Kannattaskohan ylihengellisyyteen taipuvaisten uskovaisten pitäytyä ihan oman napansa tutkimiseen, ennenkuin alkavat levitellä toisten syntejä pöydälle ja syynäillä niitä ja huutaa kurkkusuorana toisille parannuksen tekoa ja nöyryyttä. Maailma vois olla paljon parempi paikka elää, kun uskikset putsaisivat sen oman pesänsä ensin ja antaisivat Jumalan hoitaa muiden pesien siivouksen. Omaan erinomaisuuteen sairastuminen voi nimittäin viedä yhdellä keikautuksella ensimmäisestä viimeiseksi, jos edes viimeiselle sijalle pääsee.
Ylihengellisyyteen sairastuneet uskovaiset
Amerikanläski
12249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olen pitkälti samaa mieltä. Uskovien pitäisi muistaa ensin oma syntisyytensä.
"Evankeliumi on sitä, että kerjäläinen kertoo toiselle kerjäläiselle löytäneensä ruokaa." - J. Vikström
"Evankeliumi on sitä, että kerjäläinen kertoo toiselle kerjäläiselle löytäneensä ruokaa." - J. Vikström
Hhmmmm.....ja kaks köyhää, kun löytää aarteen, niin tappeluhan siitä syntyy
Evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta syntiemme sovittajana. Eli, kun maailman ihminen saa kuulla lain saarnan, niin Pyhä Henki herättää hänessä synnin tunnon ja kun hän tunnustaa syntinsä, niin hänelle julistetaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Kätten päällepanemisella siunataan tällainen syntinsä anteeksi saanut ja hän saa syntyä uudesti ylhäältä; Sanan kautta Pyhän Hengen vaikutuksesta ja näin Pyhä Henki tulee häneen asumaan. Tässä on Evankeliumi, jota Wickströminkin tulisi saarnata.
Tajunnut tuota synnin tuntoon tulemista. Ihan tavallista elämää elän, suurempaa tunnustettavaakaan ei ole.
Maailman kurjuuden rinnalla tuntuu itsekkäältä omaan napaansa tuijottamiselta miettiä pieniä virheitään ja nostaa niistä kauhea poru.
Auttaisit senkin sijaan vaikka jotain lähimmäistäsi joka kaipaa apuasi, niin minä olen tehnyt, en saadakseni kiitosta, vaan siksi että ei tiedä koska itse olen avun tarpeessa.
Uskalla ystävä hyvä mennä vaikka sellaisiin seuroihin, joissa uskalletaan puhua synnistä. Niinkuin sanoin, Jumalan lain kuuleminen on tie, jota kautta Pyhä Henki lähestyy ihmistä herättäen synnintunnon. Totta kai uudestisyntynyt ihminen tekee hyvää lähimmäisilleen. On vain niin, ettei hänen tarvitse pitää siitä meteliä, niinkuin mm. lionsklubilaiset tekevät. Jeesus itse puhuu tilanteesta viimeisellä tuomiolla, jossa vanhurskaat (Jumalalle kelpaavat) ihmettelevät sitä, että milloin he ovat tehneet hyvää lähimmäisilleen. Hyvän tekemisen heissä vaikuttaa heissä asuva Pyhä Henki ja heidänajatuksensa ei pyöri siinä tekemisessä, vaan lähimmäisessään. Taas ne jotka keräävät itselleen nk. pisteitä hyvillä töillään (mm. Jehovan todistajat ja roomalaiskatoliset) tulevat yllättymään Herramme sanoista. Lue ja tutki itse Raamatusta. tuo tekstisi paljastaa, että teet hyvää sen takia, että sinäkin saatat tarvita hyvän tekijää aikanasi. Varmistat näin itsesi auttamisen tarvitessasi apua. Auttamisesi ei tulekaan lähimmäisen rakkaudesta, vaan itsesi rakastamisesta.
Tänäänkin on armon päivä ja se tarkoitettu sinullekin parannuksen tekemiseen. Tulee vielä aika, jolloin aika loppuu. Kannattaa painua rukoukseen pian.
Tämän kaiken kirjoitan auttaakseni sinua Jumalan armon kokemiseen oikeaan aikaan.
te oikein olette? Kummallista synnintunnossa piehtaroimista.
Onneksi evankeliumi ei lopu kesken.
Ja kun muistaa oman erehtyväisyytensä, ei tarvitse hermostua siitä että toinen tulkitsee jonkin opinkohdan eri tavalla.
. . . 'oma lehmä ojassa', kun autat jotakuta.
Siinä sinulle YKSI monista syistä miettiä, että oletkohan sittenkin SYNTINEN. Toinen syy on se, että pidät itseäsi 'hyvänä ihmisenä' ILMAN syntiä.
Jeesus on tullut SYNTISTEN Vapahtajaksi ! Sääli sinua, jos ajattelet selviytyväsi ILMAN Jeesusta taivaaseen.
RE:Ylihengellisyyteen sairastuneet uskovaiset
Ylihengellisyyttä en ole tavannut vielä tähän päivään mennessä. Alihengellisyyttä sitäkin enemmän, sitä maailma on täynnänsä.
Sielullisuus sotketaan monesti hengellisyyteen ja siitä johtuu sekaannukset. Omaan erinomaisuuteensa sairastuminen ei ole hengellisyyttä lainkaan.
Kyllä Raamatun mukaan kaikkien on parannusta tehtävä ihan päivittäin ja kehotettava rakkauden hengessä sitä toistenkin tekemään, jos huomaa naapurin kulkevan eksyksissä. Tottakait tulee jokaisen valvoa omaa vaellustaan, ottaa ensin hirsi omasta silmästä ja sitten näkee ottaa rikan toisen silmästä.
Tällaisille "rakkauden hengessä" toista ojentavilla on yksi yhteinen piirre, he eivät kestä, kun heitä itseään ojennetaan alkuunkaan. He alkavat luetella kuinka monta vuotta sitä ollaankaan uskossa oltu ja kuinka suuren suuri elämänkokemus heillä onkaan ja kuinka he osaavatkaan raamatun ulkoa. Tällaisilla "rakkauden lähettiläillä" ei ole ainoastaan hirsi silmässä itsellään - se on lievä ilmaisu - vaan he ovat täysin sokeita.
Näitä rakkaudellisia uskiksia syntyy esim. kun tuolta pohjamudista jysähdetään uskoon ja sitten kaksi ensimmäistä vuotta lennellään jossain sfääreissä ja kuvitellaan, että ihan siivet on kasvaneet selkään. Sen jälkeen aletaankin jo saarnaamaan muille parannusta, maalailemaan henkivaltoja sinne sun tänne ja polttelemaan toisten varpaita helvetin tulella. Tällaiset hyvinkin hurskaina itseään pitävät kuvittelijat peittävät sokeutensa lentäviin lauseisiin: "Voi minua syntistä, kyllä minä kadun joka ilta polven ruvella, itken silmät kuiviksi syntisyyttäni." Tosiasiassa tällaisen itsepetoksellisen marmatuksen jälkeen he kuvittelevat olevansa taas niin pyhiä, että voivat moukaroida toisia ihmisiä heidän syntisyydestään ja vaatia parannuksen tekoa.
Sinä nyt sitten taas suuressa viisaudessasi tiedät mikä jumala on totta? Kirjoituksesi tulevat aina vaan sekopäisemmiksi ja omahyväisemmiksi.
>>>Sinä nyt sitten taas suuressa viisaudessasi tiedät mikä jumala on totta? Kirjoituksesi tulevat aina vaan sekopäisemmiksi ja omahyväisemmiksi.