Ahkeroin parhaillaan koulutyönä tehtävän etiikan seminaarin parissa. Aiheenani on viihteen etiikka. Kirjoitan tänne siinä toivossa, että joku olisi joskus nähnyt jonkin elokuvan, katsonut jotain tv-sarjaa tai vaikka kuunnellut radio-ohjelmaa, joka olisi herättänyt jonkinlaisia ajatuksia koskien kyseisen viihteen eettisiä arvoja. Millainen viihde nostaa pintaan ristiriitaisia tunteita tai toisaalta millainen tuntuu jotenkin eettisesti hyvältä ja moraalisesti oikeanlaiselta? Olisin uskomattoman kiitollinen,jos saisin joitain hyviä ajatuksia täältä työhöni. Kiitos.
viihteen etiikasta
teija
51575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voisit pohtia viihteen osuutta stereotypioiden muodostumisessa ja vahvistumisessa. Olen hämmästyneenä katsellut Pirkka-Pekka Peteliuksen vanhoja viihdeohjelmia (Hymyhuulet ja erityisesti Pulttibois), joissa suuri osa sketseistä perustuu vähemmistöjen pilkkaamiseen. On lappalaisia, mustalaisia ym. ryhmiä, jotka esitetään jollakin tapaa outoina ja naurettavina. Kyllähän fiksut ihmiset erottavat viihteen ja todellisuuden, mutta silti tällainen huumori vahvistaa stereotypioita ja ennakkoluuloja.
Tässä suhteessa viihteessä on tapahtunut muutos, sillä nykyisin noin osoittelevia ja "poliittisesti epäkorrekteja" sketsejä tuskin tehtäisiin. Näissä asioissa ollaan onneksi tarkempia kuin vielä 80- ja 90-luvuilla. Silti jotkin viihdeohjelmaideat kummastuttavat: esim. uusi Sairaskertomuksia sijoittuu terapiamaailmaan, josta on minun mielestäni aika kyseenalaista repiä huumoria. Voin olla tosikko, mutta silti kyse on hyvin vakavista asioista. Tähän liittyy kiinnostava kysymys siitä, mistä kaikesta voi tehdä viihdettä ja mille saa nauraa: esim. vähemmistöryhmille, vammaisuudelle, onnettomuuksille, kuolemalle, uskonnolle jne. Missä menevät rajat?
Voisit pohtia myös sitä, onko viihteellä ylipäätään mitään etiikkaa ja pitääkö sillä olla. Onko viihteen ainoa tehtävä viihdyttää ilman minkäänlaisia eettisiä ulottuvuuksia? Jos viihteen tarkoituksena on saada katsoja vain nauramaan, onko keinoilla mitään väliä. Tv-viihteen ja ylipäätään tiedotusvälineissä esitettävän viihteen etiikka lienee osa mediaetiikkaa, vaikka toki viihdettä ovat myös esim. stand up -tilaisuudet, konsertit, näytelmät ym. Mediaetiikkaan kuuluvassa journalismietiikassahan on tiettyjä sääntöjä kuten totuudellisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys, yksilön suoja, joita journalismin piirissä noudatetaan. Viihteessä tällaisia eettisiä sääntöjä ei ole, mutta pitäisikö olla. Mitä ne voisivat olla?
Tässäpä sinulla ajatuksia, toivottavasti jokin niistä sytytti jatkopohdintoihin.
Viihteen oikeutuksessa vedotaan usein taiteelliseen vapauteen, mitä ikinä sillä nyt tarkoitetaankaan. Näkisin tällaisen taiteellisen vapauden olevan osa mielipiteen ilmaisun ja sananvapautta. Sitä kautta voisi hakea perusteluja nykyisille viihdeohjelmille. Esim. journalismin yhteydessä sananvapauden kääntöpuolena on kuitenkin tietty yhteiskunnallinen vastuu, jota viihteentekijät eivät useinkaan suostu ottamaan kannettavakseen. Miksiköhän näin, onko sinulla asiaan näkemystä?
Paljon kiitoksia kantaaottavuudesta! Varsinkin ajatus stereotypioista herätti minussakin aivan uudentasoista pohdintaa.. Jos joku muukin on huomioinut kyseisen näkökulman ja varsinkin ehkä huomannut omaksuvansa stereotypioita joistain ohjelmista, olen kiinnostunut kuulemaan siitä enemmänkin! (myös ohjelmien nimet ja ehkä jonkinlaiset kuvauksetkin niistä kiinnostavat..)
eli täytyy huomioida tamä "tittytainment", varsinaista globaalia stereotypiaa
" ei tyhmä kansa huomaa mitä on tekeillä ja mistä globalisaatiossa on kyse, varsinkin kun sitä pidetään kurissa "tissiviihteellä" (tittytainment - Jimmy Carterin entisen sotilaspoliittisen neuvonantajan Zbigniew Brzezinskin keksimä ilmaus."
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/53.html
Hesarin arkistosta löytyy tästä tosi mainio kirjoitus ja kuvaus, on vain harmi kyllä maksullinen.
tiedän paljonkin, mutten suinkaan ala KIRJOITTAMAAN SINUN KOULUTÖITÄ VALMIIKSI...