Vääräuskoisten pukeutumismääräykset

Islamin ja juutalaisten väliset suhteet säädeltiin islamilaisessa maailmassa pitkäksi aikaa ns. Omarin säädöksillä, islamin hengellisen johtajan kalifi Omar II:n (717-720) antamilla määräyksillä muslimien ja juutalaisten välisistä suhteista. Näiden määräysten mukaan juutalaisten tuli harjoittaa uskontoaan huomaamattomasti; esimerkiksi uusia synagogia ei saanut enää rakentaa. Juutalaiset eivät saaneet myöskään pitää muslimiorjia – tässä oli selvä analogia Rooman lainsäädäntöön. täysin omintakeinen sen sijaan oli juutalaisille asetettu kielto ratsastaa hevosella. Ratsastaessaan juutalainen voisi katsoa oikeaoppista muslimia alaspäin, mitä ei tietysti saanut tapahtua. Samasta syystä juutalaiset eivät saaneet rakentaa musliminaapureittensa rakennuksia korkeampia taloja. Juutalainen ei saanut kantaa asetta, eikä hänellä ollut myöskään asiaa valtion virkoihin. Vastineeksi annettujen määräysten ja verotussäädösten noudattamisesta juutalaisille taattiin elämisen ja omaisuuden turva. Juutalaisen yhteisöt saivat yleensä myös laajan itsehallinnon sekä oikeuden elää omien uskonnollisten tapojensa mukaan.

Kalifi Omarin säädöksiin sisältyi myös juutalaisille asetettuja pukeutumismääräyksiä. Hitlerin saksan toisen maailmansodan aikainen käytäntö juutalaisten vaatteisiin kiinnitettävästä Daavidin tähdestä juontaa innovatiiviset juurensa kalifi Omariin asti. Omarin säädöksissä todettiin, että muslimien keskuudessa elävien alamaiskansojen (*dhimmi) jäsenien tuli kantaa sellaisia vaatteita, että oikeauskoiset näkivät jo vaatetuksesta, että kysymyksessä oli vääräuskoinen. Käytännössä määräyksen suhteen esiintyi suurta ajallista ja alueellista vaihtelua. Alamaiskansojen jäsenet saattoivat joutua kantamaan vaatteissaan tiettyä merkkiä tai käyttämään tietyn värisiä vaatteita. Jollain alueella pukeutumispakosta luovuttiin jo varhain, jossain se saattoi sitä vastoin kestää jopa pitkälle nykyaikaan. Eurooppaan juutalaisten pukeutumismääräykset tulivat ensi kerran vuonna 877 Sisilian muslimihallitsija Ibrahimin annettua määräyksen juutalaisten vaatteisiin kiinnitettävästä "häpeän merkistä". On huomattava, että vääräuskoisille säädetyt pukeutumismääräykset koskivat alun perin kaikkia alamaiskansojen jäseniä, myös kristittyjä.

Juutalaisille vaatteissa kannettavat tunnisteet olivat häpeämerkkejä. Häpeää lisäsi vielä entisestään merkkien väriksi vakiintunut keltainen. Ilmeisesti se oli juutalaisiin liitettynä perua islamilaisesta maailmasta. Keltaiseen väriin liittyi kuitenkin halventamista myös muuten.
181
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mainittakoon että dhimmin-status on käytössä edelleen useassa muslimimassa, tämä status annetaan yleensä ei-muslimeille jolla henkilöltä poistetaan oikeudet omistaa maata, mennä muslimin kanssa naimisiin, oikeusturva on heikompi kuin oikeaoppisella (eli muslimilla) yms.

Saudi-Arabiassa yms. kristityt ja juutalaiset eivät saa edes rukoilla, puhumattakaan kirkkojen ja synagogien rakentamisista.

Miksi tätä rasistista ja alkukantaista kulttia edes päästetään länsimaihin harrastamaan väkivaltaan, uhkailuun, pelkoon ja painostamiseen pohjautuvaa ideologiaansa?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mot islaamen kirjoitti:

Islamin ja juutalaisten väliset suhteet säädeltiin islamilaisessa maailmassa pitkäksi aikaa ns. Omarin säädöksillä, islamin hengellisen johtajan kalifi Omar II:n (717-720) antamilla määräyksillä muslimien ja juutalaisten välisistä suhteista. Näiden määräysten mukaan juutalaisten tuli harjoittaa uskontoaan huomaamattomasti; esimerkiksi uusia synagogia ei saanut enää rakentaa. Juutalaiset eivät saaneet myöskään pitää muslimiorjia – tässä oli selvä analogia Rooman lainsäädäntöön. täysin omintakeinen sen sijaan oli juutalaisille asetettu kielto ratsastaa hevosella. Ratsastaessaan juutalainen voisi katsoa oikeaoppista muslimia alaspäin, mitä ei tietysti saanut tapahtua. Samasta syystä juutalaiset eivät saaneet rakentaa musliminaapureittensa rakennuksia korkeampia taloja. Juutalainen ei saanut kantaa asetta, eikä hänellä ollut myöskään asiaa valtion virkoihin. Vastineeksi annettujen määräysten ja verotussäädösten noudattamisesta juutalaisille taattiin elämisen ja omaisuuden turva. Juutalaisen yhteisöt saivat yleensä myös laajan itsehallinnon sekä oikeuden elää omien uskonnollisten tapojensa mukaan.

Kalifi Omarin säädöksiin sisältyi myös juutalaisille asetettuja pukeutumismääräyksiä. Hitlerin saksan toisen maailmansodan aikainen käytäntö juutalaisten vaatteisiin kiinnitettävästä Daavidin tähdestä juontaa innovatiiviset juurensa kalifi Omariin asti. Omarin säädöksissä todettiin, että muslimien keskuudessa elävien alamaiskansojen (*dhimmi) jäsenien tuli kantaa sellaisia vaatteita, että oikeauskoiset näkivät jo vaatetuksesta, että kysymyksessä oli vääräuskoinen. Käytännössä määräyksen suhteen esiintyi suurta ajallista ja alueellista vaihtelua. Alamaiskansojen jäsenet saattoivat joutua kantamaan vaatteissaan tiettyä merkkiä tai käyttämään tietyn värisiä vaatteita. Jollain alueella pukeutumispakosta luovuttiin jo varhain, jossain se saattoi sitä vastoin kestää jopa pitkälle nykyaikaan. Eurooppaan juutalaisten pukeutumismääräykset tulivat ensi kerran vuonna 877 Sisilian muslimihallitsija Ibrahimin annettua määräyksen juutalaisten vaatteisiin kiinnitettävästä "häpeän merkistä". On huomattava, että vääräuskoisille säädetyt pukeutumismääräykset koskivat alun perin kaikkia alamaiskansojen jäseniä, myös kristittyjä.

Juutalaisille vaatteissa kannettavat tunnisteet olivat häpeämerkkejä. Häpeää lisäsi vielä entisestään merkkien väriksi vakiintunut keltainen. Ilmeisesti se oli juutalaisiin liitettynä perua islamilaisesta maailmasta. Keltaiseen väriin liittyi kuitenkin halventamista myös muuten.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu