Miten on, poikaystävässäni on "erikoisia" piirteitä. Tässä muutamia.
Kehuu itseään ja omaa työpanostaan, vähättelee muita. Puhuu pahaa työkaveristaan pomolleen.
Ei osoita minulle minkäänlaisia tunteita.
Ei myönnä koskaan olevansa väärässä. Kaikki syy on aina minussa.
Sanelee suhteemme ehdot, milloin tavataan, milloin soitellaan. Elämä pyörii hänen toiveidensa mukaan.
Haluaa etäisyyttä melko usein, viihtyy kuulemma yksin.
Ravintoloissa, elokuvateatterissa tai muissa paikoissa "kyttää ja tapittaa" toisia naisia ilmeisesti nähdäkseen saako heiltä mitään huomiota.
Mielialan vaihtelut: aamulla saattaa olla hyvällä tuulella, illalla tuskin puhuu mitään.
Ei välitä minun tunteistani.
Aiemmissa naissuhteissaan ei ole kuulemma rakastunut kuin kerran.
Ei kuulemma osaa olla kenenkään kanssa.
Miten tällaiseen ihmiseen tulisi suhtautua. Pitäisikö häntä kohdella samalla tavalla kun hän kohtelee minua. Vai pitäisikö nostaa kytkintä. Olen aivan ymmällä.
Kehuu itseään ja omaa työpanostaan, vähättelee muita. Puhuu pahaa työkaveristaan pomolleen.
Ei osoita minulle minkäänlaisia tunteita.
Ei myönnä koskaan olevansa väärässä. Kaikki syy on aina minussa.
Sanelee suhteemme ehdot, milloin tavataan, milloin soitellaan. Elämä pyörii hänen toiveidensa mukaan.
Haluaa etäisyyttä melko usein, viihtyy kuulemma yksin.
Ravintoloissa, elokuvateatterissa tai muissa paikoissa "kyttää ja tapittaa" toisia naisia ilmeisesti nähdäkseen saako heiltä mitään huomiota.
Mielialan vaihtelut: aamulla saattaa olla hyvällä tuulella, illalla tuskin puhuu mitään.
Ei välitä minun tunteistani.
Aiemmissa naissuhteissaan ei ole kuulemma rakastunut kuin kerran.
Ei kuulemma osaa olla kenenkään kanssa.
Miten tällaiseen ihmiseen tulisi suhtautua. Pitäisikö häntä kohdella samalla tavalla kun hän kohtelee minua. Vai pitäisikö nostaa kytkintä. Olen aivan ymmällä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oli poikaystäväsi sitten narsisti tai ei, enemmän tässä minusta on oleellista se, että sinä et ilmiselvästikään voi hyvin suhteessa hänen kanssaan. Mieti, kannattaako uhrata aikaansa ja elämäänsä ihmiselle, jolta ei saa mitään toivomaansa vastakaikua?
Samalla tasolle poikaystäväsi kanssa sinun ei kannata vajota. Et saavuta mitään sillä, että alat kohdella häntä samoin kuin hän sinua. Pidä kiinni omasta persoonastasi ja siitä, mitä sinä odotat toimivalta parisuhteelta. Täydellisiä meistä ei ole kukaan, se on selvää (ei edes poikaystäväsi, vaikka kuvauksesi mukaan niin näyttää kuvittelevan), mutta varmasti on olemassa parempiakin kumppaneita kuin henkilö, jota aloituksessasi kuvailit.
antaa vinkki: NOSTA KYTKINTÄ
Katkaise suhde nyt heti!!!!
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista. Alan olemaan aika "tyhjä", onhan kaverissa tietenkin hyvätkin puolensa, mutta silti.
Hmm. Mitä hyviä puolia tuossa miehessä voisi olla sellaisia, jotka korvaisivat sen, että tyyppi ei osoita mitään tunteita (ei ehkä edes koe mitään tunteita?), eikä välitä sinun tunteistasi. Se, että osoitamme tunteita ja välitämme toisen tunteista on kaikkein tärkeintä rakkaussuhteessa!
Miksi olet halunnut jatkaa seurustelua tällaisen ihmisen kanssa? Älä ainakaan tuhlaa elämääsi kauempaa ihmiseen, joka ei voi antaa sinulle niitä asioita, joita tarvitset ja ansaitset!
Sitte kannattaa tutkia tyypin hyvät ja huonot puolet...ja tietty sitä että jaksatko itse sellaista prässiä pitempään?
On hän todellakin on juuri sitä!! Aivan samat tuntomerkit kuin minun edellisellä, jota kesti monta vuotta ja vain siksi etten osannut lähteä.. Mutta kaikella on kai tarkoituksensa, ikävää vain on se että näihin ihmisiin ei ole eikä tule mitään parannuskeinoja sillä he ovat omasta mielestään niin mahtavia niin hyviä joka asiassa ja yleensä he käyttävät, varsinkin miehet tuota erinomaisuuttaan pitämällä muita suhteita yllä sillä todellisuudessahan heidän itsetuntonsa on todella huono. Usein heillö on sieltä lapsuuden kodista peruja jotain kylämää kohtelua, välinpitämättömyyttä jen. Vanhempien ja kodin merkitys on suuri sillä kukaan ei varsinaisesti synny ilman empatia, tunteita jne. Mutta tiedän, että josksu silti tällaisenkin ihmisen kanssa voisi muuten olla jotain hyvääkin, mutta rikki siinä jokatapauksessa menee joten jos epäilet ja tuo mitä kirjoitit niin kokemuksesta toivon että menet ja kyllä me kaikki muutkin ollaan tästä suosta noustu, niin kyllä sinäkin. On vaan ikävää että tänä päivänä elämme yhä enemmän juuri näiden narsitien ja narsisimin ehdoilla. Heitä on sitten muutama eri tyyppiä, sillä kaikki me sitä ominaisuutta tarvitsemme, mutta sitten kun ei muita ominaisuuksia jjuri olekaan niin eipä ihmistä voi muutta, jos hän kokee olevansa niin kuin niin ihmeellinen. Kyllä me kaikki joilla kokemusta on olemme jo tavallaan velvollisia neuvomaan ja auttamaan muita. Tsemppiä, älä anna rikkoa kokonaan itsetuntoasi, sillä senkokoamiseen minulla menee loppuelämä. Mutta aion silti uskoa olevani jossain hvyä minäkin.
Minun itsetuntoni myös rikottu täydellisesti ja haavat eivät varmasti koskaan parane.
Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pakoon narsistia.
Koetan sinnitellä päivän kerrallaan ja varmasti elämäni muuttuu joskus vähän valoisemmaksi.
Luottamus toiseen (tulevaan seurustelukumppaniin) täytyy rakentaa ihan uudelta pohjalta,menee pitkään kunnes voi luottaa toiseen satasella.
Kaikille uhreille lämmin halaus ja parempaa jatkoa tulevaisuuteenne.
Tosi lohdullista huomata, ettei ole yksin ongelmineen. Tiedän, että minun pitäisi jättää hänet rauhaan (toisinaan on ollut myös hänen oma toivomuksensa) ja repäistä itseni irti kokonaan tästä suhteesta. Olen vaan niin kummallisesti sidoksissa häneen, etten ymmärrä enää itsekkään koko asiaa. Tämä riippuvuus hänestä on jotain sellaista, jota en osaa kuvata. Itsentuntoni on "nollissa", olen rikki ja väsynyt koko juttuun. Haluaisin kuulla ovatko exänne jättäneet teidät kokonaan rauhaan kun olette päätöksenne tehneet? Eron jälkeen tulee varmasti viemään aikansa kunnes saa itsensä jonkinlaiseen kuntoon, haluan silti saada elämäni takaisin. Pitäisi saada vaan "ote" tästä kaikesta, että pääsisi alkuun.
Päätös on sinun ja pelkästään sinun. Jos,et viihdy suhteessa ja voit siinä huonosti, niin eikö repäiseminen silloin kannatakin? Mikä sinua sitoo poikaystävääsi?, se sinun pitäisi selvittää. Huono itsetunto ei kohennu ainakaan sellaisen ihmisen seurassa, joka sitä jatkuvasti on viemässä alaspäin. Tuskin poikaystävästäsi tulee sinulle harmia jälkikäteen, turha sinun on sellaista pelätä. Jos, poikaystäväsi on itsekin ollut sitä mieltä, että voisitte erota, niin keskustelkaa asioista, jos tahdot selvittää vielä jotain, mutta muussa tapauksessa tee vain se ero päätös, sillä suhtessa ei kuulu voida noin huonosti ja olla noin rikki toisen takia.
Minäkin olen sitä mieltä että nosta kytkintä ja äkkiä "aja tuntemattomaan kaupunkiin ja vaihda autoa"
Narsista on hankala päästä eroon. Narsisti ei kestä tulla jätetyksi, siksi hän tekee kaikensa että palvot häntä.
Ja eron jälkeenkin piinaa sinua.
Itse seurustelin puolivuotta narsistin kanssa ja vielä kolmen vuoden jälkeenkin pelkään häntä ja "haavat ovat umpeutuneet mutta ruvet näkyvät edellee " Se mikä narsisteissa on kieroa on se että jos hän havaitsee että häneen ei olla tyytyväisiä hän kantaa kodin täyteen kukkia ja on niin huomaavaainen laittaa romanttista musiikkia ja sanoo annatha anteeksi.... Ja seuraavana päivänä ollaan taas nälvimässä. Ja nostamassa itseään jalustaalle. Kaikki vika on taas minussa. Narsistista on hankala päästä eroon vaikka he käyttäytyvät tyhmästi heillä on myös semmoinen jännä vetovoima.
Hurmuri on ehkä oikea sana. Sitä alkaa helposti itsekkin uskoa että. olmpas minä onnentyttö, kun olen saanut noin täydellisen mihen, jonkalaiseen minulla normaalisti ei olisi mitään mahdollisuuksia.
Sanoin kerran hänelle että minun on jätettävä sinut. Suhteemme ei toimi. Ja hän sanoi jos jätät hän tappaa itsensä, jos niin teen ja sitä ei hänen mummo kestäisi ja ja hänkin kuolisi suruun. Eli olisinko valmis ottamaan kahden ihmisin hengen menetyksen harteilleni.
Minä siis keksin juonen tiesin että hän inhoaa valehtelua yli kaiken........ Minä aloin valehtelemaan hänelle. ja se tulehdutti suhteen pahan kerran olimme pitkään semmoista on&off kuviota. Kunnes lopulta hän raiskasi minut ja sitten lähti lopullisesti. En tehnyt asiasta rikosilmoitusta. En uskaltanut. Ja vielä eron jälkeenkin hän pommitti minua puhelin soitoilla joka viikko. Lopulata vaihdoin numeron ja muutin.
Näin hänet viime kesänä. Kysyimme sulassa sovussa toistemme kuulumiset. hän vaikutti nöyremmältä. Se ei muuta sitä tosiasiaa että inhoan häntä.