Tehkää ruotsinopetus enemmän houkuttelevaksi kuin tänään
Huolimatta siitä, että Suomi oli runsaan sadan vuoden ajan venäläisen kaksipäisen kotkan alaisuudessa suuntautuvat suomalaiset kuitenkin mieluiten länteen.
Suomalainen suuntautuu mieluiten länteen kuin itään. Silloin on myöskin luonnollista, että opiskellaan niitä kieliä joita lännessä puhutaan.
Enemmistö suomalaisista haluaa poistaa pakollisen ruotsinopiskelun osoittaa kysely jonka oululaislehti Kaleva ja joukko muita lehtiä on tehnyt.
Niistä jotka vastasivat kyselyyn haluaa 66 prosenttia antaa kuntien päättää ruotsin ja venäjän opetuksen välillä. (Tässä turhaan sekoitetaan venäjä mukaan sillä kysymys on ainoastaan ruotsin kielestä.) Noin tuhat suomalaista vastasi kyselyyn.
Syy miksi Kaleva nyt kiinnostuu ruotsinopetuksesta on tietenkin valtiollisen aluehallinnon uudelleen organisointi.
Keskustapuole halusi muutoksen yhteydessä siirtää Keski-Pohjanmaan palveluita Kokkolasta Ouluun. Oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan toimesta jäi Kokkolan suuntaus etelään. (Keskusta ei ollut tässäkään yksin.).
Kielivertailussa eteläisen vaihtoehdon (Vaasan) ja pohjoisen vaihtoehdon (Oulun) välillä osoittautui nimittäin, että pohjoisella vaihtoehdolla ei ollut riittävää valmiutta käsitellä ruotsinkielistä palvelua. Keskustalaisministerit laitattivat kuitenkin sivulauseen pöytäkirjaan jossa Oulun vaihtoehdon mahdollisuuksia selviytyä kielellisistä palveluista tarkastellaan uudelleen tämän vuoden aikana.
Sen vuoksi opiskelevat virkamiehet ELY:keskuksessa Oulussa nyt ruotsia. Jos opinnot etenevät tyydyttävästi on Keskustan ajatus, että Kokkola tulee saamaan palvelunsa Oulussa ensi vuodenvaihteesta alkaen. Viimeisen vuoden aikana on keskusteltu eri yhteyksissä kuinka pakollisesta ruotsinopiskelusta voitaisiin tehdä nykyistä houkuttelevampaa.
Speciellt som många finskspråkiga framhåller att de aldrig haft nytta av svenskan.
Sahaavatko sitten suomenruotsalaiset sitä oksaa jolla istuvat elleivät anna oululaisille sitä mahdollisuutta osoittaa mitä ”pakkoruotsi” yhdessä teho-opiskelun kanssa aikuisiässä voi johtaa, ”hyötyruotsiin”?
Kuinka voidaan vastaisuudessa uskottavasti argumentoida pakollisen ruotsinopetuksen puolesta suomenkielisissä kouluissa ellei yllämainitun tapauksen kaltaisesti ylletä tulokseen? Mikä on porkkana?
Kysymys on myöskin kuinka taso kielitaidosta arvioidaan. Sitäpaitsi pitäisi ehkä kielellistä palvelua tarkastella sopivin välein, ehkä joka toinen tai kolmas vuosi, voidakseen taata, että se täyttää vaatimukset.
Tässä enemmän yleisessä kannanotossa ei tämä erityinen Kokkolan tapaus tarvitse olla edustava esimerkki.
Kysymys Kokkolan tulevassa suuntauksessa ei ole pelkästään kysymys missä voidaan tarjota kielellistä palvelua. Yksi vähintäänkin yhtä tärkeä yhtälö on pyrkimys pitää Svenskfinland kasassa.
Kalevan osalle kysymys on ajankohtainen.
Samanaikaisesti on hyvä muistaa, että kuinka kysytään saadaan vastauskin.
Suomalainen yleensä suuntautuu ehdottomasti ennen länteen kuin itään. Silloin on tietenkin luonnollisempaa opiskella kieliä joita lännessä puhutaan.
Kauppasuhteita ajatellen, sekä politiikkaa ja kulttuuria, olisi kuitenkin tärkeätä, että kiinnostus venäjän opiskeluun lisääntyisi, koko maassa. Mutta sen ei tarvitse tapahtua ruotsin kustannuksella.
Stig Nygård
Huolimatta siitä, että Suomi oli runsaan sadan vuoden ajan venäläisen kaksipäisen kotkan alaisuudessa suuntautuvat suomalaiset kuitenkin mieluiten länteen.
Suomalainen suuntautuu mieluiten länteen kuin itään. Silloin on myöskin luonnollista, että opiskellaan niitä kieliä joita lännessä puhutaan.
Enemmistö suomalaisista haluaa poistaa pakollisen ruotsinopiskelun osoittaa kysely jonka oululaislehti Kaleva ja joukko muita lehtiä on tehnyt.
Niistä jotka vastasivat kyselyyn haluaa 66 prosenttia antaa kuntien päättää ruotsin ja venäjän opetuksen välillä. (Tässä turhaan sekoitetaan venäjä mukaan sillä kysymys on ainoastaan ruotsin kielestä.) Noin tuhat suomalaista vastasi kyselyyn.
Syy miksi Kaleva nyt kiinnostuu ruotsinopetuksesta on tietenkin valtiollisen aluehallinnon uudelleen organisointi.
Keskustapuole halusi muutoksen yhteydessä siirtää Keski-Pohjanmaan palveluita Kokkolasta Ouluun. Oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan toimesta jäi Kokkolan suuntaus etelään. (Keskusta ei ollut tässäkään yksin.).
Kielivertailussa eteläisen vaihtoehdon (Vaasan) ja pohjoisen vaihtoehdon (Oulun) välillä osoittautui nimittäin, että pohjoisella vaihtoehdolla ei ollut riittävää valmiutta käsitellä ruotsinkielistä palvelua. Keskustalaisministerit laitattivat kuitenkin sivulauseen pöytäkirjaan jossa Oulun vaihtoehdon mahdollisuuksia selviytyä kielellisistä palveluista tarkastellaan uudelleen tämän vuoden aikana.
Sen vuoksi opiskelevat virkamiehet ELY:keskuksessa Oulussa nyt ruotsia. Jos opinnot etenevät tyydyttävästi on Keskustan ajatus, että Kokkola tulee saamaan palvelunsa Oulussa ensi vuodenvaihteesta alkaen. Viimeisen vuoden aikana on keskusteltu eri yhteyksissä kuinka pakollisesta ruotsinopiskelusta voitaisiin tehdä nykyistä houkuttelevampaa.
Speciellt som många finskspråkiga framhåller att de aldrig haft nytta av svenskan.
Sahaavatko sitten suomenruotsalaiset sitä oksaa jolla istuvat elleivät anna oululaisille sitä mahdollisuutta osoittaa mitä ”pakkoruotsi” yhdessä teho-opiskelun kanssa aikuisiässä voi johtaa, ”hyötyruotsiin”?
Kuinka voidaan vastaisuudessa uskottavasti argumentoida pakollisen ruotsinopetuksen puolesta suomenkielisissä kouluissa ellei yllämainitun tapauksen kaltaisesti ylletä tulokseen? Mikä on porkkana?
Kysymys on myöskin kuinka taso kielitaidosta arvioidaan. Sitäpaitsi pitäisi ehkä kielellistä palvelua tarkastella sopivin välein, ehkä joka toinen tai kolmas vuosi, voidakseen taata, että se täyttää vaatimukset.
Tässä enemmän yleisessä kannanotossa ei tämä erityinen Kokkolan tapaus tarvitse olla edustava esimerkki.
Kysymys Kokkolan tulevassa suuntauksessa ei ole pelkästään kysymys missä voidaan tarjota kielellistä palvelua. Yksi vähintäänkin yhtä tärkeä yhtälö on pyrkimys pitää Svenskfinland kasassa.
Kalevan osalle kysymys on ajankohtainen.
Samanaikaisesti on hyvä muistaa, että kuinka kysytään saadaan vastauskin.
Suomalainen yleensä suuntautuu ehdottomasti ennen länteen kuin itään. Silloin on tietenkin luonnollisempaa opiskella kieliä joita lännessä puhutaan.
Kauppasuhteita ajatellen, sekä politiikkaa ja kulttuuria, olisi kuitenkin tärkeätä, että kiinnostus venäjän opiskeluun lisääntyisi, koko maassa. Mutta sen ei tarvitse tapahtua ruotsin kustannuksella.
Stig Nygård
Vastaukset 4
Vanhimmat
Stig Nygård sekoittelee asioita tarkoituksella mutta yhden asian hän on oivaltanut sataprosenttisesti.
Miksi suomalaiset lukevat pakkoruotsia elle se sitten kelpaakaan suruille?
Siinä Nygård teki täydellisen analyysin, että argumentit pakkoruotsin puolesta loppuvat lopullisesti.
Kysyä kyllä voi, että onkohan niitä ollut ennenkään?
Ei meidän Suomalaisten oikeasti tarvitse tälläistä paskaa kuunnella, varsinkaan näitten mongertajien suusta!
Eikös ole kuitenkin hyvä, että joku ne suomentaa kansan nähtäville?
Stigu elää jossain menneisyydessä. Länsi on hänelle yhtä kuin Ruotsi. Ajatelkaa!
Tiedoksi Stigulle, että Länsi on nykyään koko Eurooppa ja Amerikka.