käytännön asioissa, kuten kieliasiassakin. On käsittämätöntä, kuinka ns. "sivistyneistön" ymmärrys ei yllä käsittämään, että ruotsin kieli pakollisena kielenä on aikansa elänyt ruotsinkielisten illuusio. Ruotsin kielen asemasta ja pakkoruotsista puhuttaessa antaa RKP hyvin mielellään ymmärtää, että r-kieli hävitetään, lopetetaan, eikä sitä saa kukaan puhua, käyttää. Se on heidän taktiikkaa luoda kauhukuvia pakkoruotsin poistamisen vaikutuksista, johon uskoo nämä nöyristelevät kansanedustajat, päättäjät. Myötäellessään RKP:n, ruotsin kielen myönteisiä kannanottoja, mielipiteitä he kieltämättä tuntevat olevansa todellisia sivistyneitä yksilöitä, jossa suomalaisuudella ja suomen kielellä ei ole sijaa. Pohjoismainen "yhteistyö" on räikein esimerkki, jossa suomen kielellä, ja osin suomalaisuudella ei ole sijaa ja nämä meidän edustajat ovat muka suomen, suomalaisuuden edustajia. Tottakai he vetoavat, että Suomi on kaksikielinen maa, jossa ruotsin kieli on virallinen kieli ja sen takia sitä käytetään Pohjoismaisessa puheessa. Samalla selitys ontuu pahasti. Ruotsin kielen puolustajat vetoavat myös muiden pohjoismaiden kieliin; "että he myös ymmärtävät ", mutta miksi kaikilla muilla yhteistyömailla on oma virallinen kieliasema; = he pitivät oman maan kielen asemaa tärkeänä! Näin meidän edustajat, päättäjät ajavat koko ajan meidän oman ainoan kielemme, suomen kielen asemaa alas, vähäpätöiseksi, mitättömäksi kieleksi, jota vain ( kuten ruotsin vallan aikaan) vain rahvas puhuu ja jonka ruotsi ja ruotsinkieliset haluaisivat hävittää, (kuten eräs RKP:n edustaja) sitä vihjailikin kielilain voimaantulon jälkeen. Pekka Haavisto kirjoitti Apu-lehden kolumnissa , kuinka ruotsin kieli on meille historiallinen velvollisuus, ja kuinka me olemme velkaa ruotsille. Tuossa kirjoituksessa nousi kuitenkin tärkeämmäksi tavallisen suomalaisen mielipiteen, ruotsin kielen pakollisuuden vastustaminen, jossa PH asetti kyseisen henkilön idiootin asemaan. Näin tässäkin kirjoituksessa PH halusi vaientaa pakkoruotsin vastustajat. Tätä, tämänlaatuista panettelua erimuodoissaan käyttää RKP ja heidän myötäilijät aina erimieltä olevia kohtaan. Sen vielä ymmärtää, että RKP käyttää kaikkia konsteja saattaakseen omia asioitaan vietyä eteenpäin, mutta sitä ei ymmärrä, että omat koirat purevat ja ovat toisen puolueen ja maan asioilla. Tuossa kieliasiassa on kuitenkin suuremmat asiat kysymyksessä, sillä Ruotsi on se moottori, joka on aiheuttanut nykyisen kielitilanteen maassamme, vaikka se kielletään (kuten NL Mainilan laukaukset). On tosiasia, että Ruotsi havittelee kielellistä ylivaltaa, suurvaltaa, jossa suomen kielellä ei ole sijaa ja johon muut pohjoismaat eivät ole suostuneet. Nämä henkilöt, päättäjät jotka haluavat olla ruotsinkielisiä, ruotsalaisia, nostaa suomenlipun sijasta ruotsin lippu salkoon, eivät ole suomen asialla. Kotioloissaan olkoon, minkä lipun tunnustajia tahansa ja nukkukoon ruotsin lippu peittonaan ja nähköön unta ruotsin kuninkaan antamista palkkioista heidän hyväksi tekemistään ansioista, kun vain antavat meidän maamme olla yksikielinen, suomen kielinen, jossa voi puhua ruotsiakin.
Maamme tarvitsee kansainvälistymistä, jossa maailman valtakielet ovat ensisijaisen tärkeitä ja sen jälkeen tulee, ken haluaa; ruotsin kieli.
Maamme tarvitsee kansainvälistymistä, jossa maailman valtakielet ovat ensisijaisen tärkeitä ja sen jälkeen tulee, ken haluaa; ruotsin kieli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luulen, että nyt tehokkaampaa olisi vaikuttaa suoraan vihreiden sisäiseen keskusteluun esimerkiksi Vihreän langan keskustelujen kautta.
Vihreissä on mukana paljon suomenruotsalaisia ja siteet Ruotsin Vihreisiin ja pohjoismaiseen liberalismiin ovat vahvat. Tämä on toisaalta vahvuus, mutta tuo mukanaan tiettyä yksioikoisuutta. Omaksutaan helposti monelle suomenruotsalaiselle jäänyt virheelline käsitys, että ruotsin pakollisuutta vastustetaan, koska ei pidetä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista. Kysehän ei ole suomenruotsalaisuudesta vaan viisaasta kielipaletista tämän hetken Suomessa. Suomenruotsalaisuus säilyy kyllä ilman pakollista ruotsinopetustakin.
Tärkeää on nyt painottaa
- kulttuurisia etuja, kun suomenkielisillä on yhä enemmän syvä tuntemus maailman monista kulttuureista
- monikielisten suomalaisten etuja, sillä ei ole järkevää, että maahanmuuttajalapsien tai muulla tavoin kuin suomi-ruotsi-yhdistelmällä kaksikielisten perheiden oikeudet sivuutetaan, kun puhutaan ja toimitaan vain perinteisen kaksikielisyyden ehdoilla
- suomalaisen talouden etua, sillä kielivarannon kapeus haittaa myös aidon kansainvälisen palveluyhteiskunnan muodostumista
- pohjoismaisia arvoja, joihin suvaitsevaisuus ja vapaus kuuluvat, sillä myös kielellisellä enemmistöllä on oikeus määritellä oma kielellinen identiteettinsä
Nämä ovat kaikki Vihreille läheisiä asioita, kunhan he pääsevät yli siitä pelosta, että kaikki kielivapaus on vihapuhetta. Sellaisia väärinymmärryksiä syntyy helposti, kun kyseessä on näin vaiettu teema kuin meillä pakollisen ruotsin haitat.
Lähetelkää asiallisia viestejä Vihreille, sielläkin ollaan herääm
Vihreiden vallassa olevat naiset ovat niitä varsinaisia pakkoruotsittajia. Miehistä vain Haavisto ja Niinistö hekin lähinnä muodollisesti. Ulla Anttila naisista ei ollut pakkoruotsittaja.
Pulliainen, Soininvaara ja Juurikkala ainakin ovat pakkoruotsituksen vastustajia.
Vihreiden miesedustajat saisivat hankkia hieman äijäenergiaa ja nousta tossun alta. Hassi-Hautala-akseli on hallinnut jo tarpeeksi.
Sinnemäen kanta ihmetyttää. Tiedän varmasti, että hän ei ole ytimeltään pakkoruotsittaja. Hän on vain alistunut painostuksen edessä.