Nelostie Moottoritieksi

nostaisi veroastetta mihinkään. Käytettäisiin olemassa olevat varat vain toisin (lue järkevämmin). Jätetään musiikkitalot sunmuut oopperatalot niiden maksettavaksi, jotka niissä käyvätkin esimerkiksi.

Sopraano kirjoitti:

nostaisi veroastetta mihinkään. Käytettäisiin olemassa olevat varat vain toisin (lue järkevämmin). Jätetään musiikkitalot sunmuut oopperatalot niiden maksettavaksi, jotka niissä käyvätkin esimerkiksi.

Lue lisää

vaan on niin, etteivät noista muista luovu, vaan pitäisi saada lisärahoitus teitten parantamiseen, tiet on vaan autoille ja noi muut kaikille.

se nyt kirjoitti:

vaan on niin, etteivät noista muista luovu, vaan pitäisi saada lisärahoitus teitten parantamiseen, tiet on vaan autoille ja noi muut kaikille.

tavara jota tienpäällä kuljetetaan ole kaikille???!!!! Kyllä sinäkin varmaan käyt kaupassa. Milläköhän sinä luulet että ne tavarat sinne kauppaan on tuotu, kottikärryillä vai!!!! Tuollaiset ooppera/musiikki-talot voisi räjäyttää taivaan tuuliin. Niitä käyttää vain murto-osa kansalaisista.

Nelostien liikennettä voit tarkkailla mm. tiehallinnon kelikameroista. Niistä näet että raskasta liikennettä nelosella riittää ja siksi tien pikainen päivittäminen moottoritieksi on tarpeen.

Tankkaaja kirjoitti:

Nelostien liikennettä voit tarkkailla mm. tiehallinnon kelikameroista. Niistä näet että raskasta liikennettä nelosella riittää ja siksi tien pikainen päivittäminen moottoritieksi on tarpeen.

Lue lisää

Pihtiputaan korkeudella vuorokausiliikenne on luokassa 3000. Esim Vt1:llä Nummella liikenne on luokkaa 9000. Nummellakin on rekkoja, venäläisiäkin.

Liikennetaloudelliset laskelmat tuskin tukevat moottoritietä.

raideliikenne joutaisi lopettamaan tästä maasta ja radat rullalle.

tiem2 kirjoitti:

Pihtiputaan korkeudella vuorokausiliikenne on luokassa 3000. Esim Vt1:llä Nummella liikenne on luokkaa 9000. Nummellakin on rekkoja, venäläisiäkin.

Liikennetaloudelliset laskelmat tuskin tukevat moottoritietä.

Lue lisää

eikös neljä kaistaa vaadi enemmän suolaa. kun sitä nyt ei riitä edes olemassa oleville kahdelle?

Vahinko on varmaa pienempi jos jäät samaan suuntaan ajavan rekan perävaunun alle, mutta eikös se irtoa samalla tavalla liukkaalla luistoon, moottoritielläkin?

Tuskin ainakaan henkilöautossa olisi turvassa?

Silti, olen myös moottoritien kannattaja. Se ei vaan ratkaise perävaunujen sopimattomuutta talviliikenteeseen.

Suolalla muutetaan järvi suomi meri suomeksi. On tiätty leuhkaa kun turun saaristo ulottuu kajaaniin asti. Ja ostetaan arabeilta raikasta lähdevettä.

pekka 2 kirjoitti:

eikös neljä kaistaa vaadi enemmän suolaa. kun sitä nyt ei riitä edes olemassa oleville kahdelle?

Vahinko on varmaa pienempi jos jäät samaan suuntaan ajavan rekan perävaunun alle, mutta eikös se irtoa samalla tavalla liukkaalla luistoon, moottoritielläkin?

Tuskin ainakaan henkilöautossa olisi turvassa?

Silti, olen myös moottoritien kannattaja. Se ei vaan ratkaise perävaunujen sopimattomuutta talviliikenteeseen.

Suolalla muutetaan järvi suomi meri suomeksi. On tiätty leuhkaa kun turun saaristo ulottuu kajaaniin asti. Ja ostetaan arabeilta raikasta lähdevettä.

Lue lisää

koska henkilöautot likaantuvat.

Korroosio-ongelmat ovat mitättömiä (paitsi Karpon "tosijutuissa"), pohjavedet lähtevät pilaantumaan vasta 10 - 100 -kertaisilla suolamäärillä. Pohjavesiä sitä paitsi voidaan ja pitää suojata vähentämällä suolan käyttöä harjujen kohdalla ja rakentamalla suojarakenteita.

tiem2 kirjoitti:

koska henkilöautot likaantuvat.

Korroosio-ongelmat ovat mitättömiä (paitsi Karpon "tosijutuissa"), pohjavedet lähtevät pilaantumaan vasta 10 - 100 -kertaisilla suolamäärillä. Pohjavesiä sitä paitsi voidaan ja pitää suojata vähentämällä suolan käyttöä harjujen kohdalla ja rakentamalla suojarakenteita.

Lue lisää

Toki korroosio ja pohjavedetkin ovat suolauksen ongelmia.

Suurempia ongelmia ovat kuitenkin nämä:

1.
suolalla sulatetaan lumi tielle kuravelliksi joka autojen tuulilaseissa heikentää näkyvyyttä ja aiheuttaa onnettomuuksia.

2.
autoilijat tottuvat siihen että aina on kesäkeli eivätkä noudata tilannenopeutta.

3.
jossakin Konkinkankaan korkeudella on talvella harvoin niin lämmintä että suola pystyy pitämään tiet sulina. Kun lunta ja/tai jäätä sitten on niin ikuiseen kesäkeliin tottuneet autoilijat syyttävät tien ylläpitäjää.

4.
edelliseen jatkoa: Kun suola ei pysty sulattamaan jäätä liian kylmässä, niin se pystyy kuitenkin sulattamaan lumen liukkaaksi ja uraiseksi.

5.
tienpitäjä ei enää edes yritä aurata lunta pois teiltä, vaan sulattaa sen paikalleen luottaen siihen että henkilöautoilijat kuljettavat syntyneen suolaveden pois tuulilaseissaan. Aina suolaus ei 'toimi', eli voi olla liian kylmää tai lunta tulee enemmän kuin ehtii sulaa. Koska auraus on nykyään tuntematonta (TVL:n autot ajavat aura ylhäällä levittäen suolaa), niin seurauksena on liikennekaaos.

Tieukko kirjoitti:

Toki korroosio ja pohjavedetkin ovat suolauksen ongelmia.

Suurempia ongelmia ovat kuitenkin nämä:

1.
suolalla sulatetaan lumi tielle kuravelliksi joka autojen tuulilaseissa heikentää näkyvyyttä ja aiheuttaa onnettomuuksia.

2.
autoilijat tottuvat siihen että aina on kesäkeli eivätkä noudata tilannenopeutta.

3.
jossakin Konkinkankaan korkeudella on talvella harvoin niin lämmintä että suola pystyy pitämään tiet sulina. Kun lunta ja/tai jäätä sitten on niin ikuiseen kesäkeliin tottuneet autoilijat syyttävät tien ylläpitäjää.

4.
edelliseen jatkoa: Kun suola ei pysty sulattamaan jäätä liian kylmässä, niin se pystyy kuitenkin sulattamaan lumen liukkaaksi ja uraiseksi.

5.
tienpitäjä ei enää edes yritä aurata lunta pois teiltä, vaan sulattaa sen paikalleen luottaen siihen että henkilöautoilijat kuljettavat syntyneen suolaveden pois tuulilaseissaan. Aina suolaus ei 'toimi', eli voi olla liian kylmää tai lunta tulee enemmän kuin ehtii sulaa. Koska auraus on nykyään tuntematonta (TVL:n autot ajavat aura ylhäällä levittäen suolaa), niin seurauksena on liikennekaaos.

Lue lisää

Muut ovat keksittyjä tai liioiteltuja.

Kuraveliä on harvoin, eikä se aiheuta onnettomuuksia. "Tottuminen" ja "tilannenopeus": Liukkaus yllättää AINA.

Kylmällä (alle 10 pakkasastetta) suola ei oikein toimi. Pakkasliukkaus on joskus harvoin ongelma, yleensä pääkaupunkiseudulla, jossa liikenne hioo kuuran liukkaaksi.

tiem2 kirjoitti:

Pihtiputaan korkeudella vuorokausiliikenne on luokassa 3000. Esim Vt1:llä Nummella liikenne on luokkaa 9000. Nummellakin on rekkoja, venäläisiäkin.

Liikennetaloudelliset laskelmat tuskin tukevat moottoritietä.

Lue lisää

myös tulevaisuus. Mikäli halutaan että koko suomi ei sulloudu Helsinkiin, on liikenneyhteyksien perusrungon (Amerikassa highway/interstate) oltava kunnossa.
Eikö olisi järkevää laittaa maan pituus- tai poikkisuuntaan kulkevat runkolinjat kerralla kuntoon, sensijaan että niitä yritetään epätoivoisesti rakennella kunnossapidosta "lainatuilla" rahoilla. Tällaisen vähitellen rakentelun tuloksena kuluu pitkällä aikavälillä sama rahamäärä, mutta hyvän tien hyödyt(investoinnit ja työpaikat) jää saamatta.

"Onhan se kieltämättä hulppeata ajella yksikseen jollakin Hämeenlinna - Tampere moottoritiellä"
-Oletko monestikkin ajellut ihan itseksesi tuolla mainitsemallasi välillä?

Saksasta puheenollen , nahkahousujen perseisiin pisti entinen liikennemïnisteri tollo-pekka yht. n. 5mrd euroa.( =Saksan umts-kaupat)
Tuolla rahalla olisi kaikki Suomen valtaväylät remonteerattu ja tärkeimmät muutettu moottoriteiksi.Lisäksi luotu tuhansia työpaikkoja.

Tankkaaja kirjoitti:

myös tulevaisuus. Mikäli halutaan että koko suomi ei sulloudu Helsinkiin, on liikenneyhteyksien perusrungon (Amerikassa highway/interstate) oltava kunnossa.
Eikö olisi järkevää laittaa maan pituus- tai poikkisuuntaan kulkevat runkolinjat kerralla kuntoon, sensijaan että niitä yritetään epätoivoisesti rakennella kunnossapidosta "lainatuilla" rahoilla. Tällaisen vähitellen rakentelun tuloksena kuluu pitkällä aikavälillä sama rahamäärä, mutta hyvän tien hyödyt(investoinnit ja työpaikat) jää saamatta.

Lue lisää

Tulevaisuuden kannalta ja taloudelliselta kannalta mietittynä tärkeimpiä ovat Hakamäentie, Helsingin kehät, sitten vt 1.

3000:n liikennemäärillekin varmaan pitäisi olla parempi tie kuin nykyinen 4, mutta ei moottoritie.

Nykyinenkään 4:n kunto ei suinkaan ole este liikennemäärien kasvulle. Sille tielle mahtuisi enemmänkin autoja, mahdollisesti joitakin pullonkauloja lukuunottamatta.

tiem2 kirjoitti:

Tulevaisuuden kannalta ja taloudelliselta kannalta mietittynä tärkeimpiä ovat Hakamäentie, Helsingin kehät, sitten vt 1.

3000:n liikennemäärillekin varmaan pitäisi olla parempi tie kuin nykyinen 4, mutta ei moottoritie.

Nykyinenkään 4:n kunto ei suinkaan ole este liikennemäärien kasvulle. Sille tielle mahtuisi enemmänkin autoja, mahdollisesti joitakin pullonkauloja lukuunottamatta.

Lue lisää

Kuinka monta noista 3000 autosta, kai vuorokautta kohti, eikä tunteja, on rekkoja? Kuinka moni yöaikaan liikkeellä.

Jos 20% olis rekkoja, tuskin ainakaan puolet se olis 600 rekkaa? jos 20 % niistä ajaisi yöllä se olis 120 rekkaa/yö.

Mitä maksaa nelostien suolaus koko matkalle ja kuinka monta autoa siihen tarvitaan, noiden 120 rekkaa/ yö liikkumisen turvaamiseksi. Eikös tuo menis yhdellä junalla, ja ilman suolaa ja aurausta, saasteettomammin?

Numerot ovat arvailujani, mutta jos jollain on oikeampi, niin laskeskellaan.

Ettei vaan se suolaus maksaisi lähes saman kuin tuo kaikki muu kuljetus? Kuka sen maksaa?

Tiemies kirjoitti:

Saksasta puheenollen , nahkahousujen perseisiin pisti entinen liikennemïnisteri tollo-pekka yht. n. 5mrd euroa.( =Saksan umts-kaupat)
Tuolla rahalla olisi kaikki Suomen valtaväylät remonteerattu ja tärkeimmät muutettu moottoriteiksi.Lisäksi luotu tuhansia työpaikkoja.

Lue lisää

Eikös se tollo-kaima maksanut kuitenkin sen summan ihan oman johtamansa yrityksen kassasta. Ei se kuitenkaan olisi tielle tullut, vaikka valtio osakkaana siinä firmassa onkin?

Hyvää minusta jutussa oli se että kaveri pelasi "omia" rahojaan.

tiem2 kirjoitti:

Muut ovat keksittyjä tai liioiteltuja.

Kuraveliä on harvoin, eikä se aiheuta onnettomuuksia. "Tottuminen" ja "tilannenopeus": Liukkaus yllättää AINA.

Kylmällä (alle 10 pakkasastetta) suola ei oikein toimi. Pakkasliukkaus on joskus harvoin ongelma, yleensä pääkaupunkiseudulla, jossa liikenne hioo kuuran liukkaaksi.

Lue lisää

Jos olen vain henkilökohtaisesti suolausta vastaa ja faktaperusteita ei vähentämiselle ole, niin.

Kuka sen suolan, kuljetuksineen maksaa.

Ja kuinka hyvin ne perävaunut sopii polanteisille/jäisille tienpinnoille, jotka ovat niin kylmiä, ettei suola pure. Onko kitkan raja nyt tuossa marginaalissa?

Tuon autojen likaantumisen voi hoitaa sillä, että taajamaan saavuttaessa tielaitos laittaa ilmaisia pesukäytäviä tien varteen, niin autot pysyy puhtaana. Maksajat samoja, jotka maksaa suolan.

Minä kannattaisin edelleen kärryjen talvikäytön rajoittamista. Tai painojakauman ja ominaisuuksien parantamista liukkaalla.

Tää muu näyttäis olevan ihan hömppää, siis minusta?

pekka 2 kirjoitti:

Kuinka monta noista 3000 autosta, kai vuorokautta kohti, eikä tunteja, on rekkoja? Kuinka moni yöaikaan liikkeellä.

Jos 20% olis rekkoja, tuskin ainakaan puolet se olis 600 rekkaa? jos 20 % niistä ajaisi yöllä se olis 120 rekkaa/yö.

Mitä maksaa nelostien suolaus koko matkalle ja kuinka monta autoa siihen tarvitaan, noiden 120 rekkaa/ yö liikkumisen turvaamiseksi. Eikös tuo menis yhdellä junalla, ja ilman suolaa ja aurausta, saasteettomammin?

Numerot ovat arvailujani, mutta jos jollain on oikeampi, niin laskeskellaan.

Ettei vaan se suolaus maksaisi lähes saman kuin tuo kaikki muu kuljetus? Kuka sen maksaa?

Lue lisää

Suolauksen maksaa Tiehallinto, joka saa rahat budjetista. Urakoitsija tekee työn.

Tuommoisen tien talvihoito maksaa 2500 - 3500 euroa per talvi per kilometri, josta suolauksen osuus on noin puolet. Oulu-Jkylä väli on noin 340 km, joten sen suolaus maksaa noin miljoona euroa vuodessa - eli noin 55 euroa yöllistä rekkaa kohti, tai 11 euroa jokaista rekkaa kohti.

Aura-autoja tarvitaan noin 1 per 30km, eli 11 koko välille.

Pitää muistaa, että suolauksen vähentäminen/lopettaminen ei kuitenkaan oleellisesti vähennä kustannuksia, koska aura-autot ja miehet tarvitaan siellä silti.

Suolamäärien lisääminen kaksinkertaiseksi nostaisi talvihoidon kustannuksia noin 10 - 15%.

tiem2 kirjoitti:

Suolauksen maksaa Tiehallinto, joka saa rahat budjetista. Urakoitsija tekee työn.

Tuommoisen tien talvihoito maksaa 2500 - 3500 euroa per talvi per kilometri, josta suolauksen osuus on noin puolet. Oulu-Jkylä väli on noin 340 km, joten sen suolaus maksaa noin miljoona euroa vuodessa - eli noin 55 euroa yöllistä rekkaa kohti, tai 11 euroa jokaista rekkaa kohti.

Aura-autoja tarvitaan noin 1 per 30km, eli 11 koko välille.

Pitää muistaa, että suolauksen vähentäminen/lopettaminen ei kuitenkaan oleellisesti vähennä kustannuksia, koska aura-autot ja miehet tarvitaan siellä silti.

Suolamäärien lisääminen kaksinkertaiseksi nostaisi talvihoidon kustannuksia noin 10 - 15%.

Lue lisää

Oliko suolan hinta myös tuossa hinnassa, vai oli se vain urakoitasijan "levityslasku".

Kustannusvastaavuuteen verrattuna, sen rekan maksamat polttoaineverot kyllä kattavat tuon hinnan. Oliko hinta sitten nykytasosta, vai siitä parannetusta mutta kuten laskit tuplauskaan ei ihmeitä tee. Silti järki käteen, vähemmän on parempi!

Se kustannustaso nousee sitä kautta, kun lunta ei tule mutta jäätyy, kuten tässä tapauksessa. tarvii vahtia, että aina on suolaa, kun on liukasta. Tai aina sitten varmuuden vuoksi suolata.

Jaoit sen suolauksen viidelle kuukaudelle, varmaan ihan OK noin ylhäällä.

Maksaako täälä etelässä talvihoitokilometri saman, vaikka talvea ei ole kolmea kuukauttakaan? No tosin rekkaa kohti laskettuna myös liikennemäärä lienee isompi.

Edes se autojen likaantuminen ei ole syy, se voidaan ratkaista niillä ilmaisilla pesutunneleilla, jos halutaan. Liikenne kattaa maksun kyllä.

Mutta yllätyin kyllä, järjettömän halvalla suola leviää! Mutta sitähän tässä on todisteltukin. Liikenne on halpaa.

Sitten on se arvokeskustelu, mitä muuta tienvarren asukkaille saataisiin miljoonalla eurolla, tai siis sillä puolella siitä.....
Kokonais budjetti suolauksen osalta on kuitenkin merkittävä summa, kun tällä katettiin tuo 340 km tietä vasta. Kouluja, hoitopaikkoja lapsille, vanhuksille, urheilupaikkoja etc.

pekka 2 kirjoitti:

Oliko suolan hinta myös tuossa hinnassa, vai oli se vain urakoitasijan "levityslasku".

Kustannusvastaavuuteen verrattuna, sen rekan maksamat polttoaineverot kyllä kattavat tuon hinnan. Oliko hinta sitten nykytasosta, vai siitä parannetusta mutta kuten laskit tuplauskaan ei ihmeitä tee. Silti järki käteen, vähemmän on parempi!

Se kustannustaso nousee sitä kautta, kun lunta ei tule mutta jäätyy, kuten tässä tapauksessa. tarvii vahtia, että aina on suolaa, kun on liukasta. Tai aina sitten varmuuden vuoksi suolata.

Jaoit sen suolauksen viidelle kuukaudelle, varmaan ihan OK noin ylhäällä.

Maksaako täälä etelässä talvihoitokilometri saman, vaikka talvea ei ole kolmea kuukauttakaan? No tosin rekkaa kohti laskettuna myös liikennemäärä lienee isompi.

Edes se autojen likaantuminen ei ole syy, se voidaan ratkaista niillä ilmaisilla pesutunneleilla, jos halutaan. Liikenne kattaa maksun kyllä.

Mutta yllätyin kyllä, järjettömän halvalla suola leviää! Mutta sitähän tässä on todisteltukin. Liikenne on halpaa.

Sitten on se arvokeskustelu, mitä muuta tienvarren asukkaille saataisiin miljoonalla eurolla, tai siis sillä puolella siitä.....
Kokonais budjetti suolauksen osalta on kuitenkin merkittävä summa, kun tällä katettiin tuo 340 km tietä vasta. Kouluja, hoitopaikkoja lapsille, vanhuksille, urheilupaikkoja etc.

Lue lisää

Siinä oli materiaalit, työ, vahtiminen, johtaminen, kaikki.

Korostan vielä: suolauksen vähentäminen/lopettaminen ei toisi oleellisia säästöjä, koska aura-autot ja miehet tarvitaan siellä kuitenkin läpi talven.

tiem2 kirjoitti:

Siinä oli materiaalit, työ, vahtiminen, johtaminen, kaikki.

Korostan vielä: suolauksen vähentäminen/lopettaminen ei toisi oleellisia säästöjä, koska aura-autot ja miehet tarvitaan siellä kuitenkin läpi talven.

Lue lisää

Mutta lisäisikö suolauksen lopettaminen turvallisuutta? Silloinhan aura-autot, sen sijaan että ajavat aura ylhäällä suolaa levittäen voisivat käyttää työaikansa lumen auraamiseen.

Tieden suolauksella lienee vaikutusta myös hirvikolarien määrään, koska hirvethän tulevat nuoleskelemaan suolaisia lumipenkkoja.

tiem2 kirjoitti:

Tulevaisuuden kannalta ja taloudelliselta kannalta mietittynä tärkeimpiä ovat Hakamäentie, Helsingin kehät, sitten vt 1.

3000:n liikennemäärillekin varmaan pitäisi olla parempi tie kuin nykyinen 4, mutta ei moottoritie.

Nykyinenkään 4:n kunto ei suinkaan ole este liikennemäärien kasvulle. Sille tielle mahtuisi enemmänkin autoja, mahdollisesti joitakin pullonkauloja lukuunottamatta.

Lue lisää

Sillä nelostiellä on pullonkaulaa ainakin Jyväskylän seudulta alkaen Viitasaarelle saakka ja joskus kauemmaksikin. Edes niistä ohituskaistaosuuksista Äänekosken pohjoispuolella ei paljon hyötyä ole, muutamasta rekasta siellä ohi ehtii, mutta kohta on seuraava jo edessä.

Talvisin lumisateen jälkeen niiden ohituskaistojen aurauksella ei paljon kiirettä pidetä ja loskaa on senttejä, yritä siinä sitten ohitusta, kun auto kiemurtelee ja pyörät yrittää sutia tyhjää.

Jyväskylä-Äänekoski on ollut ruuhkainen jo vuosia ja ohituspaikkoja ei paljon ole, yksi hitaampi etenijä kerää taakseen kymmenien autojen jonon.

Entäpä Kärsämäki? Olis kai jo ohitustien aika? Pieni läpiajopaikkakunta ja peräti kolme kiertoliittymää peräkkäin, nelostiellä!! (E 75)

Oulun moottoritie on sekin joskus aika ruuhkainen (ei 120 edes kesäisin) ja ennen Iitä oleva leveäkaistaosuus olis muuten hyvä, mutta on liian kapea ja sen Oulun moottoritieosuuden jälkeen hyvät ohitussuorat on pilattu rakentamalla levähdysalueet pitkine ramppeineen ja laittamalla päätielle ohituskiellot.

Ii-Kemi välisellä kaksikaistatiellä on myös aika paljon rekkaliikennettä ja ohituskaistoja ei missään, ohituspaikatkin vähissä. Iin suorallakin on vähäisiä mäennyppylöitä, tai monttuja sopivasti pilaamassa näkyvyyttä.

Lisäksi nelostie on huonokuntoinen, mutkissa on kallistuksia väärin päin jne.

Kyllä 4-tielläkin pärjäisi jos rekoilla olisi ajokielto kuten Saksassa. Saksassa kuljetetaan rekat myös junilla. Jos suomessa tehtäisiin samoin, täällä pärjättäisiin hyvin olemassa olevilla teillä.

Mopo kirjoitti:

Kyllä 4-tielläkin pärjäisi jos rekoilla olisi ajokielto kuten Saksassa. Saksassa kuljetetaan rekat myös junilla. Jos suomessa tehtäisiin samoin, täällä pärjättäisiin hyvin olemassa olevilla teillä.

Lue lisää

jo niin paljon rahtitavaraa kuin VR pystyy kuljettamaan. Ei rautateille mahdu määräämättömästi junia. Junat eivät pysty ohittamaan toista vastaantulevaa kuin asemilla. Kokeile tajuta tosiasiat ensin.

pekka 2 kirjoitti:

Oliko suolan hinta myös tuossa hinnassa, vai oli se vain urakoitasijan "levityslasku".

Kustannusvastaavuuteen verrattuna, sen rekan maksamat polttoaineverot kyllä kattavat tuon hinnan. Oliko hinta sitten nykytasosta, vai siitä parannetusta mutta kuten laskit tuplauskaan ei ihmeitä tee. Silti järki käteen, vähemmän on parempi!

Se kustannustaso nousee sitä kautta, kun lunta ei tule mutta jäätyy, kuten tässä tapauksessa. tarvii vahtia, että aina on suolaa, kun on liukasta. Tai aina sitten varmuuden vuoksi suolata.

Jaoit sen suolauksen viidelle kuukaudelle, varmaan ihan OK noin ylhäällä.

Maksaako täälä etelässä talvihoitokilometri saman, vaikka talvea ei ole kolmea kuukauttakaan? No tosin rekkaa kohti laskettuna myös liikennemäärä lienee isompi.

Edes se autojen likaantuminen ei ole syy, se voidaan ratkaista niillä ilmaisilla pesutunneleilla, jos halutaan. Liikenne kattaa maksun kyllä.

Mutta yllätyin kyllä, järjettömän halvalla suola leviää! Mutta sitähän tässä on todisteltukin. Liikenne on halpaa.

Sitten on se arvokeskustelu, mitä muuta tienvarren asukkaille saataisiin miljoonalla eurolla, tai siis sillä puolella siitä.....
Kokonais budjetti suolauksen osalta on kuitenkin merkittävä summa, kun tällä katettiin tuo 340 km tietä vasta. Kouluja, hoitopaikkoja lapsille, vanhuksille, urheilupaikkoja etc.

Lue lisää

oletko ite rekkamies??

Kulkee kirjoitti:

jo niin paljon rahtitavaraa kuin VR pystyy kuljettamaan. Ei rautateille mahdu määräämättömästi junia. Junat eivät pysty ohittamaan toista vastaantulevaa kuin asemilla. Kokeile tajuta tosiasiat ensin.

Lue lisää

Saksassa on vielä enemmän junia ja tavaraa ja rekkoja rautateillä kuin Suomessa ja hyvin sopii. Suomessa ei sovi sentähden kun työntekijät on laitettu eläkeputkeen ja uusia ei palkata kun pitää säästää ja ajaa VR alas!

Mopo kirjoitti:

Saksassa on vielä enemmän junia ja tavaraa ja rekkoja rautateillä kuin Suomessa ja hyvin sopii. Suomessa ei sovi sentähden kun työntekijät on laitettu eläkeputkeen ja uusia ei palkata kun pitää säästää ja ajaa VR alas!

Lue lisää

On vain yhdet kiskot jota pitkin liikenne kulkee kumpaankin suuntaan. Saksassa taitaa olla kahdet kiskot rinnakkain joka paikkaan ellen väärin muista.

Mopo kirjoitti:

Kyllä 4-tielläkin pärjäisi jos rekoilla olisi ajokielto kuten Saksassa. Saksassa kuljetetaan rekat myös junilla. Jos suomessa tehtäisiin samoin, täällä pärjättäisiin hyvin olemassa olevilla teillä.

Lue lisää

Hki-turku rantarata ei kestä tavarajunia,
sama kohtalo on totta myös välillä Seinäjoki-Oulu. Suomessa on laiminlyöty investoinnit vuosia. käykää lukemassa www.rhk.fi tai www.tieh.fi. Tielaitoksen pääjohtaja juuri ilmoitti että kolmeen vuoteen ei pysty rakentamaan/korjaamaan vanhentunutta päätiestöä.
Rautateitä joudutaan rullaamaan kasaan lähes 500km:llä etc.
Samaan aikaan autoilijoilta kerätään 5 miljardia euroa ja valtion verotuotot kasvavat nopeasti bensan hinnan kohotessa. Alv:n tuottokasvaa.
Harva pystyy oikeasti vähentämään autoilua vaikka bensa maksaisi 2 eur/litra
Hallitus ja Eduskunta ovat vastuuttomia asiassa.
Ministerit pystyvät nykyään ainoastaan lähettämään surunvalitteluja.
Todella surkeaa!!

oletko rekkamies? kirjoitti:

oletko ite rekkamies??

Nuorempana olen vähän ajellut harmaissa. nykyrekkojen ominaisuuksista en tiedä juuri mitään.Olen ihmetellyt että ammattilaiset täällä vain "tuohtuu" muttei yhtään reilua parannusehdotusta ole nähty. Varmaan kirjoituksistani tuo näkyykin.

Onneksi meillä on täällä keskustelupalsta missä pitää keskustelua aiheesta yllä.

Formulatalleissa on testikuskit, Ralliautoissa testit, missä kuskit ilmoittaa balanssin olevan pielessä. Mutta miten rekkojen liukkaan kelin ominaisuuksia tutkitaan. Perussuomalainen "minä ajan paremmin kuin muut" ei toimi, vaikka kuinka haluttaisiin sanoa, että minä pidän minkä tahansa vekottimen tiellä. Niiden kärryjen vakautta tulee voida parantaa tai keskustella poistosta....

Annan kaikille heti periksi, kun perusteltu ja paremmaksi osoitettu vastaväite syntyy.

Esim, en todella uskonut, että tuo suolaus on lähes ilmaista / rekka........

Siinä taitaa olla toinen kuorma-autoilija kilpailutettu lähes hengiltä??

Mopo kirjoitti:

Kyllä 4-tielläkin pärjäisi jos rekoilla olisi ajokielto kuten Saksassa. Saksassa kuljetetaan rekat myös junilla. Jos suomessa tehtäisiin samoin, täällä pärjättäisiin hyvin olemassa olevilla teillä.

Lue lisää

Saksassa on alettu jakamaan suomalaisille rekoille erikoislupia joilla saa ajaa myös viikonloppuisin. Samoihin paikkoihin, kuten Lyypekkiin keräytyneet juopottelevat suomalaiset rekkakuskilaumat koettiin suuremmaksi ongelmaksi kuin sunnuntaisin ajaminen.

erikoisluvat kirjoitti:

Saksassa on alettu jakamaan suomalaisille rekoille erikoislupia joilla saa ajaa myös viikonloppuisin. Samoihin paikkoihin, kuten Lyypekkiin keräytyneet juopottelevat suomalaiset rekkakuskilaumat koettiin suuremmaksi ongelmaksi kuin sunnuntaisin ajaminen.

Lue lisää

niitä lupia on ollu pitemmän aikaa käytössä,ei ne nyt ole tulleet.

Runttaaja kirjoitti:

Sillä nelostiellä on pullonkaulaa ainakin Jyväskylän seudulta alkaen Viitasaarelle saakka ja joskus kauemmaksikin. Edes niistä ohituskaistaosuuksista Äänekosken pohjoispuolella ei paljon hyötyä ole, muutamasta rekasta siellä ohi ehtii, mutta kohta on seuraava jo edessä.

Talvisin lumisateen jälkeen niiden ohituskaistojen aurauksella ei paljon kiirettä pidetä ja loskaa on senttejä, yritä siinä sitten ohitusta, kun auto kiemurtelee ja pyörät yrittää sutia tyhjää.

Jyväskylä-Äänekoski on ollut ruuhkainen jo vuosia ja ohituspaikkoja ei paljon ole, yksi hitaampi etenijä kerää taakseen kymmenien autojen jonon.

Entäpä Kärsämäki? Olis kai jo ohitustien aika? Pieni läpiajopaikkakunta ja peräti kolme kiertoliittymää peräkkäin, nelostiellä!! (E 75)

Oulun moottoritie on sekin joskus aika ruuhkainen (ei 120 edes kesäisin) ja ennen Iitä oleva leveäkaistaosuus olis muuten hyvä, mutta on liian kapea ja sen Oulun moottoritieosuuden jälkeen hyvät ohitussuorat on pilattu rakentamalla levähdysalueet pitkine ramppeineen ja laittamalla päätielle ohituskiellot.

Ii-Kemi välisellä kaksikaistatiellä on myös aika paljon rekkaliikennettä ja ohituskaistoja ei missään, ohituspaikatkin vähissä. Iin suorallakin on vähäisiä mäennyppylöitä, tai monttuja sopivasti pilaamassa näkyvyyttä.

Lisäksi nelostie on huonokuntoinen, mutkissa on kallistuksia väärin päin jne.

Lue lisää

Varsinaiset pullonkaulat kannattaa parantaa, tietenkin. Mutta ajatellaanpa pitkän linjan "ruuhkia":

Jos sinulla keskinopeus Jkylä-Oulu välillä putoaa ruuhkien takia vaikkapa 90:stä 80:een kmh, menetät aikaa noin puoli tuntia. Jos tunnin arvo on vaikkapa 20 euroa, menetys on 10 euroa.

Jos kaikilla 3000 kulkijalla käy samoin vuoden jokaisena päivänä, menetys on 10 miljoonaa vuodessa.

Moottoritien hinta olisi luokkaa miljardi. Takaisinmaksuaika 100 vuotta?

tiem2 kirjoitti:

Varsinaiset pullonkaulat kannattaa parantaa, tietenkin. Mutta ajatellaanpa pitkän linjan "ruuhkia":

Jos sinulla keskinopeus Jkylä-Oulu välillä putoaa ruuhkien takia vaikkapa 90:stä 80:een kmh, menetät aikaa noin puoli tuntia. Jos tunnin arvo on vaikkapa 20 euroa, menetys on 10 euroa.

Jos kaikilla 3000 kulkijalla käy samoin vuoden jokaisena päivänä, menetys on 10 miljoonaa vuodessa.

Moottoritien hinta olisi luokkaa miljardi. Takaisinmaksuaika 100 vuotta?

Lue lisää

Kun kerran laskemaan ryhdytään pitkän linjan aikaväleillä. Olisko moottoritie sittenkin kannattavampi?
Entäpä kaikki tieltä suistuneet rekat hajonneine kuormineen? Kyllä niistäkin kertyy vuosittain maksuja.

En muuten missään vaiheessa ole sanonutkaan, että nelostie pitäisi rakentaa moottoritieksi, mutta leveämpi se pitäisi olla, vaikkapa leveäkaistatie osan matkasta ja kunnollinen sellainen. Mäkiä ja monttuja pitäisi myös vähän tasoitella näkyvyyden parantamiseksi ja moottoritieksi pahimmat ruuhkapaikat.

Ne ohituskaistaosuudet eivät ole onnistuneita. On typerää ajaa rekan perässä pitkää suoraa jossa vastaantulevien puolella on ohituskaista, mutta ketään ei tule vastaan ja näkyvyyttä on kilometri, mutta laillisesti ei sitä rekkaa saisi ohittaa, koska sulkuviivan joutuisi ylittämään. Sitä ohituskieltoa rikotaan kyllä aika usein.

Runttaaja kirjoitti:

Kun kerran laskemaan ryhdytään pitkän linjan aikaväleillä. Olisko moottoritie sittenkin kannattavampi?
Entäpä kaikki tieltä suistuneet rekat hajonneine kuormineen? Kyllä niistäkin kertyy vuosittain maksuja.

En muuten missään vaiheessa ole sanonutkaan, että nelostie pitäisi rakentaa moottoritieksi, mutta leveämpi se pitäisi olla, vaikkapa leveäkaistatie osan matkasta ja kunnollinen sellainen. Mäkiä ja monttuja pitäisi myös vähän tasoitella näkyvyyden parantamiseksi ja moottoritieksi pahimmat ruuhkapaikat.

Ne ohituskaistaosuudet eivät ole onnistuneita. On typerää ajaa rekan perässä pitkää suoraa jossa vastaantulevien puolella on ohituskaista, mutta ketään ei tule vastaan ja näkyvyyttä on kilometri, mutta laillisesti ei sitä rekkaa saisi ohittaa, koska sulkuviivan joutuisi ylittämään. Sitä ohituskieltoa rikotaan kyllä aika usein.

Lue lisää

Mitä se ihmishengen hinta nyt olikaan, jotain 2M€. Laskennallisesti.

Ko tiellä kuolee ihmisiä keskimäärin vuosittain (arvaus) 5. Konginkankaan revohka nostaa hiukan keskiarvoa.

Jos nämä kaikki saa pois, säästö on 10M€. (Laskennallisesti, kaikki laskelmat perustuvat vain tilastoihin ja todennäköisyyksiin!)

Eri ihmiset sanovat eri asioita. Tämä ketju on aloitettu moottoritie-asialla, siksi vertaan moottoritiehen.

Tankkaaja kirjoitti:

"Onhan se kieltämättä hulppeata ajella yksikseen jollakin Hämeenlinna - Tampere moottoritiellä"
-Oletko monestikkin ajellut ihan itseksesi tuolla mainitsemallasi välillä?

Lue lisää

Kuljen Hämeenlinna - Tampere väliä apaut kerran kuukaudessa, tai ehkä vähän harvemmin. Joka kerta ainakin toiseen suuntaan mennessä moottoritie on ollut tyhjä, ja vilkkaampinakin aikoina autoja kulkee vain harvakseen.

Tuo kiinnittää erityisesti huomiota, koska tie on leveä, pientareet ja penkat ovat leveät ja monin paikon on aukeea peltoa lähes silmänkantamattomiin. Kun missään ei näy muita autoja, niin tulee jotenkin surrealistinen olo, ikäänkuin olisi yksin maailmassa.