Pohdintoja elämästä ja kuolemasta

Kiitos kommenteistasi! Mainitsemasi tähtisumut ja maanpiirit harhauttavat minua tekstissäsi, enkä saa niitä ajatuksiini liitetyksi.

Myös ihmettelen suhtautumistasi tieteeseen, ja sitä että mainitset rahan tuhlaamisen tieteen tarkoituksiin olevan jonkinlainen pahe. En itse näe rahalla sellaista arvoa. Minusta tiede on luonnollista kiinnostusta, joka kertoo myös Jumalan perus-uteliaasta puolesta mitä toteutamme itsessämme. Pakkohan Jumalan on olla utelias itsensä suhteen koska loi tällaisen systeemin.

Tieteellä voidaan selvittää tämän maailman rakenne. Minua ainakin kiinnostaa tietää miten tämä maailma toimii; se on kuin taideteoksen ihmettelyä.

Tsemppiä sinullekkin, ihmetellään tätä elämää!

Pieni ihminen kirjoitti:

Kiitos kommenteistasi! Mainitsemasi tähtisumut ja maanpiirit harhauttavat minua tekstissäsi, enkä saa niitä ajatuksiini liitetyksi.

Myös ihmettelen suhtautumistasi tieteeseen, ja sitä että mainitset rahan tuhlaamisen tieteen tarkoituksiin olevan jonkinlainen pahe. En itse näe rahalla sellaista arvoa. Minusta tiede on luonnollista kiinnostusta, joka kertoo myös Jumalan perus-uteliaasta puolesta mitä toteutamme itsessämme. Pakkohan Jumalan on olla utelias itsensä suhteen koska loi tällaisen systeemin.

Tieteellä voidaan selvittää tämän maailman rakenne. Minua ainakin kiinnostaa tietää miten tämä maailma toimii; se on kuin taideteoksen ihmettelyä.

Tsemppiä sinullekkin, ihmetellään tätä elämää!

tiedettä minkäänlaisena paheena pidä:-) Sanoin vain että vaikka kuinka tiedemiehet tutkisivat niin he yltävät vain hiukan raapaisemaan Kokonaisuuden olemusta. Siis avaruutta ja maan ihmeitä. Ja siinä olevia erilaisia voimia.Ja minä, joka olen aivan maallikko tuossa ymmärrän tieteestä vieläkin vähemmän, väheksymättä sitä millään tavalla, ilolla katson kuinka he osaavat jo mitata erilaisia ajatuksen aiheuttamia voimia:-).Sinä olet mieltänyt Jumalan siksi sieluksi joka on sisällämme. Minä taas pidän meitä kulkijoina jotka viemme yksilölliset tietomme Ykseyteen ja siten annamme oman lisämme siihen, kuitenkin pysyen erillisinä siitä. -Mitä tarkoittaa, että olemus liittyy viimeiseksi työkseen takaisin Ykseyteen, kun hän on täydellisesti oppinut elämänkiertojensa aikana kaikkeuden kaikki puolet.Sitä täytyy vielä miettiä.- Minä olen ymmärtänyt asian niin että kun Raamatussa puhutaan sydämen tiestä niin se tarkoittaa asennoitumista jommalle kummalle puolelle. Ja kun asennoidumme Jumalan puolelle saamme myös apua ja tukea ja voimme kehittyä tavoitteenamme tulla paremmiksi olemuksiksi. Se että puhuin myös muusta todellisuudesta kuin mitä maanpiiri pitää sisällään taisi hämmästyttää sinua. Ajatteletko että kaikki toiminta tapahtuu maanpiirissä ja muualla on vain kivisiä tai kaasuisia kuolleita planeettoja, ilman asutusta, ilman henkiolentoja, ilman energiaa? Marcel pitää koko luomakuntaa Jumalana ja minä pidän Jumalaa Korkeampana älyllisenä olentona jolla ei ole fyysistä muotoa ja joka on luonut kuten Raamatussa sanotaan, niin tähdet, eli toiset auringot ja toiset planeetat kuin tämän meidän maamme omine aurinkoineen ja asujineen olemalla kuitenkin tästä erillinen. Ja tätä kautta meillä on mahdollisuus valita, joko Jumalan puoli tahi, kuten saatana valitsi, se vastapuoli, joka väittää ihmisen on parempi elää ilman Jumalaa.Nykyinen ihmismaailma on tainnut suuressa määrin valita sen vastapuolen. Raamatussa Jumala on luvannut auringon paistaa niin pahoille kuin hyvillekin tuomiopäivään asti ja sitten tulee tuomio. Kuinka tämän ymmärrämme?No joo..ajatuksia ristin rastiin.

yksi kirjoitti:

tiedettä minkäänlaisena paheena pidä:-) Sanoin vain että vaikka kuinka tiedemiehet tutkisivat niin he yltävät vain hiukan raapaisemaan Kokonaisuuden olemusta. Siis avaruutta ja maan ihmeitä. Ja siinä olevia erilaisia voimia.Ja minä, joka olen aivan maallikko tuossa ymmärrän tieteestä vieläkin vähemmän, väheksymättä sitä millään tavalla, ilolla katson kuinka he osaavat jo mitata erilaisia ajatuksen aiheuttamia voimia:-).Sinä olet mieltänyt Jumalan siksi sieluksi joka on sisällämme. Minä taas pidän meitä kulkijoina jotka viemme yksilölliset tietomme Ykseyteen ja siten annamme oman lisämme siihen, kuitenkin pysyen erillisinä siitä. -Mitä tarkoittaa, että olemus liittyy viimeiseksi työkseen takaisin Ykseyteen, kun hän on täydellisesti oppinut elämänkiertojensa aikana kaikkeuden kaikki puolet.Sitä täytyy vielä miettiä.- Minä olen ymmärtänyt asian niin että kun Raamatussa puhutaan sydämen tiestä niin se tarkoittaa asennoitumista jommalle kummalle puolelle. Ja kun asennoidumme Jumalan puolelle saamme myös apua ja tukea ja voimme kehittyä tavoitteenamme tulla paremmiksi olemuksiksi. Se että puhuin myös muusta todellisuudesta kuin mitä maanpiiri pitää sisällään taisi hämmästyttää sinua. Ajatteletko että kaikki toiminta tapahtuu maanpiirissä ja muualla on vain kivisiä tai kaasuisia kuolleita planeettoja, ilman asutusta, ilman henkiolentoja, ilman energiaa? Marcel pitää koko luomakuntaa Jumalana ja minä pidän Jumalaa Korkeampana älyllisenä olentona jolla ei ole fyysistä muotoa ja joka on luonut kuten Raamatussa sanotaan, niin tähdet, eli toiset auringot ja toiset planeetat kuin tämän meidän maamme omine aurinkoineen ja asujineen olemalla kuitenkin tästä erillinen. Ja tätä kautta meillä on mahdollisuus valita, joko Jumalan puoli tahi, kuten saatana valitsi, se vastapuoli, joka väittää ihmisen on parempi elää ilman Jumalaa.Nykyinen ihmismaailma on tainnut suuressa määrin valita sen vastapuolen. Raamatussa Jumala on luvannut auringon paistaa niin pahoille kuin hyvillekin tuomiopäivään asti ja sitten tulee tuomio. Kuinka tämän ymmärrämme?No joo..ajatuksia ristin rastiin.

Tässä muutama kirja, jotka jo yksistään luovat kohtuullisen hyvän kuvan tieteellisen maailmankuvan perusteista. Ne keskittyvät olennaiseen, elämän arvoitukseen. Kirjat ovat selkeitä ja helppolukuisia.

Stephen Jay Gould: Ihmeellinen Elämä
Esko Valtaoja: Kotona maailman kaikkeudessa

Ps. Minusta tuntuu, että ihminen on tuominnut itse itsensä.

yksi kirjoitti:

tiedettä minkäänlaisena paheena pidä:-) Sanoin vain että vaikka kuinka tiedemiehet tutkisivat niin he yltävät vain hiukan raapaisemaan Kokonaisuuden olemusta. Siis avaruutta ja maan ihmeitä. Ja siinä olevia erilaisia voimia.Ja minä, joka olen aivan maallikko tuossa ymmärrän tieteestä vieläkin vähemmän, väheksymättä sitä millään tavalla, ilolla katson kuinka he osaavat jo mitata erilaisia ajatuksen aiheuttamia voimia:-).Sinä olet mieltänyt Jumalan siksi sieluksi joka on sisällämme. Minä taas pidän meitä kulkijoina jotka viemme yksilölliset tietomme Ykseyteen ja siten annamme oman lisämme siihen, kuitenkin pysyen erillisinä siitä. -Mitä tarkoittaa, että olemus liittyy viimeiseksi työkseen takaisin Ykseyteen, kun hän on täydellisesti oppinut elämänkiertojensa aikana kaikkeuden kaikki puolet.Sitä täytyy vielä miettiä.- Minä olen ymmärtänyt asian niin että kun Raamatussa puhutaan sydämen tiestä niin se tarkoittaa asennoitumista jommalle kummalle puolelle. Ja kun asennoidumme Jumalan puolelle saamme myös apua ja tukea ja voimme kehittyä tavoitteenamme tulla paremmiksi olemuksiksi. Se että puhuin myös muusta todellisuudesta kuin mitä maanpiiri pitää sisällään taisi hämmästyttää sinua. Ajatteletko että kaikki toiminta tapahtuu maanpiirissä ja muualla on vain kivisiä tai kaasuisia kuolleita planeettoja, ilman asutusta, ilman henkiolentoja, ilman energiaa? Marcel pitää koko luomakuntaa Jumalana ja minä pidän Jumalaa Korkeampana älyllisenä olentona jolla ei ole fyysistä muotoa ja joka on luonut kuten Raamatussa sanotaan, niin tähdet, eli toiset auringot ja toiset planeetat kuin tämän meidän maamme omine aurinkoineen ja asujineen olemalla kuitenkin tästä erillinen. Ja tätä kautta meillä on mahdollisuus valita, joko Jumalan puoli tahi, kuten saatana valitsi, se vastapuoli, joka väittää ihmisen on parempi elää ilman Jumalaa.Nykyinen ihmismaailma on tainnut suuressa määrin valita sen vastapuolen. Raamatussa Jumala on luvannut auringon paistaa niin pahoille kuin hyvillekin tuomiopäivään asti ja sitten tulee tuomio. Kuinka tämän ymmärrämme?No joo..ajatuksia ristin rastiin.

En tiedä onko olemassa toisia 'testikenttiä' ts. toisia maailmoja, jossa Jumala testaa itseään. Eikä minun kuulu sellaista pohtia, siitä ei ole mitään hyötyä, enkä voi sitä millään tavalla osoittaa. Siksi puheesi tähtisumuista ja muista maailmoista osuvat siihen osaan aivojani, joka alkaa nähdä hiekkalaatikkoleikkejä.

Minä tunnen vain tämän meidän testikenttämme. Luulen että se on ainakin tämä aurinkokunta, ehkä koko universumi niinkuin se fyysisenä meille on olemassa. Voi olla toisia ulottuvuuksia ja maailmoja, mutta niistä en voi tietää. Ainoa jonka tiedän, on että tämän maailman ulkopuolella on se ylempi olemus tai tila, josta käsin Jumala tämän maailman loi ja jossain vaiheessa sijoitti itsensä. Näki kai homo sapiensin hyväksi lajiksi siihen käyttötarkoitukseen.

Ehkäpä dinosaurukset olivat ensimmäinen yritys, mutta ne piti lopulta hylätä liian yksinkertaisena. No, tämä oli taas tämmöistä ajatusleikkiä...

Ihminen kirjoitti:

En tiedä onko olemassa toisia 'testikenttiä' ts. toisia maailmoja, jossa Jumala testaa itseään. Eikä minun kuulu sellaista pohtia, siitä ei ole mitään hyötyä, enkä voi sitä millään tavalla osoittaa. Siksi puheesi tähtisumuista ja muista maailmoista osuvat siihen osaan aivojani, joka alkaa nähdä hiekkalaatikkoleikkejä.

Minä tunnen vain tämän meidän testikenttämme. Luulen että se on ainakin tämä aurinkokunta, ehkä koko universumi niinkuin se fyysisenä meille on olemassa. Voi olla toisia ulottuvuuksia ja maailmoja, mutta niistä en voi tietää. Ainoa jonka tiedän, on että tämän maailman ulkopuolella on se ylempi olemus tai tila, josta käsin Jumala tämän maailman loi ja jossain vaiheessa sijoitti itsensä. Näki kai homo sapiensin hyväksi lajiksi siihen käyttötarkoitukseen.

Ehkäpä dinosaurukset olivat ensimmäinen yritys, mutta ne piti lopulta hylätä liian yksinkertaisena. No, tämä oli taas tämmöistä ajatusleikkiä...

koska tunnen siellä on kotini. Tämä maanpäällinen elämä tuntu välillä tosi rankalta. Se tietoisuus joka vie minut kotiini on minun kanava elämään. Ei kaikilla ole niin. Itse ajattelen, on totuus toisilla miten hyvänsä, se on aina oikein. Oma totuuteni sisältää elämän muualla. Toisilla ei sitä ole.

yksi kirjoitti:

koska tunnen siellä on kotini. Tämä maanpäällinen elämä tuntu välillä tosi rankalta. Se tietoisuus joka vie minut kotiini on minun kanava elämään. Ei kaikilla ole niin. Itse ajattelen, on totuus toisilla miten hyvänsä, se on aina oikein. Oma totuuteni sisältää elämän muualla. Toisilla ei sitä ole.

Muista 'yksi', että fantasiat parhaimmassa muodossaan rikastuttavat elämää, mutta pahimmillaan sekoittavat päätä. Älä antaudu kokonaan niiden huomaan. Jokaisella meistä on omia totuuksiamme, mutta kannattaa säilyttää - pragmatismin nimissä tietysti - tietynlainen objektiivisuus myös oman pään sisällä tapahtuviin asioihin.

Sinulla on sisässäsi kaipuu jonnekkin muualle. Se sama kaipuu joka meillä jokaisella on sieluumme asetettuna. Toisilla se on enemmän pinnalla, toisilla vähemmän. Mitäs jos se kaipuu onkin sitä kaipuuta Jumaluuteen, mistä puhuin?

Ihminen kirjoitti:

Muista 'yksi', että fantasiat parhaimmassa muodossaan rikastuttavat elämää, mutta pahimmillaan sekoittavat päätä. Älä antaudu kokonaan niiden huomaan. Jokaisella meistä on omia totuuksiamme, mutta kannattaa säilyttää - pragmatismin nimissä tietysti - tietynlainen objektiivisuus myös oman pään sisällä tapahtuviin asioihin.

Sinulla on sisässäsi kaipuu jonnekkin muualle. Se sama kaipuu joka meillä jokaisella on sieluumme asetettuna. Toisilla se on enemmän pinnalla, toisilla vähemmän. Mitäs jos se kaipuu onkin sitä kaipuuta Jumaluuteen, mistä puhuin?

tai jos se on vain yksinkertaisesti kaipuuta ikuiseen elossapysymiseen. Meidän kehommehan ei voi sitä saavuttaa, mutta entäs se osa meistä mikä on tietoisuutta (sielu/henki)? Sen olemassa olosta kun on olemassa monenlaisia havaintoja (ihmisten omia henkilökohtaisia havaintoja erityisesti). Yleismaailmallisesti (jostain kumman syystä) hyväksytty ihminen=aivot ei sitä ikuista elossapysymistä kyllä mahdollista. Mutta entäs jos tämä teoria on täyttä bullshittiä? Aivoteoriat kun eivät todellakaan pysty selvittämäänkään edes ihmisen kyvykkyyttä eikä montaa muutakaan asiaa.
Kuvaan on astuttava silloin uusi "ulottuvuus". Jospa se kaipuu tosiaankin on sitä kaipuuta jumaluuteen (ikuiseen elossapysymiseen sieluna/henkenä). Eli tiedostamme (tai ainakin osa meistä) mitä olemme, mutta emme voi uskoa sitä koska havainnon tekeminen siitä (että olisimme henkinen olento) on hieman työläs, mutta ei mahdoton. Sen havainnonhan moni ihminen on tehnytkin (pystyvät palaamaan menneisyyteensä). En nyt puhu uskomisesta vaan ihmisen omakohtaisesta havainnoimisesta/kokemisesta.

Ihminen kirjoitti:

En tiedä onko olemassa toisia 'testikenttiä' ts. toisia maailmoja, jossa Jumala testaa itseään. Eikä minun kuulu sellaista pohtia, siitä ei ole mitään hyötyä, enkä voi sitä millään tavalla osoittaa. Siksi puheesi tähtisumuista ja muista maailmoista osuvat siihen osaan aivojani, joka alkaa nähdä hiekkalaatikkoleikkejä.

Minä tunnen vain tämän meidän testikenttämme. Luulen että se on ainakin tämä aurinkokunta, ehkä koko universumi niinkuin se fyysisenä meille on olemassa. Voi olla toisia ulottuvuuksia ja maailmoja, mutta niistä en voi tietää. Ainoa jonka tiedän, on että tämän maailman ulkopuolella on se ylempi olemus tai tila, josta käsin Jumala tämän maailman loi ja jossain vaiheessa sijoitti itsensä. Näki kai homo sapiensin hyväksi lajiksi siihen käyttötarkoitukseen.

Ehkäpä dinosaurukset olivat ensimmäinen yritys, mutta ne piti lopulta hylätä liian yksinkertaisena. No, tämä oli taas tämmöistä ajatusleikkiä...

tai jos se on vain yksinkertaisesti kaipuuta ikuiseen elossapysymiseen. Meidän kehommehan ei voi sitä saavuttaa, mutta entäs se osa meistä mikä on tietoisuutta (sielu/henki)? Sen olemassa olosta kun on olemassa monenlaisia havaintoja (ihmisten omia henkilökohtaisia havaintoja erityisesti). Yleismaailmallisesti (jostain kumman syystä) hyväksytty ihminen=aivot ei sitä ikuista elossapysymistä kyllä mahdollista. Mutta entäs jos tämä teoria on täyttä bullshittiä? Aivoteoriat kun eivät todellakaan pysty selvittämäänkään edes ihmisen kyvykkyyttä eikä montaa muutakaan asiaa.
Kuvaan on astuttava silloin uusi "ulottuvuus". Jospa se kaipuu tosiaankin on sitä kaipuuta jumaluuteen (ikuiseen elossapysymiseen sieluna/henkenä). Eli tiedostamme (tai ainakin osa meistä) mitä olemme, mutta emme voi uskoa sitä koska havainnon tekeminen siitä (että olisimme henkinen olento) on hieman työläs, mutta ei mahdoton. Sen havainnonhan moni ihminen on tehnytkin (pystyvät palaamaan menneisyyteensä). En nyt puhu uskomisesta vaan ihmisen omakohtaisesta havainnoimisesta/kokemisesta.

Mistä olet saanut moista päähäsi?

Kysyjä kirjoitti:

Mistä olet saanut moista päähäsi?

Minä sain omat ajatukseni, kun kärsin kovasta krapulasta ja lähdin pitkälle happikävelylle puhdistamaan päätäni. Ei kovin nätti tausta eihän?

Mutta lähtöajatukseni siis oli, että mitähän Jumala tekee kaikilla näillä miljardeilla ja miljardeilla vajavaisilla sieluilla. Jos Hän on kerta täydellinen, mihin Hän tarvitsee meidän epävajavaisuuttamme? Jos hän on kaikkivoipa, miksi Hän ylipäänsä loi meistä tällaisia?

Pohdiskelujeni tulos oli, kuten olen esittänytkin, että Jumalan on itse oltava epätäydellinen ja meidän on oltava hänen kuviaan, ts. meissä on oltava hänen sielunsa, jotta Hän voisi kehittyä. Ja se kehittyminen tapahtuu meidän jokaisen kautta. Me olemme Hänen ominaisuuksiaan.

'Taivas' on paluu Jumalan yhteyteen. 'Kadotus' on Jumalan unohdusta niistä ominaisuuksista mitä hän ei itselleen halua.

Kysyjä kirjoitti:

Mistä olet saanut moista päähäsi?

Meillä on jokaisella "nettiyhteydet" valmiiksi rakennettuina sinne keskustietokoneeseen, jossa on maailmankaikkeuden kaikki tieto. Kannattaa avata yhteys.
Eikä maksa mitään.

Jos Jumala on täydellinen, mihin hän tarvitsee vajavaisia ihmisiä ja heidän valintojaan? Epätäydellisiksi kaveriksi pilvenreunalle? Enpä usko.

Toisinsanoen kyse on oltava Jumalasta itsestään ja hänen kehittymisestään. Jumala loi maailman koska koki olevansa epätäydellinen tai halusi löytää ratkaisuja joihinkin asioihin. Täällä Hän testaa itseään, ei 'meitä'. Me olemme Hän.

Ihminen kirjoitti:

Jos Jumala on täydellinen, mihin hän tarvitsee vajavaisia ihmisiä ja heidän valintojaan? Epätäydellisiksi kaveriksi pilvenreunalle? Enpä usko.

Toisinsanoen kyse on oltava Jumalasta itsestään ja hänen kehittymisestään. Jumala loi maailman koska koki olevansa epätäydellinen tai halusi löytää ratkaisuja joihinkin asioihin. Täällä Hän testaa itseään, ei 'meitä'. Me olemme Hän.

Jumala ei kehity. Jumala on jo valmis ja siten koko maailmankaikkeus on jo valmis.

Jumala on täydellinen, sillä hän on kaikki.

Mutta... Jumala on meissä osasieluissa itsensä sisällä kokemassa itsensä.

Eli... jos sinulla on kyky maalata taidetta, ei sinulla käytännössä sitä kykyä ole, ellet käytä sitä.

Jotta Jumala olisi olemassa, on hän täällä "käyttämässä itseään" ja kykyjään.

Hän on todentamassa itseään, joten kaikki mitä täällä tapahtuu ja ilmenee, tulee Jumalasta.
Siksi ei kannata piilottaa kykyjään, vaan saamiaan lahjoja tulee käyttää.
Jokainen joka niin on tehnyt, on menestynyt.

Ei myöskään kannata epäillä kykyjään, sillä silloin epäilee Jumalan kykyjä.
Tätä tarkoittaa myös USKO. Tulee uskoa kykyihinsä.

Marcel kirjoitti:

Jumala ei kehity. Jumala on jo valmis ja siten koko maailmankaikkeus on jo valmis.

Jumala on täydellinen, sillä hän on kaikki.

Mutta... Jumala on meissä osasieluissa itsensä sisällä kokemassa itsensä.

Eli... jos sinulla on kyky maalata taidetta, ei sinulla käytännössä sitä kykyä ole, ellet käytä sitä.

Jotta Jumala olisi olemassa, on hän täällä "käyttämässä itseään" ja kykyjään.

Hän on todentamassa itseään, joten kaikki mitä täällä tapahtuu ja ilmenee, tulee Jumalasta.
Siksi ei kannata piilottaa kykyjään, vaan saamiaan lahjoja tulee käyttää.
Jokainen joka niin on tehnyt, on menestynyt.

Ei myöskään kannata epäillä kykyjään, sillä silloin epäilee Jumalan kykyjä.
Tätä tarkoittaa myös USKO. Tulee uskoa kykyihinsä.

Mitä sinä tiedät Jumalan kehittymisestä, valmiudesta tai täydellisyydestä? Entä miten niin maailmankaikkeus on valmis? Perustele minulle, puhutaan ilman paatosta tai julistamista.

Entä miksi täydellisen valmis ja täydellinen ja ei-kehittyvä Jumala haluaisi käyttää tai todentaa itseään meidän kauttamme? Huvin vuoksi? Huvi olisi aika kamala syy maailmankaikkeuden olemassaololle.

Ihminen kirjoitti:

Jos Jumala on täydellinen, mihin hän tarvitsee vajavaisia ihmisiä ja heidän valintojaan? Epätäydellisiksi kaveriksi pilvenreunalle? Enpä usko.

Toisinsanoen kyse on oltava Jumalasta itsestään ja hänen kehittymisestään. Jumala loi maailman koska koki olevansa epätäydellinen tai halusi löytää ratkaisuja joihinkin asioihin. Täällä Hän testaa itseään, ei 'meitä'. Me olemme Hän.

Raamatun vertauksessa ihmiset valikoitunut neljään eri ryhmään, kuultuaan Jumalan täydellisen sanoman.

Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.
13 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat.
14 Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa.
15 Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa. Luukas 8

heimoha kirjoitti:

Raamatun vertauksessa ihmiset valikoitunut neljään eri ryhmään, kuultuaan Jumalan täydellisen sanoman.

Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.
13 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat.
14 Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa.
15 Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa. Luukas 8

Tämän vertauksen opin aikoinaan koulussa, ja sinälläänhän se on mieleenjäävä vertaus. Se ei kuitenkaan muuta tätä keskustelun ydintä, eli kysymystä siitä mikä on Jumalan motiivi ja meidän tarkoituksemme. Edelleenkin siis osa joutuu kuoltuaan kadotukseen ja osa pelastuu, näinhän se menee. Tässähän pohditaan nyt perimmäisiä syitä kaikkeuteen ja olemassaoloon.

Tuon vertauksen ongelma on se, että se antaa vaikutelman siitä, että tietyillä ihmisillä on syntymästään asti asetettuna pelastusmahdollisuus, ja toisilla ei. Ja tämä puolestaan saa 'hyvään maahan pudonneet' ajattelemaan muita ns. toivottomina tapauksina. Tämä vertaus käy myös oivana kiristysvälineenä uskossaan heikkoja kohtaan.

Tällainen luokittelu on siinäkin mielessä vaikea, että samainen Raamattu julistaa suvaitsevaisuutta ja pelastusta myös synnintekijöille. Silti tätä samaa vertausta käyttäen tietyt ryhmät lähestulkoon eristäytyvät muista ja käpertyvät omaan erinomaisuuteensa.

Ihminen kirjoitti:

Jos Jumala on täydellinen, mihin hän tarvitsee vajavaisia ihmisiä ja heidän valintojaan? Epätäydellisiksi kaveriksi pilvenreunalle? Enpä usko.

Toisinsanoen kyse on oltava Jumalasta itsestään ja hänen kehittymisestään. Jumala loi maailman koska koki olevansa epätäydellinen tai halusi löytää ratkaisuja joihinkin asioihin. Täällä Hän testaa itseään, ei 'meitä'. Me olemme Hän.

ja suunnittelet esimerkiksi kuivausrummmun jossa malmia kuivataan. Oletko ollut sitä ennen vajavainen? Jos rakennat talon. Oletko ennen taloa ollut vajavainen. Minusta laajennat tietoisuuttasi. Ihmisen mainen persoona on henkisessä mielessä osa kuvaa Jumalasta. Mutta fyysisessä mielessä täysin eri ulottuvuus. Olemme kuin koekaniineja. Kuinka osaamme maailman, jossa elämme, hoitaa. Aika huonolta näyttää. Meidän täytyy vielä pitkään kehittyä sekä tiedoissa että rakkaudessa että täällä olisi vapaan ihmisen hyvä ollaja elää. Kuka antaa romanian ja slovakian romaanille mahdollisuuden turvattuun elämään ilman vainoa ja väkivaltaa.

Ihminen kirjoitti:

Tämän vertauksen opin aikoinaan koulussa, ja sinälläänhän se on mieleenjäävä vertaus. Se ei kuitenkaan muuta tätä keskustelun ydintä, eli kysymystä siitä mikä on Jumalan motiivi ja meidän tarkoituksemme. Edelleenkin siis osa joutuu kuoltuaan kadotukseen ja osa pelastuu, näinhän se menee. Tässähän pohditaan nyt perimmäisiä syitä kaikkeuteen ja olemassaoloon.

Tuon vertauksen ongelma on se, että se antaa vaikutelman siitä, että tietyillä ihmisillä on syntymästään asti asetettuna pelastusmahdollisuus, ja toisilla ei. Ja tämä puolestaan saa 'hyvään maahan pudonneet' ajattelemaan muita ns. toivottomina tapauksina. Tämä vertaus käy myös oivana kiristysvälineenä uskossaan heikkoja kohtaan.

Tällainen luokittelu on siinäkin mielessä vaikea, että samainen Raamattu julistaa suvaitsevaisuutta ja pelastusta myös synnintekijöille. Silti tätä samaa vertausta käyttäen tietyt ryhmät lähestulkoon eristäytyvät muista ja käpertyvät omaan erinomaisuuteensa.

>>Se ei kuitenkaan muuta tätä keskustelun ydintä, eli kysymystä siitä mikä on Jumalan motiivi ja meidän tarkoituksemme.>että tietyillä ihmisillä on syntymästään asti asetettuna pelastusmahdollisuus, ja toisilla ei.

Pohdiskelusi on jotenkin moninmutkaista.
Koska uskon Jumalaan, kerron sinulle hieman
yksinkertaisimmin. Me synnymme tänne vain kerran,
meillä on vain tämä yksi ainoa elämä. Tämä meidän aikamme täällä on lyhyt . Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa
niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen
ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen
asuinsijansa häntä enää tunne.Ps 103:15-16
Jokainen joka on menettänyt jonkun läheisen tai
ystävän, tietää että tuo on totta. Oli ihminen
vaikka kuinka mahtava täällä maan päällä, ei hän tänne jää, päivä tulee kun hänet korjataan pois.
Yksin täältä ihminen lähtee, mukaansa ei saa mitään, ei rikkautta, ei kunniaa, ei mainetta, ei kauneutta, ei ystäviä. Mutta Jumala teki ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja ihmisestä tuli
elävä sielu. Ihminen on alunperin luotu Jumalan
yhteyteen, mutta syntiinlankeemus paratiisissa
sai aikaan sen,että jouduimme eroon Jumalasta.
Yhteys katkesi Jumalan ja ihmisen välillä.
Mutta Jumala valmisti pelastussuunitelman, jotta
yhteys palautuisi. Pelastussuunnitelman
avainhenkilö on Jeesus. Hänen täytyi kuolla
ristillä ja sovittaa meidän syntimme, jotta me
pääsisimme jälleen Jumalan yhteyteen. Hän oli
ainoa joka kelpasi tuohon tehtävään, puhdas viaton ja synnitön. Hänestä Johannes Kastaja sanoi, katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois
maailman synnin. Meillä on jokaisella vastuu
itsestääme, omasta pelastuksestamme, koska
jokaisen täytyy henkilökohtaisesti ottaa vastaan
Jeesus pelastuakseen.Jumala on antanut meille
vapaan tahdon, hän ei pakoita ihmistä mihinkään.
Mutta hän rakastaa ja halajaa sitä henkeä
yhteyteensä, jonka hän on meihin pannut. Siksi
hän vetää meitä puoleensa monella eri tavalla,
saamme kokea etsikkoaikoja.

kunskap kirjoitti:

Pohdiskelusi on jotenkin moninmutkaista.
Koska uskon Jumalaan, kerron sinulle hieman
yksinkertaisimmin. Me synnymme tänne vain kerran,
meillä on vain tämä yksi ainoa elämä. Tämä meidän aikamme täällä on lyhyt . Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa
niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen
ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen
asuinsijansa häntä enää tunne.Ps 103:15-16
Jokainen joka on menettänyt jonkun läheisen tai
ystävän, tietää että tuo on totta. Oli ihminen
vaikka kuinka mahtava täällä maan päällä, ei hän tänne jää, päivä tulee kun hänet korjataan pois.
Yksin täältä ihminen lähtee, mukaansa ei saa mitään, ei rikkautta, ei kunniaa, ei mainetta, ei kauneutta, ei ystäviä. Mutta Jumala teki ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja ihmisestä tuli
elävä sielu. Ihminen on alunperin luotu Jumalan
yhteyteen, mutta syntiinlankeemus paratiisissa
sai aikaan sen,että jouduimme eroon Jumalasta.
Yhteys katkesi Jumalan ja ihmisen välillä.
Mutta Jumala valmisti pelastussuunitelman, jotta
yhteys palautuisi. Pelastussuunnitelman
avainhenkilö on Jeesus. Hänen täytyi kuolla
ristillä ja sovittaa meidän syntimme, jotta me
pääsisimme jälleen Jumalan yhteyteen. Hän oli
ainoa joka kelpasi tuohon tehtävään, puhdas viaton ja synnitön. Hänestä Johannes Kastaja sanoi, katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois
maailman synnin. Meillä on jokaisella vastuu
itsestääme, omasta pelastuksestamme, koska
jokaisen täytyy henkilökohtaisesti ottaa vastaan
Jeesus pelastuakseen.Jumala on antanut meille
vapaan tahdon, hän ei pakoita ihmistä mihinkään.
Mutta hän rakastaa ja halajaa sitä henkeä
yhteyteensä, jonka hän on meihin pannut. Siksi
hän vetää meitä puoleensa monella eri tavalla,
saamme kokea etsikkoaikoja.

Vastauksesi ei yksinkertaistanut itse asiaa, vaan ainoastaan pehmensi asiat runollisemmiksi.
Kauniilla sanoilla ja ylevillä ihannekuvilla ei kuitenkaan ratkaista suurimpia paradokseja.

Jos Jumala on kerta täydellinen, miksi Hänen piti laatia erikseen suunnitelma luomaansa maailmaan pelastaakseen vajavia syntisiä? Miksi Hän ylipäänsä loi epätäydellisen maailman, josta Hän haluaa pelastaa epätäydellisiä sieluja täydellisyytensä rinnalle? Eikö Hän olisi voinut luoda samantien täydellisiä ihmisiä? Mitä jos Hän itse ei olekkaan täydellinen, eikö se selittäisi meidät paljon paremmin?

Jos kerran ihminen lankesi paratiisissa syntiin, miksi me olisimme siitä erillisinä yksilöinä vastuussa? Meillähän on oltava siis jonkin linkki tuohon ihmisyyteen, joka syntiin lankesi. Emme siis ole ilman jotain taustaa täällä. Uskon että se tausta löytyy Jumalasta itsestään, jonka kuvaksi ihminen on luotu toteuttamaan Jumalan itsensä kehittymistä eli täydellisyyden metsästystä.

Jos me silti kuitenkin olisimme erillisiä yksilöitä, ilmentymiä jostain ihmisyydestä (jolla kuitenkin on kertynyttä 'karmaa' taannoisista synneistä?) ja näin meidän sielumme syntyisi ruumiimme mukana ainutkertaiseksi tähän maailmaan kuollakseen sitten jonkin tämän maailman oikun myötä ja päätyäkseen täten taivaaseen tuomiolle, niin eikö silloin pitäisi kysyä:

- Onko siis vastasyntynyt ihmislapsi täydellisen puhdas ja valmis Jumalan luokse, kunnes kasvaa niin että Jumalaan uskominen koetellaan?
- Jos ihmislapsi kuolee, niin pääseekö hän ainutkertaisena viattomana sieluna Taivaaseen, vaikka ei käynytkään läpi samaa testiä kuin me muut? Miksi meitä sitten koetellaan, vaikka lähtökohtiemme pitäisi olla samanlaiset? Eihän lapsi missään vaiheessa ottanut vastaan Jeesusta, jota meiltä muilta edellytetään?
- Entä jos rakastan lapsiani niin paljon, että en halua heitä tämän maailman armoille ajelehtimaan ja mahdollisesti löytämään Jeesuksen, jos siis hyvin käy? Tapanko heidät heti alkuunsa, jotta he edes pääsevät suoraan taivaaseen?
- Miten käy niille jotka eivät saa mahdollisuutta kuulla pelastussanomaa Jeesuksesta koko elämänsä aikana? Hehän eivät voi Jeesusta vastaanottaa, eivätkä päästä osalliseksi Jumalan rakkaudesta.

Ja niin edelleen. Liikaa paradokseja. On oltava parempi selitys, joka voidaan kertoa ilman korusanoja tai paatosta. Niillähän vain pyritään vetoamaan tunteisiin ja siten vääristämään asioita. Raamattu on ihmisten kirjoittama ja heijastuma niistä tunteista jotka vellovat ihmisten sisällä. Onko absoluuttinen totuus ja pyhyys noissa lauseissa? En usko, pikemminkin niiden takana. Raamattu on ihmismielen aikaansaannos suuremmasta asiasta, jota he ovat yrittäneet rajallisin keinoin ja rajallisella ymmärryksellä selittää.

Ihminen kirjoitti:

Vastauksesi ei yksinkertaistanut itse asiaa, vaan ainoastaan pehmensi asiat runollisemmiksi.
Kauniilla sanoilla ja ylevillä ihannekuvilla ei kuitenkaan ratkaista suurimpia paradokseja.

Jos Jumala on kerta täydellinen, miksi Hänen piti laatia erikseen suunnitelma luomaansa maailmaan pelastaakseen vajavia syntisiä? Miksi Hän ylipäänsä loi epätäydellisen maailman, josta Hän haluaa pelastaa epätäydellisiä sieluja täydellisyytensä rinnalle? Eikö Hän olisi voinut luoda samantien täydellisiä ihmisiä? Mitä jos Hän itse ei olekkaan täydellinen, eikö se selittäisi meidät paljon paremmin?

Jos kerran ihminen lankesi paratiisissa syntiin, miksi me olisimme siitä erillisinä yksilöinä vastuussa? Meillähän on oltava siis jonkin linkki tuohon ihmisyyteen, joka syntiin lankesi. Emme siis ole ilman jotain taustaa täällä. Uskon että se tausta löytyy Jumalasta itsestään, jonka kuvaksi ihminen on luotu toteuttamaan Jumalan itsensä kehittymistä eli täydellisyyden metsästystä.

Jos me silti kuitenkin olisimme erillisiä yksilöitä, ilmentymiä jostain ihmisyydestä (jolla kuitenkin on kertynyttä 'karmaa' taannoisista synneistä?) ja näin meidän sielumme syntyisi ruumiimme mukana ainutkertaiseksi tähän maailmaan kuollakseen sitten jonkin tämän maailman oikun myötä ja päätyäkseen täten taivaaseen tuomiolle, niin eikö silloin pitäisi kysyä:

- Onko siis vastasyntynyt ihmislapsi täydellisen puhdas ja valmis Jumalan luokse, kunnes kasvaa niin että Jumalaan uskominen koetellaan?
- Jos ihmislapsi kuolee, niin pääseekö hän ainutkertaisena viattomana sieluna Taivaaseen, vaikka ei käynytkään läpi samaa testiä kuin me muut? Miksi meitä sitten koetellaan, vaikka lähtökohtiemme pitäisi olla samanlaiset? Eihän lapsi missään vaiheessa ottanut vastaan Jeesusta, jota meiltä muilta edellytetään?
- Entä jos rakastan lapsiani niin paljon, että en halua heitä tämän maailman armoille ajelehtimaan ja mahdollisesti löytämään Jeesuksen, jos siis hyvin käy? Tapanko heidät heti alkuunsa, jotta he edes pääsevät suoraan taivaaseen?
- Miten käy niille jotka eivät saa mahdollisuutta kuulla pelastussanomaa Jeesuksesta koko elämänsä aikana? Hehän eivät voi Jeesusta vastaanottaa, eivätkä päästä osalliseksi Jumalan rakkaudesta.

Ja niin edelleen. Liikaa paradokseja. On oltava parempi selitys, joka voidaan kertoa ilman korusanoja tai paatosta. Niillähän vain pyritään vetoamaan tunteisiin ja siten vääristämään asioita. Raamattu on ihmisten kirjoittama ja heijastuma niistä tunteista jotka vellovat ihmisten sisällä. Onko absoluuttinen totuus ja pyhyys noissa lauseissa? En usko, pikemminkin niiden takana. Raamattu on ihmismielen aikaansaannos suuremmasta asiasta, jota he ovat yrittäneet rajallisin keinoin ja rajallisella ymmärryksellä selittää.

Paavali sanoi korittolaisille, ettei hän tullut
heidän tykö, puheen tai viisauden loistolla. Hän oli päättänyt olla heidän tykönään tuntematta
mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen ja hänet
ristiinnaulittuna. Hän sanoi olleensa heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
hänen puheensa ja saarnansa eivät olleet kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman
osoittamista, ettei korinttolaisten usko
perustuisi ihmisten viisauteen. Paavali sanoi
edelleen, ettei Jumalan valtakunta ole sanoissa
vaan voimassa. Jumala todistaa sanansa, sitä
seuraavien merkkien kautta.
Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessän he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa ei se heitä
vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi.
Kun Jumala loi ihmisen, antoi hän ihmiselle
vapaan tahdon. Jumala ei luonut epätäydellistä
maailmaa, eikä epätäydellistä ihmistä. Kaikki
oli sangen hyvää. Oli raikkaat vedet, puhdas
ilma, vihantaa ruohoa ja ihania hedelmäpuita.
Jumala loi taivaalle valot erottamaan päivän yöstä, ne olivat myös merkkeinä osoittamassa
aikoja päiviä ja vuosia.Suurempi valo hallitsi
päivää ja pienempi hallitsi yötä, sekä tähdet.
Vedet hän laittoi vilisemään kaloja, linnut
taivaalle lentämään.Hän loi suuret merieläimet,
kaikki vedessä vilisevät olennot. Hän loi
karjaeläimet, matelijat ja metsäneläimet, kunkin laijinsa mukaan.Viimeiseksi kaikista hän loi
ihmisen.Hän oli täydellinen, koska hänet oli
luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Ihminen
sai vallita meren kalat, taivaan linnut, karjaeläimet, kaikki maan matelijat. Hän sai
seurustella Jumalan kanssa. Hän sai syödä
vapaasti kaikista paratiisin puista paitsi
hyvän-ja pahantiedon puusta. Sinä päivänä jona
hän siitä syö, pitää hänen kuolemalla kuoleman.
Jumala näki, ettei ensimmäisellä ihmisellä ollut
hyvä olla yksin ja hän teki hänelle vaimon.
Kaikki muu oli ihmisen, yksi ainoa kielto, älä
syö hyvän- ja pahantiedon puusta. Mutta ihminen
oli kuitenkin tottelematon, kun saatana tuli
kuiskutteleemaan ja valehtelemaan hänelle.Käärme
sanoi vaimolle: ette te suinkaan kuole, vaan Jumala tietää,sinä päivänä , jona te siitä syötte , aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja
pahan. Vaimon mielestä puusta oli hyvä syöda ja se oli ihana katsella, ja suloinen antamaan ymmärrystä, ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi miehellensä, ja myös hän söi. Silloin
aukenivat heidän molempain silmät ja he huomasivat olevansa alasti, ja he sitoivat yhteen
viikunapuun lehtiä ja tekivät niistä vyöverhot.
Ihminen oli ennen syntiinlankeemusta ollut alasti, eikä hän tarvinut hävennyt sitä. Hänellä ei ollut mitään syytä hävetä, koska kaikki oli kunnossa Jumalan ja ihmisen välillä. Kaikki on alastonta ja paljastettua Jumalan silmien edessä, jolle meidän täytyy tehdä tili omasta elämästämme.Alastomuus kuvaa sitä pahaa mitä
ihminen oli tehnyt ja hän koetti peittää alastomuutensa tekemällä itselleen vyöverhot. Hän oli tullut tuntemaan pahan.
Mies ja vaimo kuulivat, kuinka Jumala käyskenteli
paratiisin puiden seassa illan viileydessä, ja
he lymysivät paratiisin puiden sekaan. Eivät he
aikaisemmin lymyneet Jumalan kasvojen edestä.
Mutta Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle:
Missä olet? Hän vastasi: Minä kuulin sinun
askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin.
Jumala sanoi:Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti?
Etkö syönyt siitä puusta, josta kielsin sinua syömästä? Mies vastasi: Vaimo, jonka annoit
olemaan minun kanssani, antoi minulle, ja minä
söin. Hän alkoi jo syyttää Jumalaa, vaimosta jonka hän oli antanut, ei mennyt itseensä.
Herra Jumala sanoi vaimolle: Mitäs olet tehnyt?
Vaimo vastasi: Käärme petti minut, ja minä söin.
Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten
ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi
sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon
välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille: ja se on polkeva rikki sinun pääsi,
ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.
Siinä on kuvaus Jumalan pelastus suunnitelmasta.
Jeesus voitti omalla kuolemallaan synnin ja
kuoleman vallan, hän polki rikki käärmeen pään.
Ihminen joutui lähtemään pois paratiisista ja
koko elämä muuttui täysin erilaiseksi. Vaimo joutuisi synnyttämään kivulla lapsia. Maa oli
kirottu miehen tottelemattomuuden tähden. Vaivaa
nähden hän joutuisi elättämään itseään siitä koko
elinikänsä, se kasvaisi orjantappuroita ja
ohdakkeita, kedon ruohoja hän joutuisi syömään.
Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää
sinun jälleen tuleman.
Me olemme ensimmäisten ihmisten jälkeläisiä, koko ihmiskunta on lähtöisin sieltä.
Omassa elämässämme huomaamme kaikki nuo piirteet.
Me syytämme omista pahoista teoistamme Jumalaa.
Häntä syytetään kaikesta pahasta mitä maailmassa
tapahtuu. Hän ei kuitenkaan ole pahan kiusatta-
vissa, hän on täydellinen rakkaus. Kuinka
hyvin hän on kaiken tehnyt, mutta me ihmiset
tuhoamme hänen luomistyötään kaikella tavalla.
Sodat ja saasteet, murhat, velhoudet, varkaudet
haureudet, vihat, katkeruus, ylpeys, sairaudet,
Jumalan pilkat jne. Kaikki tämä saastuttaa meitä,olemme aina kapinoimassa Jumala vastaan.
Siksi me emme tällaisina kelpaa Jumalalle, meidän
täytyy turvata Jeesuksen vanhurskauteen. Koska
hän oli ainoa, joka kelpasi syntiemme sovittajaksi, hän oli puhdas ja viaton. Hän otti
päälleen kaikkien meidän syntitaakkamme,
rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi.
Me kysymme, miksi Jumala ei estänyt meitä
lankeemasta syntiin? Hän varoitti siitä, mutta
ihminen ei totellut. Hän antoi ihmiselle myös
vapaan tahdon valita. Nytkin meillä on vapaa
tahto, saamme itse valita, mutta Jumalan puolelta
kaikki on valmista. Se on täytetty ristillä!
Sairaudesta haluaisin vielä lisätä, että alunperin ei ollut sairautta eikä kuolemaa,
ne tulivat syntiinlankeemuksessa meidän
vaivaksemme. Emme voi kiistää näiden asioiden
todellisuuta, koska synnin jäjet ovat aivan
silmiemme edessä. Lisäksi uskon, että
Jumala on oikeudenmukainen jokaista ihmistä
kohtaan ja hän kutsuu jokaista, hänelle kaikki
on mahdollista.Pienokaiset ovat ilman muuta
Jumalan omia,jos kuolevat, koska he eivät vielä
itse pysty päättämään ja tekemään valintoja.





ja ne

kunskap kirjoitti:

Paavali sanoi korittolaisille, ettei hän tullut
heidän tykö, puheen tai viisauden loistolla. Hän oli päättänyt olla heidän tykönään tuntematta
mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen ja hänet
ristiinnaulittuna. Hän sanoi olleensa heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
hänen puheensa ja saarnansa eivät olleet kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman
osoittamista, ettei korinttolaisten usko
perustuisi ihmisten viisauteen. Paavali sanoi
edelleen, ettei Jumalan valtakunta ole sanoissa
vaan voimassa. Jumala todistaa sanansa, sitä
seuraavien merkkien kautta.
Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessän he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä,
ja jos he juovat jotakin kuolettavaa ei se heitä
vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi.
Kun Jumala loi ihmisen, antoi hän ihmiselle
vapaan tahdon. Jumala ei luonut epätäydellistä
maailmaa, eikä epätäydellistä ihmistä. Kaikki
oli sangen hyvää. Oli raikkaat vedet, puhdas
ilma, vihantaa ruohoa ja ihania hedelmäpuita.
Jumala loi taivaalle valot erottamaan päivän yöstä, ne olivat myös merkkeinä osoittamassa
aikoja päiviä ja vuosia.Suurempi valo hallitsi
päivää ja pienempi hallitsi yötä, sekä tähdet.
Vedet hän laittoi vilisemään kaloja, linnut
taivaalle lentämään.Hän loi suuret merieläimet,
kaikki vedessä vilisevät olennot. Hän loi
karjaeläimet, matelijat ja metsäneläimet, kunkin laijinsa mukaan.Viimeiseksi kaikista hän loi
ihmisen.Hän oli täydellinen, koska hänet oli
luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Ihminen
sai vallita meren kalat, taivaan linnut, karjaeläimet, kaikki maan matelijat. Hän sai
seurustella Jumalan kanssa. Hän sai syödä
vapaasti kaikista paratiisin puista paitsi
hyvän-ja pahantiedon puusta. Sinä päivänä jona
hän siitä syö, pitää hänen kuolemalla kuoleman.
Jumala näki, ettei ensimmäisellä ihmisellä ollut
hyvä olla yksin ja hän teki hänelle vaimon.
Kaikki muu oli ihmisen, yksi ainoa kielto, älä
syö hyvän- ja pahantiedon puusta. Mutta ihminen
oli kuitenkin tottelematon, kun saatana tuli
kuiskutteleemaan ja valehtelemaan hänelle.Käärme
sanoi vaimolle: ette te suinkaan kuole, vaan Jumala tietää,sinä päivänä , jona te siitä syötte , aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja
pahan. Vaimon mielestä puusta oli hyvä syöda ja se oli ihana katsella, ja suloinen antamaan ymmärrystä, ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi miehellensä, ja myös hän söi. Silloin
aukenivat heidän molempain silmät ja he huomasivat olevansa alasti, ja he sitoivat yhteen
viikunapuun lehtiä ja tekivät niistä vyöverhot.
Ihminen oli ennen syntiinlankeemusta ollut alasti, eikä hän tarvinut hävennyt sitä. Hänellä ei ollut mitään syytä hävetä, koska kaikki oli kunnossa Jumalan ja ihmisen välillä. Kaikki on alastonta ja paljastettua Jumalan silmien edessä, jolle meidän täytyy tehdä tili omasta elämästämme.Alastomuus kuvaa sitä pahaa mitä
ihminen oli tehnyt ja hän koetti peittää alastomuutensa tekemällä itselleen vyöverhot. Hän oli tullut tuntemaan pahan.
Mies ja vaimo kuulivat, kuinka Jumala käyskenteli
paratiisin puiden seassa illan viileydessä, ja
he lymysivät paratiisin puiden sekaan. Eivät he
aikaisemmin lymyneet Jumalan kasvojen edestä.
Mutta Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle:
Missä olet? Hän vastasi: Minä kuulin sinun
askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin.
Jumala sanoi:Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti?
Etkö syönyt siitä puusta, josta kielsin sinua syömästä? Mies vastasi: Vaimo, jonka annoit
olemaan minun kanssani, antoi minulle, ja minä
söin. Hän alkoi jo syyttää Jumalaa, vaimosta jonka hän oli antanut, ei mennyt itseensä.
Herra Jumala sanoi vaimolle: Mitäs olet tehnyt?
Vaimo vastasi: Käärme petti minut, ja minä söin.
Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten
ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi
sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon
välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille: ja se on polkeva rikki sinun pääsi,
ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.
Siinä on kuvaus Jumalan pelastus suunnitelmasta.
Jeesus voitti omalla kuolemallaan synnin ja
kuoleman vallan, hän polki rikki käärmeen pään.
Ihminen joutui lähtemään pois paratiisista ja
koko elämä muuttui täysin erilaiseksi. Vaimo joutuisi synnyttämään kivulla lapsia. Maa oli
kirottu miehen tottelemattomuuden tähden. Vaivaa
nähden hän joutuisi elättämään itseään siitä koko
elinikänsä, se kasvaisi orjantappuroita ja
ohdakkeita, kedon ruohoja hän joutuisi syömään.
Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää
sinun jälleen tuleman.
Me olemme ensimmäisten ihmisten jälkeläisiä, koko ihmiskunta on lähtöisin sieltä.
Omassa elämässämme huomaamme kaikki nuo piirteet.
Me syytämme omista pahoista teoistamme Jumalaa.
Häntä syytetään kaikesta pahasta mitä maailmassa
tapahtuu. Hän ei kuitenkaan ole pahan kiusatta-
vissa, hän on täydellinen rakkaus. Kuinka
hyvin hän on kaiken tehnyt, mutta me ihmiset
tuhoamme hänen luomistyötään kaikella tavalla.
Sodat ja saasteet, murhat, velhoudet, varkaudet
haureudet, vihat, katkeruus, ylpeys, sairaudet,
Jumalan pilkat jne. Kaikki tämä saastuttaa meitä,olemme aina kapinoimassa Jumala vastaan.
Siksi me emme tällaisina kelpaa Jumalalle, meidän
täytyy turvata Jeesuksen vanhurskauteen. Koska
hän oli ainoa, joka kelpasi syntiemme sovittajaksi, hän oli puhdas ja viaton. Hän otti
päälleen kaikkien meidän syntitaakkamme,
rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi.
Me kysymme, miksi Jumala ei estänyt meitä
lankeemasta syntiin? Hän varoitti siitä, mutta
ihminen ei totellut. Hän antoi ihmiselle myös
vapaan tahdon valita. Nytkin meillä on vapaa
tahto, saamme itse valita, mutta Jumalan puolelta
kaikki on valmista. Se on täytetty ristillä!
Sairaudesta haluaisin vielä lisätä, että alunperin ei ollut sairautta eikä kuolemaa,
ne tulivat syntiinlankeemuksessa meidän
vaivaksemme. Emme voi kiistää näiden asioiden
todellisuuta, koska synnin jäjet ovat aivan
silmiemme edessä. Lisäksi uskon, että
Jumala on oikeudenmukainen jokaista ihmistä
kohtaan ja hän kutsuu jokaista, hänelle kaikki
on mahdollista.Pienokaiset ovat ilman muuta
Jumalan omia,jos kuolevat, koska he eivät vielä
itse pysty päättämään ja tekemään valintoja.





ja ne

Hyvin olet oppinut Raamattusi. Etkö silti näe noita kertomuksia enemmän symbolisina heijastuksina todellisuudesta kuin sellaisenaan totena? Kirjanoppineita on ollut aina, mutta kuinka moni näkee kirjoitetun sanan taakse? Olihan Jeesuksellakin omat sanansa sanottavanaan fariseuksista, jotka toitottivat pelkästään kirjoitettua totuutta.

Sinussa on väkevänä saarnaaja, jopa niin väkevänä että välillä itse asia tuntuu hukkuvan. Tai ehkä olen sokea ja kykenemätön ymmärtämään, voi olla niinkin - tai sanoisinko että jokatapauksessa niin on. Minä pyrin itsepintaisesti hahmottamaan olevaa todellisuutta ja Jumala-ihminen suhdetta. Eikö tätä suhdetta voi kuvata tässä ja nyt, vetoamatta taannoin kirjoitettuun tai luomistarinaan? Ymmärrän kyllä toisaalta senkin että jotta 'juoni' olisi olemassa, on oltava selittävä alkujohdanto.

Esiin nostamistani paradokseista otan tässä vielä uudelleen esiin yhden, tällä kertaa viitaten kirjoitukseesi: Jos jokainen sielu on itsellinen olio, riippumaton aiemmin eläneistä ihmisistä, niin miksi me kannamme ensimmäisten kahden ihmisen virhettä (hyvän ja pahan tiedon puun omena) ja joudumme tähän maailmaan emmekä Jumalan luokse? Eikö siis sielumme ole yhteydessä ihmisyyteen, eli taaksepäin? Jos kerta olemme syntyessämme täydellisiä, niin miksi silti joudumme tähän paikkaan?

Koen itse tuon luomistarinan siten, että kyse on Jumalasta itsestään. Jos Jumala luo täydellisen ihmisen omaksi kuvakseen, joka kuitenkin lankeaa syntiin, niin eikös jokin mennyt pieleen?

heimoha kirjoitti:

>>Se ei kuitenkaan muuta tätä keskustelun ydintä, eli kysymystä siitä mikä on Jumalan motiivi ja meidän tarkoituksemme.>että tietyillä ihmisillä on syntymästään asti asetettuna pelastusmahdollisuus, ja toisilla ei.

"Iankaikkisuus näkökulmasta katsottuna, elämä on tositteena, mitä, minä sinä, olemme todella, sen Jumala haluaa tietää."

Eli Jumala testaa meitä, koska ei tunne meitä? Onko Hän siis luonut jotain, jonka pitäisi olla täydellistä, mutta mitä Hän ei pohjimmiltaan tunne? Mitä jos - edelleenkin - me olemme Hänen kuviaan, joissa hän testaa itseään?

Tai seuraavanlainen paradoksi: Jos Jumala haluaa tietää millaisia me olemme todella, miksi jotkut sielut 'pääsevät helpommalla' ja toisia taas koetellaan hamaan loppuun asti? Mistä Hän näkee että 1 vuotias lapsi on valmis pois otettavaksi, mutta että 85 vuotiasta vanhusta pitää vielä koetella 10 vuotta jotta totuus hänestä paljastuisi?

"Ihminen pelastuu askel kerrallaan, jos oikeasti tunnnustaa synnin sen saa anteeksi ja se poistuu, toisin kuin kuoleman jälkeen, ei sitä mahdollisuutta taida olla."

Eikö Raamatun mukaan Jeesus sovittanutkaan syntejämme, niin että meille riittää uskominen siihen? Olemmeko silti riippuvaisia jokaisen syntimme tunnustamisesta (ripittäytymisestä), siten että jos kuolema kohtaa ennenkuin ehdimme parit pahat synnit tunnustaa, olemme hukassa? Jos elämä on testi ja kuolema tulee kohdalle satunnaisen yllättäen, ei tällaisessa ajattelussa ole järkeä.

"Täällä elämässä pelastumismahdollisuus on kaikilla, kysymys on vaan siitä, haluammeko pelastua."

Jos sielu elää ainutkertaisen elämän, niin miksi toisille ei edes tarjota mahdollisuutta? Olemmeko me, joille sitä on tarjottu, jotenkin valittuja? En halua uskoa sitä. Tämän ajattelun varassahan esim. Bush käy omaa ristiretkeään Irakissa.

"Kuolemanjälkeinen tila on meidän oma valinta, helvettikin taitaa olla sellainen että vain pelastuneista se näyttää helvetiltä. Tarkoitan sitä ettei syntinen kuitenkaan viihdy taivaassa."

Tässä tulee esiin jonkinlainen peruspahuus/-hyvyys ihmisessä, mikä on mustavalkoistuttanut mm. USAlaista ajattelua (edelliseen viitaten). Minä en haluaisi lähteä tällaiseen ajatteluun, vaan uskon, että me jokainen olemme Jumalan kuva ja siis pohjiltamme omaamme se hyvyyden ja sama-arvoisen kaipuun takaisin Jumala-yhteyteen (tai Jumaluuteen). Se tekee meistä jokaisesta prikulleen yhtä tärkeän ihmisenä.

"Kun katson peiliin, on minun vaikea uskoa, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jos kerran se ei ole totta, miksei kaikki muukin ole pelkkää pötyä?"

Teet siis päätelmän asiasta tutkiskelemalla omaa ulkomuotoasi. En minäkään usko, että me näytämme Jumalalta, mikä järki siinä olisi? Itse ajattelen jotakuinkin niin, että fyysinen ihminen on vain ruumis sielulle ja se sielu on Jumalan kuva.

"Mielestäni ei kannata uhrata ainuttakaan ajatusta asioille, joita ei voi ymmärtää ja joille ei mahda mitään."

Niinkuin vaikkapa kuolemalle?

Ihminen kirjoitti:

"Kun katson peiliin, on minun vaikea uskoa, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jos kerran se ei ole totta, miksei kaikki muukin ole pelkkää pötyä?"

Teet siis päätelmän asiasta tutkiskelemalla omaa ulkomuotoasi. En minäkään usko, että me näytämme Jumalalta, mikä järki siinä olisi? Itse ajattelen jotakuinkin niin, että fyysinen ihminen on vain ruumis sielulle ja se sielu on Jumalan kuva.

"Mielestäni ei kannata uhrata ainuttakaan ajatusta asioille, joita ei voi ymmärtää ja joille ei mahda mitään."

Niinkuin vaikkapa kuolemalle?

Kuoleman voi ymmärtää. Jos jokin tauti rouhasee tai joutuu vaikkapa sodassa menettämään henkensä, on se ymmärrettävää. Elämä jatkuu uusissa sukupolvissa.

Jorkka kirjoitti:

Kuoleman voi ymmärtää. Jos jokin tauti rouhasee tai joutuu vaikkapa sodassa menettämään henkensä, on se ymmärrettävää. Elämä jatkuu uusissa sukupolvissa.

Nin keho kyllä lähtee alta, sehän on selvä (puhutaan kuolemasta). Ihmisen kaipuuhan on ikuiseen elossapysymiseen. Meidän kehommehan ei voi sitä saavuttaa, mutta entäs se osa meistä mikä on tietoisuutta (sielu/henki)? Sen olemassa olosta kun on olemassa monenlaisia havaintoja (ihmisten omia henkilökohtaisia havaintoja erityisesti). Yleismaailmallisesti (jostain kumman syystä) hyväksytty ihminen=aivot ei sitä ikuista elossapysymistä kyllä mahdollista. Mutta entäs jos tämä teoria on täyttä bullshittiä? Aivoteoriat kun eivät todellakaan pysty selvittämäänkään edes ihmisen kyvykkyyttä eikä montaa muutakaan asiaa.
Kuvaan on astuttava silloin uusi "ulottuvuus". Jospa se kaipuu tosiaankin on sitä kaipuuta jumaluuteen (ikuiseen elossapysymiseen sieluna/henkenä). Eli tiedostamme (tai ainakin osa meistä) mitä olemme, mutta emme voi uskoa sitä koska havainnon tekeminen siitä (että olisimme henkinen olento) on hieman työläs, mutta ei mahdoton. Sen havainnonhan moni ihminen on tehnytkin (pystyvät palaamaan menneisyyteensä). En nyt puhu uskomisesta vaan ihmisen omakohtaisesta havainnoimisesta/kokemisesta näissä asioissa.

"Siis ihminen ei enää
ole täydellinen, vaan me olemme syntisten
ihmisten jälkeläisiä, meillä on synnin luonne
ja se on jatkuvassa kapinassa Jumalaa vastaan."

"Meidän tulee vastaan-
ottaa Jeesus omaksi Vapahtajaksemme."

Toisinsanoen, ihmislapsi on syntyessään syntinen. Jos hän ei ehdi ottaa Jeesusta vastaan, hän joutuu kadotukseen. Harmin paikka.

Hesekiel kirjoitti:

"Siis ihminen ei enää
ole täydellinen, vaan me olemme syntisten
ihmisten jälkeläisiä, meillä on synnin luonne
ja se on jatkuvassa kapinassa Jumalaa vastaan."

"Meidän tulee vastaan-
ottaa Jeesus omaksi Vapahtajaksemme."

Toisinsanoen, ihmislapsi on syntyessään syntinen. Jos hän ei ehdi ottaa Jeesusta vastaan, hän joutuu kadotukseen. Harmin paikka.

Kyllä hän ehtii, jos haluaa. Siihen tarvitaan
vain nöyryyttä, sitä että suostuu ymmärtämään,
että minä olen syntinen ihminen, ja uskoa että
se on totta mitä Raamattu sanoo. Tässä esimerkki
Raamatusta:Ei ole ketään vanhurskasta, ei
ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä,
ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet:
ei ole ketään,
joka tekee sitä, mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään.
Heidän kurkkunsa on avoin hauta,
kiellellänsä he pettävät,
kyykäärmeen myrkkyä
on heidän huultensa alla;;
heidän suunsa on täynnä
kirousta ja katkeruutta.
Heidän jalkansa ovat nopeat
vuodattamaan verta,
hävitys ja kurjuus
on heidän teillänsä
ja rauhan teitä he eivät tunne.
Ei ole Jumalan pelko
heidän silmäinsä edessä.Room.3:10-18
Tuo on kuvaus ihmisluonteesta, heti kun alkaa
tulla ymmärrystä päähän, jo pienestä pitäen
ihminen on paha. En nyt puhu vauvoista, he eivät
vielä ymmärrä maailman pahuudesta , itseasiassa
sellaisia meidän tulisi olla kun he ovat,
mutta jokainen tietää itsestään, että emme ole.
Jossakin vaiheessa ihminen oppii valitsemaan
hyvän ja pahan. Muistan omasta lapsuudestani
joitakin kertoja, jolloin ihan selvästi muistan
ajatelleeni, että tein väärin, olin aika pieni,
kun aloin ymmärtämään. Mutta lapset ovat kyllä
lähempänä Jumalaa kuin aikuiset, he uskovat kun
heille kerrotaan Raamatusta, vilpittömin sydämin,
he eivät liikaa järkeile. Usko on uskomista
Jumalan ilmoitukseen, luottamista siihen, että
mitä hän lupaa sen se todella täyttää
. Jumala
palkitsee ne jotka uskovat, ihminen saa täyden
varmuuden, että hän on olemassa. Minä olen
saanut uskonvarmuuden, ja luotan täysin Jumalan
olemassaoloon , en epäile hetkeäkään. Jeesus
on uskon alkaja ja antaja.
Epäusko on suurin synti, sehän nähtiin jo
Eedenin puutarhassa, ihminen alkoi kuunnella
saatanan valheita, kun hän sanoi:
"Onko Jumala todellakin sanonut:´Älkää syökö
kaikista paratiisin puista´?"
Niin vaimo vastasi käärmeelle:"Me saamme syödä
muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä
paratiisia, on Jumala sanonut:´Älkää syökö siitä,
älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi´."
Niin käärme sanoi vaimolle:"Ette suinkaan kuole;
vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne,
ja te tulette niinkuin Jumala tietämään
hyvän ja pahan".
Ja vaimio näki, että siitä puusta oli hyvä syödä
ja että se oli ihana katsella ja suloinen
puu antamaan ymmärrystä:
ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös
miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
Saatana on tuhansien juonien mestari, hän osaa
valehtelun täydellisesti, hän varastaa tappaa ja tuhoaa.
Hän sai kaikki näyttämään niin houkuttelevalta.
Ihminen on kaikkina aikoina uskonut sen valheet.
Otetaan vaikka esimerkiksi huumeet. Sanotaan,
että siitä tulee hyvä tunne, rentouttava olo.
No ihminen uskoo ja aloitta kokeilun, siitä
saa lyhytaikaista nautintoa, mutta vaikutus
lakkaa ja pitäisi taas saada hyvä olo, kierre
jatkuu ja saattaa lopuksi päättyä kuolemaan.
Tuo on juuri se mihin saatana tähtää hän antaa
sitä lyhytaikaista nautintoa, sitten ihmisestä
tulee asian orja ja lopuksi sen päämäärä on
tappaa ihminen . Tätä peliä se pitää jokaisella
elämä aluella. Jokainen nielee jonkun koukun,
useampiakin. Kaikki eivät käytä huumeita, eivät
juo. Toiset tappavat, toiset varastavat, valehte-
levat, vihaavat, ovat katkeria, palvovat
epäjumalia, ovat haureellisia, pilkkaavat jne....
Esimerkkejä löytyy ihan loputtomiin, meistä
kaikista löytyy tuota kauheata saastaa.
Voisimmeko me sellaisina mennä taivaaseen,
Pyhän Jumalan kasvojen eteen ja jäädä sinne.
Ei kyllä parannus on tehtävä, ja Jeesuksen
veren täytyy pestä meidät puhtaaksi synnistä,
muutoin jäämme porttien ulkopuolelle.
Siis, jos on todellista halua, niin kyllä
ehtii, mutta muista se on armoa sinua kohtaan,
sinne et pääse "omiin hyviin tekoihisi" luottaen.
Edellisessä kerroin kuinka voit rukoilla.

kunskap kirjoitti:

Kyllä hän ehtii, jos haluaa. Siihen tarvitaan
vain nöyryyttä, sitä että suostuu ymmärtämään,
että minä olen syntinen ihminen, ja uskoa että
se on totta mitä Raamattu sanoo. Tässä esimerkki
Raamatusta:Ei ole ketään vanhurskasta, ei
ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä,
ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet:
ei ole ketään,
joka tekee sitä, mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään.
Heidän kurkkunsa on avoin hauta,
kiellellänsä he pettävät,
kyykäärmeen myrkkyä
on heidän huultensa alla;;
heidän suunsa on täynnä
kirousta ja katkeruutta.
Heidän jalkansa ovat nopeat
vuodattamaan verta,
hävitys ja kurjuus
on heidän teillänsä
ja rauhan teitä he eivät tunne.
Ei ole Jumalan pelko
heidän silmäinsä edessä.Room.3:10-18
Tuo on kuvaus ihmisluonteesta, heti kun alkaa
tulla ymmärrystä päähän, jo pienestä pitäen
ihminen on paha. En nyt puhu vauvoista, he eivät
vielä ymmärrä maailman pahuudesta , itseasiassa
sellaisia meidän tulisi olla kun he ovat,
mutta jokainen tietää itsestään, että emme ole.
Jossakin vaiheessa ihminen oppii valitsemaan
hyvän ja pahan. Muistan omasta lapsuudestani
joitakin kertoja, jolloin ihan selvästi muistan
ajatelleeni, että tein väärin, olin aika pieni,
kun aloin ymmärtämään. Mutta lapset ovat kyllä
lähempänä Jumalaa kuin aikuiset, he uskovat kun
heille kerrotaan Raamatusta, vilpittömin sydämin,
he eivät liikaa järkeile. Usko on uskomista
Jumalan ilmoitukseen, luottamista siihen, että
mitä hän lupaa sen se todella täyttää
. Jumala
palkitsee ne jotka uskovat, ihminen saa täyden
varmuuden, että hän on olemassa. Minä olen
saanut uskonvarmuuden, ja luotan täysin Jumalan
olemassaoloon , en epäile hetkeäkään. Jeesus
on uskon alkaja ja antaja.
Epäusko on suurin synti, sehän nähtiin jo
Eedenin puutarhassa, ihminen alkoi kuunnella
saatanan valheita, kun hän sanoi:
"Onko Jumala todellakin sanonut:´Älkää syökö
kaikista paratiisin puista´?"
Niin vaimo vastasi käärmeelle:"Me saamme syödä
muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä
paratiisia, on Jumala sanonut:´Älkää syökö siitä,
älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi´."
Niin käärme sanoi vaimolle:"Ette suinkaan kuole;
vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne,
ja te tulette niinkuin Jumala tietämään
hyvän ja pahan".
Ja vaimio näki, että siitä puusta oli hyvä syödä
ja että se oli ihana katsella ja suloinen
puu antamaan ymmärrystä:
ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös
miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
Saatana on tuhansien juonien mestari, hän osaa
valehtelun täydellisesti, hän varastaa tappaa ja tuhoaa.
Hän sai kaikki näyttämään niin houkuttelevalta.
Ihminen on kaikkina aikoina uskonut sen valheet.
Otetaan vaikka esimerkiksi huumeet. Sanotaan,
että siitä tulee hyvä tunne, rentouttava olo.
No ihminen uskoo ja aloitta kokeilun, siitä
saa lyhytaikaista nautintoa, mutta vaikutus
lakkaa ja pitäisi taas saada hyvä olo, kierre
jatkuu ja saattaa lopuksi päättyä kuolemaan.
Tuo on juuri se mihin saatana tähtää hän antaa
sitä lyhytaikaista nautintoa, sitten ihmisestä
tulee asian orja ja lopuksi sen päämäärä on
tappaa ihminen . Tätä peliä se pitää jokaisella
elämä aluella. Jokainen nielee jonkun koukun,
useampiakin. Kaikki eivät käytä huumeita, eivät
juo. Toiset tappavat, toiset varastavat, valehte-
levat, vihaavat, ovat katkeria, palvovat
epäjumalia, ovat haureellisia, pilkkaavat jne....
Esimerkkejä löytyy ihan loputtomiin, meistä
kaikista löytyy tuota kauheata saastaa.
Voisimmeko me sellaisina mennä taivaaseen,
Pyhän Jumalan kasvojen eteen ja jäädä sinne.
Ei kyllä parannus on tehtävä, ja Jeesuksen
veren täytyy pestä meidät puhtaaksi synnistä,
muutoin jäämme porttien ulkopuolelle.
Siis, jos on todellista halua, niin kyllä
ehtii, mutta muista se on armoa sinua kohtaan,
sinne et pääse "omiin hyviin tekoihisi" luottaen.
Edellisessä kerroin kuinka voit rukoilla.

Kirjoitat pitkästi hyvä 'kunskap'. Olet hyvä kristitty ja lainaat Raamattua paljon, eli lienet perehtynyt hyvin sen sanomaan. Se on ihailtaava, koska koen että sinussa kristinuskon sanoma toteutuu hyvällä tavalla.

Jos vain olisin pragmatismiin taipuvainen, lähtisin kyllä kelkkaasi. Koska onko loppujen lopuksi suurempaa iloa kuin kuolla yhdessä vahvan uskonsa kanssa. Kuolla niin että tietää elämän vielä jatkuvan onnelassa. Se on ihailtavaa.

Silti haluaisin kysyä: Salliiko sinun näkemäsi Jumala ihmiselle yhtään epäilystä tai kysymyksiä? Tuleeko meidän uskoa sokeasti, jotta pelastuisimme? Onko jokainen pienenpieni epäilys tai vaikkapa uteliaisuus Jumalasta itsestään saatanallinen käärme sydämessämme? Eikö Jumala antanut meille korkeamman tietoisuuden, jotta voisimme ihmetellä ja kysellä? Entä tuleeko meidän luottaa toisten ihmisten sanomisiin, jos kerta ihminen on pohjimmiltaan paha ja saatana ovelaakin ovelampi? Eikö etsivän pidä löytää ja kysyjälle lopulta vastataan? Milloin me tiedämme löytäneemme, onhan maailma pullollaan niitä, jotka väittävät löytäneensä ihan eri totuuden ja rauhan.

Tunnen matematiikan ja fysiikan, jotka ovat ihmisten keksimiä vastauksia siihen mitä me silmillämme näemme ja korvillamme kuulemme. Ne ovat uteliaiden ihmisten selityksiä, enkä voi nähdä niissä mitään pahaa. Tietynlainen pahuus on siinä, jos uskoo että tämmöiset ihmisten selitykset ovat kaikki kaikessa.

Ihminen kirjoitti:

Kirjoitat pitkästi hyvä 'kunskap'. Olet hyvä kristitty ja lainaat Raamattua paljon, eli lienet perehtynyt hyvin sen sanomaan. Se on ihailtaava, koska koen että sinussa kristinuskon sanoma toteutuu hyvällä tavalla.

Jos vain olisin pragmatismiin taipuvainen, lähtisin kyllä kelkkaasi. Koska onko loppujen lopuksi suurempaa iloa kuin kuolla yhdessä vahvan uskonsa kanssa. Kuolla niin että tietää elämän vielä jatkuvan onnelassa. Se on ihailtavaa.

Silti haluaisin kysyä: Salliiko sinun näkemäsi Jumala ihmiselle yhtään epäilystä tai kysymyksiä? Tuleeko meidän uskoa sokeasti, jotta pelastuisimme? Onko jokainen pienenpieni epäilys tai vaikkapa uteliaisuus Jumalasta itsestään saatanallinen käärme sydämessämme? Eikö Jumala antanut meille korkeamman tietoisuuden, jotta voisimme ihmetellä ja kysellä? Entä tuleeko meidän luottaa toisten ihmisten sanomisiin, jos kerta ihminen on pohjimmiltaan paha ja saatana ovelaakin ovelampi? Eikö etsivän pidä löytää ja kysyjälle lopulta vastataan? Milloin me tiedämme löytäneemme, onhan maailma pullollaan niitä, jotka väittävät löytäneensä ihan eri totuuden ja rauhan.

Tunnen matematiikan ja fysiikan, jotka ovat ihmisten keksimiä vastauksia siihen mitä me silmillämme näemme ja korvillamme kuulemme. Ne ovat uteliaiden ihmisten selityksiä, enkä voi nähdä niissä mitään pahaa. Tietynlainen pahuus on siinä, jos uskoo että tämmöiset ihmisten selitykset ovat kaikki kaikessa.

Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te
löydätte; kolkuttakaa niin teille avataan.
Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja
kolkuttavalle avataan. Toivotan sinulle siunausta
etsinnässäsi! Tottakai sinulla on oikeus kysellä
asioita ja punnita niitä, kyllä Jumala tuntee
sinut, hän tuntee sinut läpikotaisin.
Olihan Saulus Tarsolainen, eli Paavali, Jeesuksen seuraajien vainooja ja hän uskoi
asiansa olevan oikea. Kunnes Jeesus ilmestyi hänelle Damaskon tiellä ja hänestä tuli
Jeesuksen seuraaja. En minä voi muuta kuin kertoa
ja sinun tulee itse tehdä ratkaisusi. Joku
muu osaisi paljon paremmin, mutta ei se ole kiinni hienoista sanoista, vaan Jumalan sana
on se ,joka tekee tehtävänsä ihmisen sydämessä.
Mutta jos rohkenet lukea Raamattua, aloita
vaikka alusta, luet vaan, niin kyllä tulet
huomaamaan, että tapahtuu. Et sitten
enää tarvitse ihmisten todistusta, vaan Jumala
puhuttelee sinua henkilökohtaisesti oman sanansa
kautta. Jumalalla on niin paljon erilaisia
tapoja toimia, ja jokaisella yksilöllä on
oma kutsunsa. Mutta Jumala on muuttumaton
ja hänen sanansa on aina luotettava, hän ei sitä
muuta, se kestää. Herran sana on horjumaton.
Toivon sydämestäni, että et lopeta etsintääsi!
uskon että Jumala kutsuu sinua ja että olet
hänen puhuttelussaan. Pidä sitä pelkkänä
ilona!

kunskap kirjoitti:

Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te
löydätte; kolkuttakaa niin teille avataan.
Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja
kolkuttavalle avataan. Toivotan sinulle siunausta
etsinnässäsi! Tottakai sinulla on oikeus kysellä
asioita ja punnita niitä, kyllä Jumala tuntee
sinut, hän tuntee sinut läpikotaisin.
Olihan Saulus Tarsolainen, eli Paavali, Jeesuksen seuraajien vainooja ja hän uskoi
asiansa olevan oikea. Kunnes Jeesus ilmestyi hänelle Damaskon tiellä ja hänestä tuli
Jeesuksen seuraaja. En minä voi muuta kuin kertoa
ja sinun tulee itse tehdä ratkaisusi. Joku
muu osaisi paljon paremmin, mutta ei se ole kiinni hienoista sanoista, vaan Jumalan sana
on se ,joka tekee tehtävänsä ihmisen sydämessä.
Mutta jos rohkenet lukea Raamattua, aloita
vaikka alusta, luet vaan, niin kyllä tulet
huomaamaan, että tapahtuu. Et sitten
enää tarvitse ihmisten todistusta, vaan Jumala
puhuttelee sinua henkilökohtaisesti oman sanansa
kautta. Jumalalla on niin paljon erilaisia
tapoja toimia, ja jokaisella yksilöllä on
oma kutsunsa. Mutta Jumala on muuttumaton
ja hänen sanansa on aina luotettava, hän ei sitä
muuta, se kestää. Herran sana on horjumaton.
Toivon sydämestäni, että et lopeta etsintääsi!
uskon että Jumala kutsuu sinua ja että olet
hänen puhuttelussaan. Pidä sitä pelkkänä
ilona!

En malta olla kysymättä, kun tunnet matematiikan
ja fysiikan, voisitko päätellä jotain seuraavista
jakeista?
Kuka on kourallaan mitannut vedet
ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat?
Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun,
puntarilla punninnut vuoret,
vaaálla kukkulat?
Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon
uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa´assa.
Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekanjyvän.
Jes.40:12,15
Entä Nooan arkki, minkä kokoinen se oli?
Tee itsellesi arkki honkapuista, rakenna arkki
täyteen kammioita, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
Ja näin on sinun se rakennettava:
kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus,
viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolme-
kymmentä kyynärää sen korkeus.
Tee arkkiin valoaukko, ja tee se kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen;
rakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen,
keskimmäinen ja ylimmäinen.1Moos.6:14-16
Olisi tosi mielenkiintoista saada kuulla
osaatko päätellä, jotain mielenkiintoista
näistä jakeista, kun taidat matematiikan ja
fysiikan. Itse olen aina ollut huono näissä
aineissa.

kunskap kirjoitti:

En malta olla kysymättä, kun tunnet matematiikan
ja fysiikan, voisitko päätellä jotain seuraavista
jakeista?
Kuka on kourallaan mitannut vedet
ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat?
Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun,
puntarilla punninnut vuoret,
vaaálla kukkulat?
Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon
uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa´assa.
Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekanjyvän.
Jes.40:12,15
Entä Nooan arkki, minkä kokoinen se oli?
Tee itsellesi arkki honkapuista, rakenna arkki
täyteen kammioita, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
Ja näin on sinun se rakennettava:
kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus,
viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolme-
kymmentä kyynärää sen korkeus.
Tee arkkiin valoaukko, ja tee se kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen;
rakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen,
keskimmäinen ja ylimmäinen.1Moos.6:14-16
Olisi tosi mielenkiintoista saada kuulla
osaatko päätellä, jotain mielenkiintoista
näistä jakeista, kun taidat matematiikan ja
fysiikan. Itse olen aina ollut huono näissä
aineissa.

Vastaan näihin nyt ihan vain mittoja arvioiden.

"Kuka on kourallaan mitannut vedet
ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat?
Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun,
puntarilla punninnut vuoret,
vaaálla kukkulat?
Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon
uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa´assa.
Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekanjyvän.
Jes.40:12,15"

Tässähän nyt lähinnä leikitellään sillä, miten Jumalalle meidän suureksi kokemat mittasuhteet ovat kovin vähäisiä. Koura ja vaaksa ovat perusmittasuureita jotka lähtevät omista ulottuvuuksistamme, näin Jumalan ulottuvuudet kattavat maailmamme suuruisia kokonaisuuksia. Ja näin edelleen.

"Entä Nooan arkki, minkä kokoinen se oli?
Tee itsellesi arkki honkapuista, rakenna arkki
täyteen kammioita, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
Ja näin on sinun se rakennettava:
kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus,
viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolme-
kymmentä kyynärää sen korkeus.
Tee arkkiin valoaukko, ja tee se kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen;
rakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen,
keskimmäinen ja ylimmäinen.1Moos.6:14-16"


1 kyynärä = 2 jalkaa = 24 tuumaa = 59,4 cm

Pituus: 300 kyynärää = 178,2 metriä
Leveys: 50 kyynärää = 29,7 metriä
Korkeus: 30 kyynärää = 17,82 metriä

Koko on siis osapuilleen sama kuin Viking Isabellalla. Mielenkiintoistahan tuossa on se, että mittasuhteet (pituus:leveys:korkeus) on erittäin lähellä nykylaivojen perusmittasuihteita.

Ihminen kirjoitti:

Vastaan näihin nyt ihan vain mittoja arvioiden.

"Kuka on kourallaan mitannut vedet
ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat?
Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun,
puntarilla punninnut vuoret,
vaaálla kukkulat?
Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon
uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa´assa.
Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekanjyvän.
Jes.40:12,15"

Tässähän nyt lähinnä leikitellään sillä, miten Jumalalle meidän suureksi kokemat mittasuhteet ovat kovin vähäisiä. Koura ja vaaksa ovat perusmittasuureita jotka lähtevät omista ulottuvuuksistamme, näin Jumalan ulottuvuudet kattavat maailmamme suuruisia kokonaisuuksia. Ja näin edelleen.

"Entä Nooan arkki, minkä kokoinen se oli?
Tee itsellesi arkki honkapuista, rakenna arkki
täyteen kammioita, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
Ja näin on sinun se rakennettava:
kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus,
viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolme-
kymmentä kyynärää sen korkeus.
Tee arkkiin valoaukko, ja tee se kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen;
rakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen,
keskimmäinen ja ylimmäinen.1Moos.6:14-16"


1 kyynärä = 2 jalkaa = 24 tuumaa = 59,4 cm

Pituus: 300 kyynärää = 178,2 metriä
Leveys: 50 kyynärää = 29,7 metriä
Korkeus: 30 kyynärää = 17,82 metriä

Koko on siis osapuilleen sama kuin Viking Isabellalla. Mielenkiintoistahan tuossa on se, että mittasuhteet (pituus:leveys:korkeus) on erittäin lähellä nykylaivojen perusmittasuihteita.

Kiitos hienosta vastauksesta. Noista Jumalan
antamista lahjoista on hyötyä muillekin,
kun niitä käyttää oikein.
Tutkijat ihmettelevät, mikä hävitti niin suuren
määrän eläimiä kerralla.Tästä on tullut joku
ohjelma äskettäin. Tässä kuvaus joka sopii hyvin.
Sillon tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli
neljänäkymmenenä päivänä;
ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että
se kohosi korkealle maasta.
Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti
maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.
Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä,
niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan
alla peittyivät.Viisitoista kyynärää vesi nousi
vuorten yli, niin että ne peittyivät.
Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä
liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja
kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä
kaikki ihmiset.
Kaikki joiden sieraimissa oli elämän hengen
henkäys, kaikki, jotka elivät kuivalla maalla,
kuolivat.
Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan
päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös
karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut, ne
hävisivat maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne,
jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät
henkiin.
Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisi-
kymmentä päivää.
Kaikki tämä tuli ihmiskunnan päälle sen
syntisyyden tähden; Jumala vihaa syntiä, mutta
rakastaa syntisiä. Hän olisi halunut säästää
ihmiset ja lähetti Nooan saarnaamaan heille,
että olisi tehtävä parannus. Mutta ihmiset
eivät ottaneet vastaan tuota sanomaa. Nooa
saarnasi heille 120 vuotta, niin ettei voi sanoa,
etteikö Jumala ollut pitkämielinen heitä kohtaan.
Kun Jumala katseli ihmisiä näki hän ihmisten
suuren pahuuden, että kaikki heidän sydämensä
aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa
ainoastaan pahat ja hän katui tehneensä ihmiset,
ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.
Ja Herra sanoi:
Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin,
sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan
linnut, sillä minä kadun ne tehneeni.
Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.
Noaa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja
nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.
Ainoastaan kahdeksan ihmistä pelastui.
Meillä on yhä sama muutumaton Jumala, hän ei
sanojansa muuta. Hän näkee ihmisten pahat
teot ja odottaa , että ihmiset kaikkialla
tekisivät parannuksen, kääntyisivät hänen
puoleensa hänellä on paljon armoa meitä kohtaan,
mutta jossain vaiheessa armonaika päättyy.
Nyt meillä kaikilla on vielä mahdollisuus,
nyt on armonpäivä.

kunskap kirjoitti:

Kiitos hienosta vastauksesta. Noista Jumalan
antamista lahjoista on hyötyä muillekin,
kun niitä käyttää oikein.
Tutkijat ihmettelevät, mikä hävitti niin suuren
määrän eläimiä kerralla.Tästä on tullut joku
ohjelma äskettäin. Tässä kuvaus joka sopii hyvin.
Sillon tuli vedenpaisumus maan päälle, tuli
neljänäkymmenenä päivänä;
ja vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että
se kohosi korkealle maasta.
Ja vedet saivat vallan ja paisuivat suuresti
maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.
Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä,
niin että kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan
alla peittyivät.Viisitoista kyynärää vesi nousi
vuorten yli, niin että ne peittyivät.
Silloin hukkui kaikki liha, joka maan päällä
liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja
kaikki pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä
kaikki ihmiset.
Kaikki joiden sieraimissa oli elämän hengen
henkäys, kaikki, jotka elivät kuivalla maalla,
kuolivat.
Niin Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan
päällä olivat, niin hyvin ihmiset kuin myös
karjaeläimet, matelijat ja taivaan linnut, ne
hävisivat maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne,
jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät
henkiin.
Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisi-
kymmentä päivää.
Kaikki tämä tuli ihmiskunnan päälle sen
syntisyyden tähden; Jumala vihaa syntiä, mutta
rakastaa syntisiä. Hän olisi halunut säästää
ihmiset ja lähetti Nooan saarnaamaan heille,
että olisi tehtävä parannus. Mutta ihmiset
eivät ottaneet vastaan tuota sanomaa. Nooa
saarnasi heille 120 vuotta, niin ettei voi sanoa,
etteikö Jumala ollut pitkämielinen heitä kohtaan.
Kun Jumala katseli ihmisiä näki hän ihmisten
suuren pahuuden, että kaikki heidän sydämensä
aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa
ainoastaan pahat ja hän katui tehneensä ihmiset,
ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.
Ja Herra sanoi:
Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin,
sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan
linnut, sillä minä kadun ne tehneeni.
Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä.
Noaa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja
nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.
Ainoastaan kahdeksan ihmistä pelastui.
Meillä on yhä sama muutumaton Jumala, hän ei
sanojansa muuta. Hän näkee ihmisten pahat
teot ja odottaa , että ihmiset kaikkialla
tekisivät parannuksen, kääntyisivät hänen
puoleensa hänellä on paljon armoa meitä kohtaan,
mutta jossain vaiheessa armonaika päättyy.
Nyt meillä kaikilla on vielä mahdollisuus,
nyt on armonpäivä.

Sillä ei Jumala, säästänyt enkeleitä, jotka
syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen,
pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota
varten säilytettäviksi.
Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka
varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä
seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen
tulla jumalattomain maailman päälle.
Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran
kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne
varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalatto-
masti elävät.2 Piet.2:4-6

kunskap kirjoitti:

Sillä ei Jumala, säästänyt enkeleitä, jotka
syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen,
pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota
varten säilytettäviksi.
Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka
varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä
seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen
tulla jumalattomain maailman päälle.
Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran
kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne
varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalatto-
masti elävät.2 Piet.2:4-6

Näen fariseuksien haamun

Kysyin sinulta Nita, mitä muutosta on tapahtunut
ihmiskunnassa, siis parmpaan suuntaan. Jos
tutkii historiaa huomaa, että ihmiset ovat aina
olleet samanlaisia, Aina on ollut kaikkia
tätä samaa pahuutta, köyhyyttä, kurjuutta,
päihteiden käyttöä, moraalittomuutta,
aviorikoksia, pettämistä, valehtelemista,
kateutta, ylpeyttä, vihaa, murhaamista,
tappamista, sotaa, sortoa, väkivaltaa,
epäjumalain palvomista, itsekkyyttä jne. jne.
Kuinka monta miljoonaa vuotta täytyy vielä
kulua, että vihdoin olisi kehitys tapahtunut?
Ei taida onnistua, omin voimin, eikä jälleen-
syntymälläkään. Sellaista ei tietenkään edes
ole, se on sielunvihollisen suuri valhe
ihmisille!
Kun katselee ympärilleen ja tarkastelee
omaa itseään rehellisesti, uskaltaa katsoa
omia virheitää ja omaa pahuuttaan, niin eipä
ole kehumista. Ainoastaan Kristus voi muuttaa
ihmistä, hänen valonsa paljastaa sydämen
salaisemmatkin ajatukset.

kunskap kirjoitti:

Kysyin sinulta Nita, mitä muutosta on tapahtunut
ihmiskunnassa, siis parmpaan suuntaan. Jos
tutkii historiaa huomaa, että ihmiset ovat aina
olleet samanlaisia, Aina on ollut kaikkia
tätä samaa pahuutta, köyhyyttä, kurjuutta,
päihteiden käyttöä, moraalittomuutta,
aviorikoksia, pettämistä, valehtelemista,
kateutta, ylpeyttä, vihaa, murhaamista,
tappamista, sotaa, sortoa, väkivaltaa,
epäjumalain palvomista, itsekkyyttä jne. jne.
Kuinka monta miljoonaa vuotta täytyy vielä
kulua, että vihdoin olisi kehitys tapahtunut?
Ei taida onnistua, omin voimin, eikä jälleen-
syntymälläkään. Sellaista ei tietenkään edes
ole, se on sielunvihollisen suuri valhe
ihmisille!
Kun katselee ympärilleen ja tarkastelee
omaa itseään rehellisesti, uskaltaa katsoa
omia virheitää ja omaa pahuuttaan, niin eipä
ole kehumista. Ainoastaan Kristus voi muuttaa
ihmistä, hänen valonsa paljastaa sydämen
salaisemmatkin ajatukset.

aina on ollut, ja on varmasti oleva mainitsemiasi paheita ja väkivaltaisuuksia maailmassa .(onko köyhyys pahuutta? ja kurjuus? se ehkä on seuraus pahuudesta, mutta meni kai saivarteluksi, )
. En tiedä oletko huomannut, mutta viime vuosina on ihmisille tullut tarve löytää jotain parempaa elämästä kuin raha ja menestys ym. aineellinen hyvä. Kaikenlainen henkisen oivaltamisen tarve on lisääntynyt ja hyvinvointia etsitään omasta itsestä, luonnosta ja kaikenlaisista kulteista.
Lukee mitä tahansa lehtiä( en tarkoita lööppi, tai juorulehtiä) niissä puhutaan, sisäisen rauhan etsinnästä, henkisen tasapainon saavuttamisesta ,mietiskelyllä ja muilla keinoilla. Ehkä se on vähemmistö, mutta alku kuitenkin.
Tiedän että nyt ajattelet; uskonto ja raamattuhan sen kaiken tarjoaa. Ehkäpä, mutta kaikki eivät pysty niin voimakkaasti uskomaan, että ymmärtäisivät tämän raamatusta.
Raamatusta on vuosien varrella niin paljon kiistelty että sen mahdollinen sanoma on käynyt epäselväksi. Raamattu on niin monta kertaa käännetty ja väännetty vuosien aikana, kuka enää tietää miten asiat ovat, tai olivat. Siitä on tullut, tai onko aina ollutkin, satu aikuisille. Kaikissa saduissa on hyviä ja huonoja opetuksia. Mielestäni raamatusta pitää osata poimia ne hyvät ja vain hyvää tarkoittavat asiat. Raamattu on hyvin väkivaltainen ja kostonhaluinen kirja. Sehän on ihmisten kirjoittama ja muistiin panema.(ja ihmisethän ovat mainitsemiesi ”syntien ”tapaisia ), miksi siis kirjoitus olisi erilainen. Etenkin vanhatestamentti
Uusitestamentti antaakin jo ihmisille vähän toivoa. Jeesus oli todellisuutta, hän oli puusepän poika, ja ihminen, joka julisti lähimmäisen rakkautta ja ihmisen moraalia.
Hänelle kyllä olisi töitä nykymaailmassakin. Se on raamatun osa jonka voi uskoa ja omaksua helpommin ja yrittää elää sen mukaan.
ehkä ihmiskunnalla on vielä toivoa…kaikki eivät ole pahoja, useimmat vain hämmentyneitä, miksi olemme vielä täällä, mitä pitäisi tehdä? Miten elää?

niitta kirjoitti:

aina on ollut, ja on varmasti oleva mainitsemiasi paheita ja väkivaltaisuuksia maailmassa .(onko köyhyys pahuutta? ja kurjuus? se ehkä on seuraus pahuudesta, mutta meni kai saivarteluksi, )
. En tiedä oletko huomannut, mutta viime vuosina on ihmisille tullut tarve löytää jotain parempaa elämästä kuin raha ja menestys ym. aineellinen hyvä. Kaikenlainen henkisen oivaltamisen tarve on lisääntynyt ja hyvinvointia etsitään omasta itsestä, luonnosta ja kaikenlaisista kulteista.
Lukee mitä tahansa lehtiä( en tarkoita lööppi, tai juorulehtiä) niissä puhutaan, sisäisen rauhan etsinnästä, henkisen tasapainon saavuttamisesta ,mietiskelyllä ja muilla keinoilla. Ehkä se on vähemmistö, mutta alku kuitenkin.
Tiedän että nyt ajattelet; uskonto ja raamattuhan sen kaiken tarjoaa. Ehkäpä, mutta kaikki eivät pysty niin voimakkaasti uskomaan, että ymmärtäisivät tämän raamatusta.
Raamatusta on vuosien varrella niin paljon kiistelty että sen mahdollinen sanoma on käynyt epäselväksi. Raamattu on niin monta kertaa käännetty ja väännetty vuosien aikana, kuka enää tietää miten asiat ovat, tai olivat. Siitä on tullut, tai onko aina ollutkin, satu aikuisille. Kaikissa saduissa on hyviä ja huonoja opetuksia. Mielestäni raamatusta pitää osata poimia ne hyvät ja vain hyvää tarkoittavat asiat. Raamattu on hyvin väkivaltainen ja kostonhaluinen kirja. Sehän on ihmisten kirjoittama ja muistiin panema.(ja ihmisethän ovat mainitsemiesi ”syntien ”tapaisia ), miksi siis kirjoitus olisi erilainen. Etenkin vanhatestamentti
Uusitestamentti antaakin jo ihmisille vähän toivoa. Jeesus oli todellisuutta, hän oli puusepän poika, ja ihminen, joka julisti lähimmäisen rakkautta ja ihmisen moraalia.
Hänelle kyllä olisi töitä nykymaailmassakin. Se on raamatun osa jonka voi uskoa ja omaksua helpommin ja yrittää elää sen mukaan.
ehkä ihmiskunnalla on vielä toivoa…kaikki eivät ole pahoja, useimmat vain hämmentyneitä, miksi olemme vielä täällä, mitä pitäisi tehdä? Miten elää?

Moni sanoo nuo samat sanat Raamatusta, jotka
kirjoitit. Usein he ovat ihmisiä, jotka eivät
koskaan ole edes kunnolla lukeneet Raamattua,
heillä on vain ennakkokäsitys asiasta.
Raamattu on siitä ihmeellinen kirja, että kun
sitä alkaa lukea, vaikka ei edes ymmärrä,
se alkaa koskettaa sisäistä ihmistä.
Niin kävi minulle aikoinaan, rupesin lukemaan
Raamattua ihan alusta, enhän paljoa ymmärtänyt
mutta luin silti. Mitä pitemmälle olin päässyt,
kosketti se minun sisintäni, minusta tuli
Jumalaa kaipaava ihminen, vaikka en sitä
itse kunnolla ymmärtänyt. Jumala johdatti
tielleni muutaman uskovan ja he näyttivät
minulle, että tarvitsen pelastusta. En itse edes
ymmärtänyt, että ihmisen täytyy pelastua,
en ollut aikaisemmin kuullut sellaisesta.
Mutta se sana pelastus, oli kuin miekka joka
osui suoraan sydämeeni, tiesin että tarvitsen
sitä. Puolestani rukoiltiin, sain tunnustaa
Jeesukselle, että olen syntinen, ja pyysin
häntä antamaan syntini anteeksi ja lupasin
seurata häntä . Sain myöskin yliluonnollisen
lahjan ,kielilläpuhumisen lahjan, samana iltana,
kun Pyhä Henki täytti minut. Se on lahja
joka on luvattu uskoville.
Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat;
minun nimesssäni he ajavat ulos riivaajia,
puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat
jotain kuolettavaa, ei se heitä vahingoita;
he panevat kätensä sairasten päälle, ja he
tulevat terveiksi. Mark.16:1618.
Minä sain heti nuo uudet kielet. Sekin oli
asia ,josta en sitä ennen tiennyt mitään.
Muistin jälkeenpäin, että uskonnonopettaja
koulussa oli kyllä kertonut siitä, , mutta en silloin siitä mitään ymmärtänyt (harvinanen ope).
Sen jälkeen kun olin tullut uskoon, Raamattu
oli kuin uusi kirja. Nousin aamuisin aikaisin
sitä lukemaan ja koin suurta iloa kun huomasin,
että jotain sieltä alkoi avautua minulle
ihmeellisellä tavalla. Se on hyvin jännittävää
kun Pyhä Henki avaa ymmärrykselle uusia asioita,
yht´äkkiä vaan ymmärtää ihmeellisiä asioita,
joita ei ihmisjärjellä voi normaalisti
käsittää.
Köyhyyden ja kurjuuden, jotka mainitsin,
ovat kyllä todellisuudessa kauheita asioita.
En tarkoita köyhyyttä, niinkuin me sen täällä
käsitämme, vaan sitä mikä vallitsee monessa
köyhässä maassa, kun ihmisilla ei ole mitään
mitä he tarvitsevat, ei ruokaa, ei kotia, ei
kunnon vaatteita, ei puhdasta vettä, ei lääkkeitä, tiedät varmaan mitä tarkoitan.
Itse etsin tuota mielenrauhaa, josta puhuit
ennen uskoontuloa vaikka mistä. Luin filosofiaa,
kokeilin joogaa, hypnoosia, matkustelin paljon.
Sitä ei vaan löytynyt,sisimpäni oli levoton
jatkuvasti etsin jotain, en tietodostanut sitä
itse, muuta kaipasin jotain, mutta en tienyt
mitä.Raamattu sanoo että, jumalattomilla
ei ole rauhaa. Monet pakenevat huumeisiin,
alkoholiin, seksiin, jne. ja yrittävät
saada tyydytystä elämäänsä, mutta nautinto
on vain lyhytaikaista.