Isoilla isännillä on Ylöjärvellä ihan omat säännöt. Ei taida tulla tästäkään luvattomasta avohakkuusta sen kummempia seurauksia. Tavallisen kaupunkilaisen ovella olisi jo poliisi kolkuttanut, jos olisi maisematyölupa jäänyt hankkimatta.
Mahtaako toisellakaan isolla isännällä olla mitään lupia, kun on pellolleen kuukausikaupalla ajattanut täyttömaita Lielahden Prisman montusta ? Kyllä siinä suojeltu kulttuurimaisema muuttaa muotoaan, kun tuhansia kuutioita maita tuodaan keskelle peltoja.
Mutta taitaa ympäristölautakunnan valtuudet ja mielenkiinto riittää vain omakotiasujien vainoamiseen.
Mahtaako toisellakaan isolla isännällä olla mitään lupia, kun on pellolleen kuukausikaupalla ajattanut täyttömaita Lielahden Prisman montusta ? Kyllä siinä suojeltu kulttuurimaisema muuttaa muotoaan, kun tuhansia kuutioita maita tuodaan keskelle peltoja.
Mutta taitaa ympäristölautakunnan valtuudet ja mielenkiinto riittää vain omakotiasujien vainoamiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokoomuslainen herrahan siä puuhastelee. Kokoomus on niin sen sedän juoksuliekassa, etteivät kehtaa laittaa järjestykseen sitä. Muta herroilla on näköjään omat sääntönsä. Maakaupoista on myös setä hyötynyt enemmän kun muut, niinhän se aina menee.
Eihän se luvaton avohakkuu ole. Siihen on ympäristölautakunnan lupa. Luvatonta oli aloittaa se ennen kuin nähtävillä olo aika oli mennyt umpeen.
Ylöjärven Vihreät ovat todella nössöä porukkaa. Muualla olisivat jo sitoneet itsensä kettingeillä puunrunkoihin.
Olenkin hymyissä suin ajatellut, että voisimme järjestää Experience -tyyppisen tapahtuman harjun kauniiden vanhojen puiden luona, tai Yhtenäiskoulun viereisen puistonpläntin luona. Niille kun ei ole muuta käyttöä tätä nykyä, kuin tuoda rahaa omistajalle. Sikäli olen oikeasti todella surullinen tästä välinpitämättömyyden määrästä.
-Kyllähän tarvitsemme yhtenäisiä virkistysalueita ja kauneutta asuinympäristöömme! -Olisiko puuhun sitominen merkki ei-nössöydestämme, hmmm, hauska ajatus! Tosiasiassa työskentelemme kyllä vankasti asioiden eteen, tässäkin tapauksessa on varmaa ettei asia jää tähän.
Terkuin Minna Sorsa,
Vihreä valtuutettu & Ylöjärven vihreän valtuustoryhmän PJ
Hämeenpuistosta poistettiin varmaankin satavuotiaat ränsistyneet jalopuurivistöt. Kauhea itku ja poru. Tilalle tuotiin hyvän kokoiset uudet virkeät jalopuut. Puiston ilme on nyt kuin joskus 30-luvulla, kun talotkin olivat nuorehkoja. Kannattaa tehdä pieni aikamatka eikä itkeä joka ainoan lahovikaisen puun perään.
Metsiin kuuluvat aika ajoin joko myrskyt tai sitten kulot. Jokaisen luontotietoisen pitäisi tajuta, että kymmeniä tai jopa satoja vuosia uinunut toisenlainen biotooppi vapautetaan riemukkaaseen kukoistukseen tuollaisissa myllerryksissä. Ei täällä meillä aiheuteta sademetsien eroosiota vaan laajennetaan monimuotoisuutta kun joskus hoidetaan se, minkä metsäpalot ja myrskyt muinoin.
Minkä takia rivarialueen lähimetsien pitäisi olla järjestään kuolleita kuusibiotooppeja? Niissä ole todellakaan muuta eloa jäljellä kuin kuusia. Mikään muu ei elä yli-ikäisen kuusikon alla.
Luontoon kuuluvat myös muutokset. Muutaman vuoden päästä alue kasvaa vadelmaa. Vadelman kasvu tyrehtyy siihen kun pihlaja ja koivu ottavat vallan. Kun tuo vesaikko sallitaan kasvaa ja sitten harvennetaan, on alueella sen jälkeen rehevähkö lehto valkovuokkoineen.
Näin siis tapahtuu nyt vääjäämättä. Jos ei tätä vahinkoa olisi tapahtunut, olisi siinä lahoa pukkaava synkkä kuusimetsä vielä siinä vaiheessa kun ihmiset nyt riemuitsevat vadelmista. Isäntä voisi antaa luvan ottaa vihtatarpeita, kun on koivun aika. Ja harvennuspuuta rivarin takkaan kun on vesaikon harvennuksen aika, jotta lehdolle tyypillinen alusta saadaan nopeammin siihen.
Kun niitä vadelmia nyt sitten on odotettavissa, niin kannattaa seurata horsman kasvua. Kun horsmat ovat siihen hyviä kasvustoja tehneet, ovat myös vadelmat siinä. Ja vadelma-aika alkaa kun horsma lopettelee kukkimistaan. Makeimmillaan vadelmat ovat, kun horsman untuvia on liikkeellä.
Ensi kesänä ei vielä ole, mutta jo seuraavana kesänä tulevat ensimmäiset hurjan kokoiset vadelmat mataliin versoihin. Siitä kahtena seuraavana ovat parhaat vuodet. Jopa kymmeneen vuoteen asti siitä saa satoa, vaikka koivut ovat jo pitkiä. Riippuu vain siitä onko valoisia aukkoja.
Millaisia riemuja synkästä yli-ikäisestä korpikuusikosta olisi ollut luvassa?