Miten olisi venäjän kieli

Saksa on Keski-Euroopan valtakieli ja toinen EU:n suurista kielistä ranskan ohella. Sitä puhutaan myös Itävallassa, Sveitsissä, Tsekissä, Puolassa ja Italiassakin on saksankielinen maakunta. Saksan kieli avaa ovet rikkaaseen keskieurooppalaiseen kulttuuriin Goethen ja Schillerin maailmaan, filosofien ja tiedemiesten saavutuksiin. Saksan osaajat oppivat helposti myös ruotsia, jos tarvitsevat, tai tanskaa, norjaa, hollantia...

Myös Venäjä, espanja, ranska, italia ja ruotsi ovat sellaisia kieliä joita Suomessa on osattava, ja sen vuoksi valinnanvaraisuus on tärkeää, niin että kielten osaaminen olisi mahdollisimman monipuolista. Käytännön ongelmat eivät voi olla esteenä. Aikanaan, 1950-luvulla pikkukaupungin koulussa luettiin pitkänä kielenä vaihtoehtoisesti englantia tai saksaa ja lukiossa vaihtoehtoisesti näitä kieliä lyhenä kurssina sekä ranskaa ja latinaa. Se mikä oli sodan jälkeisenä köyhänä aikana mahdollista, on mahdollista myös nyt, kun opetusmenetelmät ja -välineet ovat paljon parempia kuin silloin ennen.

Ei kukaan halua pakkovenäjää. Halutaan vapaus valita ruotsin tilalle venäjä tai jokin muu kieli. Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää?

Meillä ei ole mitään muuta pakollista kieltä kuin toinen "kotimainen". Tätä pakollisuutta tässä vastustetaan, ei ruotsin kieltä sinänsä. Kannatan myös pakollisen suomen poistamista. Kukin voi itse miettiä, onko kahden pakollisen kielen valimoimissa sitten mitkä kielet.

Ruotsinkieliset alkavat uskoa jo itsekin pikkuhiljaa siihen, että pakkoruotsi poistuu. Nyt oljenkortena sitten huudetaan avuksi pakkovenäjää. Uskokaa nyt, ei pakolla mitään kieltä.

Ei Ruotsinkieltä eikä Ruotsinkielisiä poisteta Suomesta vaikka peruskoulusta poistuisi pakkoruotsi.

Jos olisi kielivapaus valita opiskeltavat kielet niin silloin tulisi alueelisia eroja valittavista kielistä ja näin ollen Suomalaisten kielitaito monipuolistuisi huomattavasti. Tornionjokilaaksossa ja oikeasti kaksikielisillä alueilla nuoret valitsivat erittäin usein Ruotsin. Itärajan läheisyydessä nuoret puolestaan valitsisivat venäjän. Muualla maassa nuoret valitsisivat Ruotsia, Venäjää, Saksaa, Ranskaa, Espanjaa jnejne. ihan eri kuntien opetusresussien mukaan. Kaksikieliset oppilaat jotka hallitsevat Suomen ja Ruotsin hyvin hyötyisivät eniten tästä uudistuksesta. Aidon kaksikielisen nuoren ei siis tarvitsisi opiskella "turhaan" jo erittäin tuttua kieltä. Eikös suurin osa Suomen Ruotsinkielisistä nuorista olekkin kaksikielisiä?

Tästä tulee taas esiin RKP:n hallinnoimien säätiöiden rahojen käyttö. Säätiöiden rahoja voisi käyttää vapaaehtoiseen Suomen kansan Ruotsinkielen opiskeluun. Idealla että iltaisin olisi vapaaehtoisia Ruotsinkielen kursseja joiden suorittaminen huomioitaisiin koulutodistuksessa. Kurssin hyväksyttävästi suorittaneille voisi myös antaa stipendin joka toimisi kannustimena. Stipendi arvoltaan vaikkapa 100€ kannustaisi takuu varmasti useita nuoria vapaaehtoisesti ruotsinkielen pariin positiivisellä asenteella.