Miten pakkoruotsi tuli suomeen??? no rkpee kiristi
"Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin"
Freudenthal-mitalisti
Johannes Virolainen
Johannes Virolainen kirjoittaa kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella mm. seuraavaa:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt." Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille.
Näin taas kirjoittaa peruskoulun opetussuunnitelmakomitean jäsen emeritus opetusneuvos Jaakko Linnankivi (HS ):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin. Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen (ilmeisestikin Kekkosen avulla) 'runnoi' Linnankiven mukaan muut hyväksymään Rkp:n triviaalin vaatimuksen
Kuka oli Freudenthal:
Väitöskirjassaan professori L. A. Puntila erittelee ruotsalaisuuden vaikutuksia Suomessa ja eritoten 1800-luvun loppupuolen svekomaanista liikettä. Puntila luettelee joukon ajatuksia, jotka hänen mukaansa edustavat Freudenthalin maailmankuvaa äärimmäisellä tavalla. Puntilan mukaan nämä Freudenthalin teesit olivat:
Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa;
Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria;
Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole erityisiä luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla;
Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalaiset ja ylipäänsä koko turaanilainen suku;
Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille;
Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.
"Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin"
Freudenthal-mitalisti
Johannes Virolainen
Johannes Virolainen kirjoittaa kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella mm. seuraavaa:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt." Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille.
Näin taas kirjoittaa peruskoulun opetussuunnitelmakomitean jäsen emeritus opetusneuvos Jaakko Linnankivi (HS ):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista. Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin. Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen (ilmeisestikin Kekkosen avulla) 'runnoi' Linnankiven mukaan muut hyväksymään Rkp:n triviaalin vaatimuksen
Kuka oli Freudenthal:
Väitöskirjassaan professori L. A. Puntila erittelee ruotsalaisuuden vaikutuksia Suomessa ja eritoten 1800-luvun loppupuolen svekomaanista liikettä. Puntila luettelee joukon ajatuksia, jotka hänen mukaansa edustavat Freudenthalin maailmankuvaa äärimmäisellä tavalla. Puntilan mukaan nämä Freudenthalin teesit olivat:
Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa;
Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria;
Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole erityisiä luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla;
Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalaiset ja ylipäänsä koko turaanilainen suku;
Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille;
Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomalaisten menestyminen kansainvälisessä PISA-vertailussa kertoo siitä positiivisesta vaikutuksesta, joka kaksikielisyydellä on koululaistemme älykkyyteen.
Pisalla ja ruotsilla ei ole mitään tekemistä keskenään. No siinä mielessä kyllä, että on pakko ruveta ajettelemaan, että mitä vittua me kaikki opiskellaan tuota ruotsia. Ehkä siinä on sitä positiivista vaikutusta.
Mielenkiintoista on se, että missä vaiheessa vain ruotsi jäi pakolliseksi? Toinen kielihän on nykyisin vapaavalintainen.
Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitattiin suomalaistenkin nuorten (15 v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.
Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vertailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut
Miksi tällaista ei olla havaittu muualla päin maailmaa vieläkään? Ruotsi ja varsinkin Ahvenanmaa vastustaa kaikkea tällaista voimavaraa.
LOPETTAKAA JO RIKKAUDESTA JANKKAAMINEN ILMAN PERUSTELUJA
Haluisin oikeasti kuulla mistä rikkaudesta on kyse ruotsin kielen kohdalla? Minä nyt kerron mikä on rikkaus. Rikkaus on suomen kieli!
Suomen kieli on rikkaus nimenomaan ruotsinkieliselle.
Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes äidinkielen veroisesti, hän oppii sen melkein itsestään, koulussa hieman avittaen eikä hän ei tule toimeen ilman suomen kieltä.
Suomenkieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa. Suomen ruotsi ei ole portti edes ruotsin kieleen. Ruotsin kieli ei ole mikään rikkaus. Se on rasite.
Mikään rikkaus ei ole ilmainen, se on aina kustannettu jollakin. Pakkoruotsin tapauksessa ruotsin kieli kustannetaan suomalaisten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta.