"Onko ihan pakko? "
kysyy Uutisvuoksi 5.1. pääkirjoituksensa otsikossa, ja jatkaa:
"Vuodenvaihteessa julkaistussa mielipidekyselyssä jopa 66 prosenttia vapauttaisi suomalaiset pakkoruotsin opiskelusta.
Aihe on ollut esillä aiemminkin ja erityisesti Itä-Suomessa vapaus kielivalintaan on puhuttanut paljonkin.
Tohmajärvi on jo aiemmin esittänyt, että se voisi vaihtaa kunnan kouluissa pakkoruotsin opiskelun huomattavasti käytännöllisempään venäjän opiskeluun. Samoja ajatuksia on ollut muuallakin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta ajatukset eivät ole ottaneet tulta. Se tuntuu hieman erikoiselta, sillä venäjän opiskelusta olisi huomattavasti ruotsin kieltä aidompaa hyötyä vaikkapa Etelä-Karjalan koulujen oppilaille. Meneillään oleva venäläisten lomasesonki on vain yksi hyvä todiste tästä.
Pakkoruotsin vastustaminen valtakunnallisestikin ei ole mikään erityinen yllätys. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, mutta käytännössä tämä ei toteudu, sillä ruotsia äidinkielenään puhuu vain vajaa kuusi prosenttia. Kaiken lisäksi ruotsin kielen asema on jo muutenkin heikentynyt, sillä viime vuosina se ei ole ollut pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. On mielenkiintoista seurata, millaisia arvioita opetusministeriö tekee, kun se tänä vuonna selvittää pakollisen yo-ruotsin päättymisen vaikutuksia.
Jo nyt tiedetään, että yhä harvempi haluaa kirjoittaa ruotsin yo-kirjoituksissa.
Kysymys kuuluukin, onko pakollinen ruotsi enää tätä päivää?
Miksi nuorisolle ei anneta mahdollisuutta valita kieltä, josta se kokee aidosti hyötyvänsä?
Pakkoruotsi uhkaa kääntyä itseään vastaan eikä sekään ole hyväksi. Ruotsin kieli on tarpeellinen kieli se rikastuttaa kulttuuriamme. Mutta esimerkiksi täällä Itä-Suomessa venäjä voisi olla nykyistä enemmän kielikulttuurimme rikastuttaja. Turismi ja maahanmuutto muuttavat joka tapauksessa tarpeita. "
Myös ESS on mukana talkoissa:
"Ministeriö on oikeassa: ruotsin taito ei saa maasta hiipua tai
jäädä yksin suomenruotsalaisten varaan. Pulma on,
että nykymallilla ei toista kotimaista opi.
Äärikireä linja voi sen sijaan kylmentää mielipideilmastoa entisestään ruotsia kohtaan."
http://www.ess.fi/?article=265305
kysyy Uutisvuoksi 5.1. pääkirjoituksensa otsikossa, ja jatkaa:
"Vuodenvaihteessa julkaistussa mielipidekyselyssä jopa 66 prosenttia vapauttaisi suomalaiset pakkoruotsin opiskelusta.
Aihe on ollut esillä aiemminkin ja erityisesti Itä-Suomessa vapaus kielivalintaan on puhuttanut paljonkin.
Tohmajärvi on jo aiemmin esittänyt, että se voisi vaihtaa kunnan kouluissa pakkoruotsin opiskelun huomattavasti käytännöllisempään venäjän opiskeluun. Samoja ajatuksia on ollut muuallakin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta ajatukset eivät ole ottaneet tulta. Se tuntuu hieman erikoiselta, sillä venäjän opiskelusta olisi huomattavasti ruotsin kieltä aidompaa hyötyä vaikkapa Etelä-Karjalan koulujen oppilaille. Meneillään oleva venäläisten lomasesonki on vain yksi hyvä todiste tästä.
Pakkoruotsin vastustaminen valtakunnallisestikin ei ole mikään erityinen yllätys. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, mutta käytännössä tämä ei toteudu, sillä ruotsia äidinkielenään puhuu vain vajaa kuusi prosenttia. Kaiken lisäksi ruotsin kielen asema on jo muutenkin heikentynyt, sillä viime vuosina se ei ole ollut pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. On mielenkiintoista seurata, millaisia arvioita opetusministeriö tekee, kun se tänä vuonna selvittää pakollisen yo-ruotsin päättymisen vaikutuksia.
Jo nyt tiedetään, että yhä harvempi haluaa kirjoittaa ruotsin yo-kirjoituksissa.
Kysymys kuuluukin, onko pakollinen ruotsi enää tätä päivää?
Miksi nuorisolle ei anneta mahdollisuutta valita kieltä, josta se kokee aidosti hyötyvänsä?
Pakkoruotsi uhkaa kääntyä itseään vastaan eikä sekään ole hyväksi. Ruotsin kieli on tarpeellinen kieli se rikastuttaa kulttuuriamme. Mutta esimerkiksi täällä Itä-Suomessa venäjä voisi olla nykyistä enemmän kielikulttuurimme rikastuttaja. Turismi ja maahanmuutto muuttavat joka tapauksessa tarpeita. "
Myös ESS on mukana talkoissa:
"Ministeriö on oikeassa: ruotsin taito ei saa maasta hiipua tai
jäädä yksin suomenruotsalaisten varaan. Pulma on,
että nykymallilla ei toista kotimaista opi.
Äärikireä linja voi sen sijaan kylmentää mielipideilmastoa entisestään ruotsia kohtaan."
http://www.ess.fi/?article=265305
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ainoastaan poistamalla pakkoruotsin jäänteetkin ja tekemällä siitä vähemmistökielen, jonka opiskelu on vapaaehtoista , löytyy ruotsin osaamista Suomesta vielä kymmenen vuodenkin kuluttua.
Jos ei ole motivaatiota ei opi.