Yleinen käsitys on se että pääseminen "sisään" tähän kirkkokuntaan on vaikeaa. Varsinkin ihmiselle jolla ei ole kontakteja muihin ortodokseihin. Ei sukulaisia tai ystäviä. On kuitenkin paljon yksinäisiä aikuisia joita asia kiinnostaa. Monilla ei ole mahdollisuutta osallistua mihinkään katekumeeniopetukseen, voi olla välimatkat tai työajat tms. mikä jarruttaa. Tietonsa voi tietenkin hamstrata myös kirjoista. Viimeistään siinä vaiheessa kun pitäisi jostain löytää se kummi niin homma valitettavasti kariutuu. Jätetäänkö nämä poloiset seurakunnan ulkopuolelle? Onko ikuinen osa vain yksin satunnaisesti osallistua jumalanpalveluksiin ja olla vain ns. "kirkon ystävä". Tämä ei ole harvinainen asetelma. Voiko seurakunnan työntekijät auttaa esim. tässä tilanteessa, kuulostelemalla jos vaikka joku seurakuntalainen haluaisi moiseen tehtävään ryhtyä?
Ort. kirkkoon liittyminen
20
11361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kun muutin toisesta ort. seurakunnasta Helsinkiin, toisiin seurakuntalaisiin oli muistaakseni hankala tutustua ainakin Uspenskissa, mutta venäläisessä seurakunnassa ei voinut välttää tutustumista... Uudessa Valamossa oli vähän samaa, karjalaista sukujuurta olleet ortodoksit tulivat samaan pöytään ja sanoivat, ettei pidä jäädä yksin, mutta etenkin luterilaisuudesta ortodokseiksi siirtyneet tuntuvat aika pidättyväisiltä. Kummi varmaan löytyy, kun ottaa yhteyttä kirkkoherraan ja kysyy kirkkoon liittymisestä!
jos ei ole mahdollisuutta käydä säännöllisesti kirkossa. Kannattaisi sellaisessa tapauksessa jopa harkita asuinpaikan muuttamista, jos mahdollista. Kunhan siis ensin on päässyt kirkon jäseneksi, tietysti.
Kummi ei ole välttämätön kirkkoon liittymiseen, mutta auttaa asiaa, sillä kummi voi auttaa, neuvoa ja tutustuttaa kummilpsensa muihin ortodokseihin. Jos kirkkoon liittyvä ei voi osallistua katekumeenikerhoon, seurakunnan pappi on velvollinen antamaan yksityiopetusta kirkkoon liittyvälle. Katekummenikerhossa on se vika, että siellä tapaa vain muita samassa tilanteessa olevia. Jos paikkakunnallanne on muita ortodoksisia kerhoja, vaikka tiistaiseura kannattaisi ehkä käydä siellä. Sieltä voi löytyä se kummikin.
Piti olla katekumeenikerhossa.
Mielenkiintoista...papit antaa kyllä päinvastaisen vastauksen. Mielestäni on outoa se että ihmiset näinkin tärkeässä asiassa kuin matka ikuisuuteen, asetetaan ikäänkuin arvojärjestykseen... eihän ihminen sitä voi valita minne syntyy ja aina ei asuinpaikan vaihtaminenkaan ole mahdollista, siis jos haluaisi muuttaa lähemmäs kirkkoja. Ihmistä rangaistaan siitä ettei ole syntynyt valmiiksi ortodoksiperheeseen tai on muuten olosuhteet kertakaikkisen kierot. Ei seurakunnan ovet aukene siis...Minä ja moni muu asutaan ehkä yhdessä suomen takapajuloista jossa ei tällä saralla ole mitään toimintaa. Opetuksen ja tiedon saaminen ei nykyään olekaan se suurin ongelma kun on kirjoja ja netistäkin löytää jopa ihan oikeaakin asiaa...Jostain ongin termin "ortopraksia" eli hengellisen elämisen harjoittaminen kotona tms. tätä kai se suurimmalla osalla kuitenkin on. On jotenkin kohtuutonta että seurakuntaan liittyminen on näin hankalaa...no...tämä oli tietenkin vain minun vaatimaton mielipiteeni...
Jos pappi niin väittää, niin pyydä häntä itseään tai hänen matuskaansa (vaimoaan) kummiksi tai pyydä kanttoria tai kirkon vahtimestaria. Kyllä kirkon jäseneksi pitää päästä, jos sitä tahtoo ja lähestyy seurakuntaa katuvalla sydämellä. Asiat tuppaavat järjestymään. Itsekin voisin toki ajatella kummiksi ryhtymistä, mutta millä voisin saada sähköpostiosoitteeni tietoosi, että voisit halutessasi ottaa yhteyttä? Täytynee rekisteröidä tämä nimimerkki.
Jos asut takapajulassa, niin sinun kannattaa tehdä pyhiinvaellusmatkoja luostareihin ja suurempiin seurakuntiin, joissa tapaa ihmisiä, ja joissa on toimintaa ja olla sähköpostitse yhteydessä muihin ortodokseihin. Kirkkokunnassamme toimii myös veljeskuntia, joihin voi liittyä, on kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään kursseja, ja Uudessa Valamossa toimii Valamon kansanopisto. Pappia voi pyytää myös käymään kotonaan vaikka kodinsiunaus (näin loppiaisaikana on monin paikoin tapana siunata kaikki kodit) tai rukoushetken toimittaminen tekosyynään.
Eräästä asiasta varoittaisin. Vaikka sinulla tässä vaiheessa on vaikeaa, niin älä katkeroidu ja sulkeudu muilta ihmisiltä, silloin et ainakaan saa ystäviä ortodokseista. Itsellenikin tuo kirkkoon pyrkimisvaihe oli vaikea. Olin kymmenen vuotta katekumeenina. Kyllä se siitä lutviutuu.
ja kiitos samaan hengenvetoon. Osaa täällä sentään vielä joku kirjoittaa asiaakin eikä pelkkää....no...sitä itteensä, sano....pari päivää näitä palstoja lukenut ja jauhetaan taukoomatta jostain-tiedätte-kyllä-mistä-aiheesta...
Eivät muuten taida huolia vaimoväkeä veljeskuntiin, vaikka saattaishan tuo olla hauskakin kokemus jos kokeilunhalu iskee... : )
Mutta asiaan. Vaikuttaa siltä ettei nämä kaikki käytännöt meillä suomessakaan ole ihan yhtenäisiä kun monenlaisia kertomuksia olen jo kuullut ihmisten matkasta kirkonkirjoihin. Kuinka paljon pappien persoonallisuus vaikuttaa siihen miten asiat etenee....ei tietenkään ole pakko jumiutua yhteen seurakuntaan tai pappiin, kun matkaa on joka suuntaan vähintään sata km ja enemmänkin niin on kai lopulta sama minne suuntaan lähtee. Tietojeni mukaan ei ole myöskään pakko näitä juhlallisuuksia hoitaa edes siinä kirkossa minkä "piiriin" tavallaan kuuluu?
Voit liittyä kirkkoon ilman kummia. Kun itse liityin oli minulla kummi, kahdella muulla samaan aikaan liitetyillä ei. Hankin kummin itse kysymällä ventovierasta ihmistä jonka huomasin käyvän useasti kirkossa.
www.ort.fi seurakunnat alue jossa asut, sieltä löydät lähimmän seurakunnan ja kirkon. Liittymisesi hoidetaan seurakunnassa minkä alueelle kuulut ja juhlallisuudet alueen kirkossa josta tulee kotikirkkosi, mielestäni on kummallista jos liittyminen toimitettaisiin toisen alueen kirkossa muuta kuin poikkeustapauksessa.
ovat kirkollisia valistusjärjestöjä, jotka järjestävät jäsenilleen hengellisiä päiviä ja kustantavat ortodoksista kirjallisuutta tai toimittavat hengellistä lehteä. Veljestöihin ovat siskot yhtä tevetulleita kuin veljetkin, mutta ensin pitää tietysti olla ortodoksi. Kirkkoon liittämisen voi tehdä esim luostarissa tai toisessa seurakunnassa. Nykyiset seurakunnathan ovat vain hallinta-alueita.
Täällä jauhetaan usein seurakuntien riitoja, varsinkin Helsinki ja Turku ovat usein olleet aiheina. Homohöpinöistä ei tarvitse välittää. Täällä on keskustelijoina ukkoja, jotka höpisevät omiaan. Piispat voisivat kerralla lopettaa koko homoriidan, kun vain antaisivat tarpeeksi selvän lausunnon asiasta.
En ymmärrä valitustasi. Niin se elämässä menee, että jokainen meistä syntyy rikkaaseen tai köyhään perheeseen, ortodoksiseen tai luterilaiseen, sivistyneeseen tai junttiperheeseen jne. Jos näitä asioita haluaa muuttaa, on ryhdyttävä tekoihin. Mitään ei saa, jos ei mitään tee ja jos et halua panna rikkaa ristiin, pysy siinä traditiossa ja elämäntilanteessa mihin olet syntynyt.
heitellessäsi noin ylimielisiä kommentteja. . Ei sinulta ole kukaan henkilökohtaisesti täällä apua pyytänyt. Onko täällä muka joku sanonut ettei halua laittaa rikkaa ristiin oman elämänsä puolesta. kysymys on kaiketi siitä miten hankalissa olosuhteissa ja elämäntilanteissa elävät ihmiset voisivat myös päästä kirkon yhteyteen. Tuskin kysymys on tässä siitä että ihminen haluaisi kaiken valmiiksi eteen kannettuna. Kaikki eivät ole samanlaisia elämästä selviytyjiä kuin ehkä sinä olet. Kyllä meidän velvollisuus uskovina on auttaa myös näitä joiden elämässä kaikki ei tapahdu pelkkien omien ponnistusten voimalla.
Juuri tällainen karkoittaa tehokkaasti ihmiset kirkkomme piiristä:
"Mitään ei saa, jos ei mitään tee ja jos et halua panna rikkaa ristiin, pysy siinä traditiossa ja elämäntilanteessa mihin olet syntynyt."