Lukekaahan Kaleva 2.1.2010. Siinä on iso juttu pakkoruotsigallupista sivuilla 3 ja 8.
Tässä on hieman näytettä jutusta: Kansa purkaisi pakkoruotsin
http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080
Huvittavaa kuinka Kaleva esittelee galluppiatuloksia joita Suomalaisuuden Liitto on teettänyt jo 1990-luvulta saakka samoin tuloksin. Eipä niitä ole valtakunnan lehdissä esitelty. Miksiköhän ei?
Kaikki mukaan laittamaan Kalevalle kommenttia pakkoruotsin poistamiseksi.
http://www.kaleva.fi/plus/Kansa%20purkaisi%20pakkoruotsin/832080#kommentit
Tutkimustietoa pakkoruotsista
1990 Taloustutkimus Oy; suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi peruskoulussa.
1991 Taloustutkimus Oy; suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa.
1992 Opetushallitus (M-L Nikki); tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi.
1995 Opetushallitus (Alina Salonen); ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine.
1997 Taloustutkimus Oy; pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista.
1999 Taloustutkimus Oy; 71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine.
2000 Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000): 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi.
2000 Eurooppalainen ”Nuori kansalainen” tutkimus (CIVIC. Brunell & Suutarinen 2000); Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.
2001 Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001): yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %).
2001 Taloustutkimus Oy: 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.
2001 Suomen vanhempainliitto suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan.
2001 Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti); Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet. Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot.
2003 STT; Pakollista ”toisen kotimaisen kielen” (suomi tai ruotsi) opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 prosenttia ja vastustaa 42 prosenttia suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 prosenttia ja kannattaa 39 prosenttia vastanneista. 73 % kannattaa Suomen kaksikielisyyttä, mutta joka neljäs haluaa virallisesti vain suomenkielisen Suomen.
2003 Taloustutkimus Oy; 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.
2004 Dosentti Osmo Virrankoski; Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen.
2004 Opetusministeriö; Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta.
2004 Professori Jan Sundberg; Ruotsalainen kansanpuolue epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/tutkimus.htm
Tässä on hieman näytettä jutusta: Kansa purkaisi pakkoruotsin
http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080
Huvittavaa kuinka Kaleva esittelee galluppiatuloksia joita Suomalaisuuden Liitto on teettänyt jo 1990-luvulta saakka samoin tuloksin. Eipä niitä ole valtakunnan lehdissä esitelty. Miksiköhän ei?
Kaikki mukaan laittamaan Kalevalle kommenttia pakkoruotsin poistamiseksi.
http://www.kaleva.fi/plus/Kansa%20purkaisi%20pakkoruotsin/832080#kommentit
Tutkimustietoa pakkoruotsista
1990 Taloustutkimus Oy; suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi peruskoulussa.
1991 Taloustutkimus Oy; suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa.
1992 Opetushallitus (M-L Nikki); tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi.
1995 Opetushallitus (Alina Salonen); ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine.
1997 Taloustutkimus Oy; pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista.
1999 Taloustutkimus Oy; 71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine.
2000 Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000): 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi.
2000 Eurooppalainen ”Nuori kansalainen” tutkimus (CIVIC. Brunell & Suutarinen 2000); Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.
2001 Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001): yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %).
2001 Taloustutkimus Oy: 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.
2001 Suomen vanhempainliitto suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan.
2001 Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti); Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet. Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot.
2003 STT; Pakollista ”toisen kotimaisen kielen” (suomi tai ruotsi) opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 prosenttia ja vastustaa 42 prosenttia suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 prosenttia ja kannattaa 39 prosenttia vastanneista. 73 % kannattaa Suomen kaksikielisyyttä, mutta joka neljäs haluaa virallisesti vain suomenkielisen Suomen.
2003 Taloustutkimus Oy; 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta.
2004 Dosentti Osmo Virrankoski; Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen.
2004 Opetusministeriö; Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta.
2004 Professori Jan Sundberg; Ruotsalainen kansanpuolue epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/tutkimus.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perinteisesti ruotsinmielinen mediakin on vihdoin huomannut, mitä kello on lyönyt.
Eivät jaksa enää potkia tutkainta vastaan eli totuutta ja kansan tahtoa vastaan.
rkp, tuo Suomen virallinen rasistinen puolue, on valintojen edessä, puheet suvaitsevaisuudesta ja teot pakkoruotsin kautta ovat täysin ristiriitaiset.
rkp katoaa kartalta nykyisten seniilien tanttojen ja setien myötä, edes rkp:n oma nuoriso ei ilkeä eikä halua enää äänestää pakkoruotsin puolesta.
jos rkp haluaa säilyä puoluekartalla on sen luovuttava pakkoruotsin paniikinomaisesta puolustamisesta ja annettava Suomen nuorten opiskella maailmankieliä !
Tämä on täyttä asiaa.
Kumma ettei enemmistön tahtoa haluta noudattaa. Poliitikot on pantava ensi eduskuntavaaleissa vastaamaan kyllä vai ei pakkoruotsille!
kielipoliittisia kirjoja: www.kielipolitiikka.net/kirjat.htm
http://www.arivatanen.com/FI/lehdisto/tiedotteet/ari-vatanen-kymmenenneksi-suosituin-eurooppalainen-ranskalaisten-keskuudessa.html