oma elämäni

on ollut aika kärsimystä. vakavia kuolemia lähipiirissä. aloin itsekin suhtautumaan liian vakavasti elämääni. eihän sen niin tarvitse olla. haluan jälleen tulla iloiseksi ja nauravaiseksi ihmiseksi. työni ei ole vakavaa, miehiä ei kannata ottaa vakavasti.haluan olla jälleen iloinen ja sosiaalinen ihminen. huumorintajuinenkin haluan olla. täytyypä siis hakeutua tilanteisiin missä tuota iloista mieltä voi harjoittaa, haluan miehenkin löytää jonka kanssa haluan avioliittoon. siis miehet, niiden lähettyville minun kannattaa siis hakeutua, en osaa enään. edellisestä kerrasta on jo niin pitkä aika. olen pahemman kerran elämässäni pettynyt miehiin.-poikakaveri on raiskannut minut. rakastuin ja minut jätettiin pahemman kerran. ei ole siis ihme, että olen tullut liian vakavaksi ja varautuneeksi. niin, nämä ovat tosiseikkoja ja haluan päästä eteenpäin...miten. kirjoitampa treffit palstalle jotain itsestäni nyt. sehän voisi olla niin hauskaa...