Keskusta on ovasti mainostanut olevansa yrittäjäystävällinen puolue. Keskusta on juhlapuheissa ja vaalilupauksissa luvannut parantaa yrittäjien asemaa, jotta työllisyys sitä kautta kohenisi. Miksi Keskusta ei toimi tällä saralla millään lailla? Tähän asti Keskusta on yrittänyt pönkittää yrittäjyyttä erilaisilla tuilla. Maataloustuet ja aluepoliittiset tuet ovat olleet keinovalikoiman etulinjassa. Tulokset ovat olleet karmeita. Yrittäjien määrä on vain vähentynyt kannattamattomuuden ja maksukyvyttömyydestä johtuvien konkurssien myötä.
Keskustalainen erikoisuus yrittäjätoiminnan tukemisessa on nimenomaan painotukset kannattamattoman toiminnan tukemiseen. Keskustassa ei ymmärretä sitä, että vain sellainen yritystoiminta, joka seisoo omilla jaloillaan, voi luoda pitemmän päälle työpaikkoja. Ja jotta näin tapahtuisi, yritystoiminnalle pitää olla kaikissa suhteissa luontaiset edellytykset. Tämän luontaisuuden haku pitäisi jättää markkinatalouden mitattavaksi, sillä se kuitenkin lopulta määrittää kannattavuuden ja on niin ollen luotettava mittari. Keskusta on keinotekoisella subventointi- ja ohjailupolitiikallaan luonut joukon lyhytaikaisia yrityksiä ja yrityksiä, jotka elävät vain yhteiskunnan tuen varassa.
Markkintalouden historia on osoittanut, että työvoiman kysyntää lisäävät yritykset syntyvät vain markkinaehtoisen kannattavuuden pohjalle. Miksi Keskusta ei ryhdy hallituksessa toimiin, jossa tätä periaatetta noudatten yritysten annetaan syntyä niille aloille ja niille alueille, joihin ne itse haluavat syntyä ja sitten paranneta tällaisten yritysten työvoiman kysyntäpotentiaalia. Tuloveron alennus on tähän asti ainoa toteutettu asia ja sitäkin Keskusta vaalien aikaan jyrkästi ensin vastusti. Missä viipyy Keskustan yrittäystävällinen työllisyyspolitiikka?
Keskustalainen erikoisuus yrittäjätoiminnan tukemisessa on nimenomaan painotukset kannattamattoman toiminnan tukemiseen. Keskustassa ei ymmärretä sitä, että vain sellainen yritystoiminta, joka seisoo omilla jaloillaan, voi luoda pitemmän päälle työpaikkoja. Ja jotta näin tapahtuisi, yritystoiminnalle pitää olla kaikissa suhteissa luontaiset edellytykset. Tämän luontaisuuden haku pitäisi jättää markkinatalouden mitattavaksi, sillä se kuitenkin lopulta määrittää kannattavuuden ja on niin ollen luotettava mittari. Keskusta on keinotekoisella subventointi- ja ohjailupolitiikallaan luonut joukon lyhytaikaisia yrityksiä ja yrityksiä, jotka elävät vain yhteiskunnan tuen varassa.
Markkintalouden historia on osoittanut, että työvoiman kysyntää lisäävät yritykset syntyvät vain markkinaehtoisen kannattavuuden pohjalle. Miksi Keskusta ei ryhdy hallituksessa toimiin, jossa tätä periaatetta noudatten yritysten annetaan syntyä niille aloille ja niille alueille, joihin ne itse haluavat syntyä ja sitten paranneta tällaisten yritysten työvoiman kysyntäpotentiaalia. Tuloveron alennus on tähän asti ainoa toteutettu asia ja sitäkin Keskusta vaalien aikaan jyrkästi ensin vastusti. Missä viipyy Keskustan yrittäystävällinen työllisyyspolitiikka?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kerrotko nyt itse omin sanoin ja tiedoin, kuinka luot yrittäjyyttä Suomeen. Pelkkä ilmastotieto ei kiinnosta, vaan enemmänkin, mihin fokusoimme resursseja.
Miksi minun se pitäisi kertoa? Enhän minä ole antanut mitään tällaisia vaalilupauksia kansalle. Keskusta puolueena niitä on viljellyt. Minä kritisoin vain sitä, ettei se näytä tehneen yhtään mitään lupaustensa lunastamiseksi. Ainoa keino on ollut veronalennus, se jota Keskusta sanoi vaalien alla, ettei missään nimessä käytä.
Mutta voinhan minä vähän yrittää vastakin, jos kerran pidät minua niin kyvykkäänä näissä asioissa. Konsteja on varmaan monia, joten otan tässä vain esimerkinluontoisesti muutaman. Ensinnäkin Suomen kaltaisen kehittyneen maan, jossa on korkeahko palkkataso, tulee kulkea kehityksen eturintamassa. Tämä tarkoitta satsauksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tällaisen satsauksen hedelmiä olivat Nokia ja muut elektroniilla ja it-alan ym. korkean teknologian yritykset. Jos yksi oikeaan suuntaan vetänyt mallikaupunki pitää mainita, niin se on Oulu, joka on kehittynyt roimin askelin ja on yksi muuttovoittokunnistamme. Tällaista uskoa koultuksen voimaan tulee jatkaa edelleenkin.
Suomi elää myös puusta. Tässä olisi paikka toimia pitkin Suomea puunjalostusteollisuuden kasvattamiseksi myös uusille urille paperiteollisuuden ohella. Huonekaluteollisuus esimerkiksi istuisi Suomeen hyvin, kunhan mutoilupuoli saadaan kuntoon. Eli tässäkin koulutus on avainasemassa. Lisäksi yhteiskunnan taholta olisi mahdollista suosia kotimaista puurakentamista. Kaavoituspolitiikkaa uudistamalla eli suosimalla pientalorakentamista taajamiin, luotaisiin uutta pohjaa rakennusteollisuudelle että puuraaka-aineen hyödyntämiselle. Kysymys on nimenomaan taajamapainotteisesta rakentamisesta, sillä syrjäseuduilla kerrostalot eivät ole tähänkään asti olleet vaihtoehto. Tämä puurakentamisen malli toisi maaseudun asukkaillekin töitä, sillä siellä on rakentamisen ammattitaitoa. Sen sijaan, että yritetään pakottaa väki pois kaupungeista, tulee kaupunkeja kehittää tällaiseen korkeamman asumistason ja viihtyvyyden keitaiksi.
Työllisyyden kannalta tulisi vielä kertaalleen puntaroida kansalaispalkan mahdollisuus esim. negatiivisen tuloveromallin muodossa. Tälla tavoin voitaisiin päästä erilaisista kannustinloukuista ja työvoimaa olisi paremmin saatavilla sellaisille yrittämisen osa-alueille, jossa on krooninen työvoimapula (esim. siivousala).
Arvonlisäverojärjestelmän kautta voisi olla mahdollista suosia palvelusektoria uuden yrittäjyyden synnyttämisessä. Tässäkin nimenomaan taajamissa on vielä suuria mahdollisuuksia. Ajatellaanpa esim. ruokakulttuuriamme. Nyt kotitaloudet käyttävät suunnattomasti aikaa ja resursseja ruuan laittoon omassa taloudessa (kauppareissut esim. autolla valmistus). Tälle olisi vaihtoehtona syöminen ruokaloissa, ravintoloissa yms., jos tällainen työllistävä syömiskulttuuri saataisiin meillä kilpailukykyiseksi samaan tapaan kuin eteläisemmässä Euroopassa. Palvelusektorilla on varmasti mahdollisia erilaiset yrittäjyyden kannustimet kuten esimerkkinä kotisiivousvähennys verotuksessa.
Yrittämisen kynnystä on madallettava byrokraattisia esteitä karsimalla. Yirttäjyyden tueksi tulee myös antaa koulutusta yrittäjiksi aikoville. Suomen yrittäjäkunnasta huomattava osa siirtyy eläkepäiviä viettämään lähitulevaisuudessa. On suuri haaste jo saada heidän tilalleen uusia yrittäjiä.
Yrittäjäystävällisiä toimintaympäristöjä on vaikea luoda haja-asutusalueille. Tämä pitäisi tunnustaa. Taajamissa kannattava perusyritystoiminta, jolla on vientiä, luo ympärillee kysyntää myös palveluista. Tällaisen kysyntäkierteen aikaansaaminen olisi tärkeää. Sellainen voidaan aikaansaada vain olosuhteissa, jossa kannattava perustuotanto luo lisäarvoa sen aikaansaamiseen osallistuneille. Subventoitu yritystoiminta ei tällaista lisäarvoa luo, minkä vuoksi sellaisesta tulee luopua.
Pyytäisin Sinua tutustumaan Suomen Keskusta rp:n vaalimateriaaliin viime eduskuntavaalien alla.
Sieltä löytyy lukematon määrä eri keinoja myös yrittäjyyden edistämiseen.
Nyt äänestäjät tietenkin oikeutetusti odottavat, että vaalivoiton saanut kepu laittaa omat hyvät ohjelmat toimeen.
Mutta kepun vaalilupaus olikin "perävalotakuulla" - jos äänestäjäparka vuoden päästä arkana kyselee kepulta annettujen lupausten perään, niin pallo heitetään vihaisena välittömsäti äänestäjälle takaisin: "No esitä itse tehokkaita keinoja".
Olisihan se kiva, että kepu olisi äänestäjästä kiinnostunut vaalien välilläkin. Mutta onhan tähän jo totuttu, xxxx pettää aina!
samaa mieltä monesta. Oulu lähti liikkeelle vain 15 vuotta myöhemmin kuin Ranskan, Kalifornian ja Tsukuban tiedepuistojen rakentaminen, mutta Suomen ensimmäisiä.
Koko lisätyn koulutuksen ja osaamisen jalostaminen tuotteiksi laiminlyötiin Suomessa pitkään.
Koulutus on sekä yksilön että infrastruktuurin investointi myös taloudellisesti.
Laatu on nostettava normiksi, portfolioiden rakentamisen asemasta.
Metsä ja yleisesti perustuotanto (fotosynteesillä aikaansaatu) on oltava aina tutkimuksen ja tuotekehityksen yksi painoalue itsestäänselvyytenä. Energiatutkimus! Uraania riittää vain 100 vuodeksi.
Olen täysin samaa mieltä puusta ja italialaisia muotoilijoita maahan. Toisaalta kaupunkiarkkitehtien kokous äskettäin keskittyi rakennusten asemasta siihen, mitä on elää kaupungissa. Lisättyjä aukioloaikoja ja palvelua, ei itsepalvelua.
Mikroyrityskulttuuri kukoistamaan. Globaali, glokaali ja lokaali kunniaan erikseen ja analysoidusti.
Haja-asutusalueet voivat menestyä, mutta konsepti ei ole itsestäänselvyys. Kunhan pidettäisiin koko maa käyttökelpoisena - sen aika on vielä edessä.
Uusimaa on yksi luonnollinen veturi ja sitä pitäisi kehittää tästä eteenpäin kokonaisuus huomioonottaen.
Nokia ja IT-ala. Jää nähtäväksi, onko meillä Suomen ensimmäinen "kuollut kaupunki" sen siirtyessä Kiinaan.
Keskusta on alentanut veroja enemmän kuin Kokoomus pitkän hallitusvastuunsa aikana osasi edes vaatia. Pienyritysten verotus kevenee, mutta pörssiyhtiöiden verotus kovenee, se on huono juttu, myönnetään. Mutta Keskusta on heikko Jäätteenmäki-kohun jälkeen ja demarit ovat vieneet hallituksessa. Demareiden kannatus pitäisi saada pudotettua tuonne 10-15% välille, ei länsimainen yhteiskunta voi kestää tuollaista uudistuksia vastustavaa jarruliikettä, jota SAK tosiasiassa ohjailee.
Sellaisen tosiasian myöntäminen, että
valtio ei voi luoda yrittäjyyttä,
vaan valtio voi luoda yrittäjämyönteisen suhtautumisen,
voi olla vaikeaa vannoutuneelle kannattajalle,
varsinkin kun sosialismin realismi on alkanut muuttua enemmänkin taudin loppuvaiheen sopulismin reumatismiksi...
Mitä teki työväenliike tehtaalla kun he viimein saivat sen...
Yhteiskunnassa liikkuvat vapaana Raiskaavat metallimiehet, puhelinhuohottavia ministereitä housut kintussa nuoria perheenäitejä jahtaamassa, Irakin alistetun kansan alistamiseen tähtäävä sotapolitiikka janoavat puolimielet, suu auki ajattelevat sossusussut kylmän sodan tunnelmaa etsimässä...
Yhteiskunnan yhteisten asioiden hoitaminen ei ole sitä, että valtaan päästyään pyritään perustamaan punainen keisarinhuone irstailua ja muita epämoraalisia harrastuksia varten.
Keskusta ei väisty koskaan uhkan edessä, kun kyseessä on itsenäisen Suomen itsenäinen tulevaisuuden varmistaminen.
Itsenäisen Suomen tulevaisuudella ei käydä kauppaa tai tueta sellaisten johtajien uraa, jotka eivät omilla henkilökohtaisilla kyvyillään pysty vakuuttamaan olevansa korkeiden luottamustehtävien arvoisia, niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmalla.
Suomalaisuus on laatutakuu, joka täytyy ansaita.
Suomalaisuus ei ole käärepaperi, johon sika kääritään säkissä.
Yrittäjyys lähtee ihmisestä, eikä valtiosta.
Yrittäjyyttä valtio voi sallia tai rajoittaa.
Valtio ei voi luoda kenestäkään yrittäjää vastoin omaa tahtoa.
Yrittäjyys on pitkää päivää, sisäistä motivaatiota, aitoa kiinnostusta asiaan, ja saatannallis-perkeleellista sisua kestää niin paskan sataessa taivaalta tahi paskan kuivaessa auringonpaisteessa kaulaa myöten yrittävän ihmisen ympärillä..
Yrittäjyys ei ole söpöä tai seksikästä.
Yrittäjyys on lakien ja hyväksyttyjen menetelmien noudattamista.
Yrittäjyys on eteenpäin pyrkivää, aktiivisuutta luovaa ja jatkuvaa muuttumista parempaan suuntaan yhteiskunnallisten vaatimusten ja kansainvälisen kilpailun alaisuudessa.
Keskustalla ei ole pieniä viestilappuja, joilla yrittäjiä hyllytetään tahi nostetaan.
Keskustalla on neuvo yrittäjäksi pyrkiville katsoa ensin omaan puseroon ja sen jälkeen kysy neuvoa, mikäli omasta puserosta ei eväitä löydy.
Keskustalla on periaate, että epävarmassa tilanteessakin kannattaa aina yrittää, vastaus siihen onko kykenevä yrittäjäksi vai ei, saattaa selvitä vasta muutaman kymmenen vuoden sitkeän yrittämisen jälkeen.
Keskustalla on periaate, että yrittäjäksi ei voida kutsua ketään, joka antaa periksi tai antautuu alle kymmenkertaisen ylivoiman edessä.
Keskustalaista yrittäjyyttä äärimmäisyydessään on kantaa vastuuta siihen asti, kunnes viimeinen matka muiden kantamana alkaa. Sellaista yrittäjyyttä voidaan kutsua vannoutuneeksi asialle omistautumiseksim, vaikka tälläistä ei normaalioloissa suositella tehtävän.
Keskustalaista yrittäjyyttä on jakaa vastuuta niille, jotka sitä haluavat kantaa.
Keskustalaista yrittäjyyttä on siirtyä korkeimmasta johdosta neuvonantajaksi, silloin kuin kehitys ajaa ohitse omien kykyjen iän tai muun takia. Mutta silloinkaan ei anneta periksi yhtä ainutta senttiä.
Mutta jos kuitenkin kaikesta huolimatta siirrytään eläkkeelle tuoreempien voimien edestä, annetaan edelleenkin täysi tuki ja kerätty ammattitaito ja asiantuntemus nuorempien käytettäväksi tarpeen tullen.
Keskustalainen yrittäjyys on elää vuoden jokaisena päivänä yrityksensä, yhteiskunnan ja maansa puolesta tavalla joka on kunniaksi omalle nimelle, perheelle, läheisille sekä suomalaisuudelle.
Keskustalainen yrittäjyys alkaa tämänpuoleisessa, eikä se pääty edes tuonpuoleisessa.
Keskustalainen yrittäjyys jatkuu lannoittamalla ruohoa sillä uurnan- tai arkunalalla, jossa jokainen kansalainen on välivarastoituna odottamassa seuraavaa jääkautta, arkeologeja tai muuta mahdollista loppusijoitusratkaisua.
Maasta sinä olet tullut, ja maaksi pitää sinun jälleen muuttuman, mutta näiden tapahtumien välillä olet sinä vapaa yrittämään lain sallimassa elinkeinossa yhteiskunnan asettamien normien ja yleisesti hyväksyttyjen tapojen mukaisesti pyrkien toteuttamaan oma itse valitsemaasi unelmaa parhaalla mahdollisella tavalla rajana taivas ja omat kykysi.
Keskustalainen yritteliäisyys tässä vaatimattomasti ilmaistuna. Senttiäkään periksi antamatta ja uhrauksia unohtamatta.
Hieno kirjoitus. Olisi kannattanut laittaa omaksi avaukseksi eikä tänne ketjun hännille.
pienyritystenkö verotus kevenee?Uuden yritysveroesityksen tullessa voimaan nimenomaan pienten,osakeyhtiöiden joiden nettovarallisuus on pieni verotus kiristyy todella rajusti.Pienten yritysten omistajat jotka joutuvat käyttämään yrityksestä nostamaansa rahaa elämiseen ovat tämän verouudistuksen suurimmat maksajat.Ainostaan 9% nettovarallisuudesta kuuluu pääomaverotuksen piiriin,loppu on lähes kokonaan normaalin tuloverotuksen piirissä.Kepu on täysin unohtanut pienyrittäjät,Kokoomus ei koskaan olisi suostunut moiseen.
Keskustan teot,kehu vasta sitten jos kehuttavaa löytyy.