jehovan todistajat ovat hyvin mukavia ja ystävällisiä ihmisiä.............
tasan niin kauan kuin heillä on pienetkin mahdollisuudet sinut käännyttää sairaaseen manipuloivaan lahkoonsa. jos eivät onnistu tehtävässään pitävät sinua maallisena. sama koskee erotteita perheenjäseniä. hylkäävät koko ihmisen ellei tämä ajattele ja usko kuten he..päätelkää siitä millainen on todistajien rakkaus ja empatiakäsitys
tasan niin kauan kuin heillä on pienetkin mahdollisuudet sinut käännyttää sairaaseen manipuloivaan lahkoonsa. jos eivät onnistu tehtävässään pitävät sinua maallisena. sama koskee erotteita perheenjäseniä. hylkäävät koko ihmisen ellei tämä ajattele ja usko kuten he..päätelkää siitä millainen on todistajien rakkaus ja empatiakäsitys
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voisiko ajatella niin, että mielenalueen manipulointi ja siihen mahdollisesta alistumisesta seuraava ihmisten "rauhaanjättäminen" ja yhteisen salaisuuden jakamisen tunne mahdollistavat sen suojamuurin, jonka avulla voidaan olla mukana sellaisessa toiminnassa, jossa on piirteitä epäeettisyydestä?
Samoin tämä mielenalueella rakennettu suodatin voi sitoa tukholmasyndrooman kautta ihmiset epäolennaisuuksiin ja niiden parissa toimiviin? Ihminen oppii kuvittelemaan, että luulemansa olemassaolon takia pitää ihannoida ja kunniottaa heitä, ketkä voivat toimia siinä kaaoksessa, jossa rationalistinen ajattelija näkee itseasiassa toimittavan? Ja koska oman olemassa olonsa ajatellaan olevan riippuvainen tästä epärationalistinseta toiminnasta, niin ihminen ei voi tehdä muuta kuin alistua ajattelemattomuuteen vaihtoehtojen puutteen takia? Samaanaikaan, kun äkkipikaisuuden, touhujen ja epäolennaisuuksien aallot kulkevat rakennusten laidoista toisiin.
Ja, että erimielisen erottamisella vain vankistetaan omaa epävarmaa ja muuntunutta egoa muiden alempiarvoiseksi ajateltujen silmissä? Koska mitään hyötyä ei nähdä saatavan sellaisista, jotka eivät toimi ja tee juuri sitä niinkuin heitä käsketään.
itselläni on kaveri jonka koko perhe on jehovantodistajia. ja minä taas luterilainen. aina ollaan tultu hyvin toimeen eikä koskaan ole ollut sellaista merkkiä, etteikö hyväksyisi mua sellasena kun olen. hei ainakin ovat minua kohdelleet hyvin, vaikka olenkin ehkä "vääräuskoinen". samoin työkaverini on jehova, ja hänkin on hirmu mukava tyyppi, koskaan ei sano kenestäkään mitään pahaa, eikä uskonnostakaan ole ikinä mitään edes vapaa-ajalla maininnut.
eikö ole joskus sanottu, että ei saa yleistää? oletko koskaan kuullut sellaisesta? ei se riipu uskonnosta, onko ihminen mukava vai ei, vaan ihmisen persoonasta itsestään. ei kaikki luterilaisetkaan ole mukavia ihmisiä edes toisilleen.