaan aikaisemman olemassaolon mahdollisuuteen? Ainakin Kristus oli olemassa ennen syntymistä fyysiseen ruumiiseen.
Joh. 1
1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. [1. Moos. 1:3 | Joh. 17:5 | Joh. 10:30; Room. 9:5; Fil. 2:6; Ilm. 19:13]
2 Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
3 Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. [Sananl. 8:27-31; Room. 11:36; 1. Kor. 8:6; Kol. 1:16; Hepr. 1:2; Ilm. 3:14]
4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. [Joh. 5:26; 1. Joh. 1:2 | Joh. 3:19, 8:12, 9:5, 12:35,46]
Raamatussa on useita kohtia, jotka viittaavat aikaisempaan ihmisen olemassaoloon:
Ihminen, taivaallisen Isän henkilapsi: He painoivat kasvonsa maahan ja sanoivat: Oi Jumala, sinä, jonka käsissä on kaikkien elollisten henki, 4. Moos. 16:22 (4. Moos. 27:16). Te olette Herran, Jumalanne, lapsia, 5. Moos. 14:1. Te olette jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia, Ps. 82:6. Te olette elävän Jumalan lapsia, Hoos. 2:1. Eikö meillä kaikilla ole sama isä? Eikö yksi ja sama Jumala ole meidät luonut? Mal. 2:10. Me olemme Jumalan sukua, Ap. t. 17:29. Henki itse todistaa, että olemme Jumalan lapsia, Room. 8:16. Meillä on syy alistua taivaallisen Isämme tahtoon, Hepr. 12:9. Kaikkien ihmisten henki otetaan kotiin sen Jumalan luokse, joka antoi heille elämän,
Hanoch ja Elija? Taivaassa asumisesta ei ole puhetta VT:ssä, kyllä sinun nyt se jo pitää tunnustaa. Kenellekään ei lupailla että kuoltuasi pääset "taivaaseen". Olihan sentään lähes 800 vuotta aikaa sanoa se jollekin.
mikään noista Raamatun kohdista ei kerro aikaisemmasta olemassaolosta. Ihminen ei ole taivaallisen isän henkilapsi. Ilmaisu "Jumalan lapsi" on kristillisen opin mukaan uskova ihminen. Yhtä Pyhässä Hengessä, kuten UT asian ilmaisee.
mitä ymmärrät VT:ssa esiintyvällä ajatuksella "henki palajaa Jumalan tykö, joka on sen antanutkin"? Kyseessähän on kuolema, eikö niin?
Ps 82:6 puhutaan jumalten kokouksesta, kaananilaisuskonnoissa oli sellainenkin elin ja israelilaiset käyttivät samoja kielikuvia. JHWH on kaikkien luoja ja siis kaikkien ihmisten isä. Kielikuvat isämme, kuninkaamme yleensä se tajutaan,mutta tuossa se varmuuden vuoksi selitetäänkin: "Eikö meillä kaikilla ole sama isä? Eikö yksi ja sama Jumala ole meidät luonut? "
Jos uskotte johonkin esisyntymää olleeseen ihmsivarastoon sellaista ei Israelin uskonto tuntenut eikä tunne.
ja kun ihminen kuolee Jumala ottaa sen pois. Uskotko nyt siis myös ihmisen pre-eksistensiin koska Jumala on antanut hengen, ei siinä sanota kummastakaan mitään. Israelin uskonto ei ollut uskonto joka olisi millään tavoin suuntautunut tuonpuoleiseen. -
mihis hää sielt ois muuttant?
Turust
Sinäkin olet moneen kertaan perustellut jotain vanhoja traditioja yms, että se on periytynyt sukupolvelta toiselle. Oletko koskaan miettinyt, että miksi kaikilla ns. alkuperäiskansoilla on omat tarinansa alkuperästää n? Juutalaisten tarinat ovat ihan erilaisia kuin vaikkapa aboriginaalien. Juutalaisten tarinat ovat lisäksi aivan erilaiset kuin samalla alueella asuneiden muiden kansojen tarinat. Mikäli kaikki kansat perustaisivat tarinansa samaan yhteiseen tapahtumaan, niin kaipa sitten samoja tarinoita kerrottaisiin jossain muodossa kaikissa kansanryhmissä. Mutta näin ei tapahdu, joten se osoittaa Juutalaisten tarinoiden olevan vain ja ainoastaan Juutalaisten kansanperinnettä ja legendaa. Esim hindujen opit ja ajatukset ovat paljon vanhempaa perua kuin juutalaisten (ja myös ählämeiden) sekä myös mormonien sovinistiset opit. Kyllä koko kristinuskon perusta on melkoisen hatara, kuten kaikkien muidenkin uskojen perusteet: legendat muuttuvat tosiksi sellaisten ihmisten päissä jotka haluavat niihin uskoa.
Tarinat muuttuvat, mutta yhtä ja toista yhteistäkin on olemassa. Varmaan on ollut kulttuurivaihtoa, joka on vaikuttanut tarinoiden sisältöön. Emme tiedä mikä on alkuperäisintä. Meidän on luotettava ilmoituksiin. Tuo luottamus syntyy, kun monissa asioissa Pyhä Henki todistaa niiden totuudesta.
Voit ehdottomasti luottaa ilmoitukseen, jonka löydät kalsareidesi takamuksesta. Mikäli haluat elää sovussa itsesi Jumalasi ja muiden ihmisten kanssa, älä sokean lailla luota muihin ilmoituksiin. Niillä aiheutat itsellesi ainoastaan kiihtyneen mielentilan ja ne ovat lopultakin pelkkää ulostetta.
Heivaa hyvä ystävä edes hetkeksi.
Turust
kiitos
T.K.K. (Tanssii kurelomien kanssa)