Islam ja uskonvapaus?

Siksi varmaan ihmisiä tapettiin ristiretkillä.
Siksi varmaan islamin varjolla saa yrittää tapaaa tanskalaisen pilapiirtäjän.

Uskonto itsessään ei ole ongelma vaan tätä toteuttavat ihmiset, joita voi kutsua myös ääri-kristillisiksi ja ääri-islamisteiksi, ääri-muslimeiksi.

Ihminen kun ei mitään näköjään opi oli se uskonto mikä tahansa.

Uskoo rakkauteen02 kirjoitti:

Siksi varmaan ihmisiä tapettiin ristiretkillä.
Siksi varmaan islamin varjolla saa yrittää tapaaa tanskalaisen pilapiirtäjän.

Uskonto itsessään ei ole ongelma vaan tätä toteuttavat ihmiset, joita voi kutsua myös ääri-kristillisiksi ja ääri-islamisteiksi, ääri-muslimeiksi.

Ihminen kun ei mitään näköjään opi oli se uskonto mikä tahansa.

Kehoitan lukemaan, ketkä, miksi ja kenen toimeksiannosta ristiretkiä tehtiin. Sinullekin selviäisi, ettei niissä toimittu Jumalan tahdon mukaan, vaan Rooman kirkko oli kaiken takana.

Mitä taas islamiin tulee, se ei rakkaudesta ja uskonvapaudesta tiedä mitään!

. . ristiretkillä." kirjoitti:

Kehoitan lukemaan, ketkä, miksi ja kenen toimeksiannosta ristiretkiä tehtiin. Sinullekin selviäisi, ettei niissä toimittu Jumalan tahdon mukaan, vaan Rooman kirkko oli kaiken takana.

Mitä taas islamiin tulee, se ei rakkaudesta ja uskonvapaudesta tiedä mitään!

Luitko edes edellistä viestiä?

Lainaus tuosta "Uskonto itsessään ei ole ongelma vaan tätä toteuttavat ihmiset, joita voi kutsua myös ääri-kristillisiksi ja ääri-islamisteiksi, ääri-muslimeiksi.
"

Eikös ne ihmiset juuri toteuta miten sattuu näitä uskontoja?
Uskontohan ei ole se ongelma vaan miten ihmiset sitä tulkitsee ja miten ne haluaa sitä toteuttaa, tämä toteutuspuolihan oli sitten näitä ristiretkiä, tai vaikkapa juuri tappouhkaukset erinäisiä tunnettuja kirjailijoita vastaan muslimien toimesta (siis ääri muslimit).

Et siis ollenkaan nyt vaan ymmärtäny edellisen viestiä mitä siinä sanottiin varsin selkeästi, jos nyt luit tuon lainatun osuuden. Kyllä se "Rooman kirkko" koostuu ihan ihmisistä ja kirkkohan on aikaisemmin ollut varsinainen inkvisiittori joka on tapattanut vammaisia hulluina, joitakin noitina ja jopa oikeasti kuka on ollut poikkiteloin kirkkoa vastaan niin myös ne raivannut tieltä.

Ja edelleen että viesti menisi perille, kirkko koostuu muustakin kuin rakennuksista, uskontoa toteuttaa ihmiset eli IHMISET on sen pahan takana (siis osa ei kaikki ihmiset), uskonnon varjolla tehdään aivan mitä sattuu ja eikä oikeasti tulkita raamattua tai koraania siten kuin pitäisi vaan mennään ihmisten toimesta äärimmäisyyksiin asti ja viis veisataan itse siitä, mitä uskonto oikeasti haluaa sanoa.

Menikö nyt jakeluun paremmin?

Islamin suoman uskonnonvapauden kannalta vaihtoehdot ovat vähissä: mahdollisuutena on joko 1) hyväksyä islam, 2) alistua dhimmin — eli toisen luokan ihmisen — asemaan ja maksaa jizyaa, suo­jelurahaa, tai 3) taistella muslimeja vas­taan ja tulla sitä kautta mahdollisesti joko or­jaksi tai ta­petuksi. Vain nämä kolme islamin lain sää­tämää vaihtoeh­toa on olemassa, ja näistä voi sitten kukin valita vapaasti mieluisensa. Nämä ovat ne rajat, joiden sisällä ihmiset voivat islamin mukaan harjoittaa uskonnonvapautta. Seuraava esi­merkki, jossa Muhammad tivaa profeti­ansa hyväksymistä, ku­vaa sitä, kuinka “vapaa­ehtoisen isla­miin palaamisen” houkuttelevuutta voi­daan tar­vit­taessa tehostaa uhkai­lulla ja miekalla:


>>>> Allahin lähettiläs jatkoi: “Voi sinua, Abu Sufyan, eikö sinun olisi jo aika tietää, että minä ollen Al­lahin lähet­tiläs!” Abu Sufyan vastasi: “Kautta isäni ja äitini, kuinka lempeä, jalo ja ystävällinen sinä oletkaan! Mitä tähän tulee, on sielussani vieläkin epäilyä!” Al-Abbas huudahti hänelle: “Voi sinua, käänny islamiin, ennen kuin kaulasi katkaistaan, ja todista, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammad on Hänen lähettiläänsä!” Abu Sufyan lausui toden uskontunnustuksen ja kääntyi islamiin. (Ibn Hisham: 385) >>>>


Viitatessaan Koraanin rauhanomaisiin säkeisiin (2:256, 50:45, 109:1-6) islamin puolustelijat jättävät tietoisesti mainitsematta erään ratkaisevan tärkeän periaatteen, joka liittyy Koraanin tulkin­taan. Tämä on nk. abrogaation eli ku­moa­mi­sen periaate, jonka Koraani (2:106) itse säätää. Sen mu­kaan Koraanin myöhäisemmät säkeet kumoavat ja korvaavat varhaisemmat säkeet siinä tapauk­sessa, että niiden välillä on ristiriita:


>>>> Jos me (Allah) pyyhimme pois jonkin jakeen tai annamme sen unohtua, annamme tilalle sa­manlai­sen tai pa­remman. Etkö tiedä, että Allah on kaikkivaltias. (Koraani 2:106) >>>>


Koraania ei ole järjestetty kronologisesti, joten oikean järjestyksen selvittämi­seksi on turvauduttava muihin lähteisiin, kuten Muhammadin elämäkertaan.
Koraanin suurat jakautuvat kahteen osaan: varhai­semmat, Mekan kau­den suurat ovat suhteellisen rauhan­omaisia. Tuohon aikaan Mekassa ol­lessaan Muhammad oli uu­sine uskontoineen ahtaalla ja alakynnessä, mutta sen jälkeen kun hän joutui sala­murhan pelossa pakenemaan (hijra ‘maanpako’, josta islamin ajanlasku alkaa) seuraajineen Medinaan ja kun hän oli tehnyt itsestään voimakkaan sotapääl­likön, Koraanin ilmes­tysten sävy muuttui sotaisaksi ja valloi­tushaluiseksi. Abrogaation periaatteen tärkein seuraus on se, että myöhäisemmät, Medinan kau­den sotaisat jakeet, joissa vaaditaan joko alistumista ja pakkokään­nyttämistä islamiin, kumoavat Koraa­nin varhaisemmat, rauhanomaiset jakeet.

islamkriittinen kirjoitti:

Islamin suoman uskonnonvapauden kannalta vaihtoehdot ovat vähissä: mahdollisuutena on joko 1) hyväksyä islam, 2) alistua dhimmin — eli toisen luokan ihmisen — asemaan ja maksaa jizyaa, suo­jelurahaa, tai 3) taistella muslimeja vas­taan ja tulla sitä kautta mahdollisesti joko or­jaksi tai ta­petuksi. Vain nämä kolme islamin lain sää­tämää vaihtoeh­toa on olemassa, ja näistä voi sitten kukin valita vapaasti mieluisensa. Nämä ovat ne rajat, joiden sisällä ihmiset voivat islamin mukaan harjoittaa uskonnonvapautta. Seuraava esi­merkki, jossa Muhammad tivaa profeti­ansa hyväksymistä, ku­vaa sitä, kuinka “vapaa­ehtoisen isla­miin palaamisen” houkuttelevuutta voi­daan tar­vit­taessa tehostaa uhkai­lulla ja miekalla:


>>>> Allahin lähettiläs jatkoi: “Voi sinua, Abu Sufyan, eikö sinun olisi jo aika tietää, että minä ollen Al­lahin lähet­tiläs!” Abu Sufyan vastasi: “Kautta isäni ja äitini, kuinka lempeä, jalo ja ystävällinen sinä oletkaan! Mitä tähän tulee, on sielussani vieläkin epäilyä!” Al-Abbas huudahti hänelle: “Voi sinua, käänny islamiin, ennen kuin kaulasi katkaistaan, ja todista, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammad on Hänen lähettiläänsä!” Abu Sufyan lausui toden uskontunnustuksen ja kääntyi islamiin. (Ibn Hisham: 385) >>>>


Viitatessaan Koraanin rauhanomaisiin säkeisiin (2:256, 50:45, 109:1-6) islamin puolustelijat jättävät tietoisesti mainitsematta erään ratkaisevan tärkeän periaatteen, joka liittyy Koraanin tulkin­taan. Tämä on nk. abrogaation eli ku­moa­mi­sen periaate, jonka Koraani (2:106) itse säätää. Sen mu­kaan Koraanin myöhäisemmät säkeet kumoavat ja korvaavat varhaisemmat säkeet siinä tapauk­sessa, että niiden välillä on ristiriita:


>>>> Jos me (Allah) pyyhimme pois jonkin jakeen tai annamme sen unohtua, annamme tilalle sa­manlai­sen tai pa­remman. Etkö tiedä, että Allah on kaikkivaltias. (Koraani 2:106) >>>>


Koraania ei ole järjestetty kronologisesti, joten oikean järjestyksen selvittämi­seksi on turvauduttava muihin lähteisiin, kuten Muhammadin elämäkertaan.
Koraanin suurat jakautuvat kahteen osaan: varhai­semmat, Mekan kau­den suurat ovat suhteellisen rauhan­omaisia. Tuohon aikaan Mekassa ol­lessaan Muhammad oli uu­sine uskontoineen ahtaalla ja alakynnessä, mutta sen jälkeen kun hän joutui sala­murhan pelossa pakenemaan (hijra ‘maanpako’, josta islamin ajanlasku alkaa) seuraajineen Medinaan ja kun hän oli tehnyt itsestään voimakkaan sotapääl­likön, Koraanin ilmes­tysten sävy muuttui sotaisaksi ja valloi­tushaluiseksi. Abrogaation periaatteen tärkein seuraus on se, että myöhäisemmät, Medinan kau­den sotaisat jakeet, joissa vaaditaan joko alistumista ja pakkokään­nyttämistä islamiin, kumoavat Koraa­nin varhaisemmat, rauhanomaiset jakeet.

siis vain