Ylisen Volgan pohjoispuolinen alue oli kärsinyt paljon 1500- ja 1600-luvuilla sodissa ja maanomistajat halusivat autioille mailleen viljelijöitä ja veronmaksajia. Alueelle saapui sitten Stolbovan rauhan jälkeen vuonna 1617 Käkisalmen läänistä ja Inkeristä ortodoksista karjalais- ja inkeroisväestöä sotia, Ruotsin luterilaisia uskonvainoja ja verotusta pakoon. Venäjällä he asettuivat asumaan etupäässä Tverin alueelle, Tverin kaupungin pohjoispuolelle. Inkeriin jääneitä kutsutaan inkerikoiksi. Tverin Karjalaan muutti kaikkiaan 20 000 henkeä, jotka menestyivät alueella hyvin, koska siellä oli tilaa. Vuoden 1834 väestölaskennassa heitä oli jo 83 000 henkeä, 1858 noin 93 000 ja vuonna 1890 132 332. Vuonna 1895 noin 180 000. Venäjän keisarikunnassa järjestetyssä ainoassa väestönlaskennassa vuonna 1897 karjalaisia ilmoitettiin olevan noin 117 000 mutta tässä laskennassa kaikki venäjää puhuvat luokiteltiin kansallisuudetaan venäläisiksi. 1926 karjalaisia oli jo 140 567 eli enemmän kuin varsinaisessa Karjalassa. Näiden lisäksi asui Tverin läänin alueella saman verran osittain tai kokonaan venäjänkielisiä karjalaisia. Joten karjalaisten todellinen lukumäärä vuonna 1926 oli lähes 250 000 henkeä. Samassa väestönlaskennassa asui Tverin läänissä yli 2600 virolaista. A.Vershinsky listaa alueelta vuodelta 1932 yli 100 täysin karjalaista kylää. Joten aivan marginaalisesta väestöryhmästä ei ole kysymys.
Tverissä karjalaiset olivat maaorjia muiden Keski-Venäjän talonpoikien tapaan. Vuoden 1861 reformissa he saivat henkilökohtaisen vapautensa ja suurtilat joutuivat luovuttamaan kyläkunnille lisää maata sarkajaossa viljeltäväksi. Yksityistä maata talonpojat alkoivat saada vasta Stolypinin reformissa (eli Venäjän isossajaossa) vuoden 1909 jälkeen. Taloutta paransi myös rautatien rakentaminen Pietarista (sivurata Lihoslavlista Toržokiin valmistui 1911) 1840-luvulla Moskovaan. Karjalaisten talous ja kulttuuri kehittyi. Pietarin - Moskovan Rautatie eli Nikolain Rautatie tarjosi työtä ja paikalliset tuotteet voitiin markkinoida paremmin Moskovaan ja Pietariin.
Tverissä karjalaiset olivat maaorjia muiden Keski-Venäjän talonpoikien tapaan. Vuoden 1861 reformissa he saivat henkilökohtaisen vapautensa ja suurtilat joutuivat luovuttamaan kyläkunnille lisää maata sarkajaossa viljeltäväksi. Yksityistä maata talonpojat alkoivat saada vasta Stolypinin reformissa (eli Venäjän isossajaossa) vuoden 1909 jälkeen. Taloutta paransi myös rautatien rakentaminen Pietarista (sivurata Lihoslavlista Toržokiin valmistui 1911) 1840-luvulla Moskovaan. Karjalaisten talous ja kulttuuri kehittyi. Pietarin - Moskovan Rautatie eli Nikolain Rautatie tarjosi työtä ja paikalliset tuotteet voitiin markkinoida paremmin Moskovaan ja Pietariin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
paskavarpaat ;=)
http://www.youtube.com/watch?v=yuWBVrNjHc0&feature=related
Aloituksessa mainitaan maaorjuus. Kirjailijan mukaan edelleen venäläiset kasvatetaan maaorjiksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/84432cf1-50c0-498f-8afa-90b60b9f61b8
"Venäläiset eivät synny orjina, heidät kasvatetaan orjiksi. Päiväkodissa, koulussa, armeijassa ja perheessä."
Kyllä sen täytyy olla suomalialainen, tyhmyydestä meidät aina tunnistaa.
Persultahan tuo Putin vaikuttaisi olevan.
on ruotsalainen.