Jo seitsenpäiväinen viikko kertoo Luojasta, mutta hän sääti vielä erityisen muistutuksen luomistyöstään. Hän sanoo Raamatussa: " Hän on säätänyt ihmeellisten tekojensa muiston" (PS.111:4, -38 käännös). Hän antoi meille viikoittaisen muistutuksen siitä, että hän loi meidät, maailmamme ja maailmankaikkeuden. Hän antoi tämän viikoittaisen muistutuksen aivan luomisviikon lopussa. Lähes koko maailma on kuitenkin unohtanut, mikä se muistutus on.
"Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin" (1. Moos.2:1-4). Jumala siis asetti luomistyönsä muistoksi sapatin.
"Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin" (1. Moos.2:1-4). Jumala siis asetti luomistyönsä muistoksi sapatin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
symbolisoivat sinua nimimerkin muodossa?
Vaikka ei nuo kyllä mielestäni kaloja muistutakkaan.
onko adventtikirkko sinun jumalas?
Sitähän sinä opettajanasi pidät kenen lauluja laulat
"Vain Jeesus yksin, mulle riitävi!"
Perjantai on vapaapäivä, lauantai on saturnuksenpäivä (saturday), sunnuntai on auringonpäivä (sunday),
maanantai on kuunpäivä (monday). Mutta saturnus ja Kuu ovat vain kylmiä lainavalon heijastajia.
Joten kyllä minä sentään aurinkoista sunnuntaita arvostan enemmän kuin niitä. Levollisin olen sunnuntaisin.
Entäs te toiset?
päivä ja sen pyhyys ei siitä muutu, jos ihminen jätääkin sen "muistamatta", vaikka Jumala kehoittaakin sen muistamaan pyhäksi, koska se on merkkinä siitä, että hän on Luojamme ja Lunastajamme! Johannes kuitenkin sanoo, että;"Se on rakkaus Jumalaan, että pidämme HÄNEN käskynsä."Lauantai on monin paikoin maailmaa vieläkin nimellä sabat, vakka englannin kielisessä kalenderissa se onkin muutettu nimelle sadurday. Jumalan pyhittämän päivän MUISTAMINEN pyhäksi on Luojan kunnioitusta, eikä lakihenkisyyttä. Jeesus sanoi: Te kyllä seuraatte isiltänne opittuja perinnäisääntöjä, mutta hylkäätte JUMALAN KÄSKYN!
sinä olet tullut Jeesuksen tykö. Olet ottanut Jeesuksen vastaan elämääsi. Jeesushan sanoo:
"Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon."
Olethan sinä joka päivä Kristuksessa ja lepäät hänessä. Eikö jokaikinen päivä ole lepoa Kristuksessa.
Etkö myös joka päivä pyhitä elämäsi Jeesukselle. Uskovalla ei voi olla vain yhtä päivää, jona hän pyhittää elämänsä Jumalalle, vaan joka päivä pitäisi olla sellainen. Aina kun olemme Kristuksessa, niin meillä on lepopäivä, joka ainut päivä, Jeesus antaa meille levon. Raamattu sanoo, että kirjoituksia on tutkittava hengellisesti ei kirjaimellisesti, aina ensisiaisesti hengellisesti. Jos me vain otamme kaiken kirjaimellisesti, niin kohta me olemme täysin lain alla ja teemme elämämme raskaaksi, kun meidän pitää hankkia Jumalan rakkaus ja armo.
Meistä tulee helposti sellaisia ohjelmanpyörittäjiä, jotka potevat huonoa omaatuntoa, jos päivä ei mennytkään sen ohjelman mukaan ja sitten tunnemme syyllisyyttä ja että nyt Jumala ei rakastakkaan minua, kun epäonnistuin. Ja sitten taas toisinpäin voi olla. Illalla on hyvä mieli siitä, että onnistuinpa tänään pitämään Jumalan käskyt, pidin sapatin ja rukoilin, nyt varmaan Jumala rakastaa minua.
Sapatti, lepopäivä on uskovalla joka päivä ja niin ollen joka päivä pitää pyhittää elämänsä Jumalalle.
Ruumiilisesta työstä voi levätä aivan koska haluaa.
Pyhä Henki ainoastaan tekee Raamatun eläväksi meille.
E G White, tai joku muu sapatin herra. Mutta minun Jumalani on elämän Henki, jossa minä liikun, teen töitä ja elän, ja niin poispäin. Mutta lepään silloin kunon siihen tarvis, ja tietysti ihminen tarvitsee jonkun päivän levätäkkin, siksihän näitä ajassa olevia päiviä meilä on 7-män, jotta jonakin päivänä voi levätä. Kaikilla päivillähän on yhteys avaruuden planeettoihin aivan niinkuin täällä on tullut jo esiinkin. Mutta elämän henki, niinkuin Jeesus kristus Jumalaa Isäänsä nimittää: ei ole mitään viikottaisten päivien pyhittämismääräyksien kanssa tekemistä. Vaan se on Juutalaisten jahven määräys jonka hän antoi Moosekselle kirjoitettavaksi 10-käskyyn lisäyksenä, heidän kansalliseen määräykseensä. Lakiuskonto on aina maallinen uskonto, jota atventistit yrittävät jotenkuten täyttää, mutta sittenkin kovin vajavaisesti, puhumattakaan Jeesuksen Kristuksen Rakkauden evankeliumista, josta heillä on kai vain harmaa aavistus.
Ensimmäinen käsky kieltää pitämästä epäpyhänä Jumalaa. Joten pitäkäämme ENSIarvoisena ja PYHÄNÄ uudeksi luomisen päivää, ylösnousemuksen muistomerkkiä, joka on heti sapatin mentyä.
Ap. t. 20:7
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää.
Jes. 43:19 Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle,
ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.
Herra Sebaot loi onnettomuuden ainokaiselle Pojalleen, että sen ansiosta me saisimme onnen!
Jes. 45:7
minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden,
joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden;
minä, Herra, teen kaiken tämän.
Ylös lepotuolista! Kiittämään ja ylistämään, sieluni!
Antti