Kaleva 2.1.2010
Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.
"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.
Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.
"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."
Nuorten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on esimerkiksi Kuusamossa pikkuhiljaa lisääntynyt itärajan avautumisen jälkeen. Tällä hetkellä toki vain pieni ryhmä opiskelee venäjää lukiossa. Venäjää opiskellaan myös verkon kautta yhteistyössä Kuhmon lukio kanssa.
Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.
"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.
Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.
"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."
Nuorten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on esimerkiksi Kuusamossa pikkuhiljaa lisääntynyt itärajan avautumisen jälkeen. Tällä hetkellä toki vain pieni ryhmä opiskelee venäjää lukiossa. Venäjää opiskellaan myös verkon kautta yhteistyössä Kuhmon lukio kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.