Mitä tilalle ?
On väistämätön tosiasia, että keinotekoinen valheesen perustunut järjestelmä ei tule kestämään.
Tämänpäivän merkit kertovat, että kohta mennään alas että humina käy.
Mitä me sitten tehdään ?
Ruvetkaahan hyvissäajoin miettimään.
On väistämätön tosiasia, että keinotekoinen valheesen perustunut järjestelmä ei tule kestämään.
Tämänpäivän merkit kertovat, että kohta mennään alas että humina käy.
Mitä me sitten tehdään ?
Ruvetkaahan hyvissäajoin miettimään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
auttaa pankkeja.
Valtio heikoilla, kun vajetta 100 mrd € 6 vuodessa.
Miljoona asiakasta, joilta 100.000 € per asiakas = 100 mrd €
Nyt 2 vuodessa 23 mrd. (9 mrd 2009 ja 14 mrd v.2010)
Viine laman aikana (Esko Ahon porvarihallitus) pankit joutuivat ahdinkoon jättimäisen antolainauksensa vuoksi, kun vakuudet eivät riittäneet kiinteistöjen hintojen romahtaessa ja yritysten tehdessä konkursseja...
Suomessa valtio pelasti pankit ja jätti pankkien asiakkaat velkavankeuteen. Onnettomat takaajat joutuivat maksamaan jättimäisen suuri lainoja konkurssiaallon aikana. Sen sijaan pankit eivät tehneet konkurssia, valtio pelasti, toisin kuin pankkien asiakkaat. Norjassa pankit tekivät konkurssin - eivät asiakkaat.
Hoitamattomat lainat siirrettiin roskapankkiin, ja vakuutena olleita koteja ja kiinteistöjä myytiin pilkkahintaan pankinjohtajien tutuille ja tuttujen tutuille.
Kun "iso paha raha" on vaikeuksissa - se pelastetaan - köyhiä ja pienituloisia kurjistamalla. Niin tapahtui viime laman jäkeen ja niin tapahtuu menossa olevan laman jälkeen. Sillä erotuksella, että "iso paha raha" ei ole vaikeuksissa: mahtavat osingot on jaettu ennen lamaa yritysten omistajille, yritysten johtajat ovat ottaneet kymmenien miljoonien eurojen palkat ja optiot ennen lamaa ja laman aikana. Osinkotulojen verotus on matalaa, yritysjohdon palkat ja palkkiot muunnetaan tasaveroiseksi matalasti verotetuksi pääomatuloksi...
Varallisuusvero on rikkailta kokonaan poistettu.
Maataloustukiaiset ovat laman aikanakin Eu-maiden korkeimmat. Ensi vuoden budjetissa maataloustuottajille tulonsiirrot eli tukiaiset ovat 2,8 miljardia euroa.
Lama ei kosketa kahden päähallituspuolueen kepun ja kokoomuksen intressiryhmiä lainkaan, eikä pankkejakaan.
Laman maksajiksi joutuvat pieni- ja keskituloiset, kun perusturvaa ei koroteta 500 eurosta.
Sen sijaan eläkeikää nostetaan ja eläkkeitä pienennetään.
Näin elinaikakerroin vaikutta (HS)
syntymävuosi elinaikakerroin leikkaa kk:ssa leikkaus kompensoituu töitä jatkamalla
----------
1950 - 3 % 4 kk
1955 - 6 % 8 kk
1960 - 8 % 11 kk
1965 - 11 % 15 kk
1970 - 13 % 18 kk
1975 - 15 % 22 kk
1980 - 17 % 25 kk
Kysymys kuuluu, mitkä työnantajat haluavat pitää työssä 65-70 vuotiaita, jotta näiden eläkkeitä ei elinaikakertoimen mukaan pienennetä 17 %.
Kuinka moni 65 - 70 -vuotias jaksaa sinnitellä kiristyvän työtahdin ja pätkätöiden ahdingossa?
Kun hallitus mainotaa "takuueläkkeen" nostamista 100 eurolla, se unohtaa mainita, että eläkkeitä pienennetään tuntuvasti.
Lisäksi työeläkemaksu leikkaa nettopalkkaa veron tavoin. Työeläkemaksu nousee vuoteen 2025 mennessä nykyisestä 22 %:sta arviolta 27 %:iin.
Työnantajat hallitus on halunnut vapauttaa kela-maksuista kokonaan. Näin hallitus teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan.
Suomessa on 750.000 pienituloista, joita lama koskettaa, mikä näkyy asunnottomuuden kasvuna ja leipäjonojen pitenemisenä.
Tällä hallituskaudellaan sinivihreä hallitus aiheutti jättimäisen suuren tulonsiirron pieni- ja keskituloisilta Suomen rikkaimmille. Valtion verokertymä vähenee enemmän kuin ulkomailta voidaan lainaa saada.
Tuoreen OECD:n talousennusteen mukaan Suomi on Bkt:n muutostilaston häntäpäässä (bruttokansantuote markkinahinnoin). Suomea huonommin menee ainoastaan Unkarilla, Islannilla, Irlannilla ja Virolla yli 30 kehittyneen teollisuusmaan vertailussa.
Talouden nobelisti Paul krugmanin mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot kasvoivat, kansantalouden kasvu hidastui.
Juuri näin on käynyt Suomessa. Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovaralliusuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen nähden - ei siis köyhimpään kotitalouteen verrattuna tulo- ja varallisuuseroja tutkineen professori Matti Tuomalan mukaan.
Paljonko on tippunut Suomen bruttokansantuote laman aikana.
Jos näin on kun väittää joku että se olisi 9 %.
Vastaavasti tällähetkellä arvioitu nousu olisi n.0,5 % .
Melko pitkään kestää nousta ylös.
Huom! Luvut ovat tarkistamatta.
Muistikuva on vain, että televisiossa joku viisas näin sanoi.
en usko !!