Olen muuten viimein löytänyt 90-luvulta kauan etsimäni viitteen, Jorma Ojalan pientä tv-uutiskohua aiheuttaneen väitöskirjan 1997)ja viite tutkimukseen luokanopettajaopiskelijoista (1992). Vain noin 1/20 heistä ymmärsi oikein maapallon kiertoliikkeen ja ylipäätään planetaariset ilmiöt ja että miksi talvella on kylmä ja kesällä lämmintä tai miksi Suomessa ei ole trooppisen lämmintä. Syynä on se että usein lapsesta/nuoruudesta asti oppineet harhakäsityksensä ("kesällä lämmintä kun maa elliptisellä radallaan lähempänä aurinkoa", "päiväntasaaja lähempänä aurinkoa") ja pysyvät siinä harhassaan tiukasti eivätkä omaksu myöhemmin (lukiossa jne) esitettyjä tarkennettuja esityksiä.
Jorma Ojala kirjoittaa:
"Käytetty tutkimusmenetelmä , työskentely ryhmittäin, tuotti myös uuden mielenkiintoisen tuloksen. Pari kolme opiskelijaa, jotka olivat oppineet oikein planetaariset ilmiöt ja halusivat opettaa ne tieteellisellä tavalla, eivät yksin pystyneet puolustamaan omia ajatuksiaan, koska enemmistönä olevat muut ryhmän jäsenet pitivät tiukasti kiinni epätieteellisistä käsityksistään. Tilanteesta selviytyäkseen luonnontieteellisen käsityksen omaavat opiskelijat poistuivat ryhmästä ja laativat yksin oman esityksensä."
Luokanopettajaopiskelijat saattoivat käyttää tiet. termistöä mutta tavalla jota eivät itse ole oikein ymmärtäneet.Esim. "Maa pyörähtää yhden kerran akselinsa ympäri yhden vuoden aikana." Näinköhän meitä nykyään opetetaan ? Jorma Ojala syyttää epäselviä oppikirjoja, joista nämä luokanopettajat eivät ole lapsuutensa aikana saaneet oikeita käsityksiä omaksuttua.
- - -
Selvyyden vuoksi selityksiä:
Vuodenajat Suomessa johtuu siitä että maan
akselin (joka pysyy samassa asennossa tähtiin näden) kaltevuuden vuoksi (suhteessa maan rataan) Suomi kiertoradallaan saa auringonsäteilyä kesäpäivisin korkeammasta säteilykulmasta kuin talvella, jolloin aurinko on matalalla ja paistaa hyvin vinosti ja neliömetri Suomea kerää hyvin vähän säteilyä. Maan elliptisyydellä ei ole merkitystä vaan päinvastoin: kesällä maa on miljoonia kilometrejä kauempana auringosta kuin talvella.
Miksi päiväntasaajan alue on kuumempi (myös kesäisin) kuin Suomi? Koska aurinko paistaa siellä keskipäivisin liki kohtisuoraan pään päältä, mutta Suomessa aina vinosti "matalemmalta" ja neliömetriä kohti päiväntasaajalla tulee enemmän säteilytehoa (watteja) kuin Suomen korkeudella jossa se neliömetri on aina vinommassa auringonsäteisiin verraten kun me täällä pallonmuotoisella kappaleella ollaan lähellä napalakea.
Jorma Ojala kirjoittaa:
"Käytetty tutkimusmenetelmä , työskentely ryhmittäin, tuotti myös uuden mielenkiintoisen tuloksen. Pari kolme opiskelijaa, jotka olivat oppineet oikein planetaariset ilmiöt ja halusivat opettaa ne tieteellisellä tavalla, eivät yksin pystyneet puolustamaan omia ajatuksiaan, koska enemmistönä olevat muut ryhmän jäsenet pitivät tiukasti kiinni epätieteellisistä käsityksistään. Tilanteesta selviytyäkseen luonnontieteellisen käsityksen omaavat opiskelijat poistuivat ryhmästä ja laativat yksin oman esityksensä."
Luokanopettajaopiskelijat saattoivat käyttää tiet. termistöä mutta tavalla jota eivät itse ole oikein ymmärtäneet.Esim. "Maa pyörähtää yhden kerran akselinsa ympäri yhden vuoden aikana." Näinköhän meitä nykyään opetetaan ? Jorma Ojala syyttää epäselviä oppikirjoja, joista nämä luokanopettajat eivät ole lapsuutensa aikana saaneet oikeita käsityksiä omaksuttua.
- - -
Selvyyden vuoksi selityksiä:
Vuodenajat Suomessa johtuu siitä että maan
akselin (joka pysyy samassa asennossa tähtiin näden) kaltevuuden vuoksi (suhteessa maan rataan) Suomi kiertoradallaan saa auringonsäteilyä kesäpäivisin korkeammasta säteilykulmasta kuin talvella, jolloin aurinko on matalalla ja paistaa hyvin vinosti ja neliömetri Suomea kerää hyvin vähän säteilyä. Maan elliptisyydellä ei ole merkitystä vaan päinvastoin: kesällä maa on miljoonia kilometrejä kauempana auringosta kuin talvella.
Miksi päiväntasaajan alue on kuumempi (myös kesäisin) kuin Suomi? Koska aurinko paistaa siellä keskipäivisin liki kohtisuoraan pään päältä, mutta Suomessa aina vinosti "matalemmalta" ja neliömetriä kohti päiväntasaajalla tulee enemmän säteilytehoa (watteja) kuin Suomen korkeudella jossa se neliömetri on aina vinommassa auringonsäteisiin verraten kun me täällä pallonmuotoisella kappaleella ollaan lähellä napalakea.
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.jyu.fi/library/elkok/isbn9513911659.pdf
"Kirjoittamaton kirja, kirjoitettu kirja ja
luonnonkirja
Planetaariset ilmiöt teksteinä ja kuvina peruskoulun ja lukion oppikirjoissa
Jorma Ojala 1997" (väitöskirja)
HS:n tiedesivuilla tästä oli juttu 26.4.1997.
...pitäytyvät jääräpäisesti omissa uskomuksiin perustuvissa hokemissaan,välittämättä tieteellisistä faktoista ja loogisista päätelmistä,kö ?!?
Tämähän on toki tiedetty jo pitkään,muttei kaikkien omilla aivoillaan pohdiskelevan yksilön tunnustama tosiasia vieläkään... valitettavasti,kö ?!?
lol
;-)
mites tämä liittyy uskiksiin.
...no ihan vaan tietoa keräämällä ja sitä suodattamalla tehtynä päättelynä,kö ?!?
Tiedon puutehan tunnetusti lisännee uskomusten (=uskontokuntien!!!) osuutta elinolosuhteiden muodostuksen piirissä,kö ?!?
lol
;-)
Alkuopetus on hyvin tärkeää, koska jotenkin puutteellinen tai peräti väärä ajattelumalli estää uuden oppimista. Oppiminenhan perustuu parhaiten entisen pohjalta ponnistaen. Jos pohja on vinossa, on sille rakennettu seinäkin vino (ehkä ei ihan hyvä vertaus, mutta kelvannee).
Etupäässähän luokanopettajat lienevät humanisteja, joille matemaattinen ajattelu on vaikeampaa. Kun matemaattisesti selkeä asia "yksinkertaistetaan" sanalliseksi selitykseksi, voipi tulla vinoa jälkeä, jos ei ole ymmärretty sitä tiedon tiivistelmää, mitä matemaattinen esitys sisältää. Mutta ei sitä ehkä ihan ekaluokkalaisille voi funktiotakaan opettaa?
Hiukka asiaa sivuten: tunnen erään kriittisen huippukoulutuksen saaneen ja erittäin pätevän luonnontieteisiin erikoistuneen luokanopettajan. Häneltä vei vuosia, ennenkuin hän oivalsi, että evoluutioselityksissä voi olla jotain "ilmaa". Niin sitkeitä on nuo vanhat opit ja totenapitämiset.
Veli oli lentokoulussa, aerodynamiikan opet ja kaikki väittivät kivenkovaan että reikien teko vahventaa ainetta (tukivarsia, profiileja..). Veli oli yksin koko koulua vastaan (opet ja oppilaat). Vasta kun erään oppilaan lujuusoppiin perehtynyt insinöörituttu/sukulainen vahvisti veljeni väitteet,
alkoivat ne uskoa.
Sekavuus johtuu siitä että PAINOA kohti se reikäinen tukisalko on vahvempi suhteessa painoonsa mutta yleisesti ottaen reikien teko keskelle salkoa EI VAHVISTA (tosin estää joissain teräväkulmaisissa leikkauksissa (neliöikkunat) ohuen aineen repeytymisen).
Ilmankos sitä vitsiä kierrätetään, missä esim. Mäntän vessapaperitehtaan kaveri neuvoo lentokoneen rakentajia tekemään katkeilevien siipien juureen rivin reikiä.
"Ei ole WC-paperikaan koskaan katkennut reikien kohdalta"
Tai joku sen niminen. Jyrkässä kulmassa |_ \/ olevaan pisteeseen kohdistuu suuri voima, alkaa lovi edetä pienelläkin voimalla. Sen eteneminen pysäytetään poraamalla reikä, pyöristämällä lovi.
(Voitte kokeilla paperilla, saksilla ja pyöreitä reikiä tekevällä nitojalla).
Mutta se riippuu vähän materiaalista. Metallissa on sidoksia joka suuntaan. Jos sensijaan WC-paperin kuidut ovat samansuuntaisia vrt. kaapeli tai lankakimppu) tai muutoin löyhästi sidoksia muihin suuntiin niin "lovivaikutus" ja sen "etenevyys" on kehno ja rei'itys toimii kehnosti heikentämistarkoituksessa. Osaksi siksi muuten köydet/teräskaapelikin (riippusillat) ja hienosäikeiset sähkökuparikaapelitkin kestänee enempi.(Osaksi koska taipuvaisempia). Lovi yhdestä säikeestä ei etene toiseen säikeeseen.
(tämä meni jo aika kauas kreationismi-aiheesta..)
Mr KAT saattoi käyttää tiet. termistöä mutta tavalla jota hän ei itsekään oikein ymmärtänyt. Esim.
"Maan elliptisyydellä ei ole merkitystä vaan päinvastoin: kesällä maa on miljoonia kilometrejä kauempana auringosta kuin talvella."
Juu, maan elliptisyydellä ei ole vaikutusta siihen kuinka kaukana maa on auringosta ;-)
Moi !
Vuodenajat Suomessa johtuvat... Maan etäisyydellä ei ole merkitystä siihen milloin meillä on kesä ja milloin talvi. Tätä tekstissä sanottiin. Comprendo?
Radan elliptisyydellä luonnollisesti on vaikutusta etäisyyteen, tätähän ei ymmärtääkseni kiistetty.
--
luetun ymmärtämisestä oli kyse. Teksitissä puhuttiin maan elliptisyydestä, ei sen radan elliptisyydestä. Luepa itse teksti oikein äläkä attribuoi siihen jotain mitä siellä ei ole. Tosin aikaisemmin tekstissä puhuttiin radan elliptisyydestä, mutta sillä ei ole merkitystä, että kirjoittaja myöhemmin luultavasti vahingossa teki samanlaisen käsitteellisen kömmähdyksen jota kritisoi aikaisemmin.
Viestin perässä oli uuten hymiö, siksi ettei kukaan ottaisi sitä turhan vakavasti.
Kun olin vielä lukiossa, niin biologian opettaja suositteli luettavaksi kirjaa Evoluutio - kriittinen analyysi. Hän piti sitä mainiona johdatuksena evoluutioteoriaan ja sen puutteisiin. Kreationistiksi hän ei kuitenkaan tunnustautunut.
Hän vähän ihmetteli kun kerroin, että kritiikki on erityisesti kreationistista lähteistä. Valitettavasti unohtui mainita, että kirjoittajatkin ovat kreationisteja.